Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Tuula Haatainen kertoi suuresta uudistuksesta: Maalina jopa 10 000 lisätyöllistä – “Ei tavoitella henkilöstövähennyksiä”

LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Hallitus esittää, että työ- ja elinkeinotoimistojen palvelut siirretään alueille ja kunnille 1.1.2025.

Rane Aunimo

Demokraatti

Uudistuksen julkilausuttuna tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää parhaalla mahdollisella tavalla työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisää työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta.

Työministeri Tuula Haatainen (sd.) kertoi uudistuksesta tiedotustilaisuudessa torstaina.

“Muista maista, kuten Saksasta ja Tanskasta olemme oppineet, että kun kannustimet ovat kohdallaan voidaan saada aikaan erittäin hyviä tuloksia työllisyyspalveluissa paikallisilla tasoilla. Myös meillä koto-Suomessa tästä on hyviä esimerkkejä ja myös kunnat ja alueet itse ovat toivoneet keskeisempää roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä, jotta koko kuntaekosysteemiä voidaan hyödyntää vaikuttavien palveluiden tuottamisessa.”

Työllisyyden edistämisen kuntakokeilut olivat ensimmäinen hallituksen työllisyystoimista, joilla tavoitellaan työllisyysasteen nostoa. Kokeilut käynnistyivät keväällä 2021.

“Kuntakokeilujen tavoitteena on aiempaa tehokkaammin edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista sekä tuoda uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen. Kokeilut jatkuvat aina TE-palvelut 2024-uudistuksen voimaantuloon saakka.”

Haataisen mukaan oma kunta ja alue tuntevat lähtökohtaisesti parhaiten asukkaansa ja paikallisen elinkeinoelämän.

“Kohtaanto-ongelman ratkaisu on uudistuksen keskiössä yritysten kasvun turvaamiseksi. Kuntien ja alueiden paikallistuntemuksen ansiosta työn ja tekijöiden kohtaaminen tehostuu. Monella alalla puhumme käytännössä työvoimapulasta. Kohtaanto-ongelman ratkaisun onkin oltava nyt politiikan keskiössä kasvun tukemiseksi.”

TE-PALVELUIDEN uudistus on osa hallituksen työllisyystoimien kokonaisuutta.

“Valtiovarainministeriön työllisyysvaikutusarvioinnin mukaan pystymme tavoittamaan 7 000-10 000 uutta lisätyöllistä tällä hallituksen esittämällä palvelujen siirrolla paikallistasolle, lähelle henkilö- ja yritysasiakkaita”, Haatainen muistutti tiedotustilaisuudessa.

Ministeri nosti esille myös uudistuksen keskiössä olevan kannustavaksi kutsutun rahoitusmallin.

“Se tarkoittaa, että kunnilla on jatkossa toisaalta suurempi vastuu työllisyydenhoidon kustannuksista, mutta vastaavasti laajemmat mahdollisuudet hyötyä taloudellisesti silloin, kun kunta pystyy lyhentämään kuntalaistensa työttömyysjaksoja työllistymisellä.”

Käytännössä kuntien vastuuta työttömyysturvan perusosan kustannuksista laajennetaan. Lisäksi työttömyysturvan ja työttömän palveluun aktivoinnin välinen kytkös poistetaan. Kunnan vastuu työttömyysturvan rahoituksesta alkaa nykyistä aiemmin ja kasvaa portaittain.

Tiedotteen mukaan työttömyysturvan rahoitusvastuun kasvu kompensoidaan kunnille täysimääräisesti peruspalvelujen valtionosuuden lisäyksellä siten, että siirtymähetkellä muutoksella ei ole vaikutusta yhdenkään kunnan rahoitusasemaan.

Kuntakompensaatio määritellään poikkileikkausvuoden perusteella, mutta kompensaatiota korotetaan vuosittain kansaneläkeindeksin mukaisesti, jolloin kompensaatio ei vuosien saatossa reaalisesti alene.

HAATAISEN mukaan uudistuksessa onnistuminen edellyttää osaavaa henkilöstöä. Tämä koskee sekä valtion henkilöstöä, joka siirtyy TE-toimistoista kuntiin ja osin valtion organisaatioiden välillä. Uudistus koskee niin ikään myös kuntien henkilöstöä, jolle tulee uusi viranomaistehtävä ja uudenlaisia osaamisvaateita.

TE-toimistojen henkilöstö siirtyy kuntiin liikkeenluovutuksella vanhoina työntekijöinä. Toisin sanoen heidän työsuhteensa ehdot eivät muutu niin kauan kuin heidän virka- ja työehtosopimuksensa on voimassa, ministeri kertoi.

“Haluan painottaa, että tällä uudistuksella ei tavoitella henkilöstövähennyksiä eikä tässä uudistuksessa ole kyse TE-toimistojen suoriutumisesta tehtävässään.”

TE-palvelut 2024-uudistuksessa valtiolla säilyy silti kokonaisvastuu työllisyydenhoidosta. Ministeri painotti, että seuraavat kaksi vuotta tulevat olemaan kaikille toimijoille tärkeä siirtymävaiheen ajanjakso.

“Vuosina 2023-2024 huolehditaan, että tarvitsemamme yhteiset yhdyspinta- ja palvelurakenteet ovat valmiudessa, tietojärjestelmät toimivat ja asiakkaan kaikki palvelut ovat toimintavalmiina myös uuden järjestäjän taholla. Tämä edellyttää tiivistä ja avointa yhteistyötä toimijoiden kesken, ja mitä pikemmin tämä yhteistyö käynnistyy, sen parempi.”

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE