Haataisen mukaan ihmisten turvallisuudentunne alkaa muodostua jo varhaiskasvatuksessa. Se lisääntyy, jos ihmisten kokemukset koulutuksesta, työelämästä ja vielä eläkevuosistakin ovat positiivisia.

Niinpä terrorismin kitkentäänkin auttaa sen syihin paneutuminen – ajoissa.

– Toivottomuus vie nuoria ihmisiä epätoivoisiin tekoihin. Kehitysapua pitäisi nyt antaa esimerkiksi Afrikkaan, jossa muun muassa kuivuus ja työttömyys kiusaavat ihmisiä. Sinne, missä paine alkaa kasvaa, olisi järjestettävä työpaikkoja ja koulutusta.

– He eivät ole valmiita vastaanottamaan apua tarvitsevia ihmisiä Suomeen, vaan esittävät avun viemistä hätääkärsiville paikanpäälle. Samanaikaisesti he kuitenkin leikkaavat kehitysapua.

– Meillä suomalaisilla on varaa auttaa ihmisiä. On vain mietittävä, miten se tehdään.

Haataisen mukaan Suomessakin on kymmeniätuhansia syrjäytymässä olevia nuoria. Nuoret eivät pelkää vieraan maan hyökkäystä, mutta eriarvoistumista kyllä.

– Tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus on syytä pitää mielessä, jos haluamme, että nuoret puolustavat maatamme. Näitä arvoja sekä työtä ja kunnon palkkaa minä pitäisin presidenttinä esillä. Oletteko kuulleet istuvan presidentin näistä asioista puhuvan? Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat yhteiskunnan mittoja.

Sotaharjoitukset suunniteltava pelisääntöjen mukaan

Haatainen otti kantaa myös puolustusminiteri Jussi Niinistön suunnitelmiin tulevista suurista sotaharjoituksista. Puolustusministeri ei valmistellut asiaa sovittujen pelinsääntöjen mukaan. Haataisen mukaan asia olisi pitänyt käsitellä hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa (utva).

– Olisi mielenkiintoista tietää, tiesikö presidentti Sauli Niinistö etukäteen puolustusministerin avauksesta. Joka tapauksessa presidentin tehtävä on palauttaa asian käsittely normaaliin järjestykseen. Emme ole tottuneet irtopisteiden keräämiseen tällaisilla asioilla.

Haatainen sivusi puheessaan myös ammattiyhdistysliikkeen asemaa. Hänen mukaansa ammattiyhdistysliike on yksi yhteiskuntaa koossa pitävä ja sen yhtenäisyyttä rakentava voima eikä yhteiskunnallisen kehityksen jarru.

– Sopimusyhteiskunta edellyttää asioista sopimista. Palkansaajien etuja on puolustettava. Se ei ole aina helppoa, kuten pääministeri Juha Sipilän hallituksen aika on osoittanut.

Yhä suurempiin vaikeuksiin ajautuneesta sote-uudistuksesta presidenttiehdokkaalla oli selkeä mielipide:

– En vastusta valinnanvapautta, vaan palveluiden yksityistämistä ja viemistä markkinoille. Se pilkkoo palvelumme. Tuhoaa sen mikä toimii, vaikka piti korjata se mikä ei toimi.

Viimeisen kappaleen kommentti valinnanvapaudesta on korjattu su klo 12.47.