Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Tuula Haatainen: Kriisit osoittivat, että Suomella on toimiva huoltovarmuusjärjestelmä – HVK:n toimitusjohtajan mukaan huoltovarmuusrahasto on kuitenkin liian pieni

LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Parlamentaarisesti valmisteltu huoltovarmuusselonteko sai eduskunnan yksimielisen tuen maaliskuun alussa. Selonteossa määritellään keskeiset tavoitteet huoltovarmuuden kehittämiselle vuoteen 2030 asti.

Rane Aunimo

Demokraatti

Huoltovarmuusselontekoon sisältyy ehdotus valtioneuvoston huoltovarmuuden tavoitepäätöksen uudistamisesta. Tammikuussa aloitetun työn odotetaan valmistuvan vuoden 2024 alkupuolella.

Suomen ensimmäinen huoltovarmuusselonteko ja suomalaisen huoltovarmuuden kehittämislinjaukset olivat pääaiheina myös työ- ja elinkeinoministeriön tänään järjestämässä seminaarissa Helsingissä.

Työministeri Tuula Haatainen (sd.) toi satapäiselle kuulijajoukolle selkeän viestin.

– Kriisit ovat osoittaneet, että meillä on toimiva ja kansainvälisesti ainutlaatuinen huoltovarmuusjärjestelmä, jolla on myös pitkät perinteet. Maailma ympärillämme on kuitenkin muuttunut merkittävästi. Se heijastuu myös huoltovarmuuden kehittämistarpeisiin ja -vaatimuksiin. Kaikkien työkalujen, prosessien ja vastuiden on oltava selkeät ja kunnossa, jotta voimme jatkossakin yhteistyössä ennakoida, sekä myös ketterästi vastata hyvin erilaisiin ja muuttuviin haasteisiin.

Ministerin mukaan muutostilassa oleva toimintaympäristö edellyttää muun muassa riittäviä taloudellisia resursseja, kriittisen infrastruktuuria ja sen turvaamisesta, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin roolien jatkuvuutta, osaamista ja osaavaa työvoimaa sekä kansalaisvarautumista ja henkistä kriisinkestävyyttä.

– Lisäksi meidän tulee varmistaa poikkihallinnollisen yhteistyön sujuvuus kaikilla tasoilla sekä sektorikohtaisten vastuiden selkeys, Haatainen puhui yleisölle.

Hän muistutti, että Suomen on aina kyettävä vastaamaan huoltovarmuutensa toimivuudesta, mutta globaalissa ja koko ajan muuttuvassa toimintaympäristössä me tarvitsemme myös muita.

– Kansainvälinen yhteistyö ja sen määrätietoinen kehittäminen vastaamaan nykytilanteen sekä ennakoimaan tulevaisuuden tarpeita vahvistaa myös omaa huoltovarmuuttamme.

HUOLTOVARMUUSKESKUKSEN toimitusjohtaja Janne Känkänen toi esiin huolensa huoltovarmuusrahaston varojen riittävyydestä.

Huoltovarmuuden ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia katetaan valtion talousarvion ulkopuolella olevasta huoltovarmuusrahastosta. Huoltovarmuuskeskuksen hoitamasta rahastosta katetaan menot, jotka aiheutuvat varmuusvarastoinnista, teknisistä varajärjestelyistä ja varautumissuunnittelusta.

– On erittäin tärkeää, että maan tuleva hallitus varmistaa Huoltovarmuusrahaston toimintakyvyn esimerkiksi sen pääomaa vahvistamalla.

Känkänen sanoo, että noin 40 miljoonan euron huoltovarmuusmaksu tai vuositasolla noin 70 miljoonan tulokertymällä toimiva huoltovarmuusrahasto on liian pieni suhteessa sen laajaan tehtäväkuvaan.

SUOMEN Nato-erityisedustuston suurlähettiläs Klaus Korhonen esitti seminaarissa katsauksen Suomen Nato-jäsenyydestä.

– Naton jäsenyyskaudella sitoudumme jatkossa niihin päätöksiin, joita olemme itse tekemässä ja siinä meillä on mahdollisuus osallistua Naton asettamien tavoitteiden muokkaamiseen niin, että ne mahdollisimman hyvin tukevat Suomen omia tarpeita ja kansallisia etuja. On hyvin tiedossa, että huoltovarmuuden ja resilienssin osalta Suomi täyttää Naton tavoitteet erinomaisesti jo nyt.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE