Kotimaa
20.6.2016 05:38 ・ Päivitetty: 20.6.2016 05:38
Työelämä vaatii entistä enemmän henkisiltä voimavaroilta – työterveyspsykologeille kasvava tarve
Mielenterveyspalveluja käytetään työterveydessä yhä useammin, mutta työterveyspsykologien määrä ei pysy kysynnän perässä.
Työntekijöiden tarve mielenterveyspalveluille näkyy esimerkiksi Mielenterveysseuran kriisipuhelimessa: sinne soittavien, työelämässä olevien ihmisten määrä on kaksinkertaistunut viimeisimpien kuuden vuoden aikana, arvioi Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.
Myös suurimmat työterveyspalveluja tarjoavat yritykset kertovat, että kysyntä mielenterveyspalveluille on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Lisäksi työterveydessä työskentelevien psykologien määrä kasvaa koko ajan. Työterveyslaitoksen mukaan työterveydessä on tällä hetkellä noin 540 psykologin tointa, kun vielä vuonna 2011 niitä oli selvästi alle 400.
Tyypillisesti apua haetaan stressiin, unettomuuteen tai ihmissuhdeongelmiin, mutta myös sairauksiin, kuten masennukseen.
Ilmiö ei näy vain Suomessa, vaan mielenterveysongelmat työelämässä vaivaavat kaikkia kehittyneitä maita, huomauttaa Aalto-Matturi.
Ajatustyö vaatii henkisesti paljon
Kysynnän kasvulle on monta syytä. Aalto-Matturin mukaan tärkein syy on se, että fyysinen työ on pitkälti vaihtunut ajatustyöksi. Ajatustyö on Aalto-Matturin mukaan henkisesti raskaampaa kuin fyysinen työ.
Lisää aiheesta
– Ennen fyysiset vaivat rajoittivat työntekoa, mutta nykyään työelämä vaatii paljon enemmän henkisiltä voimavaroilta.
Työelämä on myös muuttunut monin tavoin entistä epävarmemmaksi. Yt-neuvottelut ja irtisanomiset ovat arkipäivää yhä useammassa työpaikassa, mikä lisää stressiä ja altistaa esimerkiksi ahdistukselle ja masennukselle.
Toisaalta työntekijät osaavat ja uskaltavat hakea mielenterveysongelmiin apua aikaisempaa paremmin. Myös työpaikoilla on herätty siihen, millainen merkitys työntekijöiden henkisellä hyvinvoinnilla on.
Psykologille mutkien kautta
Vaikka psykologien määrä työterveyshuollossa kasvaa, heitä tarvittaisiin todennäköisesti paljon enemmän, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimus- ja palvelukeskuksen johtaja Jorma Mäkitalo.
– Ottaen huomioon sen, kuinka suurena mielenterveyden vaikutuksia työkykyyn nykyään pidetään, psykologien määrä on kauhean pieni, kritisoi Mäkitalo.
Mäkitalon mukaan psykologin palveluihin on hankala päästä käsiksi osittain työterveyshuollon rakenteiden takia. Mikäli asiakas tai työpaikka haluaa työterveyspsykologin apua, psykologin täytyy ensin saada siihen suostumus työterveyslääkäriltä tai -hoitajalta. Tämä johtuu työterveyshuollon korvausjärjestelmästä, sillä Kela ei korvaa työterveyspsykologin palveluita muuten kuin lääkärin tai hoitajan lähetteestä.
Tämä käytäntö poikkeaa muussa terveydenhuollossa yleistyvistä käytännöistä, esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsivien hoidosta: heidät ohjataan yleensä ensin fysioterapeutille ja sitten vasta lääkärille.
Työterveyspalveluita tarjoavat yritykset painottavatkin ennaltaehkäisyä mielenterveysongelmien hoidossa. Aalto-Matturin mukaan ennaltaehkäisyynkään ei usein panosteta työpaikoilla tarpeeksi. Hänen mukaansa ongelmia ei yleensä havaita eikä niihin puututa riittävän ajoissa.
Laura Kangas
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.