Tutkimuslaitos: Työttömyys on aina vieraanamme – hallituksen tavoitteesta ei tule mitään

Kuva: Kuvankäsittely Timo Sparf
Jonoja TE-keskusten ovilla tulee riittämään.

Työttömyys on maassamme sitkeä, mutta kutsumaton vieras. Voisi luulla, että se jo hiljalleen luikkisi portinpielestä tiehensä, mutta näin ei käy, mikäli Elinkeinoelämän tutkimuslaitokseen Etlaan on uskominen.

Vuonna 2016 työttömyysaste on keskimäärin 9,1 prosenttia, mikä on 0,3 prosenttiyksikköä matalampi kuin viime vuonna. Kuluvana vuonna työttömyysastetta on alentanut keväällä ennakoitua enemmän se, että työvoimasta on siirtynyt henkilöitä työvoiman ulkopuolelle, kotiin tai opiskelemaan, Etla toteaa.

Ja yhä synkempää on luvassa: vuosina 2017–2018 työttömyysaste alenee vain 0,2 prosenttiyksikköä vuodessa. Vuonna 2018 työttömyysaste on yhä 8,7 prosenttia ja työllisyysaste 68,8 prosenttia. Kilpailukykysopimus parantaa Etlan mukaan työllisyyttä ja alentaa työttömyyttä asteittain, mutta tuskastuttavan hitaasti.

Turvapaikanhakijoiden siirtyminen vähitellen työvoimaan kohottaa työttömyysastetta muutamalla prosenttiyksikön kymmenyksellä. Vuoden 2020 työllisyysasteeksi arvioidaan 70,2 prosenttia ja työttömyysasteeksi 8,3.

Juha Sipilän (kesk.) ja kumppaneiden hallitus ei siis tule pääsemään työllisyystavoitteeseensa koko olemassaolonsa aikana.

Ostovoiman hidas kasvu jarruttaa kulutusta

Vuonna 2016 yksityisen kulutuksen ennustetaan lisääntyvän 1,3 prosenttia. Tämä on hieman enemmän kuin keväällä Etla ennusti. Mutta sitten synkistyy Vuosina 2017–2018 yksityinen kulutus kasvaa vain puolisen prosenttia vuodessa.

Tämä vastaa suunnilleen kotitalouksien käytettävissä olevan reaalitulon kehitystä.

Sopimuspalkkojen nollakorotukset vuonna 2017, inflaation kiihtyminen ja kilpailukykysopimukseen liittyvien palkansaajien työvoiman sivukulujen korotukset vaikuttavat ostovoimaa heikentävästi. Tuloverojen runsaan 500 miljoonan euron suuruinen kevennys vuonna 2017 ja hieman koheneva työllisyys pitävät kuitenkin reaalisen ostovoiman kehityksen plussalla. Kotitalouksien säästämisaste on koko ennusteajanjakson ajan lievästi negatiivinen, Etla sanoo.

Bkt kasvaa 1,1 prosenttia vuonna 2016 ja 1,2 prosenttia vuonna 2017

Suomen kokonaistuotannon arvioidaan kohoavan 1,1 prosenttia vuonna 2016. Maaliskuussa 2016 Etla ennusti 0,9 prosentin kasvua. Pieni korjaus ylöspäin aiheutuu Etlan mukaan aiemmin ennakoitua vahvemmista investoinneista ja yksityisestä kulutuksesta. Investointitoiminnan piristyminen näkyy sekä rakentamisessa että kone- ja laiteinvestoinneissa. Kulutusta on tukenut arvioitua matalampi säästämisaste. Vuoden jälkipuoliskolla viennin arvioidaan virkistyvän jonkin verran euroalueen investointien elpymisen myötä.

Vuonna 2017 bkt:n kasvu nopeutuu hieman 1,2 prosenttiin viennin tukemana. Vientiä voimistavat EU-maiden investointien viriäminen ja kilpailukyvyn asteittainen paraneminen kilpailukykysopimuksen tukemana. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu Etlan mukaan runsaaseen puoleen prosenttiin.

Vuoden 2018 bkt:n kasvuksi Etla ennustaa 1,1 prosenttia. Kasvu nojaa vientiin ja investointeihin. Investointien kasvu kuitenkin hidastuu edellisvuotisesta. Tämän suuruinen kasvu edellyttää maltillisten palkkasopimusten jatkumista ja kilpailukyvyn kohenemista sekä vientimarkkinoiden elpymistä. Yksityisen kulutuksen kasvu pysyy vaatimattomana.

 

Suomi: Ilkka Kanerva Etyjin pääsihteeriksi

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Suomi esittää Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) seuraavaksi pääsihteeriksi kokoomuksen kansanedustajaa Ilkka Kanervaa, kerrotaan ulkoministeriöstä. Uuden pääsihteerin on määrä aloittaa tehtävässään heinäkuun alussa.

Kanerva toimi järjestön parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajana 2014–2016. Hän on nyt yleiskokouksen erityisedustaja rauhanvälitystehtävissä.

Useat Etyjin osallistujavaltiot asettanevat ehdokkaansa pääsihteeriksi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Tynkkyselle sakkotuomio

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Sebastian Tynkkyselle 300 euron sakkotuomio.

Oulun käräjäoikeus tuomitsi maanantaina Perussuomalaisten nuorten entisen puheenjohtajan Sebastian Tynkkysen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta.

Hän sai rangaistukseksi 50 päiväsakkoa, mikä hänen tuloillaan tekee yhteensä 300 euroa.

Perussuomalaiset nuoret ilmoittavat tiedotteessaan  olevansa tyrmistyneitä Tynkkysen tuomiosta.

Tuomio koskee Tynkkysen viime kesänä julkaisemia Facebook-viestejä. Syytteitä käsiteltiin käräjäoikeuden pääkäsittelyssä 11. tammikuuta.

AVAINSANAT

Paavo Lipponen toivoo poliittista konsensusta liikenneinfran kehittämisessä – ”Meillä todella on infrainvestointivaje”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Paavo Lipponen ja liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) puhuivat tänään Liikenneinfra 2040 -selvityksen julkistamisessa.

Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Tampereen ammattikorkeakoulu julkaisivat tänään Liikenneinfrastruktuuri 2040-selvityksen. Siinä hahmotellaan Suomen liikenneinfrastruktuurin kehittämistä pitkällä aikavälillä.

Entinen pääministeri ja puhemies Paavo Lipponen oli kutsuttu tilaisuuteen käyttämään kommenttipuheenvuoro. Lipponen maalasi siinä erittäin laajasti Suomen mahdollisuuksia.

Hän aloitti arjen tasolta ja puhui muun muassa katujen hiekoittamisesta. Lipponen matkustaa paljon junalla. Hän kertoi hämmästelleensä matkallaan Tampereelle, miten Toijalan jälkeen konduktööri oli ilmoittanut, että pitää ajaa hitaasti, kun tavarajuna kulkee edellä.

– Siis tämähän on aivan järkyttävää. Kertoo jotakin siitä, että meillä todella on infrainvestointivaje, tällaiseen ei ole varaa.

Lipponen painotti raideliikenteen kehittämistä pääradalla ja ”koko linjalla”.

– Sitten meillä on ongelma aluekehityksessä, erityisesti Itä-Suomi. Se minua huolestuttaa, mikä sen alueen tulevaisuus on.

Jotta Itä-Suomi pärjää, sen keskuksia on Lipposen mukaan priorisoitava ja liikenneyhteyksiä on kehitettävä.

Jos Suomi aikoo vahvistaa kilpailukykyä ja kehittyä, Lipposen mukaan tarvitaan urbaania kehitystä, mikä vaatii liikkenneinfran kehittämistä ja myös asuntojen rakentamista.

Pitkän tähtäimen suunnitelmat pitää olla, jotta saadaan EU-rahaa.

Tuoretta liikenneinfraselvitystä Lipponen piti onnistuneena. Pitkän tähtäimen suunnitelmia on tehtävä. Silloin myös EU-rahoituksen saaminen infran kehitykselle on todennäköisempää.

Lipponen siirtyi katsomaan yhä laajempia näkymiä. Hän viittasi Skandinaviassa kehitteillä oleviin hankkeisiin, johon Suomi voisi linkittyä.

– Pitää kiinnittää huomiota siihen, missä on valtavasti dynamiikkaa tässä aivan meidän lähellä ja miten voimme turvata kilpailukykymme.

Lipponen kehotti katsomaan infrainvestointeja siitä näkökulmasta, mikä on niiden merkitys kasvulle ja millaisia ovat dynaamisimmat alueet. Infran rakentamisella on myös mahdollista luoda kysyntää.

Liikennekaari-hankkeesta Lipponen sanoi seuraavansa mielenkiinnolla, miten sille käy.

– Kyllähän se ajatus tietysti, että saataisiin pääomat tekemään töitä paremmin, sitä kannattaa kyllä pohtia.

Lipponen peräänkuulutti sitä, miten selvityksissä ja jatkoselvityksissä on tärkeää, että löydetään poliittinen konsensus.

– Tarvitsemme selkeätä visiota siitä, mihin ollaan menossa ja sille konsensusta.

Datakeskuksien bisneskeskukseksi.

Etelään päin katsottaessa Lipponen kehotti Suomea menemään osakkaaksi Rail Baltica -hankkeeseen sen jälkeen kun Baltian maat ovat keskenään selvittäneet, miten hanke toteutetaan. Tätä kautta myös Suomen omat hankkeet voisivat lähteä paremmin liikkeelle.

Suomen atlanttisen yhteyden ja Jäämeri-yhteyden lisäksi Paavo Lipponen nosti esiin myös Suomen kytkemisen Euraasian liikenne- ja logistiikkaverkkoon. Hän toivoi, että tähän olisi selvityksessä kiinnitetty enemmän huomiota.

Hän nosti tässä yhteydessä esiin muun muassa lentoyhteydet ja datayhteydet. Datakeskusten ympärille syntyy bisnestä. Lipposen visiossa Suomi voisi kehittyä eräänlaiseksi datakeskusten bisneskeskukseksi.

– Oikeastaan Aasian markkinathan ovat vasta avautumassa, meillä on suuret mahdollisuudet päästä niihin kiinni myöskin tätä kautta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Perussuomalaisten nuorisojärjestön valitus kaatui KHO:ssa

Kuva: Lehtikuva

Korkein hallinto-oikeus on hylännyt perussuomalaisten nuorisojärjestön valituksen järjestötuesta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Perussuomalaiset Nuoret ry:lle tukea 81 200 euroa vuodelle 2015. Järjestön mukaan päätös rikkoi yhdenvertaisuusperiaatetta, koska avustus oli huomattavasti pienempi kuin vertailukelpoisilla järjestöillä. Esimerkiksi kokoomuksen, SDP:n ja keskustan nuorisojärjestöt saivat tukea yli 600 000 euroa.

PS-Nuoret vaati, että sen avustus pitää nostaa 200 000 euroon.

KHO katsoi, ettei ministeriö menetellyt yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisesti. PS-Nuoret sai vuonna 2015 suurimman mahdollisen korotuksen tukeensa, 40 prosenttia. Oikeus katsoi ministeriön tavoin, ettei järjestön kohdalla ollut syytä poiketa avustusten yhtenäisestä korottamis- ja leikkausjärjestelmästä.

Berner uskoo yhtiömalliin – ”Rahat myös käytettäisiin liikenneinfran kehittämiseen”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Ohjausryhmän puheenjohtaja, Rakennusteollisuuden pääekomisti Sami Pakarinen , liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ja entinen pääministeri Paavo Lipponen Liikenneinfrastruktuuri 2040 -selvityksen julkistustilaisuudessa.

Suomen liikenneverkon nykyinen rahoitusjärjestelmä ei toimi, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.). Hänen mielestään liikenneinfraan ei ole pystytty investoimaan tarpeeksi ja korjausvelka kasvaa.

Liikenteestä saatuja rahoja on käytetty myös muiden hallinnonalojen tarpeisiin. Tämä on ollut hänen mukaansa pitkäaikainen huolenaihe.

Bernerin mielestä mahdollisesti perustettava liikenneverkkoyhtiö takaisi sen, että liikenteeseen tarkoitetut rahat myös käytetäisiin liikenneinfran kehittämiseen.

– Yhtiömalli takaisi sen, ettei rahoitus olisi enää riippuvainen valtion budjetista tai muiden alojen tarpeesta, hän sanoi Liikenneinfrastruktuuri 2040 -selvityksen julkistamistilaisuudessa Helsingissä tänään.

Ministeri kannattaa tutkimusryhmän näkemystä, jonka mukaan väylänpidon kokonaisrahoitusta nostettaisiin voimakkaasti. Hän haluaa, että myös älykkään liikenteen ratkaisut huomioidaan.

Berner kaipaa pitkäaikaista visiota liikenneverkon kehittämiseksi. Tähän asti rahoitusratkaisut ovat olleet liian lyhytjänteisiä.

”Olen avoin monelle kehityspolulle, mutta en siihen, että emme tee mitään.”

Hän sanoi, että nykyisin Suomessa pystytään ylläpitämään perusväylänpitoa ja tekemään joitain investointeja, mutta korjausvelka kasvaa 100 miljoonaa vuodessa.

– Olen avoin monelle kehityspolulle, mutta en siihen, että emme tee mitään.

Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Tampereen ammattikorkeakoulu ovat tehneet selvityksen, jossa on hahmoteltu Suomen liikenneinfrastruktuurin kehittämiselle ja kehittämisen panostuksille neljä vaihtoehtoista polkua.

Ministeri Berner arvioi omassa puheenvuorossaan, miten tulokset suhteutuvat suunnitteilla olevaan liikenneverkkoyhtiöön.