Politiikka
8.3.2018 10:57 ・ Päivitetty: 8.3.2018 10:57
Tutkimuskin sen todistaa: 58% poistaisi palkkasalaisuuden – Ay-järjestö iloitsee ministerien tuesta
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n johtaja Katarina Murto iloitsee keskustaministereiden Annika Saarikon ja Mika Lintilän ehdotuksista edistää palkka-avoimuutta.
STTK on jo aiemmin esittänyt palkkasalaisuuden osittaista avaamista niin, että henkilöstön edustaja saisi edustamiensa työntekijöiden yksilöidyt palkkatiedot.
– Viestimme on mennyt perille: palkkojen avoimuus edistäisi palkkatasa-arvoa ja myös paikallista sopimista käytännössä, Murto toteaa.
Hänen mukaansa palkkojen kartoitus olisi täsmällisempää ja perusteettomiin palkkaeroja olisi mahdollista puuttua, jos henkilöstön edustajilla olisi oikeus saada työntekijöiden yksilöidyt palkkatiedot ja -perusteet.
– Yksittäisellä työntekijällä pitäisi kuitenkin säilyä oikeus kieltää palkkatietojensa luovuttaminen, Murto painottaa.
Tällä hetkellä lain mukaan yksittäisen työntekijän palkkatiedot ja niiden osat eivät ole julkisia. Yhteistoimintalaki kuitenkin edellyttää, että työnantajan on kerran vuodessa annettava kunkin henkilöstöryhmän edustajalle tilastot hänen edustamansa henkilöstöryhmän palkoista. Mutta yksittäisen työntekijän palkkatietoja ei ole lupa kertoa.
– Tämä on johtanut siihen, että työpaikoilla on vaikea tehdä palkkakartoitus täsmällisesti tai sopia palkankorotuksista. Avoimuus palkoissa lisäisi luottamusta, oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja yhteistoiminnan edellytyksiä, Murto perustelee.
Lisää aiheesta
Palkkojen avoimuus voisi herättää aluksi myös epäluuloja.
STTK selvitti vuonna 2016 mielipiteitä palkkasalaisuuden purkamiseen. Enemmistö (58 %) suomalaisista olisi valmis poistamaan palkkasalaisuuden tasa-arvon edistämiseksi. Naiset (64 %) ovat miehiä (51 %) valmiimpia salaisuuden purkamiseen.
Murto arvioi, että palkkojen avoimuus voisi herättää aluksi myös epäluuloja. Hän pitää lakimuutosta kuitenkin välttämättömänä, jotta perusteettomat palkkaerot voidaan käytännössä poistaa.
STTK on esittänyt yt-lainsäädännön kokonaisuudistusta, jonka yhteydessä tästä on mahdollista säätää.
– Yksinkertaisempi ja nopeampi vaihtoehto olisi korjata asia muuttamalla yhteistoiminta- tai tasa-arvolain yksittäisiä säännöksiä. Toki tarvitaan myös avoimempaa yhteiskunnallista keskustelua palkka-avoimuudesta, Murto toteaa.
Palkkasalaisuutta ylläpitävät hänen mukaansa myös monimutkaiset palkkausjärjestelmät. Työntekijä ei välttämättä aina tiedä, mistä hänen kokonaispalkkansa muodostuu, miten työn vaativuutta on arvioitu, tai mikä on henkilökohtaisen palkan osuus työkavereihin verrattuna.
– Tämä ei luo kuvaa oikeudenmukaisesta palkkauksesta eikä palkitsemisjärjestelmien toimivuudesta. Myös esimiesten ja johtajien osaamista tulisi vahvistaa, jotta oikeudenmukaisuus palkkauksessa ja palkitsemisessa lisääntyisi, Murto arvioi.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.