”Tyhmää ja turmiollista” – Helsingin pormestari Vapaavuori äimistelee vastakkainasettelua

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Kuva Helsingin Senaatintorilta.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) on huomannut, että valtakunnan medioissa on viime päivinä käyty kiihkeitäkin keskusteluja maan sisäisestä muuttoliikkeestä.

– On puhuttu dramaattisesti autioituvasta maaseudusta, kartalta katoavista alueista ja toisaalta paisuvasta metropolialueesta. Tällaiset tarkoituksella väritetyt termit herättävät luonnollisesti voimakkaita tunteita laidasta laitaan, Vapaavuori kirjoittaa blogissaan.

Vapaavuoren mukaan hänenkin lausuntojaan on poimittu lause sieltä, toinen täältä keskustelua ryydittämään.

– Ikävästi yleistyvä ja varsin viekas tapa lietsoa vastakkainasettelua on väittää jonkun toisen tekevän näin. Minusta se on tyhmää ja turmiollista. Sen sijaan tarvitsemme ymmärryksen lisäämistä niin maaseudun tarpeista kuin maan ainoan metropolin erityisestä luonteesta.

Vapaavuori korostaa, ettei kaupungistuminen ole mikään tykkäämiskysymys.

– Kaupungistuminen on fakta. Myös Suomessa. Siitä voi olla montaa mieltä, en minäkään ole sen varaukseton kannattaja. Mutta niin vaan ihmiset muuttavat kaupunkeihin. Ja tämän todellisuuden kanssa meidän pitää elää – ja mielellään tavalla joka maksimoi kansallisen hyvinvoinnin.

Hän muistuttaa, että globaali kilpailu on yhä enenevässä määrin kaupunkien välistä kilpailua valtioiden välisen kilpailun sijaan.

– Helsingin menestyminen tässä kisassa on koko Suomen etu. Vai uskooko joku ihan oikeasti toisin – luuleeko joku että Suomi pärjäisi paremmin, jos Helsinki pärjäisi huonommin? Kokonaan toinen kysymys on, miten tästä väistämättömältä tuntuvasta kehityksestä otetaan hyöty irti koko Suomelle.

Vapaavuoren mukaan kaupungistumisen vastustaminen ei olisi kovin fiksu toimintalinja. Tätä on yritetty ennenkin ja aina on epäonnistuttu.

– Paljon vahinkoa on kuitenkin saatu aikaan: pääkaupunkiseudun ongelmallinen asuntotilanne on pitkälti seurausta siitä, että tulevan kaupungistumisen suuruusluokka on aliarvioitu.

Helsingillä on sama oikeus ajaa omaa etuaan kuin millä tahansa muulla kunnalla.

Vapaavuorella on viesti aluepolitiikkaa harjoittaville:

– Heidän tulisi ymmärtää, että isoilla ja pienillä kaupungeilla ja maaseudulla on kullakin omat erityisvahvuusalueensa. Tätä politiikkaa tulisi harjoittaa siten, että kaupungeilla ja maaseudulla on molemmilla mahdollisuudet panostaa heikkouksiinsa ja vahvistaa entisestään vahvuuksiaan. Tasapäistäminen pienentää yhteistä pottia.

Vapaavuori toimi aikoinaan elinkeinoministerinä. Hän toteaa tehneensä ”hartiavoimin töitä” muun muassa Lapin matkailun, Kainuun kaivosteollisuuden, Varsinais-Suomen telakkateollisuuden ja Vaasan seudun energiaklusterin hyväksi.

– Työtä oli mukava tehdä. Se kumpusi kunkin alueen omista vahvuuksista. Eikä menestys (kaikissa näissä sitäkin riittää) ole keneltäkään pois.

Hän ihmettelee Suomessa aika ajoin vallalla olevaa ”kovin erikoista ajattelutapaa”: Kaikkien alueiden pitää kovasti valvoa omaa etuaan (kuten pitääkin), mutta Helsinki ei näin saisi tehdä.

– Olen tästä eri mieltä ja aion osaltani pysyvästi muuttaa käytäntöjämme. Helsingillä on sama oikeus ajaa omaa etuaan kuin millä tahansa muulla kunnalla. Meillä on siihen myös velvollisuus. Minkään muun alueen menestys tai menestymättömyys ei heijastu niin vahvasti koko Suomen pärjäämiseen. Näin se vain on, haluttiin tai ei.

Vapaavuori aikoo osaltaan myös pyrkiä lieventämään maan sisäisiä typeriä jännitteitä. Hän lupaa blogissaan pyrkivänsä vierailemaan säännöllisesti maan eri osissa.

– Kaupungistumisen vastustamisen tai maaseudun haukkumisen sijaan meidän kannattaisikin keskittää voimamme maamme eri alueiden vahvuuksien esille tuomiseen ja yhteen hiileen puhaltamiseen, Jan Vapaavuori vetoaa.

Antti Lindtman: ”Tyttö tuli, kaikki hyvin”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kansanedustaja Antti Lindtman.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman, 35 ja hänen puolisonsa Kaija Storbom, 54 ovat saaneet tyttölapsen. Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Antti Lindtman on kertonut asiasta Facebookissa.

– Pieni on elämän alku, suuri on vanhempien onni. Tyttö tuli, 3440g/50cm. Kaikki hyvin❤️ Elämä on tässä ja nyt.

Jussi Niinistö, vielä kerran: Liikkeellä väärää tietoa

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) palaa blogikirjoituksessaan vielä kertaalleen ”suursotaharjoituksista” ja niihin kutsumisista syntyneeseen jupakkaan.

Niinistö oli tänään eduskunnan puolustusvaliokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan kuultavana asiasta. Niinistön mukaan liikkeellä on ollut väärääkin tietoa.

”Epäselvyyttä on ollut mm. siitä, millainen harjoitus Suomeen on 2020-luvun alussa suunnitteilla. Pääsotaharjoitukset ovat puolustusvoimien normaalia harjoitustoimintaa ja niitä järjestetään noin kahden vuoden välein – viimeisin suurempi oli vuonna 2009 Maanvyöry-harjoitus, johon osallistui noin 18 000 sotilasta. 1970- ja 1980-luvulla oli jopa 30 000–40 000 miehen sotaharjoituksia. Suurempi kokoonpano on tarpeen, jotta sotilaat oppivat johtamaan.”

Niinistö kirjoittaa, että keskustelua herättänyt pääsotaharjoitus olisi Ruotsin Aurora-harjoituksen kaltainen monikansallinen, kaikki puolustushaarat käsittävä niin sanottu joint-harjoitus, joka olisi puolustusselonteon mukainen.

”Siihen voisi osallistua esimerkiksi kymmenisen tuhatta varusmiestä, mikä on yleensä loppusotakokoonpano varusmiesikäluokalla, sekä joitain tuhansia reserviläisiä.”

Niinistö toistaa kertoneensa valiokuntakuulemisessa, että informoi eri maiden puolustusministereitä mahdollisuudesta osallistua Suomessa mahdollisesti järjestettävään monikansalliseen sotaharjoitukseen.

”Minkäänlaisia virallisia kutsuja ei kuitenkaan ole esitetty.”

Martti Ahtisaari paljastaa talvisodan kansallisen muistomerkin

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Talvisodan kansallinen muistomerkki paljastetaan yleisölle marraskuun 30. päivä Kasarmitorilla Helsingissä.

Muistomerkin paljastaa hankkeen suojelija, presidentti Martti Ahtisaari. Tervehdyksen esittävät tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Talvisotayhdistyksen puheenjohtaja Ossi Kettunen.

Muistomerkki on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotta ja Suomen syntymäpäiväviikon juhlintaa.

Kello 17 alkava tilaisuus on myös yleisölle avoin. Muistomerkin paljastustilaisuuden jälkeen pidetään kutsuvieraille pääministeri Juha Sipilän vastaanotto Säätytalossa.

Osavoitto ”Loimaan kassasta” ei riittänyt – SAK:laiset työttömyyskassat valittavat korkeimpaan oikeuteen

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

SAK:laiset työttömyyskassat ovat tänään jättäneet valituslupahakemuksen ja valituksen korkeimpaan oikeuteen. Valitus liittyy monta vuotta kestäneeseen prosessiin, joka koskee Yleisen työttömyyskassan YTK:n tapaa markkinoida omia palveluitaan vuosina 2013–2015.

Markkinaoikeus totesi syyskuun lopulla, että ”Loimaan kassana” tunnetun YTK:n yksi mainosvideo oli harhaanjohtava. Siinä vertailtiin eri työttömyyskassojen jäsenmaksuja. Kassa antoi väärän mielikuvan, että sen jäsenmaksu on edullisin.

Koko prosessi lähti liikkeelle vuonna 2014, kun Julkis- ja hyvinvointialojen liitto JHL kanteli eduskunnan oikeusasiamiehelle YTK:n markkinointitempauksesta, jossa se mainosti liiton mielestä omaa työttömyyskassaansa väärin perustein muita halvemmaksi.

Asian selvittämistä vaati JHL:n lisäksi kahdeksan muun SAK:laisen liiton kassaa. JHL:n työttömyyskassan johtaja Pasi Koskinen totesi markkinaoikeuden päätöksen jälkeen, että oli jo puoli voittoa, että oikeus ylipäänsä tutki asian.

– Markkinoinnille saadaan näin selkeät pelisäännöt lainsäädännössä, hän totesi tuolloin Demokraatille.

Yhden mainosvideon tuomitseminen harhaanjohtavaksi ei kuitenkaan riitä SAK:laisille työttömyyskassoille. Se vaati alun perin laajempaa kieltovaatimusta YTK:n markkinoinnissa. Markkinaoikeuden mielestä se taas olisi estänyt YTK:lta hintavertailun esimerkiksi tietyn tulotason palkansaajille. JHL:n työttömyyskassa piti oikeuden tulkintaa kieltovaatimuksesta ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta vääränä.

Pasi Koskinen JHL:stä arveli jo lokakuun alussa, että työttömyyskassat ”todennäköisesti” valittavat päätöksestä korkeimpaan oikeuteen. Valituslupahakemus ja valitus on nyt jätetty korkeimpaan oikeuteen, joka käyttää ylintä tuomiovaltaa muun muassa riita-asioissa.

”Sanni Grahn-Laasonen sulkee silmänsä ongelmilta – toistuvasti”

SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen on yhdessä opettajajärjestö OAJ:n kanssa huolissaan ammatillisen koulutuksen reformiin liittyvistä ongelmista, joilta opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) toistuvasti sulkee silmänsä.

Mäkisalo-Ropponen haluaa kiinnittää ministerin huomion työvoimakoulutukseen kirjallisella kysymyksellään .

Työvoimakoulutuksen uudistaminen on yksi osa ammatillisen koulutuksen reformia. Sen keskeinen tavoite on reagoida nopeasti ongelmiin työmarkkinoilla sekä nostaa väestön työllisyysastetta. Vuoden 2018 alusta työvoimakoulutusta ohjataan, rahoitetaan ja toteutetaan kahden eri rahoitus- ja ohjausjärjestelmän puitteissa.

Työ- ja elinkeinohallinnolla säilyy vastuu työvoimakoulutustarpeiden ennakoinnista, koulutustarjonnan suuntaamisesta, työnhakijoiden ohjaamisesta, opiskelijavalinnasta ja työttömyysetuuden maksamisen työvoimapoliittisten edellytysten selvittämisestä.

Tutkintotavoitteinen ja osa tutkintoon johtamattomasta työvoimakoulutuksesta siirtyy osaksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa ammatillista koulutusta ja valtionosuusrahoituksen piiriin siirtyy tähän tarkoitukseen asteittain 80 miljoonaa euroa.

Mäkisalo-Ropposella on lista huolia esitettävänään:

– Uuteen ammatilliseen koulutukseen siirtymisen käytännön toteutus, kireä aikataulu ja valtakunnallisen Ura-järjestelmän päivitys vasta vuodenvaihteessa ovat synnyttäneet ongelmia, joihin on puuttuva välittömästi.n.

– Kuka on vastuussa siitä, jos työvoimakoulutuksen epärealistinen aikataulu ja tekniset ongelmat järjestelmissä aiheuttavat useille sadoille aikuiskouluttajille lomautuksia ja osa-aikaistamisia?

Viime ja tämän vuoden aikana pakkolomat ja irtisanomiset ovat koskettaneet 600 aikuisopettajaa. Ja tilanne vain pahenee.

Lisäksi sd-edustaja huomauttaa, että katkos uhkaa synnyttää 2–3 kuukauden mittaisen lomautusjakson sadoille aikuiskoulutuksen opettajille.

– Tampereen, Turun ja Helsingin osalta pelkästään on noin kaksisataa opettajaa yt-neuvottelujen piirissä. Heistä noin 130 uhkaa lomautus ja 70 uhkaa irtisanominen.

Jo ilman työvoimakoulutuksen viivettäkin aikuiskoulutuksen opettajien tilanne on Mäkisalo-Ropposen mukaan vaikea.

– Viime ja tämän vuoden aikana pakkolomat ja irtisanomiset ovat koskettaneet 600 aikuisopettajaa. Ja tilanne vain pahenee. Tähän mennessä tiedossa olevien yt-neuvottelujen seurauksena ensi vuonna irtisanotaan noin 60 opettajaa ja lomautetaan toistasataa.

– Työvoimakoulutukseen toteutetut muutokset aiheuttavat useiden kuukausien viivettä työvoimakoulutuksen järjestämiseen, työllistymiseen ja aikuiskoulutuksen opettajien työllisyyteen. Menikö kaikki oikein, ministeri Grahn-Laasonen, kysyy Mäkisalo-Ropponen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta