Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Mielipiteet

Tuulivoima tulee – kuunnellaanko nyt asukkaita

LEHTIKUVA / AFP

Tunnetut jyväskyläläiset ammattiyhdistysmiehet ja demaripoliitikot Ahti Ruoppila ja Pentti Mäkinen kirjoittivat paikallislehdessä tuulivoimasta ja sen maakunnallisesta suunnittelusta (KSML 8.9.2021).

Olavi Niemi

Kirjoituksessa korostettiin asukkaiden, myös loma-asukkaiden, aitoa kuulemista ja huomioonottamista sekä ympäristövaikutusten huolellista arviointia. Tuskin voi osuvammin ja asiantuntevammin kirjoittaa. Pakko todeta kuitenkin, että tämä on yllättävä esiintyminen ammattiyhdistysmiehiltä, joita ei yleensä ole eturivissä havaittu kannustamassa silloin kun luontoarvoja tai asukkaiden oikeuksia on puolustettu talouskasvua ja työllisyyttä edistävien hankkeiden yhteydessä.

 

Varmaan toverit tällä kirjoituksellaan halusivat erityisesti tuoda esille oman näkökulmansa tulevaan suunnitteluun, johon joutuvat päätöksentekijöinä osallistumaan. Ei ole syytä epäillä heidän vilpittömyyttään ja hyvää tahtoaan. Mutta kysyä sopii, tiesivätkö he, mihin kaikkeen he tällä julistuksellaan sitoutuivat. Asukkaiden kuuleminen ja luontoarvoista huolehtiminen ei todellakaan ole ollut leimallista tämäntapaisten, koko kansakunnan kannalta tärkeiden hankkeiden valmistelussa.

 

Tuulivoima on ajankohtainen ja sitä suunnitellaan ja rakennetaan nyt kilvan kaikkialla Suomessa. Se onkin monella tapaa lupaava tapa tuottaa sähköä nyt kun melkein kaikki muut tuotantomuodot ovat hankaluuksissa. Se on ilmastonmuutoksen kannalta harmitonta, siitä ei synny päästöjä lähiympäristöön eikä se uhkaa aarnimetsiä tai harvinaisia kämmeköitä. Kaikki tutkimuslaitokset, jotka energian tuottamiseen ovat perehtyneet, ylistävät tuulisähköä yli kaiken. Ja sähkön tarvetta ei enää kukaan kehtaa epäillä. Kaikki yhteiskunnan toiminnot on sähköistettävä ja digitalisoitava. Jatkuva, häiriötön sähkönsaanti on nykyisen elämänmuotomme ehdoton perusedellytys. Kun fossiilisista on pakko luopua, tuulivoima tarjoutuu avuksi parhaana vaihtoehtona.

 

Tilanne muistuttaa 1960 lukua, jolloin soiden ojitus nähtiin kansakunnan pelastuksena. Valtion kustannuksella raivattiin suot metsää kasvamaan. Viisi miljoonaa hehtaaria soita ojitettiin. Paljon tuli lisää metsän kasvua, mutta kaksi miljoonaa hehtaaria ojitettiin turhaan ja nyt niitä ennallistetaan, kun järvien vesitasapainoa yritetään palauttaa. Sitten 1970-luvulla keksittiin polttoturve ja pilattiin perusteellisesti monia järviä ja jokia turvemailla. Nyt joudumme pohtimaan, mitä tehdään hylätyille turvetuotantolaitoksille eli turvekaivoksille.

 

Minä olen yli kymmenen vuoden ajan yrittänyt puolustaa järvi- ja suoluonnon suurta merkitystä ja niihin vaikuttavien toimenpiteiden huolellista ennakointia ja suunnittelua noilla samoilla sanoilla, joita Ruoppila ja Mäkinen nyt käyttävät. Aloitin yhdessä muutamien muiden samanhenkisten kanssa 2010-luvun alussa, kun Keski-Suomen liitto oli laatimassa ns. turvekaavaa eli kolmatta maakuntakaavaa. En halua kerrata kaikkia niitä lukuisia käänteitä, joita olemme kokeneet kymmenen vuoden aikana järviluontoa ja ihmisten kuulemista puolustaessamme. Voin ainoastaan toivottaa herrat Ruoppila ja Mäkinen tervetulleiksi joukkoon, sillä veikkaan, että edessä on samantapaisia käänteitä kuin soiden ojitus ja polttoturpeen massiivinen käyttöönotto aikanaan Keski-Suomessa aiheutti.

 

Kansalaistoiminnan mahdollisuuksia turvetuotannon yhteydessä tutkineet Jyväskylän yliopiston tutkijat toteavat:

Vesistöistään huolestuneet kansalaiset kokivat, että maakunnallisten instituutioiden vastuuhenkilöistä, poliitikoista sekä turvealan ja elinkeinoelämän johtajista muodostunut vaikuttajien verkosto suojeli turvetuotantoa, eikä välittänyt kansalaisten kokemasta vesistöhuolesta. Turpeen noston haitalliset vesistövaikutukset olivat taloudellisten intressien rinnalla vähäpätöinen asia. Välinpitämättömyys näkyi myös maakunnan valtalehden asettumisessa turvetuottajien puolelle paikallisissa konflikteissa.

 

Tuulimyllyjen haittavaikutukset koetaan Keski-Suomen maaseudulla sekä vakituisten asukkaiden että myös vapaa-ajan asukkaiden jokapäiväisessä elämässä. Eli täsmälleen samojen ihmisten keskuudessa, jotka myös turvetuotannon ja soiden ojitusten haitoista kärsivät ja yrittävät havaintojaan päättäjille kertoa. Hyödynsaajia ovat lähinnä maanomistajat ja kaupunkilaiset. Päättäjät ovat myös valtaosalta kaupungeista, lähinnä Jyväskylästä. Tarvitaan todella Ruoppilan ja Mäkisen peräänkuuluttamaa aitoa maakunnallista yhteistyötä ja yhteisymmärrystä, jos halua nyt tässä yhteydessä on aidosti kuulla paikallisia asukkaita ja ottaa heidän havaintonsa ja huolensa todesta.

 

Monesti kolmesataakin metriä korkeat tuulimyllyt eivät varmaan joka paikassa ole varsinainen maiseman koristus.

Kirjoittaja on eläkemies. aatteellinen sosialidemokraatti ja kansalaisaktivisti

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE