reijo_frank

Tutkimuslaitos: Työttömyys on aina vieraanamme – hallituksen tavoitteesta ei tule mitään

Kuva: Kuvankäsittely Timo Sparf
Jonoja TE-keskusten ovilla tulee riittämään.

Työttömyys on maassamme sitkeä, mutta kutsumaton vieras. Voisi luulla, että se jo hiljalleen luikkisi portinpielestä tiehensä, mutta näin ei käy, mikäli Elinkeinoelämän tutkimuslaitokseen Etlaan on uskominen.

Vuonna 2016 työttömyysaste on keskimäärin 9,1 prosenttia, mikä on 0,3 prosenttiyksikköä matalampi kuin viime vuonna. Kuluvana vuonna työttömyysastetta on alentanut keväällä ennakoitua enemmän se, että työvoimasta on siirtynyt henkilöitä työvoiman ulkopuolelle, kotiin tai opiskelemaan, Etla toteaa.

Ja yhä synkempää on luvassa: vuosina 2017–2018 työttömyysaste alenee vain 0,2 prosenttiyksikköä vuodessa. Vuonna 2018 työttömyysaste on yhä 8,7 prosenttia ja työllisyysaste 68,8 prosenttia. Kilpailukykysopimus parantaa Etlan mukaan työllisyyttä ja alentaa työttömyyttä asteittain, mutta tuskastuttavan hitaasti.

Turvapaikanhakijoiden siirtyminen vähitellen työvoimaan kohottaa työttömyysastetta muutamalla prosenttiyksikön kymmenyksellä. Vuoden 2020 työllisyysasteeksi arvioidaan 70,2 prosenttia ja työttömyysasteeksi 8,3.

Juha Sipilän (kesk.) ja kumppaneiden hallitus ei siis tule pääsemään työllisyystavoitteeseensa koko olemassaolonsa aikana.

Ostovoiman hidas kasvu jarruttaa kulutusta

Vuonna 2016 yksityisen kulutuksen ennustetaan lisääntyvän 1,3 prosenttia. Tämä on hieman enemmän kuin keväällä Etla ennusti. Mutta sitten synkistyy Vuosina 2017–2018 yksityinen kulutus kasvaa vain puolisen prosenttia vuodessa.

Tämä vastaa suunnilleen kotitalouksien käytettävissä olevan reaalitulon kehitystä.

Sopimuspalkkojen nollakorotukset vuonna 2017, inflaation kiihtyminen ja kilpailukykysopimukseen liittyvien palkansaajien työvoiman sivukulujen korotukset vaikuttavat ostovoimaa heikentävästi. Tuloverojen runsaan 500 miljoonan euron suuruinen kevennys vuonna 2017 ja hieman koheneva työllisyys pitävät kuitenkin reaalisen ostovoiman kehityksen plussalla. Kotitalouksien säästämisaste on koko ennusteajanjakson ajan lievästi negatiivinen, Etla sanoo.

Bkt kasvaa 1,1 prosenttia vuonna 2016 ja 1,2 prosenttia vuonna 2017

Suomen kokonaistuotannon arvioidaan kohoavan 1,1 prosenttia vuonna 2016. Maaliskuussa 2016 Etla ennusti 0,9 prosentin kasvua. Pieni korjaus ylöspäin aiheutuu Etlan mukaan aiemmin ennakoitua vahvemmista investoinneista ja yksityisestä kulutuksesta. Investointitoiminnan piristyminen näkyy sekä rakentamisessa että kone- ja laiteinvestoinneissa. Kulutusta on tukenut arvioitua matalampi säästämisaste. Vuoden jälkipuoliskolla viennin arvioidaan virkistyvän jonkin verran euroalueen investointien elpymisen myötä.

Vuonna 2017 bkt:n kasvu nopeutuu hieman 1,2 prosenttiin viennin tukemana. Vientiä voimistavat EU-maiden investointien viriäminen ja kilpailukyvyn asteittainen paraneminen kilpailukykysopimuksen tukemana. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu Etlan mukaan runsaaseen puoleen prosenttiin.

Vuoden 2018 bkt:n kasvuksi Etla ennustaa 1,1 prosenttia. Kasvu nojaa vientiin ja investointeihin. Investointien kasvu kuitenkin hidastuu edellisvuotisesta. Tämän suuruinen kasvu edellyttää maltillisten palkkasopimusten jatkumista ja kilpailukyvyn kohenemista sekä vientimarkkinoiden elpymistä. Yksityisen kulutuksen kasvu pysyy vaatimattomana.

 

Maatalousministeri Lepän kritiikki kaupan brändeistä saa kyytiä alan toimijoilta

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Kaupan ja elintarviketeollisuuden edustajat tyrmäävät tulevan maatalousministerin Jari Lepän (kesk.) näkemyksen siitä, että ruokakaupan omat tuotemerkit ovat markkinahäirikköjä.

Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Heikki Juutinen pitää näkemystä vanhanaikaisena. Hänestä ne olivat häiriköitä kymmenen vuotta sitten, mutta nykyään sellaista ongelmaa ei ole.

Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtajan Kari Luodon mukaan kaupan omat merkit vain kirittävät kilpailua.

PAMin sopimusasiantuntija sunnuntaikaupan haasteista: ”Haluammeko, että viikonloppu ei olekaan perheaikaa?”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Jos joku odotti kaupan alan aukioloaikojen vapauttamisen tekevän sunnuntai-Suomesta kertaheitolla avoimen ja aktiivisen paikan, väärässä oli.

Viime vuoden alussa voimaan tullut muutos antoi esimerkiksi kampaamoille ja suurille ruokakaupoille lisää valtaa aukiolon suunnitteluun, mutta mitään valtavaa lumipalloefektiä vapautus ei käynnistänyt.

Kauppakeskuksissa on sunnuntaisin liikennettä, mutta niiden ulkopuoliset kahvilat ja ravintolat pitävät useimmiten ovensa kiinni.

Syynä ovat kaksinkertaiset henkilöstökustannukset. Työaikalain mukaan sunnuntailta maksetaan kaksinkertainen palkka.

– Ravintola-alalla henkilöstökulut ovat noin kolmanneksen kaikista kustannuksista, kertoo Matkailu- ja ravintopalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi.

– Kun ne tuplataan, sunnuntaista on hankala saada yrittäjän kannalta voitollista päivää.

Lapin mukaan kauppojen aukioloaikojen vapautuminen on lisännyt sunnuntaikysyntää myös ravintoloissa ja kahviloissa. Erityisesti se näkyy juuri kauppakeskuksissa, jotka usein edellyttävät liikkeiltään aukioloa kaikkina viikonpäivinä.

Lappi muistuttaa, että matkailun kannalta sunnuntai olisi tärkeä päivä. Ulkomailta Suomeen suuntautuva turismi on kasvussa, samoin ravintolaruokailu ylipäätään.

Lappi uskoo, että työntekijöiden viikonloppulisät nousevat esiin alan seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa.

Päiväkotien ja muiden rakenteiden pitäisi toimia.

– Meillä on tutkittua tietoa siitä, että jäsenemme ovat kokeneet sunnuntaityöskentelyn vaikeaksi, sanoo Palvelualojen ammattiliiton PAMin sopimusasiantuntija Karoliina Huovila.

Hänen mukaansa erityisesti perheelliset työntekijät pitävät tilannetta hankalana.

Vapauttamisen aiheuttama muutos ei ole ollut räjähdysmäinen – eikä suomalainen yhteiskunta olisikaan siihen valmis, Huovila sanoo.

– Meidän alamme ovat naisvaltaisia. On paljon esimerkiksi yksinhuoltajaäitejä. Jotta sunnuntaisin työskentely onnistuisi, päiväkotien ja muiden rakenteiden pitäisi toimia.

Huovilan mukaan sunnuntaiaukioloja katsotaan usein kuluttajan kannalta ja sosiaaliset vaikutukset voivat unohtua.

Sunnuntaita on totuttu pitämään perheen kanssa vietettävänä vapaapäivänä – ei vain uskonnon vuoksi, vaan myös kulttuurisesti.

– Toinen kysymys on, haluammeko mennä sellaiseen suuntaan, että viikonloppu ei olekaan perheaikaa. Se olisi radikaali muutos.

PAM haluaa pitää kiinni tuplakorvauksista siksikin, että niiden ansiosta sunnuntaivuoroille löytyy helpommin tekijöitä.

– Näin työntekijöitä ei tarvitse pakottaa töihin sunnuntaisin. Työvuorot kuitenkin määrittelee työnantaja, ja joissain paikoissa niiden suunnittelu voi olla hyvin yksipuolista.

Pienimmille yrityksille sunnuntai on haastava päivä.

Suomen Yrittäjät suunnittelee parhaillaan kyselyä, jolla selvitetään yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa, miten yrittäjät ovat kokeneet aukioloaikojen vapautumisen.

Aiemmissa kyselyissä enemmistö jäsenistä on kannattanut vapauttamista.

Lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen arvioi, että kipeimmin muutos on koskenut pieniin kauppoihin, joilla oli aiemmin etuoikeus pitää ovet auki myös pyhinä.

Toivonen sanoo, että pienimmille yrityksille sunnuntai on haastava päivä. Se ei välttämättä ole kannattava, ja tuplapalkan vuoksi monet yrittäjät tekevät sunnuntaivuorot itse.

– Se vaikuttaa työssä jaksamiseen.

Auki oltava, vaikka päivä ei olisi kannattava.

Liikeaikalain kumoamisen myötä kauppojen ja kampaamojen aukioloajat vapautuivat viime vuoden alussa.

Uudistus tarkoitti, että liikkeet saavat itse päättää aukiolostaan eikä erityislupia esimerkiksi suurten kauppojen sunnuntaiaukioloon tarvitse enää hakea.

Kaupan liitosta ja Päivittäistavarakauppa-yhdistyksestä arvioidaan, että sunnuntain arvo kauppapäivänä on noussut merkittävästi.

Liittojen mukaan kuluttajakäyttäytyminen muuttuu hitaasti, mutta tähän mennessä tehtyjen kokeilujen perusteella kuluttajat ovat ottaneet sunnuntaiaukiolon hyvin vastaan.

Vaikka kauppojen ei ole pakko pitää oviaan auki sunnuntaisin, alan yhdistysten mukaan moni yrittäjä kokee kilpailutilanteen olevan sellainen, että sunnuntaina on oltava avoinna, vaikkei päivä olisi taloudellisesti kovin kannattava.

STT–NOORA VAARALA

Keskustelua aiheesta

Lipponen varoittaa nuoria ”turpeeseen” sitovasta hallituksesta – ”Kaikki tämä suljettaisiin pois houkuttelemalla”

Kuva: Kari Hulkko

Entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) ottaa Helsingin Sanomien kirjoituksessaan kantaa hallituksen päättämään kielikokeiluun, jossa ruotsin sijaan voi opiskella muuta vierasta kieltä.

– Kokeiluesitys uhkaa saattaa ruotsin kielen pois valitsevat nuoret muita huonompaan asemaan. Valinnaisuus johtaisi monet oppilaat luopumaan ruotsin kielestä, mistä seuraisi nuoren aseman heikentyminen työ- ja opiskelumarkkinoilla, Lipponen varoittaa.

Hän muistuttaa, että ruotsin kielen taito on eduksi haettaessa virkoja Suomessa, Suomen yleisillä työmarkkinoilla sekä pohjoismaisilla työmarkkinoilla, joilla vallitsee vapaa liikkuvuus.

– Ruotsin osaaminen todistetusti auttaa työllistymään. Kysymys on kymmenistätuhansista työpaikoista.

– Samoin tuhannet nuoret suomalaiset voivat opiskella Ruotsissa tai muissa Pohjoismaissa. Kaikki tämä suljettaisiin pois houkuttelemalla oppilaita jättämään käyttämättä ainutlaatuinen mahdollisuus oppia ruotsia.

– Tarkoitus ei liene sitoa nuoria ”turpeeseen” ideologisella kielipolitiikalla.

Lipposen mielestä kielikokeilu vie Suomea ja Suomen nuoria väärään suuntaan.

– Pohjola on nykymaailmassa meille entistä tärkeämpi. Talous ja työmarkkinat Pohjolassa yhtenäistyvät edelleen. Suomen kaksikielisyys kuuluu kansalliseen identiteettiimme. Sitä ei pidä hämärtää kaunapohjaisilla ratkaisuilla.

Keskustelua aiheesta

Tuomioja löysi yllättävän kehun aiheen hallituksen puoliväliriihestä: ”Vähemmän peruttavaa”

Kuva: Jari Soini

SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja päivittää Facebookissa hallituksen puoliväliriihestä, jonka tuloksien hän katsoo jääneen laihoiksi.

Tuomioja löytää asiasta kuitenkin myös hyvän puolen.

– Mutta hyvä niin, siten on vähemmän peruutettavaa jatkossa.

Tuomiojan mielestä on merkillepantavaa, että jokseenkin kaikki hallituksen nyt mainostamat lisäpanostukset erilaisiin hyviin tarkoituksiin tosiasiassa tarkoittavat vain sen aiemmin tekemien säästöleikkauksien vähäistä osittaista perumista.

– Mutta kait olemme kiitollisia jos vastaan tulee ryöväri joka tonnin vietyään käy myöhemmin hyvää hyvyyttään palauttamassa satasen.

