Kunnanjohtaja tuntui tutulta ja turvalliselta. Valtaosa valtuutetuista kuitenkin koki, että hallintoon tarvitaan muutos. Erilaisia vaihtoehtoja punnittiin, mutta pormestarimalliin päädyttiin.

– Tunnistettiin, että kunnallispolitiikka kärkipaikoilla alkaa vaatia entistä enemmän aikaa. Lisäksi todettiin, että jos ja kun oikeasti haluamme parantaa demokratiaa ja ottaa kuntalaiset mukaan – osallistaa enemmän – se edellyttää, että päätöksenteko on selvemmin poliitikoilla virkamiesvallan sijaan, Tuusulan ensimmäinen pormestari Arto Lindberg (sd.) kuvailee.

Lindberg uskoo, että tulevaisuudessa pormestareita on Suomessa yhä enemmän. Hän veikkaa, että jo parin valtuustokauden kuluttua pormestarimalli on kuntien ja kaupunkien hallintomalleista yleisin.

Lindberg ei ollenkaan odottanut, että hänestä tulee pormestari. Ei, vaikka moni muu tuntui pitävän pitkään valtuuston puheenjohtajana toimineen miehen valintaa aivan selvänä. Ei hän silti valinnasta harmistunut, ja kun pestiin on saanut tutustua lähemmin nyt reilut puolitoista vuotta, on hän lievästi sanoen innoissaan.

Ainoa hiukan ärsyttävä asia on ”se kaikki pönöttäminen” – edustustilaisuuksissa patsastelu ei oikein tunnu omalta. Lindberg on luonteeltaan enemmän tekijä, ja kokee, että juuri sellaisena häneen luotetaan. Eniten odotuksia Lindbergille asettaa mies itse. Asenne on ”tulos tai ulos”.

– Tunnistan kaikki Tuusulan mahdollisuudet. Olen sanonut, että jos minä en saa riittävästi aikaiseksi, saatte katsoa toista pormestaria, hän kiteyttää.

Lindberg on koulutukseltaan rakennusinsinööri ja sanoo rakentamisen olevan hänen lempipuuhaansa. Sehän sopii, sillä Tuusulan kasvun strategia liittyy vahvasti rakentamiseen. Hyrylän taajaman ja Keravan välille rakennetaan asuntoja 15 000 uudelle asukkaalle ja Rykmentinpuiston alueelle nousee asuntomessut vuonna 2020.

– Ensimmäiset asuntomessut järjestettiin Tuusulassa vuonna 1970 ja 30-vuotismessut olivat täällä myös. Olemme erittäin tyytyväisiä siitä, että saamme nyt myös 50-vuotismessut. Se on hyvä startti Rykmentinpuistolle, Lindberg kertoo.

Tuusulasta pendelöinti Helsingin suuntaan on yleistä, mutta töissä käydään lähempänäkin. Aivan kivenheiton päässä on Helsinki-Vantaan lentokenttä. Harva ulkopaikkakuntalainen tietää kentän olevan niin liki, että Tuusulan kaavassa on lentokenttäaluetta.

– Meille ikämme Tuusulassa asuneille on aivan normaalia, että lentokoneet lentävät tästä ylitse ja kentällä on paljon porukkaa duunissa. Niin hullua kuin se onkin, me olemme pitäneet vähän itsestään selvänä, että olemme tässä kentällä. Olemme nyt heränneet uudestaan siihen, kuinka valtavan tärkeä lentokenttä meille on, Lindberg kuvailee.

Kenttä vetää puoleensa myös yrityksiä. Kun Tuusulan kaavassa lentokentän pohjoispuoli avautuu rakentamiselle, sinne odotetaan uusia työpaikkoja. Kaikkiaan Tuusulan tulevaisuus näyttää pormestarin silmin valoisalta.

– Meillä on hyvä lähtökohta hyvään tulevaisuuteen, kun meillä on Suomen paras sijainti, taloudellinen asema on erittäin hyvä ja olemme saaneet aikaan hyviä, strategisia päätöksiä, Lindberg summaa.

Arto Lindbergin haastattelu on osa Demokraatin piirikierros-sarjaa, jossa nyt on vuorossa Uusimaa.