Työaikalaista tulossa iso ongelma – AKT:n Piirainen: Hallitus vaarantaa nyt koko liittokierroksen

Kuva: Kari Hulkko
AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen.

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti kesäkuussa 2016 kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan työaikalain uudistusta. Keskusjärjestöt olivat neuvottelemassa. Vuoden päästä kesällä työryhmä lopetti niin työnantajien, työntekijöiden kuin yrittäjäjienkin jättäessä esitykseen eriävän mielipiteen.

Työministeri Jari Lindström (s.) ilmoitti, että hallituksen tehtäväksi jää ratkoa ongelmat ja työaikalaki uudistetaan. Uudistusta on sittemmin lykätty mahdollisesti ensi kevääseen saakka.

Hiljattin esimerkiksi STTK:n hallitus ärähti aikataulun siirrosta. Sen mukaan lain lykkääminen sotkee pahasti käynnissä olevaa liittokierrosta. Hyvällä tilannetta ei katsota SAK:n liitoissakaan. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen ei anna kiitosta Lindströmin ja hallituksen toiminnasta.

– Jos Lindström taustajoukkoineen toimisi fiksusti, lausuntokierros analysoitaisiin nopeasti ja katsottaisiin ylipäänsä, onko aineksia uudistaa työaikalakia tältä pohjalta.

Piiraisen viesti hallitukselle onkin selkeä. Työaikalain linjausten pitää olla valmiina viimeistään vuoden loppuuun mennessä, mikäli asiassa halutaan edetä tällä vaalikaudella.

– Jos asia siirretään keväälle niin kuin Lindström on esittänyt, se tarkoittaa suomeksi sitä, että kaikista neuvottelukierroksen ratkaisuista pitäisi olla lopputulos ennen työaikalakiesitystä, Piirainen huomauttaa ja toteaa tällaisen marssijärjestyksen olevan väärä.

– Lindström vaarantaa nyt koko liittokierroksen.

”Varataan mahdollisuus käyttää kaikkia työkalupakissa olevia keinoja.”

Kikyn ulkopuolelle jääneellä AKT:llä ei ole tänä vuonna isoja sopimuksia katkolla. Sen sijaan vuoden päästä syksyllä tarkastellaan niin ahtaajien kuin huolinta-alan varastoterminaalisopimusta. Ahtaajien sopimuksessa on kyse siitä, käytetäänkö sopimuksen optiomahdollisuutta vai ei. Nämäkin kuviot työaikalaki uhkaa nyt Piiraisen mukaan sotkea.

– Jos vuoden päästä mietitään huolintalan ja ahtaajien sopimuksen tilannetta, työaikalailla on katsannossa erittäin suuri merkitys.

– Jos tämä hallitus aikoo työaikalakia uudistaa, asioiden on oltava esillä vuoden loppuun mennessä lausuntokierroksen palaute huomioiden. Jos hallitus ei tähän kykene, työaikalaki pitää siirtää suoraan seuraavan hallituksen agendalle. Se käy meille erittäin hyvin.

Piirainen toteaa hallituksen olevan suoraan EK:n ja Suomen Yrittäjien talutusnuorassa, kun se roikuttaa lakiesitystään.

– Odotetaan, että työehtosopimukset saadaan valmiiksi ja sen jälkeen tehtäisiin porvarihallituksen toimesta lakiuudistuksia, jotka ovat vain yrittäjien ja elinkeinoelämän mukaisia. Tämmöinen näkymä tässä on selvästi nähtävillä. Jos porvarihallitus haluaisi aidosti ja reilusti käsitellä asiat, he toisivat työaikalain vuoden loppuun mennessä esiin tai tunnistaisivat, että on niin paljon yhteensovittamattomia asioita, että uudistus siirretään suosiolla seuraavalle hallitukselle.

Ahtaajien ja huolinta-alan sopimuksia aletaan tarkastella loppukesästä 2018 lähtien.

– Jos siihen mennessä on vastoin meidän näkemyksiä tehty työaikalakimuutoksia, neuvotteluihin tulee sellainen vaikeuskerroin lisää, ettei se neuvotteluteitse helpota ratkaisua.

Piiraisen mukaan tällöinkin varataan mahdollisuus käyttää kaikkia työkalupakissa olevia keinoja työntekijöiden etujen ajamiseksi.

– Kun hallituksen pakkolakikuviota vastustettiin, koko ay-liike ilmaisi poliittisesti mieltä. Siihen on aina mahdollisuus, jos järki ei muuten voita, hän jatkaa.

Työaikalaissa piilee työturvallisuusriskejä.

Piiraisen mielestä kolmikantaisen työaikalakia pohtineen työryhmän toimeksianto ja työskentely oli sekavaa. Vahvasti erimielinen lopputulos taas oli aivan liian edullinen työnantajalle ja yrityksille.

– Se, että laki aina suojelee heikompaa osapuolta eli työntekijää ei tullut riittävän vahvasti esille. Työaikasuojelu heikkenisi oleellisesti, jos lakiuudistus toteutuisi sellaisenaan kuin työryhmä sen jätti.

Lausunnossaan AKT:kin nosti esille monta seikkaa. Se totesi esityksen ehdottavan merkittäviä työnantajaa hyödyttäviä joustoja ja nykyistä laajempia mahdollisuuksia käyttää jakso- ja yötöitä. Päivittäinen ja viikkotyöaika pitenisi työturvllisuuttakin vaarantaen.

– Tämä on väärä kehitys. Olemme pitkän aikajakson puitteissa saaneet sovittua noin 8 tunnin työpäivän 5 päivänä viikossa. Jos sitä keikutetaan, se antaa väärän signaalin työssä jaksamiseen, työurien pidentämiseen ja työkykyä ylläpitävään toimintaan. Jos verrataan eurooppalaisiin työaikoihin, suomalaiset työajat ovat jo riittävän joustavia eivätkä ne ole millään tavalla työllistämisen este, Marko Piirainen toteaa.

Hänen mukaansa yötyön ja yökuljetusten lisääminen olisi niin ikään työturvallisuusriski.

Suorastaan mahdoton on Piiraisen mukaan myös Suomen Yrittäjien hellimä esitys paikallisesta sopimisesta eli jos työpaikalla ei olisi pääluottamusmiestä, sopijaosapuoleksi kävisi luottamusvaltuutettu tai muu henkilöstön edustaja.

– Me emme tätä missään nimessä hyväksy. Työntekijöitä edustaa vain järjestäytynyt luottamusmies, joka kuuluu ammattiliittoon tai sitten työsuojeluasioissa työsuojeluvaltuutettu.

– Jos luottamusta halutaan rakentaa ja paikallista sopimista laajentaa työehtosopimuksen minimitasoja heikentämättä ja jos pöydän toisella puolella on järjestäytynyt luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu, meillä ei ole mitään sitä vastaan.

Rajaumat riskeeraisivat neuvottelujen etenemisen.

Jos tarkastelee liittokierrosta kokonaisuutena, työaikalaki on Piiraisen mukaan iso uhkatekijä.

– SAK:n hallituksessakin asiaa on ruodittu moneen kertaan. Parasta aikaa neuvottelemassa olevat liitot ovat todenneet, että jos tämä jää ratkaisematta ja jäädään epätieotoisuuden varaan, omiin neuvottelutavoitteisiin pitää tehdä rajaumia. Tämä luo selvän uhkan koko liittokierrokselle ja sen menestymiselle.

AKT neuvotteli esimerkiksi omiin työehtosopimuksiinsa viime liittokierroksella tarkkoja rajauksia työaikapankkiin liittyen. Tuolloin oli ilmassa huhu ilmassa työaikalain uudistamisesta.

– Teimme tarkat rajukset, jotta vain pääluottamusmiehen kanssa sopimalla työaikapankki voidaan ottaa rajatusti käyttöön. Jos nyt työaikalakiluonnos jää lillumaan, jokainen muukin liitto joutuu tekemään tiukat määräykset, jottei laki missään olosuhteissa heikennä sopimuksia.

– Jos tasavallan hallitus haluaa pitää talouskasvusta, työpaikoista ja ostovoiman kehityksestä kiinni, miksi se varaa ristiriitaisilla lakiauudistuksillaan näitä hedelmiä pois, Piirainen kysyy.

”Sain viestejä, että älä huora inise” – kansanedustajat tuntevat usein olevansa vapaata riistaa häirinnälle

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Sosiaalisessa mediassa leviävä Me too -kampanja (minä myös) haluaa kiinnittää huomiota naisten kokemaan seksuaaliseen häirintään. Kansanedustajatkaan eivät välty epäasialliselta käytökseltä.

Kopelointia, huorittelua, ulkonäön kommentointia ja vihjailua. Seksuaalisen häirinnän monet muodot ovat tuttuja myös poliitikoille. STT:n haastattelemat naispoliitikot kertovat häirintää esiintyvän etenkin sidosryhmätapaamisissa tai kansalaisten keskuudessa.

Eduskunnan naisverkoston puheenjohtaja Hanna Sarkkinen (vas.) on joutunut nielemään kommentointia ulkonäöstään ja kuuntelemaan epämiellyttävää vihjailua kentällä.

– Sitä tapaa niin valtavan määrän ihmisiä eri paikoissa, eivätkä ne kohtaamiset aina ole pelkästään miellyttäviä. Ihmiset jotenkin tuntevat, että kansanedustajat ovat vapaata riistaa, että heille voi sanoa mitä tahansa.

Myös perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi eduskunnan ulkopuolella, useimmiten sidosryhmätilaisuuksissa. Hän kertoi yhdestä tapauksesta Facebookissa osana #metoo-kampanjaa.

– En ole aina ihan varma, ymmärtääkö ahdistelija nöyryyttävänsä ja loukkaavansa niissä tilanteissa.

Hänen mielestään kampanjassa on tärkeää muun muassa se, että miehet ymmärtävät ongelman laajuuden.

Saarikko korostaa, että valtaosa työtovereista eduskunnassa on nykyään fiksuja herrasmiehiä, mutta menneistä ajoista on vielä säikeitä jäljellä.

– Eduskunta on ollut perinteisesti hierarkkinen ja miesvaltainen. Tärkeää on myös muistaa, että miehetkin joutuvat seksuaalisen häirinnän kohteiksi.

Mutta on minuun käyty myös käsiksi.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) sanoo kokeneensa häirintää lähinnä nuorena kansanedustajana eduskunnassa.

– Nuoremmat sukupolvet ovat ehkä siinä mielessä tasa-arvoisempia ja saattavat ymmärtää paremmin, mikä on soveliasta ja mikä ei.

Vehviläisen mielestä on tärkeää, että uhrit ymmärtävät, ettei vika ole heidän, ja tekijät, että heidän toimintansa ei ole hyväksyttävää.

– Ensimmäinen ajatus aina on, että mitä minä tein väärin, kun sellaisen kohteeksi joutuu.

Myös kansanedustaja Sari Raassina (kok.) kertoo kokeneensa erityisesti nuorena poliitikkona runsaasti seksuaalista häirintää.

– Nyt vahvasti keski-ikäisenä häirintä on useimmiten nimittelyä, huorittelua ja ulkonäön pilkkaamista. Mutta on minuun käyty myös käsiksi.

Raassina kertoi pari vuotta sitten julkisesti, kuinka joutui seksuaalisen ahdistelun kohteeksi vaalityössään Kuopion torilla.

– Sen jälkeen sain viestejä, joiden sävy oli, että älä huora inise, että onhan se hyvä, että edes joku on susta kiinnostunut.

Raassina painottaa, että oman puolueen edustajat eivät ole häntä koskaan ahdistelleet.
– Toivon, että seuraavat sukupolvet, tytöt ja pojat, saisivat kasvaa omassa sukupuolessaan sellaiseksi kuin he ovat ilman, että heidän tarvitsee piilottaa tai hävetä kehoaan tai kokea, että heidän kehonsa ja siihen liittyvä seksuaalisuus on väline kiusaamiselle.

Joku saattaa ihastua poliitikkon tavalla, joka ei ole enää normaalia.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov (sd.) uskoo eduskunnassa olevan samalla tavalla häirintää kuin muillakin työpaikoilla. Hänkin arvelee, että eniten poliitikkoja ahdistelevat kansalaiset, esimerkiksi puheluiden ja sähköpostien muodossa.

– On myös ollut sellaista, että joku saattaa ihastua poliitikkoon tavalla, joka ei ole enää normaalia, vaan menee häirinnän puolelle.

Filatov sanoo, että hänelläkin on kokemuksia, mutta hän ei niistä mielellään puhu.

– Ne eivät ole olleet minulle häirintää, mutta jollekin muulle ne olisivat voineet olla tosi rankkoja paikkoja.

STT–SANNA NIKULA

Ylen kysely: Alkoholilaista tulee jännitysnäytelmä – nelosoluen kauppamyynti repii ryhmiä

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Kansanedustajat äänestävät alkoholilakipaketista marraskuussa. Ylen kyselyn perusteella eduskunnassa on odotettavissa jännitysnäytelmä.

Puolet sen tavoittamasta 128 kansanedustajasta kannattaa nelosoluitten ja muiden vahvempien alkoholijuomien tuomista ruokakauppoihin, kioskeihin ja huoltamoille, joka kuuluu kiistanalaisimpiin lain ehdotuksiin.

Nykyään ruokakaupoista saa korkeintaan 4,7 prosentin vahvuisia alkoholijuomia, hallitus olisi nostamassa rajaa 5,5 prosenttiin.

Hallituspuolueet ovat antaneet Ylen mukaan edustajilleen vapauden äänestää asiassa omantuntonsa mukaan, joten opposition yhtenäinen vastustus voisi kaataa alkuperäisen esityksen.

Ylen kyselyyn vastanneista 128 edustajasta 53 kannattaa hallituksen esitystä nykyistä vahvempien juomien tuomisesta kauppoihin, 47 vastustaa ja 28 ei vielä halua tai osaa määritellä kantaansa.

Eduskuntaryhmien yhtenäisyys vaihtelee suuresti kyselyssä. Kokoomukselta, SDP:ltä, sinisiltä, vihreiltä ja kristillisdemokraateilta löytyvät yhtenäisimmät eduskuntaryhmät.

Lähes kaikki kyselyyn vastanneet kokoomuslaiset (vastanneita 24), siniset (10) ja perussuomalaiset (14) kannattavat nykyistä vahvempien juomien tuomista ruokakauppoihin. SDP:ssä (18), vihreissä (10) ja kristillisdemokraateissa (5) muutoksen vastustus on suurinta.

Kun kulutus kasvaa, niin se lisää haittoja.

Kyselyyn vastanneista 18 demarista 14 vastustaa esitystä, kaksi on epävarmoja kannastaan ja kaksi antoi tukensa esitykselle. Yksi muutoksen vastustajista on demarikansanedustaja Joona Räsänen.

– On tutkittu, että kun alkoholin saatavuutta lisätään, niin se lisää myös kulutusta. Kun kulutus kasvaa, niin se lisää haittoja. Kun haitat kasvavat, niin se lisää kustannuksia, hän perustelee Ylellä.

Räsänen viittaa asiantuntija-arvioihin, joiden mukaan ehdotus lisäisi sekä sosiaali- ja terveys- että poliisimenoja kymmenillä miljoonilla euroilla vuosittain. Demareiden lähes yhtenäisen vastustuksen ehdotukselle Räsänen arvioi johtuvan asiantuntijalausunnoista.

– Pitkin matkaa sosialidemokraatit ovat sanoneet, että tässä kannattaisi ottaa asiantuntijoiden neuvot huomioon. Ja sitä hallitus ei ole nyt tehnyt.

Demarit käyvät valiokuntakäsittelyn jälkeen keskenään alkoholilain uudistusta läpi.

”Kokoomuksen härski vedätys on tuhoamassa palvelut” – SDP:n Rinne vetoaa vakavasti Sipilään

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on lukenut tarkkaan hallituksen esityksen sote-uudistuksen valinnanvapaudesta.

– Valinnanvapaus on kaunis sana, mutta hallitus peittää sen alle todella karmean tulevaisuuden, hän varoittaa Facebookissa.

Rinne pelkää, että ”uudistus” tulee johtamaan siihen, että veronmaksajat saavat entistä paljon kalliimman järjestelmän. Lisäksi asiakasmaksut nousevat merkittävästi ja ihmisten saamat palvelut vähenevät pitkällä aikavälillä, kun palvelut pirstaloituvat.

Rinne on erityisen pöyristynyt, että jopa neuvolat pistetään markkinoille tuottamaan voittoa yrityksille.

– Meidän maksamamme verot pitää käyttää tehokkaasti tuottamaan ihmisille laadukkaita ja saatavissa olevia palveluita. Emme me veroja maksa siksi, että jotkut niillä rikastuvat.

SDP:n puheenjohtaja muistuttaa perusasioista: Ihmisten pitää päästä lääkäriin ja ikäihmisillä on oikeus hyvään ja laadukkaaseen hoivaan.

– Kokoomuksen härski vedätys on tuhoamassa ihmisille tärkeät palvelut. Pääministeri Sipilä, älkää alistuko kokoomuksen tahtoon, Rinne vetoaa Juha Sipilään (kesk.).

 

”Ei osata mitään, opiskelijat jätetään oman onnensa nojaan” – amis-koulutuksesta annettu yksipuolinen kuva

Kuva: lehtikuva / sari gustafsson

Ammatillisesta koulutuksesta on luotu liian yksipuolinen kuva, kuusi järjestöä harmittelee. Ne myös kritisoivat mediaa siitä, että se keskittyy enimmäkseen yksittäisiin epäonnistumisiin.

– Ammatillinen koulutus uudistuu. Muutos on mittava, ja huolenaiheita riittää. Etenkin, kun samaan aikaan oppilaitokset ovat myös suurten rahoitusleikkausten kohteena.

– Väitteet siitä, että ammatillisessa koulutuksessa ei tarvitse osata mitään tai että opiskelijat jätetään oman onnensa nojaan, eivät pidä paikkaansa, Sivistystyönantajat, Yksityisten ammatillisten oppilaitosten liitto, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys Amke, Suomen yrittäjät, Suomen ammattiin opiskelevien Liitto Sakki ja Suomen opiskelija-Allianssi Osku painottavat.

Niiden mielestä koulutusvalintoja tekevien nuorten, aikuisten ja ammatillista osaamista tarvitsevien yritysten kannalta on tärkeää tuoda esiin muitakin näkökulmia.

– Yritykset ja elinkeinoelämä ovat osallistuneet pitkäjänteisesti ammatillisen koulutuksen kehittämiseen, muun muassa osaamisen arviointiin, tutkintojen kehittämiseen ja ammatillisen koulutuksen uudistamiseen.

Ammatillisen koulutuksen ongelmia ei pidä sivuuttaa, mutta…

Amisbarometrin (2015) mukaan taas 80 prosenttia opiskelijoista pitää opiskelusta ammatillisessa oppilaitoksessa ja 75 prosenttia pitää opetusta enimmäkseen hyvänä. Heillä oli selkeä suunnitelma kohti työelämää. Suomalaiset nuoret ovat myös vuodesta toiseen kärkisijoilla kansainvälisissä ammattitaitokisoissa.

– Ammatillisen koulutuksen ongelmia ei pidä sivuuttaa, mutta julkisessa keskustelussa on myös muistettava, että oppilaitokset kehittävät jatkuvasti ratkaisuja. Esimerkkinä voidaan mainita erilaiset toimintamallit, joiden avulla enemmän tukea tarvitsevat opiskelijat valmistuvat ja työllistyvät, järjestöt muistuttavat.

Keskustelussa on jäänyt sivuraiteille järjestöjen mielestä myös se tosiasia, että kaksi kolmasosaa ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on aikuisia. Joka vuosi kymmenet tuhannet työntekijät, työttömät ja yrittäjät pitävät yllä osaamistaan koulutuksen avulla.

– Työelämä tarvitsee osaavaa työvoimaa ja opiskelijat osaamista, joka mahdollistaa työllistymisen. Ammatillisen koulutuksen laatu, arvostus ja vetovoima eivät parane sillä, että koulutusta koskevasta uutisoinnista puuttuu faktojen toinen puoli, järjestöt korostavat.

Väyrynen syyttää Niinistöä lähes kaikesta: ”Maamme itsenäisyys on vakavasti uhattuna”

Kuva: LEHTIKUVA / HANNU RAINAMO

Europarlamentaarikko, Suomen presidentiksi halajava Paavo Väyrynen harmittelee, että hänen viime viikolla julkaisemansa kirja jäi ”harmillisesti muun julkisuuden varjoon”. Suomen linja 2017 kertoo Sauli Niinistön (kuvassa) toiminnasta tasavallan presidenttinä.

– Jokaisen Suomen tulevaisuudesta vastuuta kantavan olisi hyvä siihen perehtyä, Väyrynen kehottaa Uuden Suomen puheenvuorossaan.

Kirja osoittaa Väyrysen mukaan , että Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlinnan keskellä maamme itsenäisyys ja puolueettomuus ovat vakavasti uhattuina.

– Pahinta on, että Sauli Niinistön johdolla Suomea on viety liittoutumispolitiikan tielle.

Hän arvioi, että Sauli Niinistö on toiminut kuuden vuoden takaisten vaalilupaustensa mukaisesti: ”EU:n yhteistä puolustusta pyritään kehittämään niin pitkälle kuin suinkin mahdollista ja jos tätä kautta ei päästä riittävän pitkälle, liitytään Natoon. Niinistö on antanut vahvan tuen jopa EU:n yhteisen armeijan muodostamiselle”.

Väyrynen näkee Niinistön toimissa salavihkaisuutta:

– Niinistö näyttää edistävän Suomen sotilaallista liittoutumista samaan tapaan kuin hän on ajanut maamme jäsenyyttä euroalueessa – hivuttamalla ja todelliset tarkoitusperät kätkien.

Niin olisi käynyt Suomessakin, jos kansa olisi saanut asian ratkaista.

Hän ihmettelee Niinistön toimia myös valtiovarainministerinä vuonna 1997.

– Päätös liittymisestä euroalueeseen tehtiin perustuslain vastaisesti. Asiasta ei järjestetty kansanäänestystä, eikä eduskunnalle annettu edes lakiehdotusta, vaan ainoastaan tiedonanto. Ruotsissa ja Tanskassa kansanäänestys järjestettiin, ja molemmissa maissa jäsenyys tuli hylätyksi. Niin olisi käynyt Suomessakin, jos kansa olisi saanut asian ratkaista.

Väyrynen näkee myös ilmeisenä, että istuva presidentti puuttui viime kesäkuussa hallituspolitiikkaan ensi sijassa edistääkseen Suomen mukanaoloa, kun euroaluetta ryhdytään viemään yhteisvastuullisen liittovaltion suuntaan.

– Tukemalla kokoomuksen pyrkimyksiä syrjäyttää Jussi Halla-ahon johtamat perussuomalaiset hallituspolitiikasta Niinistö avasi tietä Suomen taloudellisen ja lopulta myös valtiollisen itsenäisyyden kaventamiselle.

Väyrynen pistää Niinistön ”mieskohtaiselle vastuulle” sen, että Suomi ei syksyllä 2015 palauttanut Itävallan ja Saksan tapaan osittaisia rajatarkastuksia.

– Vastikään muut Pohjoismaat jatkoivat jälleen tarkastuksiaan. Suomi ei ole palauttanut niitä vieläkään. Viime vuonnakin Suomeen tuli yli 6000 uutta turvapaikanhakijaa. Vielä viime kesänä Sauli Niinistö vastusti ”rajojen sulkemista”, Paavo Väyrynen kirjoittaa puheenvuorossaan.