Keskustelua aiheesta

Jytyn Pihlajamäki: ”Naisvaltaisille matalapalkka-aloille muita korkeammat korotukset”

Kuva: jyty
Jytyn jäsenkyselystä selvisi jäsenten voimakas tuki lailla säädetylle työehtosopimusten yleissitovuudelle, Maija Pihlajamäki toteaa.
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn jäsenkyselyyn vastanneista jäsenistä 92 % haluaa seuraavalla liittokierroksella palkankorotukset naisvaltaisille matalapalkka-aloille.
Jytyn jäsenistöstä palkankorotuksia kannattaa matalapalkkaeränä 62 % ja naispalkkaeränä 23 %.

Jäsenkyselyyn vastanneista 42 %:n mielestä vientiteollisuuden työehtosopimukset eivät voi toimia julkisen sektorin palkankorotusten ylärajoina, 20 %:n mielestä voivat.

– Viime aikoina sukupuolten palkkaerot ovat vain lisääntyneet, sillä esimerkiksi hallituksen vaatima julkisen sektorin lomarahaleikkaus kohdistuu juuri naisvaltaisille aloille, Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki korostaa.

– Tehokkaimmiksi välineiksi supistaa naisten ja miesten välistä palkkaeroa ovat osoittautuneet palkkausjärjestelmät, työ- ja virkaehtosopimusratkaisut, tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten tekeminen työpaikoilla sekä naisten teteneminen työuralla.

– Palkkatasa-arvon korjaamiseksi naisvaltaisille matalapalkka-aloille tulisi saada muita korkeammat korotukset.

Esimerkkinä Pihlajamäki huomauttaa, että jos naiset saisivat vuosittain yhden prosentin verran suuremman korotuksen kuin miehet, olisi nais- ja miesvaltaisten alojen palkkaero kurottu umpeen parissakymmenessä vuodessa.

Etätyöhön toivotaan uusia määräyksiä.

Jytyn jäsenkyselyyn vastanneista vain 14 % antaisi työnantajalle mahdollisuuden poiketa yleissitovan työehtosopimuksen vähimmäistasosta, 72 % ei antaisi ja 14 % ei osannut sanoa.

– Jytyn jäsenistö osoitti voimakkaan tukensa lailla säädetylle työehtosopimusten yleissitovuudelle, joka nimenomaan edistää suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoista kehitystä, Pihlajamäki sanoo Jytyn tiedotteessa.

Työehtosopimuksen minimitasosta poikkeaisi 36 % jäsenistä, mikäli vaihtoehtona on irtisanominen. Paikallisesti ei kuitenkaan haluta sopia työehtosopimuksen määrittämän palkan alittamisesta.

Jäsenistön mielestä tulevissa sopimusneuvotteluissa työehtosopimukseen tulisi saada uusia määräyksiä erityisesti etätyöstä (35 %). Monet kannattivat myös määräyksiä matka-ajan lukemisesta työajaksi tai vaihtoehtoisesti matka-ajasta saatavaa korvausta (26 %). Esille tuli myös tarve koulutuksen lukemisesta työajaksi (21 %).

Jäsenkyselyssä kysyttiin myös paikallisista säästösopimuksista, joita on tehty 35 %:lla kyselyyn vastanneiden työpaikoista. Yleisimmät paikalliset säästösopimukset ovat koskeneet vapaaehtoisia palkattomia vapaita (56 %) ja lomarahojen vaihtoa vapaaksi (29 %).

Paikallisilla säästösopimuksilla ei tarkoiteta kiky-sopimusta, jossa leikataan julkisella sektorilla työskentelevien lomarahoista 30 % määräaikaisesti kolmen vuoden ajan.

Jytyn jäsenistä suurin osa, noin 80 %, kuuluu kunta-alan sopimusten piiriin, jonka suurin sopimus on kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES.

Jytyn jäsenistä noin 17 % työskentelee yksityisellä alalla, jonka tärkeimmät sopimukset ovat kuntien ja kuntayhtymien yhtiöissä noudatettava Avaintes sekä sosiaalipalvelualan ja neuvonta-alan sopimukset. Kirkon alan sopimuksen piiriin kuuluu 2,6 % Jytyn jäsenistä.

Jytyn maaliskuussa toteutettuun jäsenkyselyyn vastasi reilut 8000 jäsentä. Kyselyllä kartoitettiin jäsenistön mielipiteitä tuleviin liittokohtaisiin sopimusneuvotteluihin.

Keskustelua aiheesta