Turva – Hymy

Tuula Haataista tentattiin Tampereella muustakin kuin ulkopolitiikasta

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Tuula Haatainen sai sunnuntaina runsaasti tukea ihmisiltä vaalikampanjaansa.

SDP:n presidenttiehdokas, muun muassa ministerinäkin kokenut kansanedustaja Tuula Haatainen poikkesi puolueensa vaalikojulla Tampereen kalamarkkinoilla Tampereen päivänä 1. lokakuuta.

Noin tunnin visitiin aikana sunnuntai-iltapäivällä Haataista kävivät Nalkalan torilla tapamassa kymmenet niin nuoret kuin ikääntyneemmätkin tamperelaiset.

Presidenttiiehdokas sai vastattavakseen kysymyksiä, jotka koskivat muun muassa hänen kampanjansa tavoitteita ja erityisesti hänen presidenttinä harjoittamaansa turvallisuuspolitiikkaa. Haataista pyydettiin kommentoimaan myös sellaisia aiheita, jotka nyky-Suomessa aiheuttavat hänessä huolta.

Haatainen sanoi painottavansa kampanjansa keskeisinä arvoina ensisijaisesti oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja rauhaa.

– On puolustettava hyvinvointiyhteiskuntaa, torjuttava eriarvoistumista ja syrjäytymistä.

Haatainen sanoi, että syrjäytyminen lisää ääriliikkeiden kasvun riskiä ja kiihkokansallisen nationalismin esiinnousua, mistä tuoreita esimerkkejä on jopa Saksasta, Ruotsista ja Suomestakin.

YK:ssa ja EU:ssa aktiivisuutta lisättävä

Turvallisuuspolitiikassa Haatainen sanoi kannattavansa Suomen perinteistä vakaata linjaa: pidetään huolta omasta armeijasta, Nato-jäsenyydelle ei, mutta yhteistyölle kyllä. Yhteistyö Ruotsin kanssa on hänen mielestään tärkeää.

Ulkopolitiikassa keskeistä presidenttiehdokkaan mielestä ovat hyvät naapurisuhteet. Hän kaipasi Suomelta nykyistä aktiivisempaa otetta EU:ssa ja YK:ssa sekä globaaleissa ja kehityskysymyksissä Näillä foorumeilla ja kyseisillä asioilla voidaan hänen mielestään vaikuttaa merkittävästi myös pakolaiskysymykseen.

Ehdokkaan esittämät tavoitteet saivat kuulijoilta hyväksyntää, vastakaikua ja tukea. Haataiselle toivotettiin kampanjaan tsemppiä ja kestävyyttä.

Haatainen arveli, että neljä maratonia ja lukuisia puolimaratoneja juosseena hänen kampanjajakestävyytensä kyllä riittää.

 

Keskustelua aiheesta

Tuula Haatainen hämmästeli Tampereen Työväen Teatterin pudottamista pois päänäyttämöiden joukosta

Kansanedustaja Jukka Gustafsson, emeritusrauhantutkija Unto Vesa, presidenttiehdokas Tuula Haatainen, pormestari Lauri Lyly, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, puoluesihteeri Antton Rönnholm ja Tampereen sos. dem. kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jyrki Koskinen kuuntelivat salin täyttäneen yleisön kera Ahti Jokista, Ilmo Korhosta ja Vesa Tuomea.

– Sivistys on ihmiseksi tulemista. Näin kirjoittaa filosofi Eero Ojanen julkaisussaan nimeltä ”Onko meillä malttia sivistykseen?”

Ojasta siteeraten aloitti puheenvuoronsa SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen perjantai-iltana Tampereella Työväenmuseo Werstalla pidetyssä Rauhanjuhlassa.

– Sivistykseen kuuluu tietoinen pyrkimys luoda nimenomaan kulttuuria ja vieläpä tiettyjen päämäärien mukaista kulttuuria, hän jatkoi.

Haatainen kertoi pohtineensa asiaa, kun kuuli, että Tampereen Työväen Teatteri ollaan pudottamassa pois kansallisten päänäyttämöiden joukosta. Haatainen tietää, että kahden miljoonan leikkaus teatterin budjetista merkitsee päänäyttämön sulkemista.

– Suomen sisällissodasta tulee kuluneeksi sata vuotta. Tampere oli vuosisata sitten tuon surullisen tapahtuman keskellä – päänäyttämönä. Jo siksi valtionosuustyöryhmän uudistamista miettivän työryhmän esitys on käsittämätön.

– Se osoittaa, kuinka tärkeätä on ymmärtää historiaa. Toivon, että tämä asia ei etene esityksen mukaiseen päätökseen.

Ilmaston muutos otettava vakavasti

Haatainen sanoi puhuneensa vaalikampanjansa aikana laajasta turvallisuudesta, jota uhkaavat muun muassa ilmastonmuutos sekä yhteiskunnan jäseniä eriarvoiseen asemaan saattava kehitys.

– Ilmastonmuutoksen estämiseen meillä on keinoja, jotka kaikkien valtioiden johtajien on otettava vakavasti. Suomen on oltava kokoaan suurempi toimija kansainvälisessä ilmastopolitiikassa.

Haatainen kertoi, että Afrikan väkiluku kaksinkertaistuu kolmessakymmenessä vuodessa 2,5 miljardiin ihmiseen. Heistä puolet on alle 25-vuotiaita.

– Kun ihmisillä ei ole puhdasta vettä eikä ruokaa, ei työtä, ei mahdollisuutta kouluttautua, he lähtevät liikkeelle. Rajojen sulkeminen ei auta. Meidän täytyy puuttua syihin, jotka mainitunlaiseen kehitykseen vaikuttavat.

Haataisen mielestä EU:n on oltava johtava voima yhteiskunnallisen vakauden luomisessa ja edistämisessä.

– On panostettava niin ruuan tuotantoon, puhtaasen veteen kuin koulutukseenkin. Etenkin naisten ja tyttöjen osaamiseen on sijoitettava.

Haatainen tervehti pirkanmaalaisia

Presidenttiehdokkas Tuula Haatainen, puolueen puheenjohtaja Antti Rinne ja puoluesihteeri Antton Rönnholm vierailivat perjantaina Pirkanmaalla. Puolenpäivän aikaan he olivat Sastamalassa kaupungin torilla ja iltapäivällä Nokialla.

Illansuussa ennen Rauhanjuhlaa Haatainen ja SDP:n johto olivat tavattavissa SDP:n vaalimökillä Tampereen Keskustorilla. Rauhanjuhlan jälkeen Haatainen poikkesi Demarinuorten vohvelikahveilla Tuula Haataisen vaalikahvilassa. Kahvila löytyy osoitteesta Kauppakatu 3. Kahvila on auki iltapäivisin kello 14.00 lähtien. Kaikki vieraat ovat tervetulleita.

Keskustelua aiheesta

Rauhantutkija Unto Vesa: Tuula Haatainen on perehtynyt vuosikymmeniä aseidenriisuntaan, turvallisuus- ja rauhanpolitiikkaan

Rauhantutkija Unto Vesa tietää Tuula Haataisen olleen mukana kansainvälisen politiikan pyörteissä jo vuosikymmeniä nuoruudestaan huolimatta.

Presidenttiehdokas Tuula Haataisen Rauhanjuhlassa perjantaina puhunut rauhantutkija Unto Vesa hämmästeli median SDP:n presidenttiehdokkaasta luomaa kuvaa. Media on Vesan mielestä keskittynyt yksipuolisesti Haataisen työkokemukseen muun muassa sosiaali- ja terveys- sekä opetus- ja koulutusasioiden asiantuntijana. Vaikka mainituista kokemuksista, joita harva yksilö kykenee elämänsä aikana hankkimaan, ei pitäisi presidentinkään tehtävissä olla mitään haittaa, jotakin on silti unohtunut.

– Minulla oli ilo ja kunnia tutustua Tuulaan kolmekymmentä vuotta sitten, New Yorkissa YK:ssa. Tuula oli Suomen valtuuskunnan jäsen YK:n aseidenriisunnan erityisistunnossa. Pari vuotta myöhemmin hän oli jäsen Suomen YK-valtuuskunnassa. Lisäksi hän on toiminut vuosien ajan Suomen YK-liiton johtotehtävissä.

Vesan mukaan Haataisen näkemykset turvallisuus- ja rauhanpoliittisista kysymyksistä ovat usean vuosikymmenen omakohtaisen työn, perehtymisen ja osallistumisen lujittamalla vankalla pohjalla.

– Tuo aikaperspektiivikin kertoo meille sen, että kun hän puhuu YK:n merkityksestä, ihmiskuntapolitiikasta, kehityksestä, ympäristökysymyksistä ja ihmisoikeuksista, hän puhuu niistä asiantuntemuksella ja – nuoresta iästään huolimatta – jo vuosikymmenien kokemuksella.

Syytä korostaa

Unto Vesan mielestä edellä mainittuja Haataisen presidentin tehtäviin pätevöittäviä tehtäviä ja kokemuksia on syytä korostaa, koska mediassa on luotu kuvaa, jonka mukaan Haatainen ei tuntisi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kuuluvia asioita.

– Tuula Haatainen on ollut jo varhain etujoukoissa toimimassa paremman maailman puolesta: YK:ssa, EU:ssa, Sosialistisessa internationaalissa, Pojoismaiden neuvostossa, kansanedustajana, ministerinä ja kansalaisjärjestöaktiivina.

Keskustelua aiheesta

Pormestari Lauri Lyly: Ylen vaalikonekin vahvisti valintani – Tuula!

Tampereen kaupungin tervehdyksen presidenttiehdokas Tuula Haataisen Rauhanjuhlaan toi pormestari Lauri Lyly (kuvassa keskellä). Mukana juhlassa olivat myös SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne (vas) ja puoluesihteeri Antton Rönnholm.

Tampereen kaupungin tervehdyksen SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haataisen Rauhanjuhlaan toi pormestari Lauri Lyly. Pormestari kertoi halunneensa  kokeilla, oliko Ylen vaalikone samaa mieltä hänen omasta ehdokasvalinnastaan presidentiksi.

– Tuloksena oli 98 prosenttisesti Tuula.

Lylyn mukaan Suomi on yhteiskunta, josta oikeudenmukaisella tulonjaolla ja tasa-arvoa lisäämällä on rakennettu maailman vakain maa.

– Eriarvoisuus ja epäoikeudenmukaisuus ovat rauhan vastakohdan siemeniä, Lyly totesi tervehdyksessään.

Yksisilmäisyydelle ei Lylyn mukaan ole sijaa moniarvoisessa, tasa-arvoa, demokratiaa ja oikeudenmukaisuutta vaalivassa yhteiskunnassa. Sen sijaan yksituumaisuuden soisi hänen mukaansa kasvavan.

– Yksituumaisuus merkitsee ennen kaikkea yhteistä tahtoa ja yhdessä valitun päämäärän tavoittelua. Hajaannuksen ja kahtiajaon sijasta meidän tulisi globaalissa kilpailutilanteessa etsiä yhteisiä vahvuuksiamme. Keskittyä olemaan paras meidän ydinalueillamme: Koulutuksessa, sosiaalipolitiikassa, tasa-arvossa, teknologian soveltamisessa, bioteollisuudessa ja sopimisen kulttuurissa.

Alle kolmekymppisiä syrjäytyneitä 69 000

Lylyn mukaan epätasa-arvo on osa nykyistäkin Suomea. Suomessa on arvioiden mukaan 69 000 alle 30-vuotiasta syrjäytynyttä nuorta. Syrjäytyminen ja eriarvoistuminen lisääntyvät ja periytyvät.

– Työttömien lapsilla on suurempi todennäköisyys joutua aikuisina itsekin työttömiksi. Korkeakoulututkinto ei enää takaa varmaa ja pysyvää työpaikkaa. Jo toisen asteen opintojen kustannukset ovat osalle nuoria este opiskella ja jatkaa opintoja.

– Uudesta sukupolvesta ei enää automaattisesti tule edellistä koulutetumpaa. Yhteiskuntaluokasta toiseen nouseminen on vaikeutunut. Tähän ongelmaan on puututtava ja se on ratkaistava.

Turvaverkot luovat vapautta

Lylyn mukaan epäoikeudenmukaisuuden kitkeminen on sosialidemokraattien tehtävä.

– Jokaisella ihmisellä on oltava vapaus kasvaa taitojensa ja kykyjensä mittoihin. Hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkkojen varassa ihmisillä on oltava mahdollisuus kouluttautua ja päästä osaksi yhteiskuntaa. Saada vapaus elää hyvää elämää.

Vapauksia ei Lylyn mukaan ole saatu. Niitä on vaadittu. Niistä on neuvoteltu.

– Oikeus päivähoitoon ei ole syntynyt itsestään. Lakia kahdeksantunnin työpäivästä on taannoin jouduttu vaatimaan kaduilla. Asioista on neuvoteltu. Tahto ja halu etsiä kompromisseja ovat edistäneet myös rauhaa.

– Me haluamme rakentaa vakaata hvyinvointiyhteiskuntaa.

Keskustelua aiheesta

VOS-työryhmän rahoitusleikkuri osuu vain Tampereen Työväen Teatteriin

Kuva: Ismo Alhoniemi
Kulttuurin valtionosuustyöryhmän mielestä Tampereen Työväen Teatterin kansallisnäyttämön asema tulisi poistaa.

Kulttuurin valtionosuustyöryhmä esittää opetusministeriölle, että Tampereen Työväen Teatterin kansallisnäyttämön asema tulisi poistaa. Tämä tarkoittaisi kahden miljoonan euron leikkausta teatterin budjettiin. Muiden kansallisnäyttämön asemassa olevien teattereiden asemaan tai rahoitukseen ei esityksessä puututa.

– Onko tarkoitus, että teatteripääkaupunki Tampere ja TTT toimivat VOS-uudistuksen ainoina rahoittajina? Ehdotus pudottaisi tamperelaisen puheteatterin rahoitusta kaikkiaan 24 prosenttia. TTT:lle se tarkoittaa 20 prosentin leikkausta koko vuosibudjettiin. Ehdotus vaarantaa TTT:n toiminnan, erityisesti Suuren näyttämön osalta, ja Tampereen aseman maamme teatteripääkaupunkina, teatterinjohtaja Maarit Pyökäri hämmästelee esitystä TTT:n asiaa koskevassa tiedotteessa.

TTT on Suomen kolmanneksi suurin teatteri ja suurin teatteri pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Ehdotuksessa puututaan erityisesti maakuntien esittävän taiteen mahdollisuuksiin.

– Ehdotus on aluepoliittinen katastrofi ja ristiriidassa työryhmän omien periaatteiden kanssa. Työryhmän yksi teeseistä oli nimenomaan taiteen alueellinen saavutettavuus. Miten tämä toteutuu, jos leikkaukset kohdistuvat siihen ainoaan kansallisnäyttämöön, joka toimii pääkaupunkiseudun ulkopuolella, Pyökäri kysyy.

Ehdotus ei ole yksimielinen

Pyökari muistuttaa, että työryhmän ehdotus ei ollut yksimielinen ja leikkauksen vaikutukset näyttävät jääneen kokonaan selvittämättä. Asian jatkovalmistelussa tulisi perehtyä tarkemmin teatterin toimintaan ja sen tehokkuuteen.

– Olemme valtion erityistukea nauttivista kansallisnäyttämöistä kustannustehokkain. TTT:n pääsylippua tuettiin vuonna 2016 noin 54 eurolla, kun vastaava luku oli Kansallisteatterissa 60 euroa, Svenska Teaternissa 123 euroa ja Kansallisoopperassa 184 euroa.

Tampereen Työväen Teatteria voi pitää Pirkanmaan suurimpana kulttuurilaitoksena. Katsojia teatterissa on vuosittain noin 145 000. Teatteri tuottaa matkailutuloa Tampereelle noin 3-4 miljoonaa. Se on myös huomattava työllistäjä. Teatterissa työskentelee vuosittain liki 400 työntekijää. Teatterilla on myös erittäin laaja yhteistyöverkosto.

Keskustelua aiheesta

Hämeensillan remontin ajaksi rakennetaan puinen kevyen liikenteen silta Tammerkosken yli

Kuva: Thinkstock
Hämeensillan uudistaminen aloitetaan 5. helmikuuta. Valmistelevat työt ovat jo käynnissä. Sillan patsaat on viety varastoon ja kunnostettaviksi.

Huonokuntoiseksi todettu, vuonna 1929 valmistunut Tampereen Hämeensilta rakennetaan uudelleen alkuperäiseen historialliseen asuunsa. Tammerkosken yli Hämeensillan eteläpuolelle rakennetaan remontin aikaisen kulkemisen helpottamiseksi katettu, puinen kevyen liikenteen silta.

Tilapäinen silta rakennetaan maaliskuussa Värjärinkujan kohdalta Verkarannan taidetalon kulmalle. Silta on noin 110 metriä pitkä, ja sen käytössä oleva leveys on noin neljä metriä. Varasilta saadaan käyttöön huhtikuussa. Kun nykyistä siltaa rakennettiin 1920-luvulla, silloinkin käytettiin varasiltaa.

Hämeensilta uusitaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa puretaan ja rakennetaan sillan eteläinen puoli, ja liikenne siirretään kokonaisuudessaan sillan pohjoispuolelle. Toisessa vaiheessa tämän vuoden lopulla työn alle otetaan pohjoinen puoli ja liikenne siirretään eteläpuolella. Työn aikana silta on joukkoliikenteen käytössä. Kevyt liikenne pääsee siltaa pitkin kavennetuilla väylillä. Yksityisautoilua ei sallita.

Sillan kunto tutkittiin vuonna 2015

Hämeensilta tutkittiin perusteellisesti vuonna 2015.  Silloin varmistui, että lähes 90-vuotias silta alkaa olla käyttöikänsä päässä. Pienemmän korjaustyön jälkeen siltaa olisi pitänyt remontoida jälleen uudelleen noin 20 vuoden päästä. Muun muassa tulevan raitiotien takia päädyttiin uuden sillan rakentamiseen. Uusimisen jälkeen sillalle on laskettu käyttöikää sata vuotta.

Hämeensilta puretaan yksi puoli kerrallaan kivi kiveltä.  Kiviverhoilu otetaan talteen ja tuodaan takaisin sitten, kun siltarakenteet ovat valmiit. Samaan tapaan on uusittu aiemmin muun muassa Tammerkosken tukimuureja. Sillan alapuolelle rakennetaan työtaso.

Nykyinen Hämeensilta on rakennettu vuosina 1928 – 29, jolloin aiempi silta purettiin ja työn ajaksi rakennettiin väliaikainen silta. Hämeensillan rakenteet ovat terästä ja betonia. Silta on 29 metriä leveä ja 68 metriä pitkä.

Siltaurakka alkaa helmikuussa

Varsinainen siltaurakka alkaa viikolla kuusi eli 5. helmikuuta. Ensimmäinen vaihe valmistuu joulukuussa 2018 ja toinen vaihe lokakuun 2019 lopussa. Tämän jälkeen sillalla alkaa raitiotien sekä pintarakenteiden tekeminen.

Valmistelevat työt alkoivat Verkarannan puistossa jo maanantaina 15. tammikuuta työmaa-alueen aitaamisella. Kosken itärannan kevyen liikenteen alikulku ja rannan reitti suljettiin. Sillan patsaat lähtivät evakkoon ja huollettaviksi viime vuoden lokakuussa.

Hämeensillan uusimisen urakkahinta on 4,3 miljoonaa euroa. Sillan länsipuolelle rakennetaan uusi kevyen liikenteen alikulkuyhteys –  nimeltään Tempon tunneli. Uusi silta on aikaisempaa kantavampi. Väliaikainen kevyen liikenteen silta maksaa 250 000 euroa.

Pääurakoitsijana on Lemminkäinen Infra Oy.

Keskustelua aiheesta