tuntematonsotilas
kaisaniemi
Juhannustupla

Työmarkkinalegenda varoittaa taklaajajoukkueista – ”Tulee vielä eteen ne vuodet jolloin…”

Kuva: Kari Hulkko

Suomen liittyessä Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) jäseneksi ja siirtyessä euroon pohdittiin, miten oman rahan poisto heijastuu talouspolitiikan työvälineistöön.

– Jäljelle jäivät finanssi- ja budjettipolitiikka, sekä työmarkkinapolitiikka koska palkanmuodostus on niin olennainen osa talouspolitiikkaa. Näiden kahden yhteensovittamisen tarve on vain kasvanut, entinen SAK:n puheenjohtaja, Kataisen ja Stubbin hallituksen työministeri, kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) sanoo.

Niin työmarkkinapolitiikan tekemisen tavat kuin järjestöjen rakenteet ovat murroksessa.1960-luvun lopulta alkaen on tehty lähinnä laajoja työmarkkinaratkaisuja.

– Niin paljon kuin tapaa sopia on kritisoitukin ja sen ruumisarkkuun on pitkin historiaa nauloja laitettu, siihen on palattu, Ihalainen sanoo.

Hiljattain syntynyt kilpailukykysopimus on eri vaiheittensa jälkeenkin hyvä esimerkki sopimisen kulttuurista.

Nyt Elinkeinoelämän keskusliitto on kuitenkin ilmoittanut, ettei se enää neuvottele keskitettyjä tulopoliittisia ratkaisuja. Se on muuttanut sääntöjään.

– Totta kai se vaikuttaa palkansaajapuoleenkin, ettei keskusjärjestötasoisia palkanmuodostusratkaisuja enää tehdä.

Kiky aiheutti karrelle menoa.

Suomessa valmistaudutaan uuden sopimusmallin rakentamiseen. Niin kutsutussa Suomen mallissa vientiteollisuuden työntekijä- ja työnantajärjesöt neuvottelevat palkkaratkaisusta ensin ja muut alat seuraavat perässä.

Ihalainen on huolissaan mallin valmistelusta. Sen pitäisi olla oikeastaan jo hiottuna syksyä 2017 ajatellen.

– Keskusjärjestöthän laativat maaliskuun alussa hallituksen pyynnöstä toimeksiannon niin sanotun Suomen mallin rakentamiseksi.

– Jos arvioni on oikea, työantajapuolella muun muassa kiky-sopimus aiheutti sen verran karrelle menoa, että työnantajien keskusjärjestöille ei annetakaan enää edellytyksiä keskustella uuden mallin konseptista. Voi olla, että tämä sama ilmiö voi tarttua palkansaajapuolellekin.

Ihalaisen mielestä olisi hyvä, että keskusjärjestöt, siitäkin huolimatta etteivät ne olisi enää sopijaosapuolia, rakentaisivat liitoilleen uuden mallin. Jatkossakin hän näkisi keskusjärjestöillä sopijaroolin sijaan koordinaatiotehtävän.

– Jos siirrytään viennille alttiiden alojen palkkajohtajuusmalliin, täytyyhän olla jokin tapa, jolla koordinoidaan, miten tämä muu porukka pysyy raamin puitteissa. Keskusjärjestöillä voisi olla luonteva rooli tästä huolehtimiseen.

Ihalainen kuitenkin olettaa, ettei tämän koulukunnan kannatus taida nyt olla suurissa kantimissa.

– Minusta se on huono asia. Uuteen malliin liittyy riski, miten kokonaishallinta pelaa.

Olisi edes jokin pöytä, ettei hukattaisi kaikkea.

Toinen huoli Ihalaisella on maan hallituksen ja tulevien hallitusten puolesta. Hän kysyy, kenen kanssa hallitus uudessa hajotetussa mallissa keskustelee taloudesta tai verotuksesta.

– Eihän hallitus voi lähteä jokaisen ammattiliiton tai työnantajaliiton kanssa erikseen näistä puhumaan. Olisi edes jokin pöytä, jossa kokonaisuutta katsottaisiin, ettei hukattaisi kaikkea, hän huokaa.

Ihalaisen mielestä on perusteltua, että kilpailulle avoin sektori määrittelee palkankorotuksen peruslinjan. Hän kuitenkin muistuttaa, että muillakin on oikeus pysyä palkkakehityksessä mukana. Tuskin Suomikaan ikuisesti on vain yhden prosentin kasvussa.

– Koordinaatiota puoltaa sekin, että jos avoin sektori vetää linjan, onhan meillä historiallista esimerkkiä, että kahta puolta mennään ohi. Eihän sellainenkaan malli kestä pitkään, jos joku ottaa vastuuta linjan vetämisestä ja sitten se ohitetaan. Tämän takia keskusjärjestöt ovat pystyneet tämän asian klaaraamaan niin, että on saatu yhteisiä ratkaisuja aikaan.

Ihalainen on huolissaan, että suomalainen sopimusyhteiskunta voidaan hukata.

– Tulee vielä eteen ne vuodet, jolloin sitä tullaan kaipaamaan. Voihan olla, että tämä on historiallista aaltoliikettä hajautetun ja keskitetyn mallin välillä ja tässä on nyt yksi tietty murrosvaihe.

Ruotsissa, josta liittokohtaiseen ja vientivetoiseen Suomen malliin on haettu oppia, aaltoliike käy jo toiseen suuntaan. Ihalainen muistuttaa, että siellä keskusjärjestöt joutuivat jo viime kierroksella vahvempaan rooliin koordinaation aikaansaajana.

– Kuinka kauan tämä ottaa meillä. Meillä ei kuitenkaan ole liikaa työvälineitä talouspoliittiseen selviytymiseen. Olisi hyvä, että tietty hallittavuus säilyisi, kun joudumme jatkamaan suhteellisen maltillista palkanmuodostuslinjaa jatkossakin.

Valtakunnansovittelijankin rooli muuttuu.

– Tuskin sovittelijakaan voi tehdä avausta kustannusvaikutuslinjasta poikkeavaista esityksistä.

Maltiliset ja vähemmän maltilliset.

Palkansaajapuolella Metalliliiton, Teollisuusalojen ammattiliitto TEAMin, Paperiliiton ja Puuliiton on tarkoitus yhdistyä isoksi 270 000 jäsenen liitoksi vuoden 2017 lopulla. Tässä voi nähdä valmistautumista hajautetumpaan sopimisen malliin.

– Jos ei saada työmarkkinajärjestöjen yhteistä koordinaatiota, on tärkeää, että palkansaajajärjestöt yhdessä ja SAK varmaan sisälläänkin haluavat koordinoida omaa edunvalvontaansa. En usko, että palkansaajapuolella solidaarisuus loppuu.

Vaikka EK ei enää neuvottele palkanmuodostuksesta, Ihalainen muistuttaa, että kolmikannassa voidaan yhä sopia palkkaperusteisesta sosiaaliturvasta kuten työeläkkeistä, työttömyysturvasta ja työlainsäädännöstä. Keskusjärjestöillä on myös roolinsa eurooppalaisessa edunvalvonnassa.

– Nämä asiat toivon mukaan jäävät keskusjärjestöjen tehtäväksi. Eivät yksittäiset liitot luontevasti pysty kaikkia palkansaajia koskevia työlainsäädäntöön tai palkkaperusteiseen sosiaaliturvaan liittyviä neuvotteluja käymään.

– Toivottavasti EK:lla on jatkossakin tahtoa ja intressiä neuvotella kolmikannassa muun muassa työeläkeratkaisusta ja työlainsäädännöstä ja tukea pitkää kolmikantayhteistyön linjaa näiden asioiden valmistelussa, ettei poliittisia ohituskaistoja käytettäisi poliittisten suhdanteiden mukaan.

EK:n sisällä on Ihalaisen silmissä erilaisia voimatekijöitä, maltillisia ja vähemmän maltillisia. Hän on puhunut taklaajajoukkueesta ja yhteistyötä hakevasta taitojoukkueesta, muttei halua yksilöidä EK:n sisäisiä voimia.

– Siellä voi olla sellaista ajattelua, että kun ei onnistu suoraan heikentämään ay-liikkeen asemaa ja ajamaan ay-liikettä ojaan, heikentämällä oman keskusjärjestön asemaa heikennetään myös ammattiyhdistysliikkeen asemaa työmarkkinapolitiikassa.

Ihalainen toteaa, ettei halua olla antamassa neuvoja työnantaja- tai palkansaajajärjestöille.

– Mutta oma käsitykseni on, että Suomi ja suomalainen työnmarkkinapolitiikka tarvitsisi vahvan EK:n. Ei ole palkansaajien riski, että on vahva EK. Voi kuitenkin olla, että EK:n asema muuttuu nyt ratkaisevasti.

”Siitä varoittaisin.”

EK:sta käytävään keskusteluun liittyy Ihalaisen mukaan paljon jälkikritiikkiä kikystä. Myös Metsäteollisuuden lähtö keskusliitosta on iso asia.

– Lähdö juurisyyt lienevät peräisin jo pidemmältä aikaa.

– Kun hajaannusta tapahtuu, se voi ruokkia sitä puolin ja toisin.

EK:ssa on kiky-närästyksen ohella nähtävissä myös pidemmän aikavälin jännitteitä. Ihalainen ottaa paperin käteen ja alkaa piirtää ympyröitä.

– Siellä helposti ajatellaan, että on uuden sopimusmallin sisärengas eli vientialat. Sitten siinä toisessa kentässä voi olla joitakin palvelualoja ja muita aloja sekä julkinen sektori on ikään kuin ulkokehällä. Ja kuvitellaan, että tässä ei mitään yhteistä koordinaatiota tarvita, että tämä menee nätisti. Siitä varoittaisin. Onhan se nyt jokin itsetunto muillakin kuin vientialoilla, Ihalainen sanoo.

– Jos miettii kiky-sopimuksen vaikuttavuutta, se on kuitenkin merkittävin talouspoliittinen teko koko hallituskauden aikana. Sen ansiot eivät ole hallituksen vaan järjestöjen. Otamme Saksaa ja Ruotsia kilpailukyvyssä kiinni ja sillä on työllistäväkin vaikutus, hän jatkaa.

Ihalaisen mukaan kiky-sopimuksella suojattiin lopulta se, ettei sopimusten yleissitovuutta murrettu. Myöskään pakkolakeja ei saatettu voimaan, ja paikallista sopimista kehitetään sopimusteitse eikä ylhäältä säädetyllä erillislailla. Lisäksi todettiin, että sopimusyhteiskunnan kolmikantainen valmistelu jatkuu.

– Minun silmissäni nämä ovat vallitsevassa poliittisessa voimasuhdekentässä tosi tärkeitä asioita. Missä tilanteessa olisimmekaan tänä syksynä – talousongelmissa keskellä liittokohtaista kierrosta hallituksen panikoidessa, miten työllisyystavoitteeseen päästään. En olisi halunnut sitä vaihtoehtoa.

Ihalainen mukaan kilpailukykysopimusta tehtäessä käytiin siis erittäin isoa periaatteellista kädenvääntöä siitä, lähteekö sopimusyhteiskunta ja työehtosopimusjärjestelmä rapautumaan ja tehdäänkö yleissitovuuteen reikiä. Näin ei lopulta käynyt.

– Jos rakenteet murtuvat, niitä on vaikea saada takaisin. Etuja voidaan aina parantaa, mutta rakenteita on vaikea kasata.

”Ei olisi hävitetty papereita.”

Ihalainen muistuttaa, että kokoomuksen oikea siipi on koko ajan ollut tyytymätön siihen, että kiky ylimalkaan tehtiin. Kokoomussiipi näkee sen kahlitsevan markkinatalouden tuontia työmarkkinoille ja työehtosopimuksiin.

– Nyt patoutunut tyytymättömyys menee siihen teesiin, että kiky-sopimuksen päätyttyä voidaan tehdä kunnon reformeja kolmikanta ohittaen tai paikallista sopimusta kehittäen. Kun sopimus on juuri saatu voimaan, tällainen poliittinen kvartaaliajattelu ei ole järkevää.

– Kilpailukykysopimuksessa sovittiin, että työlait ja palkkaperusteinen sosiaaliturva valmistellaan kolmikantaisesti. Tämän unohtaminen olisi lyhytjänteistä.

Palkansaajapuolella SAK:n ja STTK:n yhdistyminen jättiliitoksi kariutui hiljattain. Akava oli jäänyt hankkeen ulkopuolelle jo aiemmin. Ihalainen toistaa jälleen, ettei ole hänen roolinsa antaa neuvoja.

– Mutta kyllä minä tietysti toivoin, että keskusjärjestöhanke olisi voinut edetä. Olisi otettu luova tauko, mutta ei olisi hävitetty papereita ja todettu, että asia on haudattu. Ehkä joku säilyttääkin paperit tulevaisuutta ajatellen.

Omien järjestöjen luonteen muuttuminen saattoi olla monille liian kova paikka.

– Voi tehdä johtopäätöksen, että aito sitoutuminen ei ollut niin vankkaa kuin tällaisen hankkeen loppuun vieminen edellyttää.

Positiivisesti ajatellen Ihalainen näkee, että järjestöt voivat omaksua itselleen hankkeessa esillä olleita uusia toiminta- ja työtapoja.

Akateemisia työntekijöitä edustava Akava päätti aivan hiljattain irtautua palkansaajajärjestöjen yhteisestä EU-lobbaustoimistosta FinUnionsista. Se harkitsee myös Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n rahoituksen lopettamista.

– Akava on tehnyt tiettyjä liikkeitä. En lähde niitä moittimaan, mutta olisi tietenkin hyvä, että jaksettaisiin nähdä, että palkansaajajärjestöjen yhteistyön tarve on suuri jatkossakin niin kansallisesti kuin Euroopassa. En pysty analysoimaan, miksi Akava symbolisesti teki nämä kaksi elettä. Mekin teimme aikanaan SAK:ssa paljon sen eteen, että Akava pääsi eurooppalaisen ammattijärjestöjen yhteisjärjestön jäseneksi.

Ihalainen summaa lyhyesti, ettei pidä tällaisia jännitteitä toivottavina.

– Tilanne ei ole niin hyvä kuin sen pitäisi olla verrattuna haasteisiin, joita palkansaajaliike tulee kohtaamaan.

”Tiettyyn mittaan olen yrittänyt kertoa.”

Julkisuudessa on kerrottu, että Sipilän hallitus on käyttänyt pitkin matkaa Ihalaisen työmarkkinatuntemusta apunaan. Myös järjestöistä on oltu yhteydessä konkariin.

– Ettei tulisi väärää kuvaa, kyllähän järjestöt itse ovat vastuunsa ottaneet ja sopineet. Olen koettanut pysyä ajan tasalla, missä mennään. Hallituksen suunnalta on useampaan kertaa kysytty arvioita, mikä olisi järkevää ja mikä ei. Tiettyyn mittaan olen yrittänyt näkemyksiä kertoa, tai varoitella jostakin mitä ehkä ei kannattaisi tehdä alun epäonnistumisen jälkeen, Ihalainen sanoo ja viittaa hallituksen alkuvaiheen kiireeseen runnoa yhteiskuntasopimus kasaan.

Mitä hallituksen piiristä tulleet kysymykset ovat kertoneet kysyjistään?

– Työmarkkinakokemus ja ennen kaikkea työmarkkinajärjestöjen sielunelämän tuntemusta ei ehkä ole ollut sitä luokkaa kuin toivoi. En halua avata asiaa, koska ne olivat luottamuksellisia keskusteluja.

Juuri kokoustanut hallituksen asettama valtiosihteeri Martti Hetemäen kolmikantainen työllisyystyöryhmä on ollut myös kontaktissa Ihalaiseen.

– Olen palkansaaja- ja työnantajapuolen sekä hallituksen edustajan kanssa tästäkin paketista keskustellut.

Soini kohu-uutisen kiistämisestä: ”Puolueen puheenjohtaja puolustaa puolueen yhtenäisyyttä kaikin laillisin keinoin”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Entinen perussuomalaisten puheenjohtaja on nyt Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän kansanedustaja. Uuden puolueen nimeksi tulee Sininen tulevaisuus.

Demokraatti palasi eduskunnassa tänään ulkoministeri, kansanedustaja Timo Soinin (Uusi vaihtoehto) kanssa muutaman viikon takaisiin tapahtumiin.

Lännen Media oli 3.6. tehnyt kuuluksi tulleen uutisensa, jonka mukaan Suomen hallituksessa on käyty vakavia keskusteluja siitä, että perussuomalaisten eduskuntaryhmän soinilais-terholainen enemmistö muodostaisi oman eduskuntaryhmänsä ja jatkaisi hallituksessa. Ryhmä koostuisi ainakin noin 20 kansanedustajasta, mikä myöhemmin kävi tarkalleen toteen.

Jo samana päivänä 3.6. Timo Soini kiisti jyrkin sanoin uutisen. ”Ajatus siitä, että loikkaisin perustamastani puolueesta on mieletön. Se oli Juudas, en minä, joka meni ja hirtti itsensä”, hän kirjoitti blogiinsa.

Kysymys kuuluukin, oliko virhe mennä kiistämään kirjoitus niin kovaa.

– Ei tietenkään ollut. Puolueen puheenjohtaja puolustaa puolueen yhtenäisyyttä kaikin laillisin keinoin. Tosiasia on se, että minä johdin puoluetta 20 vuotta ja se pysyi kasassa. Kolmen päivän jälkeen puolue oli marginalisoinut itsensä ja hajonnut, Soini sanoo ja viittaa perussuomalaisten Jyväskylän puoluekokouksen tapahtumiin.

Moni on vaikuttanut hyvinkin pettyneeltä Soinin toimintaan. ”Sitä Timo Soinia, jonka olemme tunteneet, ei enää ole”, oli esimerkiksi otsikoitu Helsingin Sanomissa hiljattain julkaistu toimittaja Yrjö Raution jäähyväishenkinen kolumni.

Ilmassa on ollut kokemus, että periaatteen mieheksi julistautunut Soini ei pitänyt periaatteitaan.

– Kansan syvät rivit ovat puolella. Älämölö on somessa, Soini kuitenkin näkee.

Oliko teillä tieto, kun kiistitte Lännen Median artikkelin, että tällainen 20 hengen ryhmä mahdollisesti tulee?

– Agenttitarinoita, Soini katsoo yhä.

Eli edelleen pidätte niitä agenttitarinoita, ihan oikeasti?

– Totta kai.

Keskustelua aiheesta

Sote-uudistuksen toimeenpanosta vastaava Pöysti: ”Valinnanvapausmalli toimii hyvin ilman pakkoyhtiöittämistä”

Kuva: Lehtikuva / Seppo Samuli
Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toimeenpanosta vastaavan alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin mukaan valinnanvapausmalli tai erilaiset valinnanvapausmallit toimivat hyvin ilman pakkoyhtiöittämistä.

– Näinhän on Ruotsissakin, hän sanoo Demokraatille tekstiviestitse.

Pöysti näkee, että yhtiöittämisvelvoitteen poisto antaa paremmat mahdollisuudet säilyttää integroidut tuotantokokonaisuudet.

Hänen mukaansa myös kustannusten läpinäkyvyyden turvaaminen on tärkeää.

Perustuslakivaliokunta on asettanut tämän viikon takarajaksi.

Keskustelu pakkoyhtiöittämisestä roihahti tänään eduskunnassa, kun valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) tunnusti, että niin sanottu pakkoyhtiöittäminen ei ole perustuslain mukainen.

Hän ei kuitenkaan nähnyt asiassa erityistä ongelmaa.

– Ei tämä yhtiöittäminen itsessään ole ollut mikään poliittinen tavoite vaan valinnanvapaus on. Kun olen asiaa selvittänyt, niin minun tietääkseni valinnanvapaudelle kuuluu hyvää, Orpo totesi.

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo totesi aikaisemmin Demokraatille, että mikäli pakkoyhtiöittämisestä päästään eroon ja valinnanvapautta valmistellaan huolellisemmin ajan kanssa, sote-uudistus siirtyy oikeaan suuntaan.

Perustuslakivaliokunta on asettanut tämän viikon takarajaksi valinnanvapautta ja maakuntauudistusta koskevalle lausunnolleen.

Hallituspuolueitten sanasota sotesta kiihtyy – Pertti Salolaiselta raju kommentti Twitterissä

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Hallituspuolueiden kansanedustajat tekevät nyt jatkuvasti erilaisia irtiottoja sote-asioissa.

Kokoomuksen konkarikansanedustaja Pertti Salolainen kommentoi Twitterissä myrkyllisesti sotea ja kysyy perään, onko maakuntavaalien toteutuminen tammikuussa realismia. Salolainen on ennenkin kritisoinut sote-uudistuksen tiettyjä piirteitä.

– Maakuntasote alkaa maistua tosi happamalle. Julkisuusvauriot jo suuret. Maakuntavaalit noin puolen vuoden päässä!?! Realismi? Salolainen päivittää.

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo sanoi tänään eduskunnassa, että niin sanottu pakkoyhtiöittäminen ei ole perustuslain mukainen.

Orpon lausunto herätti ihmetystä, sillä sote- ja maakuntauudistuksesta vasta odotetaan perustusvaliokunnan lausuntoa. Sen on määrä tulla tällä viikolla.

Keskustelua aiheesta

”Uusi malli ei synny kesälomien aikana” – professori Hiilamo: Pakkoyhtiöittämisen poistuminen askel oikeaan suuntaan

Kuva: Jari Soini

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo (kuvassa) toteaa, että mikäli pakkoyhtiöittäminen jää pois sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksesta, tulee malli miettiä kokonaan uusiksi.

– Valinnanvapausmalli ei ole yksinkertainen asia, josta yht’äkkiä voisi vetää muutaman pykälän pois. Kyllä koko kokonaisuutta tarvitsee sitten katsoa uudelleen.

Hiilamo huomauttaa kysymyksen olevan tarkalleen ottaen siitä, että perustuslakivaliokunta tutkii onko esitys perustuslain mukainen.

– Valiokunta ei sinällään ota kantaa siihen, että miten mallia pitäisi muuttaa, se voi osoittaa ainoastaan ongelmallisia kohtia.

Hiilamo kuitenkin arvioi, että ministeriössä on valmisteltu mahdollisesti jo uusia lakiehdotuksia.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) totesi tänään eduskunnassa, että niin sanottu pakkoyhtiöittäminen ei ole perustuslain mukainen.

Hän ei kuitenkaan nähnyt asiassa erityistä ongelmaa.

– Ei tämä yhtiöittäminen itsessään ole ollut mikään poliittinen tavoite vaan valinnanvapaus on. Kun olen asiaa selvittänyt, niin minun tietääkseni valinnanvapaudelle kuuluu hyvää, Orpo totesi.

Perustuslakivaliokunta on asettanut tämän viikon takarajaksi valinnanvapautta ja maakuntauudistusta koskevalle lausunnolleen.

Uusien lakiesitysten valmistelu tulisi tehdä huolella.

Heikki Hiilamo korostaa, että uusien lakiesitysten valmistelu tulisi tehdä huolella, jotta perustuslakiin törmäämiseltä vältyttäisiin tulevaisuudessa. Kiirehtimisestä on hänen mukaansa Suomessa olemassa jo huonoja kokemuksia.

– Viime hallituskauden lopussa tiedettiin, että (sote-) uudistuksella on ongelmia perustuslain kanssa. Silti siihen yritettiin kiireellä tehdä viime hetken korjauksia. Se oli ihan hölmöläisen hommaa, esitys ei sitten mennyt läpi ja koko uudistus kaatui.

– Nyt on tarpeen ottaa aikalisä, ja miettiä huolella, miten nämä asiat voidaan toteuttaa.

Hiilamo korostaa, että pakkoyhtiöittäminen ei sinänsä liity suoraan valinnanvapauteen.

– Pakkoyhtiöittäminen liittyy enemmän sosiaali- ja terveyspalveluiden markkinaistamiseen ja siihen, että parannetaan olennaisesti yksityisten tuottajien asemaa verrattuna nykytilanteeseen.

Pakkoyhtiöittämisestä puhuttaessa ei Hiilamon mukaan tulisi puhua valinnanvapaudesta, vaan siitä, millä ehdoilla yksityiset tuottajat voivat olla tuottamassa julkisesti rahoitettuja sote-palveluita.

– Tosiasiassa pitää siis rinnastaa pakkoyhtiöittäminen ja yksityisten sote-palveluiden tuottajien asema.

Valinnanvapaus voidaan toteuttaa hyvin ilman pakkoyhtiöittämistä.

Valinnanvapaus voidaan hänestä toteuttaa hyvin ilman pakkoyhtiöittämistä, mutta pakkoyhtiöittämisestä luopuminen heikentää yksityisten tuottajien asemaa verrattuna siihen, että se olisi syntynyt.

– Valinnanvapauden toteuttaminen ilman pakkoyhtiöittämistä vaatii sitten ihan uuden tyyppistä mallia ja harkintaa. Käsitykseni mukaan sitä ei voi tehdä ihan käden käänteessä ja kesälomien aikana.

Vaikka pakkoyhtiöittämisestä luovuttaisiin, niin Hiilamo uskoo, että yksityisten tuottajien asema tulee paranemaan sosiaali- ja terveysalalla suhteessa nykytilanteeseen.

Kokoomuksella onkin nyt edessään valinta. Kumpi on heille tärkeämpää: sote-palveluiden valinnan mahdollisuus vai yksityisten palveluntuottajien aseman parantaminen.

– Kokoomuksessa mietitään varmasti nyt, onko kysymys heille ideologinen vai pragmaattinen.

Professori Hiilamo näkee, että mikäli pakkoyhtiöittämisestä päästään eroon ja valinnanvapautta valmistellaan huolellisemmin ajan kanssa, sote-uudistus siirtyy oikeaan suuntaan.

– Tämähän on juuri se, mitä hallitusohjelmassa on kirjattu. Siellä lukee, että valinnanvapaus tulee vasta uudistuksen myöhäisemmässä vaiheessa.

– Valinnanvapauteen liittyvä kritiikki on hämärtänyt kaiken sen hyvän, mitä sote-uudistuksessa on. Toivottavasti hyvällä puolella päästään nyt eteenpäin.

Juttua korjattu klo 21:29, Hiilamon lainauksessa ”Kataisen” muutettu sanaan ”Viime”.

”Selvännäkijän kykyjä olisi tarvittu jo asiasta neuvoteltaessa” – kansanedustaja onnittelee kokoomusta U-käännöksestä

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä.

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) haluaa onnitella kokoomusta lämpimästi puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpon suorittamasta U-käännöksestä. Kärnä pui asiaa blogissaan.

Petteri Orpo ilmoitti aikaisemmin tänään, että sote-palveluiden pakkoyhtiöittäminen on perustuslain vastaista.

Samalla Orpo totesi, että yhtiöittäminen itsessään ei ole ollut kokoomuksen poliittinen tavoite, vaan valinnanvapaus.

– Kun velvoite yhtiöittämiseen poistuu, on kokonaisuutta helppoa tukea, Kärnä kirjoittaa.

– Se sinällään hämmentää, että kokoomus kyllä ihan itse neuvotteli tämän pakkoyhtiöittämisen osaksi sotepakettia, mutta samapa tuolle. On äärettömän hienoa, että omaa kantaa uskalletaan muuttaa kun huomataan, että on tullut oltua väärässä.

On äärettömän hienoa, että omaa kantaa uskalletaan muuttaa.

Kärnä kuitenkin kertoo häntä ihmetyttävän kuinka kokoomuksen puheenjohtaja tuntuu tietävän, millaiselle kannalle perustuslakivaliokunta tulee asettumaan, vaikka valiokunnan mietintöä on lupa odotella aikaisintaan perjantaina.

– Näitä ilmeisiä selvännäkijän kykyjä olisi kuitenkin tarvittu jo siinä vaiheessa, kun asiasta yhdessä neuvoteltiin.

– Tässä tilanteessa tärkeintä on kuitenkin se, että vuosisadan poliittinen uudistus etenee vuosikymmenien vatuloinnin jälkeen. Kansalaisten yhdenvertaiset sotepalvelut turvataan myös tulevaisuudessa ja tällä kertaa ilman riskiä läpinäkymättömyydestä.