Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Työmarkkinajärjestöt haluavat olla mukana, kun hallitus aloittelee sosiaaliturvan kokonaisuudistusta – myös eduskuntapuolueet mukaan

Sosiaaliturvaa rakennetaan uuteen uskoon.

Palkansaajajärjestöt eivät suoralta kädeltä torjuneet Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n avausta tulevaan sosiaaliturvan kokonaisuudistukseen tiistaina. SAK ja STTK ovat EK:n kanssa samaa mieltä siitä, että keskeisten työmarkkinajärjestöjen on syytä olla omine malleineen mukana, kun hallitus alkaa jättiuudistusta toden teolla valmistella.

– Esityksiä on tullut muualtakin ja on hyvä, että niitä tulee. Niitä pitää pohtia ennakkoluulottomasti. Olen jokseenkin varma, että tämä nousee esille, kun hallitus kaavailee sosiaaliturvajärjestelmän uudistuksen aloittamista. Olemme totta kai niissä keskusteluissa mukana, muotoili STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.

EK:n johtajan Ilkka Oksalan mukaan EK:n malli yhdistäisi asumistuen ja toimeentulotuen kannustavaksi perustuloksi, jossa työtulot leikkaisivat asumisosaa sosiaalituloja vähemmän. Asumisosa sisältäisi myös asumiskulujen omavastuun.
Oksala perustelee mallia sosiaaliturvan selkiyttämisellä, kustannustehokkuudella, byrokratian vähentämisellä ja kannustavuuden parantamisella.

Kaikille maksettavaa tasasuuruista perustuloa Oksala pitää mahdottomana toteuttaa. Hänen mielestään sen kustannukset nousisivat kohtuuttoman suuriksi. Toisaalta kustannuksiltaan kohtuullinen, matala perustulo kaatuu siihen, että se lisäisi köyhyyttä ja eriarvoisuutta, Oksala sanoo.

“EK:n malli leikkaisi asumistukea”

SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari pohtisi ensimmäiseksi, mitä sosiaaliturvauudistukselta halutaan. Perustulosta voi puhua niin monella tavalla.

– Pitääkö sosiaaliturvan olla universaalia vai vastikkeellista, perhekohtaista vai yksilökohtaista, kannustavaa vai minkälaista? Näitä kysymyksiä olisi hyvä miettiä, kun näitä uusia malleja käydään läpi.

Lisää aiheesta

Näätsaari arvelee, että EK:n malli käytännössä leikkaisi asumistukea, jos se yhdistetään toimeentulotukeen ja siihen tulisi omavastuu. Hänen arvionsa mukaan erityisesti sellaisten ihmisten toimeentulo heikkenisi, joiden asumismenoja korvataan nykyisin myös toimeentulotuesta.

– EK lähtee siitä, että etuisuuksien kannustavuus on tärkeintä. Palkansaajien kanta on ollut, että ihmisillä pitää olla riittävä toimeentulo niissä tilanteissa, kun heillä ei ole mahdollisuus olla töissä tai opiskella.

Kaikki eduskuntapuolueet mukaan

Sosiaaliturvan kokonaisuudistusta koskevaan valmisteluun tulee osallistaa kaikki eduskuntapuolueet ja eri sidosryhmät – mukaan lukien työmarkkinajärjestöt. Tätä mieltä on tuleva perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.).
STT:n tietojen mukaan sosiaaliturvauudistuksen muotoa pohditaan parhaillaan hallituksen sisällä. Hallitus linjasi puoliväliriihessä, että se alkaa valmistella työllisyyttä ja toimeliaisuutta parantavaa sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. Pohjatyön on määrä valmistua helmikuussa 2019.

– Tavoitteena on valmistella työtä seuraavalle hallitukselle, oli se minkä värinen tahansa. Olisi erittäin oivaa, jos tämä työ, joka nyt saadaan liikkeelle, toimisi myös vaalikeskustelujen pohjana ja haastaisi puolueita muodostamaan kantaansa sosiaaliturvan ytimistä, Saarikko sanoo STT:lle.

Saarikon mielestä perustulo-käsitteen käyttö on villiä tällä hetkellä.

– EK on tunnistanut oikein ongelmat, mutta nyt esitelty malli ei varsinaisesti liity millään tavalla perustuloon, hän sanoo.
Ongelma on se, että suurimmat ja kasvavimmat menoerät ovat viime vuosina liittyneet asumistukeen ja toimeentulotukeen. Saarikon mielestä on selvää, että asumisen kustannukset valuvat nykyisin myös toimeentulojärjestelmän puolelle, koska asumistuki ei sellaisenaan riitä asumisen hintaan.

– Totta on myös se, että asumistuki on yksi kannustinloukku siihen, että työn vastaanottaminen ei ole kannattavaa.
Saarikko huomauttaa, että mitkään tuet eivät kuitenkaan johda mihinkään, jos palvelujärjestelmä – kuten sosiaalityö ja mielenterveyspalvelut – eivät tue ihmisen voimaantumista.
Sanna Nikula

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE