Työministeri Lindström yllättyi täysin työttömien yhdistysten aikeista: ”Ei ole käynyt edes mielessäkään”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Demokraatti kertoi tänään, että työttömien yhdistyksissä on joko yksin tai yhteistyössä usemman yhdistyksen voimin halua päästä osallistumaan kilpailutuksiin työttömien haastatteluista. Jatkossa työttömät on hallituksen linjauksen mukaan pakko haastatella kolmen kuukauden välein. Työttömien sanktiointia kiristetään, mikäli työllistymissuunnitelmaa ei noudateta.

Koska TE-toimistoilla ei ole varaa tehdä hallituksen määräämiä haastatteluja, hallitus on myöntänyt 17 miljoonaa euroa rahaa muun muassa haastattelupalvelujen hankkimiseen yksityisiltä yrityksiltä.

Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesjohdosta on vahvistetty, että potista suurin osa menee henkilöstöpalveluyrityksille.

Nyt myös työttömien yhdistykset, joista osa kamppailee niukkenevien resurssiensa vuoksi olemassaolostaan, valmistautuvat kilpailemaan haastatteluista.

Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps.) tieto yllättää täysin.

– Okei, minä kuulen ensimmäisen kerran nyt vasta tämmöisen idean.

Minkä takia sitä ei ole mietitty?

– Ei ole käynyt edes mielessäkään, Lindström sanoo.

Olisiko se hyvä idea, heillä on kuitenkin melkoinen kenttäkokemus?

– Sitten pitäisi tulla esitys asiasta, kun lähdetään tätä asiaa viemään eteenpäin. Totta ihmeessä meidän täytyy katsoa, että kuka haastattelee ja mihinkä ne rahat laitetaan ja kuka osaa sen haastattelun tehdä ja mikä on se hyöty.

– Ainahan saa esittää ja me sitten päätetään, ketä työhön kutsutaan mukaan. Tämä on asia, josta pitäisi vähän pureksia, koska ei tämä ole ollut millään lailla esillä missään keskustelussa, mitä hallituksen sisällä on käyty näistä asioista.

”Rahaa ei ole korvamerkitty henkilöstöpalveluyrityksille.”

Lindström sanoo myös, että 17 miljoonan euron määrärahaa ei ole ylipäänsäkään korvamerkitty.

– Sitä ei ole korvamerkitty mihinkään henkilöstöpalveluyrityksille, vaan se on syytä laittaa fiksulla tavalla (käyttöön).

TE-toimistoista on myös kuulunut kritiikkiä, koska niiden henkilöstöresurssit ovat jatkuvasti vähentyneet. Niissäkin olisi tarvetta lisähenkilöstölle.

Joka tapauksessa henkilöstöpalveluyritysten työntekijöiden tekemien haastattelujen tulokset täytyy alistaa viranomaisille, koska yritykset eivät pysty tekemään viranomaispäätöksiä. Sen vuoksi ministerikin sanoo, ettei ole mitään järkeä tehdä samaa työtä moneen kertaan.

– Meidän täytyy katsoa, mihin sitä rahaa oikeasti laitetaan. Sen takia se ei ole mitenkään jäykästi korvamerkitty näihin (henkilöstöpalveluyrityksille).

Aiemmin ministeriöstä on kuitenkin kerrottu, että rahat menevät pääosin henkilöstöpalveluyrityksille.

– Varmaan valtaosin, koska haastatteluihin tarvitaan henkilökuntaa, niihin tarvitaan apua. Voi olla näin. Mutta me ei olla lyöty vielä mitenkään kiveen sitä, miten tämä käytännössä tapahtuu ja mihin rahat loppujen lopuksi menevät. Niin kuin sanoin, me emme halua tehdä kahta asiaa moneen kertaan, Lindström toistaa.

”Ei ole järkeä sanoa kategorisesti.”

TE-toimistojen piiristä on tullut viesti, että päällekkäiset työt voivat lisääntyä, koska yritykset eivät voi tehdä viranomaispäätöksiä ja langettaa esimerkiksi sanktioita. Näin ollen yritykset kierrättäisivät osan haastateltujen asioista joka tapauksessa TE-toimistojen kautta.

– Sitä juuri tarkoitin, että me ei olla vielä päätetty, mihin ne rahat menee, koska siinä ei ole mitään järkeä, että me sanotaan kategorisesti, että tuohon ne laitetaan, Lindström toteaa.

Onko mahdollista, että malli muuttuu eli että rahoja ei menekään niin paljon henkilöstöpalveuyrityksille, vaan niitä kohdennetaan enemmän TE-toimistoille?

– Se 17 miljoonaa täytyy käyttää niin, että siitä on paras hyöty, Lindström vastaa ympäripyöreästi.

”Emme haaskaa rahoja hölmöön tapaan toimia.”

Lindström ei suoraan sano, että hallituksen kaavailemat periaatteet työttömien haastattelujen toteuttamisessa olisivat muuttuneet.

– En tiedä onko muuttunut, mutta se on tarkentunut. Silloin kun tehdään päätös, että lähdetään viemään tämmöisiä haastatteluja eteenpäin, niin silloinhan ei välttämättä vielä pohdita yhtään sitä, että mitä ovat oikeasti käytännössä ne toimenpiteet, Lindström sanoo ja viittaa siihen, että muun muassa julkisuuslaki säätelee työttömiin liittyviä tietoja ja tekee niistä viranomaisten käsiteltäviä asioita.

– Tämä kokonaisuus, että miten tämä oikeasti voidaan tehdä, niin että siitä saadaan paras hyöty ja että kuka voi ne tehdä, on tavallaan se, mikä tarkentuu.

Hän ei ennakoi, voisiko lakeja rukata niin, että myös yksityiset henkilöstöpalveluyritykset voisivat tehdä viranomaispäätöksiä.

– Edelleen toistan, että me teemme mahdollisimman kustannustehokkaasti eikä haaskata niitä vähiä rahoja päällekkäiseen toimintaan ja hölmöön tapaan toimia.

Voisi siis sanoa, että kritiikki on kuultu?

– Totta. Näin voi sanoa, kyllä, Lindström vastaa.

Elinkeinoministeri Olli Rehnillä (kesk.) ja Jari Lindströmillä piti olla keskiviikkona mediainfo maakuntauudistuksen vaikutuksista yrittäjien ja työntekijöiden palveluihin. Infossa oli määrä kuulla myös TE-toimistojen palveluista.

Työ- ja elinkeinoministeriö kuitenkin ilmoitti tänään, että tilaisuus siirtyy myöhemmin ilmoitettuun ajankohtaan. Demokraatin haastattelu ehdittiin tehdä jo ennen tätä tietoa.

Tuleva oikeusministeri Ylellä: ”Katson nimityskuvion läpi todella tarkkaan”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Tuleva oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi Ylen aamu-tv:ssä, että oikeuskanslerin nimitysprosessi on edennyt normaalin harkinnan mukaan. Häkkäsen mukaan puolueet käyvät asiasta keskustelua, ja tehtävään valitaan paras henkilö.

Häkkänen kertoi katsovansa nimityskuvion läpi ”todella tarkkaan”. Oikeuskanslerin nimityksen valmistelee oikeusministeriö, esityksen nimityksestä tekee valtioneuvosto ja nimityksestä päättää presidentti.

Helsingin Sanomat uutisoi tänään, että oikeuskanslerin nimitys on mutkistunut, koska ilmeisesti presidentti Sauli Niinistö on ollut tyytymätön oikeusministeriön alkuperäiseen ehdotukseen.

Niinistö puuttui nimitykseen? – HS: Oikeuskansleriksi nousemassa Tuomas Pöysti

Kuva: Lehtikuva / Seppo Samuli

Oikeusministeriö on muuttanut ehdotustaan uudeksi oikeuskansleriksi, kertoo kolme toisistaan riippumatonta lähdettä Helsingin Sanomille.

Lehden mukaan ministeriö ehdottaa todennäköisesti ensi viikolla, että oikeuskansleriksi nimitettäisiin oikeustieteen tohtori Tuomas Pöysti. Ministeriö ilmoitti tehtävään hakeneille vielä viime viikon tiistaina, että se ehdottaa oikeuskansleriksi Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professoria Veli-Pekka Viljasta.

Nimitys on mutkistunut, koska ilmeisesti tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ollut tyytymätön oikeusministeriön alkuperäiseen ehdotukseen. HS:n tietojen mukaan nimitysasia poistettiin valtioneuvoston yleisistunnon käsittelystä, koska tasavallan presidentti halusi uudeksi oikeuskansleriksi Pöystin tai ainakin vastusti syystä tai toisesta professori Viljasen nimittämistä.

Asiasta hyvin perillä olevan HS:n lähteen mukaan tasavallan presidentti kertoi kannastaan pääministeri Juha Sipilälle (kesk.), joka vaikutti nimityksen käsittelyn poistamiseen valtioneuvoston yleisistunnon asialistalta.

Hallitus otti viime viikolla aikalisän uuden oikeuskanslerin valinnassa. Vielä keskiviikkoaamuna näytti siltä, että oikeusministerin salkusta sittemmin luopunut työministeri Jari Lindström (ps.) esittelee nimitysehdotuksensa valtioneuvostolle torstaina. Myöhemmin päivällä asian käsittelyä päätettiin kuitenkin lykätä tuonnemmaksi. Nyt oikeuskanslerin nimitys menee uudelle oikeusministerille, kokoomuksen Antti Häkkäselle.

Nykyinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka jää eläkkeelle toukokuun alussa. Oikeuskanslerin virkaan haki yhteensä yhdeksän ihmistä.

Oikeuskanslerin nimittää presidentti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksen pohjalta.

Kesäkoulu antaa eväitä uudelle vaikuttajasukupolvelle – vielä ehdit mukaan!

Kuva: Kari Hulkko

Miten digitalisaatio muuttaa työmarkkinoita? Mitä olisi feministinen työmarkkinapolitiikka? Onko kolmikannalla tulevaisuutta? Miten koulutuspolitiikkaa ja sosiaaliturvaa pitäisi uudistaa työelämän kehityksen näkökulmasta?

Ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiö ja Demarinuoret etsivät osallistujia 16.6–18.6.2017 pidettävään työpoliittisen kesäkouluun, jossa tarjotaan osallistujille edellytyksiä osallistua työelämästä käytävään keskusteluun ja rakennetaan uutta työelämäverkostoa.

Kesäkoulu järjestetään Kokouskeskus Kiljavanrannassa, joka sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Nurmijärven keskustasta.

Työpoliittisen kesäkoulun avaa Social Europe Journalin päätoimittaja ja London Schoolf of Economicsin Henning Meyer, jonka avausluento käsittelee digitalisaatiota, työelämän muutosta ja työllisyyspolitiikkaa.

Kesäkoulussa alustaa myös valtakunnansovittelija Minna Helle.

Voit tutustua ohjelmaan ja hakuohjeisiin täällä: http://sorsafoundation.fi/fi/haku-tyopoliittiseen-kesakouluun-2017/

Keskustelua aiheesta

Persut selittelivät takinkääntöään hallintarekisterilaissa

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
Perussuomalaiset käänsivät takkinsa hallintarekisterissä.

Hallintarekisteriä ei ole hyväksytty Suomessa, ja ulkomailla se on nyt tehty kannattamattomaksi silloin, jos omistustiedot eivät ole käytettävissä. Näin vastasi talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.), kun eduskunnan kyselytunnilla ihmeteltiin, mitä perussuomalaisille luvattiin puoliväliriihessä, että se kääntyisi vastustamansa hallintarekisterilain puolelle.

– Mukaan tulivat voimakkaat ponnet, joissa edellytetään kotimaista lainsäädäntöä siitä, että (omistus) tiedot saadaan myös ulkomailta. Jos ei saada, niin verotetaan rankasti, Turunen perusteli.
Toistaiseksi valiokunta kuitenkin vain toivoo, että nyt syntyvät porsaanreiät tukitaan mahdollisesti tulevaisuudessa muulla lainsäädännöllä, huomautti valiokunnan jäsen Hanna Sarkkinen (vas.).

– Jostain syystä hallitus ei tuonut eduskunnalle esityksiä, joilla olisi voitu tukkia porsaanreiät jo nyt, ja vaatia suomalaisilta suoraa omistusta myös ulkomaisten arvopaperikeskusten kautta omistettaessa. Norja tekee tällä hetkellä niin, Sarkkinen sanoi.

Turunen kysyi valtiovarainministeri Petteri Orpolta (kok.), pannaanko ponsien edellyttämä lainsäädäntö heti toimimaan.

– Kyllä nämä ponnet laitetaan käyttöön, vastasi Orpo.

SDP:n Antti Rinne tivasi Orpolta, miksi perhevapaiden uudistusta ei käsitelty lainkaan riihessä.

– Perhevapaakysymyksestä on hallituksen sisällä erilaisia näkökulmia. Siitä ei syntynyt ratkaisuja nyt, mutta toivon, että tulevaisuudessa syntyy, Orpo muotoili.

Erityisesti perussuomalaiset ovat vastustaneet uudistusta.

 

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopaikkoja vähennetään

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen

Suomeen yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopaikkoja vähennetään lokakuun loppuun mennessä. Maahanmuuttoviraston (Migri) mukaan vähennys on 87 paikkaa.

Toimintansa lopettaa kuusi alaikäisten vastaanottoyksikköä eri puolilla maata. Lopetettavien listalla ovat Helsingissä Karhusaaren ryhmäkoti, Hämeenlinnassa Harvialan ryhmäkoti, Jyväskylässä Vaajakosken ryhmäkoti, Kontiolahden ryhmäkoti, Nurmijärvellä Vantalan ryhmäkoti ja Oulussa Onnelan ryhmäkoti.
Kaikissa Suomen vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä noin 16 000 majoituspaikkaa. Viime vuonna ilmoitettiin yli 22 000 vastaanottopaikan vähennyksistä. Migrin mukaan paikkojen vähentäminen jatkuu, koska turvapaikanhakijoiden määrät ovat vähentyneet. Viraston tavoite on ylläpitää vastaanottokeskuksissa 90 prosentin käyttöaste.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta