Työelämän epävarmuus monen murheena – työllisyysnäkymät huolettavat valtaosaa suomalaisista

Yli 80 prosenttia suomalaisista on huolissaan Suomen työllisyystilanteesta tänä vuonna. Taustalla ovat paitsi korkeat työttömyysluvut, myös työelämän muutosten aiheuttama epävarmuus. Tiedot ilmenevät Suomalaisen työn liiton teettämästä kampanjatutkimuksesta.

–  Huolta työllisyystilanteesta aiheuttavat oma ja lähipiirin työllisyystilanne sekä laajempi epävarmuus suomalaisesta työstä, kertoo Suomalaisen työn liiton toimitusjohtaja Tero Lausala.

Sinivalkoinen jalanjälki -tutkimukseen vastanneista 46 prosenttia piti Suomen työllisyystilannetta alkaneena vuonna erittäin huolestuttavana, ja 35 prosenttia melko huolestuttavana.

Taloustutkimuksen tekemä kyselytutkimus toteutettiin joulukuussa 2015 ja siihen vastasi 1051 henkilöä.

Keskustelua aiheesta

Hyvinkään ABC:n palossa ei henkilövahinkoja

Hyvinkään ABC palaa. Pelastuslaitoksen mukaan ABC:n katto on ilmiliekeissä.

Palon on saanut alkunsa ABC:n ravintolakeittiöstä, ja palo on myymälä- ja ravintolarakennuksen puolella.

– Käytännössä koko talo on tulessa, sanoo palomestari Arto Latvala.

Hän ei osaa vielä arvioida, tuhoutuuko koko rakennus. Palo ei ole kuitenkaan polttoaineen jakelualueella.

Paikalla on tällä hetkellä noin 15 pelastuslaitoksen yksikköä sammuttamassa paloa.

Palosta ei ole pelastuslaitoksen mukaan tullut henkilövahinkoja, mutta paloa kuvaillaan vakavaksi.

Hyvinkään ABC on auki vuorokauden ympäri, mutta pelastuslaitokselta ei vielä kerrottu, kuinka monta ihmistä rakennuksessa oli paikalla palon syttyessä.

Pelastuslaitos sai hälytyksen palosta hieman ennen puolta yötä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Onneksi kansalaiset ja suuri osa päättäjistä eivät tiedostaneet” – Katainen avoimena 2008 tapahtumista

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Nykyinen komissaarina ja Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) muistelee valtiovarinministeriministeriaikojaan VM:n nettisivuille kirjoittamassaan poikkeuksellisen avoimessa kolumnissa.

Kataisen tultua valtiovarainministeriksi Yhdysvalloista vuonna 2007 liikkeelle lähtenyt finanssikriisi iski koko maailmaan.

Pankkien välinen rahaliikenne alkoi hiipua ja markkinoille syntyi paniikki.

– Kukaan ei tiennyt mistä etsiä turvaa, jotakin mikä olisi varmaa ja luotettavaa.

– Kiveenhakattu totuus, ettei valtio voi mennä konkurssiin, koska sillä on verotusoikeus, menetti uskottavuutensa. Kukaan ei luottanut kehenkään.

Kataien kertoo keskustelleensa päivittäin Suomessa toimivien pankkien johtajien kanssa ja tiedusteleensa heidän pankkiensa tilannetta markkinoilla.

– Edes vahvat ja vakavaraiset pankit eivät olleet suojassa, hän kertoo.

Katainen kertoo tunteneensa poliittisen uransa aikana pelkoa vain kerran.

– Se oli perjantaina 10.10.2008. Pankkien välinen rahaliikenne oli hyytymässä. Paniikki syveni ja kurssit Euroopan pääpörsseissä laskivat 10 % kaupankäynnin ensi tunteina. Sama meno jatkui Wall Streetillä iltapäivällä. Onneksi kansalaiset ja suuri osa päättäjistä eivät tiedostaneet kriisin tilaa.

Sunnuntaina 12.10. euroalueen päämiehet ja Ison-Britannian Gordon Brown kokoontuivat Ranskan presidentti Nicolas Sarkozyn kutsusta hätäkokoukseen Pariisiin.

– Maat päättivät turvata pankkien rahoituksen ja talletussuojaa kasvatettaisiin. Hyvät pankit pääomitettaisiin. EKP lupasi turvata likviditeetin. Britannialla oli oma vastaava ratkaisunsa. Maanantaina toimittiin myös Yhdysvalloissa. Suurimpien pankkien täytyi hyväksyä mittavat pääomitukset. Päätökset toimivat. Paniikki rauhoittui ja katastrofilta vältyttiin.

Katainen kertoo tilanteessa myös tilanteessa, jossa paniikki palasi, kun markkinat jäätyivät uudelleen vuonna 2010.

Keskustelua aiheesta

Mielipide: Suomalaisten johtajien kaikkien aikojen pahimmat bisnesmokat – mitä voimme niistä oppia?

Johtajien tähtitieteellisiä palkkoja ja muita palkkioita perusteellaan usein muun muassa suurien ja kauaskantoisten päätösten teon vaatimuksilla ja suurilla riskeillä. Tässä yhteydessä on mielenkiintoista tarkastella suomalaisten johtajien kaikkien aikojen pahimpia bisnesmokia. Eräs määritelmä bisnesmokalle on, että se voi olla yksittäinen päätös, joka osoittautuu epäonnistuneeksi, tai kokonainen kehitystrendi, joka voi koostua useista virhepäätöksistä.

Ehdottomaksi ykköseksi Suomen taloushistoriassa nousee teleyhtiö Soneran Saksasta ja Italiasta vuonna 2000 ostama ”pelkkää ilmaa” 4,3 miljardilla eurolla. Päävastuullisina olivat Soneran silloinen toimitusjohtaja Kaj-Erik Relander sekä yhtiön hallitus. Reilussa vuodessa varakas ja kansainvälisesti lupaava tele- ja pörssiyhtiö oli muuttunut saneerattavaksi ja konkurssin rajalla hoippuvaksi kriisiyhtiöksi.

Tappion maksajina ovat pääosin olleet suomalaiset veronmaksajat, sillä rahat otettiin heidän omistamansa yhtiön kassasta, Relander sai vielä jatkaa huippupalkalla ja eduilla hallituksen puheenjohtajan neuvonantajana. Relander tuomittiin sittemmin kuuden kuukauden ehdolliseen vankeustuomioon törkeästä viestintäsalaisuuden rikkomisesta.

Miksi esitellä ja kaivella vanhoja asioita? Ehkäpä niistä voitaisiin oppia jotain.

Toiseksi suurimmaksi bisnesmokaksi nousee Stora Enso Amerikan valloituksellaan vuonna 2000. Stora Enso teki surkean yrityskaupan ostamalla yhdysvaltalaisen huonokuntoisen Consolidated Papers -yrityksen selvästi ylihintaan 4,9 miljardilla eurolla. Taloussanomien laskelmien mukaan Amerikkaan katosi jopa viisi miljardia euroa. Pahinta oli, että miljarditappiot pimitettiin kirjanpidossa.

Vastuun kaupasta kantaa Stora Enson silloinen toimitusjohtaja Jukka Härmälä ja yhtiön hallitus. Stora Enso maksoi toimitusjohtaja Härmälälle jättimäiset edut, vaikka yhtiö kadotti Amerikkaan nuo karmaisevat viisi miljardia euroa. Härmälä jäi eläkkeelle vuonna 2007 ja nostaa eläkettä 57 000 euroa kuukaudessa, mikä lienee edelleenkin on Suomen ennätys.

Miksi esitellä ja kaivella vanhoja asioita? Ehkäpä niistä voitaisiin oppia jotain. Yleensä bisnesmokista on saatavissa vähän tietoa. Tavallisestihan niitä pyritään piilottelemaan, kuten Stora Enson tapauksessa tehtiin. Jotkin niistä sitten pääsevät julkisuuteen sattumalta. Stora Enson tapaus on sikälikin mielenkiintoinen, että siinä kirjanpitoa ja vuosikertomusta vääristeltiin, vaikka järjestelmä on luotu juuri sen takia, etteivät laittomuudet olisi mahdollisia.

Osakkeenomistajilla ja johdolla on ollut siten yhteinen intressi lyhytnäköiseen voittojen ja osinkojen jakoon.

Ovatko pörssiyhtiöiden johtajien poskettomat korvaukset olleet siunauksellisia osakkeenomistajille? Onko niin sanottu osakkeenomistajien edun maksimointi tullut tiensä päähän?

Ammattijohtajat hyötyvät voittojen ahnehtimisesta, sillä he omistavat itse paljon osakkeita osakeoptioidensa kautta. Voittojen maksimointiin päästään esimerkiksi jatkuvilla kustannusleikkauksilla ja investointeja karttelemalla. Osakkeenomistajat omistavat yrityksen lain silmissä, mutta he ovat yrityksen sidosryhmistä kaikkein vähiten kiinnostuneet yrityksen pitkän aikavälin elinmahdollisuuksista.

Osakkeenomistajat voivat nimittäin jättää yrityksen milloin tahansa. Osakkeenomistajilla ja johdolla on ollut siten yhteinen intressi lyhytnäköiseen voittojen ja osinkojen jakoon. Muiden sidosryhmien, kuten henkilöstön ja tavarantoimittajien tilanne on aivan toisenlainen. Tästä ylenmääräisestä anhneudesta ja siitä seuranneesta moraalikadosta edellä kuvatut tapaukset ovat valaisevia esimerkkejä.

Tutkijat ovat nykyään laajasti sitä mieltä, että aika on ajanut osakkeenomistajien voiton maksimoinnin ohi. Yrityksen pitkäjänteinen yhteiskunnallinen vastuu on nousemassa keskiöön. Yhteiskunnan ja ympäristön ongelmat ovat johtaneet siihen, että yritysten on pakko olla mukana ratkomassa maailman ongelmia. Tässä on kyse liike-elämän poliittisesta legitimiteetistä, yleisestä hyväksyttävyydestä.

Ei tämä mitään uutta ole. On hyvä muistaa, että monet pienet ja keskisuuret yritykset ovat koko ajan toimineet vastuullisesti. Ne ovat lujemmin kiinni yhteisössään, joten niiden on järkevää huolehtia työntekijöistään, asiakkaistaan ja ympäristöstään. Myös suuryritysten olisi aika ottaa tämä esimerkki ja haaste vakavasti. Yritysjohdon palkitsemisen tolkullistaminen olisi merkki tämän yhteiskuntavastuun vakavasti ottamisesta.

Keskustelua aiheesta

Helsingin ex-apulaiskaupunginjohtaja Viljanen hakee Vantaan johtoon

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Helsingin entinen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd.) hakee Vantaan kaupunginjohtaksi.

Helsingin entinen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd.) hakee Vantaan kaupunginjohtajaksi. Vantaa julkisti torstaina kymmenen virkaa hakeneen nimet tehtävän varsinaisen hakuajan umpeuduttua.

Viljanen (s. 1958) oli Helsingin kaupungin sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja vuosina 2012–2017. Valtiotieteiden maisteri ja oikeustieteiden kandidaatti Viljanen oli sitä ennen liki vuosikymmenen ajan sisäministeriön kansliapäällikkö.

Vantaan kaupunginjohtajan virka tulee avoimeksi, kun nykyinen kaupunginjohtaja Kari Nenonen (sd.) jää eläkkeelle vuodenvaihteessa.

Kaupunginvaltuuston on määrä valita uusi kaupunginjohtaja 13. marraskuuta.

Medvedev kiitteli kaasuputkihankkeessa Suomea ja haukkui USA:n – Venäjän pääministeri onnitteli 100-vuotiasta Suomea

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
Pääministerikollegat Juha Sipilä (vas.) ja Dmitri Medvedev Pietarissa tänään.

Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev kiittelee Suomen rakentavaa suhtautumista Nordstream 2 -kaasuputkihankkeeseen.

Medvedev ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.) saivat venäläistoimittajalta kysymyksen hankkeen toteutumismahdollisuuksista pääministereiden yhteisessä tiedotustilaisuudessa torstaina Pietarissa. Toimittaja viittasi vastatuuleen, jota hanke on kohdannut muun muassa Baltian maissa.

Sipilä tähdensi Suomen kannan olleen ja olevan yhä se, että hanketta pitäisi käsitellä talousvesien käytön ja ympäristön kannalta. Se, mitä EU:ssa asiasta päätetään, ei ole Suomen asia.

Pääministeri Medvedev kiitteli Suomen rakentavaa asennetta hankkeeseen.

– Siihen suhtaudutaan Suomessa normaalina kaupallisena hankkeena.

Medvedev aprikoi, että EU-komission suhtautuminen ei varmaan ole yhtä rakentava kuin Suomen.
Hän tölvi Yhdysvaltoja sen ”pragmaattisesta” suhtautumistavasta. Maa haluaa Medvedevin mukaan haudata koko hankkeen, ja taustalla on hänen mukaansa Yhdysvaltain halu saada tilaa omille energiahankkeilleen.

Kaksoiskansalaisuuteen ”monta suhtautumistapaa”

Pääministereiltä kysyttiin tiedotustilaisuudessa myös suhtautumisesta kaksoiskansalaisuuteen. Kysymyksessä viitattiin Venäjän Suomelle antamaan noottiin, joka liittyi Venäjän ja Suomen kaksoiskansalaiselle annettuun konsuliapuun.

Medvedev sanoi, ettei hänellä ole erityistä tietoa tästä tapauksesta.

– Maailmassa on erilaisia suhtautumistapoja kaksoiskansalaisuuteen, hän tyytyi kommentoimaan ja huomautti, että joissakin maissa se hyväksytään, joissakin ei.

Sipilä tähdensi, että Suomessa on meneillään selvitys kaksoiskansalaisuudesta.

– Se koskee kaikkia kaksoiskansalaisia, se ei ole suunnattu mitään maata vastaan, hän painotti.

Pääpaino taloudessa

Kaiken kaikkiaan pääministerien alkupuheenvuoroissa korostuivat talouteen liittyvät asiat. Medvedev luetteli nimeltä suuria hankkeita, kuten Hanhikiven ydinvoimalan, Nordstream 2 -hankkeen ja Fortumin investoinnit.
Sipilän mukaan suomalaisilla yrityksillä on noin 12 miljardin euron edestä investointeja Venäjällä ja uusia hankkeita on käynnistymässä.

Kun Medvedev pitäytyi omassa puheenvuorossaan talousasioissa, Sipilä mainitsi aiheista myös EU:n ja Venäjän suhteet sekä Pohjois-Korean.

– Totesimme myös, että Ukrainan konflikti leimaa EU:n ja Venäjän suhteita, jotka ovat riippuvaisia tämän konfliktin ratkaisemisesta, Sipilä kertoi.

Pätevä on, kommentoi Sipilä uutta suurlähettilästä

Sipilän vierailu tapahtuu Suomi 100 vuotta -juhlan merkeissä. Pietarissa avattiin laaja suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi, jonka avauksessa pääministerit puhuivat.

Suomi 100 vuotta -teemasta muistutti myös suuri plakaatti tilassa, jossa tiedotustilaisuus järjestettiin.

– Onnittelen Sipilää ja koko Suomen kansaa, Medvedev sanoi tilaisuudessa miltei sen alkajaisiksi.

Medvedevin delegaatiossa oli mukana muun muassa Venäjän uusi Suomen-suurlähettiläs Pavel Kuznetsov. Sipilä kertoi myöhemmässä tapaamisessa suomalaistoimittajien kanssa tavanneensa nyt myös Kuznetsovin.

– Varmasti hän on pätevä ja astuu suuriin saappaisiin, Sipilä vastasi kysymykseen vaikutelmasta.

– Antoi kyllä hyvä vaikutelman.

Merja Puisto, STT Pietari