x

Tutkimuslaitos: Työttömyys on aina vieraanamme – hallituksen tavoitteesta ei tule mitään

Kuva: Kuvankäsittely Timo Sparf
Jonoja TE-keskusten ovilla tulee riittämään.

Työttömyys on maassamme sitkeä, mutta kutsumaton vieras. Voisi luulla, että se jo hiljalleen luikkisi portinpielestä tiehensä, mutta näin ei käy, mikäli Elinkeinoelämän tutkimuslaitokseen Etlaan on uskominen.

Vuonna 2016 työttömyysaste on keskimäärin 9,1 prosenttia, mikä on 0,3 prosenttiyksikköä matalampi kuin viime vuonna. Kuluvana vuonna työttömyysastetta on alentanut keväällä ennakoitua enemmän se, että työvoimasta on siirtynyt henkilöitä työvoiman ulkopuolelle, kotiin tai opiskelemaan, Etla toteaa.

Ja yhä synkempää on luvassa: vuosina 2017–2018 työttömyysaste alenee vain 0,2 prosenttiyksikköä vuodessa. Vuonna 2018 työttömyysaste on yhä 8,7 prosenttia ja työllisyysaste 68,8 prosenttia. Kilpailukykysopimus parantaa Etlan mukaan työllisyyttä ja alentaa työttömyyttä asteittain, mutta tuskastuttavan hitaasti.

Turvapaikanhakijoiden siirtyminen vähitellen työvoimaan kohottaa työttömyysastetta muutamalla prosenttiyksikön kymmenyksellä. Vuoden 2020 työllisyysasteeksi arvioidaan 70,2 prosenttia ja työttömyysasteeksi 8,3.

Juha Sipilän (kesk.) ja kumppaneiden hallitus ei siis tule pääsemään työllisyystavoitteeseensa koko olemassaolonsa aikana.

Ostovoiman hidas kasvu jarruttaa kulutusta

Vuonna 2016 yksityisen kulutuksen ennustetaan lisääntyvän 1,3 prosenttia. Tämä on hieman enemmän kuin keväällä Etla ennusti. Mutta sitten synkistyy Vuosina 2017–2018 yksityinen kulutus kasvaa vain puolisen prosenttia vuodessa.

Tämä vastaa suunnilleen kotitalouksien käytettävissä olevan reaalitulon kehitystä.

Sopimuspalkkojen nollakorotukset vuonna 2017, inflaation kiihtyminen ja kilpailukykysopimukseen liittyvien palkansaajien työvoiman sivukulujen korotukset vaikuttavat ostovoimaa heikentävästi. Tuloverojen runsaan 500 miljoonan euron suuruinen kevennys vuonna 2017 ja hieman koheneva työllisyys pitävät kuitenkin reaalisen ostovoiman kehityksen plussalla. Kotitalouksien säästämisaste on koko ennusteajanjakson ajan lievästi negatiivinen, Etla sanoo.

Bkt kasvaa 1,1 prosenttia vuonna 2016 ja 1,2 prosenttia vuonna 2017

Suomen kokonaistuotannon arvioidaan kohoavan 1,1 prosenttia vuonna 2016. Maaliskuussa 2016 Etla ennusti 0,9 prosentin kasvua. Pieni korjaus ylöspäin aiheutuu Etlan mukaan aiemmin ennakoitua vahvemmista investoinneista ja yksityisestä kulutuksesta. Investointitoiminnan piristyminen näkyy sekä rakentamisessa että kone- ja laiteinvestoinneissa. Kulutusta on tukenut arvioitua matalampi säästämisaste. Vuoden jälkipuoliskolla viennin arvioidaan virkistyvän jonkin verran euroalueen investointien elpymisen myötä.

Vuonna 2017 bkt:n kasvu nopeutuu hieman 1,2 prosenttiin viennin tukemana. Vientiä voimistavat EU-maiden investointien viriäminen ja kilpailukyvyn asteittainen paraneminen kilpailukykysopimuksen tukemana. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu Etlan mukaan runsaaseen puoleen prosenttiin.

Vuoden 2018 bkt:n kasvuksi Etla ennustaa 1,1 prosenttia. Kasvu nojaa vientiin ja investointeihin. Investointien kasvu kuitenkin hidastuu edellisvuotisesta. Tämän suuruinen kasvu edellyttää maltillisten palkkasopimusten jatkumista ja kilpailukyvyn kohenemista sekä vientimarkkinoiden elpymistä. Yksityisen kulutuksen kasvu pysyy vaatimattomana.

 

”Jokaisella lapsella ja nuorella on oltava mahdollisuus harrastaa”

Kuva: Tommy Yi

Demarinuoret vaatii jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuutta harrastukseen. Mielekkäiden harrastusten merkitys on kiistattoman suuri lapsen ja nuoren hyvinvoinnille ja kehitykselle ja harrastamisella tutkitusti on myös vaikutus lapsen ja nuoren tulevaisuuteen. Kunnissa tämä on otettava tosissaan ja tulevalla vaalikaudella harrastamisen edistämisen on oltava yksi tärkeimmistä teemoista.

– Harrastuksista saa paljon taitoja, joista on hyötyä myöhemmin. Lapset ja nuoret oppivat uutta, kehittävät sosiaalisia taitoja ja pääsevät kantamaan vastuuta. Harrastaminen auttaa myös jaksamaan koulussa. Tämä on oltava kaikille mahdollista eikä harrastaminen saa olla kiinni lompakon paksuudesta, toteaa Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi.

Kunnissa voidaan tukea harrastamista tarjoamalla edullisia tai jopa maksuttomia harrastustiloja. Tyhjiä tai vajaakäytössä olevia tiloja, kuten kouluja ja liikuntasaleja, on tarjottava käyttöön kulttuuri-, musiikki- ja liikuntaharrastuksia varten. Tilojen käytön kartoittaminen on tehtävä perusteellisesti heti vaalikauden alussa, jotta tilat saadaan tehokkaasti kuntalaisten käyttöön.

– Harrastusmahdollisuuksiin panostaminen maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin säästöinä sosiaali- ja terveyspalveluista. Kannattavaa olisi esimerkiksi alentaa liikuntavuorojen tilamaksuja kaikille mutta varsinkin alle 18-vuotiaiden harrastusryhmille, Näkkäläjärvi huomauttaa.

Julkisten liikuntapaikkojen hinnat ja rakentaminen päätetään kunnissa, samoin tuet erilaisille seuroille. Harrastustoiminnan tukeminen ei kuitenkaan ole vain suoraa rahan antamista, vaan myös laadukkaiden harrastuspaikkojen ylläpitoa ja luomista. Tässä työssä kannattaa tehdä yhteistyötä aktiivisten seurojen ja järjestöjen kanssa. Lasten ja nuorten harrastustoiminta säilyy kuntien päätäntävallassa myös sote-uudistuksen jälkeen.

 

Keskustelua aiheesta

Keskustan Suomenmaa epäilee vihreitä JSN:n Yle-päätöksestä – ”On lupa kysyä”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Yle puhuttaa tämän aamun pääkirjoittajia.

Julkisen sanan neuvoston (JSN) Ylelle antama langettava päätös pääministeri Juha Sipilää (kesk.) koskevassa uutisoinnissa saa sekä kritiikkiä että kiitosta muun median pääkirjoituksissa.

Keskustan äänenkannattaja Suomenmaa katsoo, että JSN:n langettava päätös ja sen syntytapa herättävät paljon kysymyksiä.

Langettava päätös syntyi äänin 6–6, jolloin puheenjohtaja Elina Grundströmin ääni ratkaisi. Suomenmaa kiinnittää huomiota siihen, että Grundström, kuten toinenkin langettavan päätöksen takana ollut joukkoviestinnän edustaja (Juha Honkonen), ovat Vihreän Langan entisiä päätoimittajia.

Suomenmaan mukaan on lupa kysyä, vaikuttivatko Vihreän Langan entisten päätoimittajien poliittiset mieltymykset nyt tehtyyn JSN:n ratkaisuun.

Suomenmaa myös kirjoittaa, että JSN otti Yle-ratkaisussaan kantaa vain median toimintaan. Lehti tuo esiin, että pääministeri Sipilä sai jo viikkoja sitten eduskunnan oikeusasiamieheltä vapauttavan päätöksen, jonka mukaan hän ei ollut esteellinen niin kutsutussa Terrafame-päätöksessä.

HS: Koskee pääministerin toimintaa

Helsingin Sanomat sitä vastoin arvioi pääkirjoituksessaan, että JSN otti lausumassaan kantaa siihen, miten pääministerin on sopivaa toimia suhteessa ammattimediaan. Koko suomalaisen median kannalta on tärkeää, että JSN pyrki selvittämään pääministerin vaikutusyritykset toimitukseen, HS toteaa.

Luottamuksen säilyttäminen sekä viestimiin että poliitikkoihin on lehden mukaan erityisen tärkeää nyt, kun ammattimediaa vastaan hyökätään monissa Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa. HS myös muistuttaa, että Suomi on lehdistönvapauden johtavia maita, mistä poliitikkojenkin on tärkeää pitää kiinni.

Helsingin Sanomien mukaan Julkisen sanan neuvoston langettava päätös korostaa entisestään tekeillä olevan riippumattoman Yle-selvityksen tärkeyttä. Professori Olli Mäenpään johdolla on lehden mukaan syytä selvittää perinpohjaisesti syyt Ylen toimituksessa syntyneeseen epäluottamuksen ilmapiiriin.

 

 

AVAINSANAT

LM: Raportti varoittaa Suomea Ruotsin sotesta

Kuva: Lehtikuva
- Ei Suomeen Ruotsin mallia, varoittaa ruotsalainen tutkija.

Tuore raportti varoittaa Suomea Ruotsin sote-uudistuksen seurauksista.

Sosialidemokraattisen ajatushautomon Kalevi Sorsa -säätiön tilaaman raportin mukaan Ruotsissa yksityiset terveyskeskukset ovat sijoittuneet vauraille alueille.

Ruotsissa terveydenhuollon valinnanvapauslaki tuli voimaan vuonna 2010. Raportin tehnyt ruotsalainen Mats Wingborg arvioi, että sen jälkeen terveyskeskusten jakautuminen kaupunginosien välillä on vinoutunut. Yksityisiä terveyskeskuksia on perustettu lähinnä tiheästi asutuille ja taloudellisesti vauraille alueille.

Näin valinnanvapaus lisääntyi Ruotsissa etupäässä suurissa kaupungeissa, ei muualla maassa.

Suomessa on pohdittu, johtaako sote-uudistukseen kaavailtu valinnanvapaus yksityisten palveluiden keskittämiseen hyvätuloisten asuinseuduille.

MT: Kansa synkkänä – ei pysy sote aikataulussa

Kuva: Lehtikuva

Kansa ei usko sote-uudistuksen pysyvän aikataulussa, kertoo Maaseudun Tulevaisuus. Tuoreen kyselyn tuloksista ilmenee, että vain joka neljäs äänestysikäinen uskoo hallituksen saavan sosiaali- ja terveysuudistuksen valmiiksi kevään 2018 maakuntavaaleihin mennessä.

Aikataulua epäilevät varsinkin opposition kannattajat. Luottamusta soten valmistumiseen ajoissa on eniten hallituspuolue keskustan kannattajilla.

Luottamusta sote-aikatauluun kysyttiin toissa viikonloppuna. Gallup Elintarviketiedon nettipaneeliin vastasi hieman yli tuhat äänestysikäistä.

 

”Juha Sipilä painosti ja päätoimittaja Atte Jääskeläinen taipui” – näin Yleltä lähteneet toimittajat kommentoivat kohupäätöstä

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Julkisen sanan neuvoston mukaan Yle taipui jossain määrin painostuksen alla.

Julkisen sanan neuvosto antoi tänään Yleisradiolle langettavan päätöksen journalistisen päätösvallan luovuttamisesta Terrafame-uutisoinnissa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toimi Yleisradion suuntaan tavalla, joka oli omiaan rajoittamaan sananvapautta. Neuvosto toteaa lausumassaan, että pääministerin Ylen toimittajalle lähettämien viestien määrää ja sävyä voidaan pitää poikkeuksellisena.

Toimittaja Salla Vuorikoski sai pääministeriltä lukuisia sähköposteja sen jälkeen kun Yle oli julkaissut jutun, jossa kerrottiin, että pääministerin sukulaisilla on omistuksia Katera Steel -yhtiössä, joka oli saanut kaivosyhtiö Terrafamelta tilauksen.

JSN käsitteli jupakkaa poikkeuksellisen pitkään ja antoi seitsemän tuntia kestäneen istunnon jälkeen langettavan päätöksen Yleisradiolle. JSN katsoo, että Yle luovutti journalistista päätösvaltaa ulkopuolelle ja rikkoi siten Journalistin ohjeiden kohtia 2. ja 3.

Päätös syntyi tiukan äänestyksen jälkeen, äänet jakautuivat tasan 6–6. Niiden mennessä tasan puheenjohtaja Elina Grundströmin ääni ratkaisi.

Yleisradion vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen sanoi Ylen haastattelussa, ettei hän ole JSN-ratkaisun seurauksena aikeissa erota tehtävästään.

Toisessa ratkaisussa Yle sai vapauttavan päätöksen.

Neuvosto katsoi, että Yle oli kertonut Terrafame-juttuun tehdyistä muutoksista epäjohdonmukaisesti, mutta että jutussa tai sen alaotsikossa ei ollut virhettä. Pelkästä muokkaamisesta ei ollut välttämätöntä kertoa yleisölle.

Päätökset puhuttavat sosiaalisessa mediassa.

Yleisradiosta kohun aikana irtisanoutuneilta toimittajilta ne kirvoittivat muutaman Twitter-kommentin.

Nykyinen Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Jussi Eronen irtisanoutui joulukuussa Yleltä samaan aikaan kollegansa Salla Vuorikosken kanssa. Molemmat siirtyivät sittemmin SK:n palvelukseen. He perustelivat eroaan näkemyseroilla Ylen johdon kanssa.

Toimittaja Susanne Päivärinta irtisanoutui Yleltä helmikuun alussa. Hän siirtyi Iltalehteen.

Irtisanoutumisensa yhteydessä Päivärinta lähetti kollegoilleen sähköpostin, jossa hän kritisoi Ylen päätoimittajaa hänen toiminnastaan pääministeriin liittyneen Terrafame-kohun yhteydessä.