ehdokasmainos

Työn tuhon kautta nousuun – Suomella työelämän ässäkäsi

Four Multi Colored Network Cables

Taas on tuottava työ vaarassa ja teollisuus menossa nurin. Nyt ei puhuta ensimmäistä kertaa työelämän luovasta tuhosta.

Jo 1700-luvulla keksittiin kehruujenny. Sitten työ alkoi liikkua liukuhihnalla, josta kehittyi automasaatio. Viime vuodet on puhuttu roboteista, työn digitalisoitumisesta ja viimeksi tekoälystä. Ja jokaisessa vaiheessa vanhanaikaisen tuotannollisen työn piti hävitä.

Paluuta menneeseen ei tällä kertaa ole, toteaa Aalto-yliopiston innovaatioiden johtamisen professori Liisa Välikangas. Hän sanoo muutoksen olevan monessa maassa jo pitkällä. Digitaalisuus, uudet virtuaaliset työtavat ja erilaiset alustat muokkaavat työn tekemisen malleja ja itse työelämää. Työ liikkuu sähköisesti ja sitä voi tehdä missä päin maailmaa tahansa.

– Kyse ei ole pätkätyöstä vaan moniduunitaloudesta. Siinä työntekijällä on monia työnantajia, Liisa Välikangas kuvailee.

Meneillään oleva muutos ei ole Välikankaan mielestä mörkö vaan suuri mahdollisuus. Edellyttäen, että työntekijät löytävät sisältään pienen yrittäjän. Välikangas myöntää, että työntekijällä pitää olla hinnoittelultaan kilpailukyistä osaamista, jotta hän pärjää uudessa tilanteessa

– Uusi työ on vapaampaa, ja työntekijä pystyy vanhoja malleja paremmin hallitsemaan tekemistään. En usko, että uuteen totuttuaan ihmiset haluavat palata enää perinteiseen konttorityöhön, Valikangas sanoo.

Toisenlaisiakin näkemyksiä on uuden työn autuudesta. Monilla aloilla työntekijät ovat huolissaan oikeuksistaan ja tulevaisuudestaan. Tähän saakka kun digitalisaatiosta ovat eniten intoilleet erilaisissa asiantuntija- tai tietotekniikkatehtävissä työskentelevät.

Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri muistuttaa, että digitalisaatio on nopeasti yleistynyt myös aloilla, joille sitä oli vaikea kuvitella nykyisessä laajuudessa kymmenen vuotta sitten. Esimerkiksi perinteiset taksit kilpailevat uber-taksien kanssa. Hotelleja haastaa airbnb, jonka kautta tavalliset ihmiset vuokraavat kotejaan.

Myös Kumpula-Natri pitää työelämän muutosta väistämättömänä; kyse ei ole enää joko-tai-asetelmasta.

– Muutos tarjoaa hyviä malleja työn tekemiseen uudella tavalla. Samalla pitää varoa, että innovaatioista ei tule uusia syrjäytymisen muotoja tai keinoja työn sivukulujen kiertämiseen, Miapetra Kumpula-Natri sanoo.

Kumpula-Natri kertoo EU-tasollakin mietityn, miten työntekijöiden asemaa turvataan. Hän on europarlamentin S&D-ryhmän kannanmuodostaja digitaalisiin sisämarkkinoihin liittyvässä valmistelutyössä.

Kumpula-Natrin mielestä ay-liikkeen ja edunvalvonnan pitäisi olla siellä, missä tulevaisuuden työntekijät ja työ eli internetissä. Hänen mukaansa myös lainsäädännön pitää huomioida digitaalisissa työsuhteissa työskentelevien oikeudet. Esimerkiksi Saksassa on jo pohdittu uber-kuskien edunvalvontaa.

– Ammattiyhdistysliikkeen pitäisi digitalisoitua työn perässä, Kumpula-Natri sanoo.

Kumpula-Natrin mielestä Suomi voi olla työelämän murroksen voittajia – mutta pelkää, että ennen sitä murros voi iskeä kovaa perinteisiin tuotannollisiin aloihin.

Kyse ei ole pätkätyöstä vaan moniduunitaloudesta. Siinä työntekijällä on monia työnantajia

Kumpula-Natri pitää Oulun ex-nokialaisia hyvänä esimerkkinä työelämän murroksessa korostuvasta osaamisesta. Ouluun on syntynyt Nokian hiipumisen jälkeen lukuisia uusia yrityksiä, ja etenkin suunnittelutehtävissä Nokialla olleiden työtilanne on hyvä.

Salossa, toisessa Nokia-kaupungissa, tilanne on päinvastainen. Siellä suuri osa työpaikoista oli tuotannossa eikä uusia korvaavia työpaikkoja ole löytynyt.

–  Nyt pitää miettiä, mikä osa tuotannon arvoketjusta voidaan säilyttää Suomessa, jos varsinainen tuotanto siirtyy muualle.

Ässä hihassa

Myös STTK:n pääekonomisti Ralf Sund näkee Suomen kannalta murroksessa paljon hyvää – siitä huolimatta, että hänkin uskoo globalisaation ja robotisaation syövän etenkin teollisuuden työpaikkoja.

Sundilla on vahva luotto suomalaiseen osaamiseen. Hän uskoo Suomen pystyvän ”arvokaappaukseen” globaaleilla työmarkkinoilla, joilla perinteisen valmistamisen osuus kustannuksista pienenee koko ajan.

– Poliittisilla päätöksillä pitäisi vahvistaa arvoketjun niitä rahakkaita osia, joissa suomalaisilla on erikoisosaamista. Suunnittelusta alkaen on paljon niin sanottuja välituotteita, joista riittää suomalaisille työtä ja vientituloja, Rald Sund uskoo.

Sund pitää ”erittäin suurena mahdollisuutena”, että tulevaisuudessa tuotanto voi vähitellen palata takaisin Suomeen – edellyttäen, että maa osaa pelata korttinsa oikein. Suomi kiinnostaa jo. Esimerkki tästä on kansainvälisten serverikeskusten perustaminen Suomeen. Suomen poliittista vakautta ja edullista energian hintaa arvostetaan.

– Myös fiksusti hoidettu ulkopolitiikka voi näkyä suomalaisen leivällä. Riskien vähyys ja monet tylsänä pidetyt asiat voivat epävarmoina aikoina merkittävästi vaikuttaa yritysten päätöksiin, Sund sanoo.

Tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa. Yksi arvio siitä on, että ihmiset yliarvioivat muutokset 30 vuoden aikajänteellä, mutta aliarvioivat tulevan 10 vuoden muutokset.

Aalto-yliopiston innovaatioiden johtamisen professori Liisa Välikangas uskoo nyt meneillään olevan muutoksen haastavan syvällisesti nykyiset työnteon mallit. Tämä vaatii uutta ajattelua niin työntekijöiltä kuin työnantajiltakin. Hän toivoo Suomessa mentävän muutokseen ”etukenossa, ei kertarysäyksellä”.

– Työntekijöillä pitäisi olla mahdollisuus harjoitella uusia työntekemisen malleja nykyisten tehtävien rinnalla. Tästä varmasti hyötyy myös työnantaja.

Välikangas sanoo työelämän muutoksen tulevan väistämättä myös Suomeen – joko rytinällä tai vähitellen seuraavan 10–15 vuoden aikana.

Jo nyt on nähtävissä merkkejä työelämän jakautumisesta hyväpalkkaisiin, korkeampaa osaamista vaativiin töihin ja halpatöihin. Näiden välistä työpaikat ovat pitkään vähentyneet muun muassa Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Samalla näissä maissa keskiluokan, suurinta osaa väestöstä edustavien peruskansalaisten, tulotaso on jäänyt suurelta osin 2000-luvun alun tasolle.

STTK:n pääekonomisti Ralf Sundin mukaan tilastot vahvistavat työelämän polarisaation, jota taantuma on osaltaan kiihdyttänyt. Tilastojen mukaan muutos ei ole toistaiseksi ollut Suomessa vielä kovin voimakas.

Sund sanookin Suomessa työelämän murroksesta ”otetun turhia kierroksia”. Hän muistuttaa pätkätyömarkkinoiden syntyneen jo 1990-luvun seurauksena. Tilastojen mukaan 20 vuoden aikana tilanne ei ole merkittävästi muuttunut. Tilanne on sama Yhdysvalloissa. Siellä selvitysten mukaan perinteisten työsuhteiden määrä on pysynyt viime vuodet ennallaan

– Ankeina aikoina luovan tuhon mekanismit voimistuvat ja uuden syntyminen keskittyy laidoille. Keskiluokan ammateissa kehitys on voimakkainta. En kuitenkaan pidä mahdottomana, että jossain vaiheessa tilanne muuttuu ja polarisaation tilalle tulee muuta, Sund sanoo.

Tilanne voidaan sössiä itse

Sund muistuttaa, että työelämää koskeviin muutoksiin voidaan osin vaikuttaa omilla päätöksillä. Esimerkiksi pohjoismainen hyvinvointimalli syntyi aikoinaan poliittisilla päätöksillä.

– Tämä on pitkälti omissa käsissämme. Suomen hallituksen pitäisi tässä tilanteessa panostaa osaamiseen, ei matalapalkka-alojen vahvistamiseen.

Sund näkee pelottavana vaihtoehdon, jossa keskiluokan työpaikkojen kato voimistuisi. Se merkitsisi Sundin mukaan tuloerojen kasvua, veroeroosiota ja talouden heikkenemistä.

Sund muistuttaa ennustamisen vaikeudesta. Hän sanoo lähes 40 vuoden työkokemuksella, että työmarkkinoita koskeet ennusteet yleensä ovat menneet pieleen.

– Työelämän ennustaminen on vaikeaa, mutta esimerkiksi ikärakenteen muutoksesta on selvää tietoa. Suomen pitäisikin rakentaa tiedossa olevien faktojen varaan nopean reagoimisen malli, jossa pienillä muutoksilla sopeuduttaisiin maailman muutoksiin.

Palkka ei ratkaise

Ralf Sund ei pidä työn hintaa jatkossa, 10–20 vuoden aikajänteellä, ratkaisevana tekijänä työpaikkojen sijoittumisessa. Kiinassa talouden kasvu on vetänyt vähitellen myös palkkoja kasvuun.

– Tästä asiasta on puhuttu läkähdyksiin viime vuodet. Ero työvoimakustannuksissa Suomen ja niin sanottujen halpamaiden välillä ohenee koko ajan, Sund sanoo.

Sundin mielestä hallitus veikkaa väärää hevosta, kun raivokkaasti yrittää saada kasvua aikaan.

– Kasvu on toisarvoinen asia työllisyyteen nähden.

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Pohjolan pääministerien kokous jatkuu Ahvenanmaalla

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
sipilä
Itämeren turvallisuus nousee tänään esille Juha Sipilän isännöimässä Pohjolan pääministereiden kokouksessa Ahvenanmaalla.

Pohjoismaiden pääministereiden epävirallinen kokous jatkuu tänään Ahvenanmaalla. Suomi on tänä vuonna Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa.

Paikalla ovat Ruotsin Stefan Löfven, Norjan Erna Solberg ja Tanskan Lars Lökke Rasmussen. Islannista paikalla on pääministerin sijainen.

Kaksipäiväinen tapaaminen alkoi jo eilen, jolloin pääministerit puolisoineen vierailivat muun muassa Klobbenin saarella Saltvikin ulkosaaristossa.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan pääministerien on tarkoitus keskustella muun muassa Itämeren turvallisuudesta. Esille nousee ennakkotietojen mukaan myös Pohjoismaiden ja Yhdysvaltain välinen yhteistyö.

Vuosittaisessa tapaamisessaan Pohjoismaiden pääministereillä on mahdollisuus jakaa ajatuksiaan epävirallisesti.

Suomi aikoo nostaa esiin esimerkiksi biopolttoaineiden yhteisen sekoitussuhteen. Sipilä kertoi eilen, että hän aikoo tunnustella kollegoidensa suhtautumista biopolttoaineiden yhtenäiseen määrittelyyn Pohjoismaissa.

 

Työllisyysryhmän aika käy vähiin — Lindström: “Jotain tulee perjantaina, mutta sisältö on toinen juttu”

Hallituksen asettama kolmikantainen työllisyystyöryhmä on ahkeroinut tämän kuukauden. Sillä on enää perjantaihin aikaa laatia esitys, jolla pystyttäisiin lisäämään 10 000 uutta työllistä valtakuntaan.

– Kyllä sieltä jotain tulee, mutta mitä sen sisältö on, se on toinen juttu. Mutta kyllä siellä oikeasti on rakentava lähestymistapa ollut, että yritetään etsiä ratkaisua. On ymmärretty se, mitä hallitus tavoittelee ja toisaalta on tiettyjä reunaehtoja, joita on sitten taas järjestöjen puolelta, työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps.) sanoo Demokraatille.

Onko mahdollista, että työryhmä jatkaa työtään perjaintain jälkeenkin?

– Emme ole oikeastaan siitä jatkosta mitään puhuneet. Me odottelemme kaikessa rauhassa, että mitä sieltä tulee ja sen jälkeen tehdään johtopäätöksiä, että mikä on se lopputulema.

Hallituksen työllisyyspaketissa kaavailtu ansiopäivärahan tasoporrastus ei mene läpi kolmikantaisessa työryhmässä, ilmoitti STTK:n puheenjohtaja Antti Palola Karjalaisessa.

Jari Lindström, onko ansiosidonnaisen porrastus lopullisesti poissa työryhmästä?

– En viitsisi etukäteen mitään arvioida. Mutta sanotaan nyt näin, että ei se ainakaan mikään helppo ole, Lindström vastaa.

Muihin työryhmän yksityiskohtiin hän ei halua mennä.

Työministeri Lindström yllättyi täysin työttömien yhdistysten aikeista: “Ei ole käynyt edes mielessäkään”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
jari-lindström

Demokraatti kertoi tänään, että työttömien yhdistyksissä on joko yksin tai yhteistyössä usemman yhdistyksen voimin halua päästä osallistumaan kilpailutuksiin työttömien haastatteluista. Jatkossa työttömät on hallituksen linjauksen mukaan pakko haastatella kolmen kuukauden välein. Työttömien sanktiointia kiristetään, mikäli työllistymissuunnitelmaa ei noudateta.

Koska TE-toimistoilla ei ole varaa tehdä hallituksen määräämiä haastatteluja, hallitus on myöntänyt 17 miljoonaa euroa rahaa muun muassa haastattelupalvelujen hankkimiseen yksityisiltä yrityksiltä.

Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesjohdosta on vahvistetty, että potista suurin osa menee henkilöstöpalveluyrityksille.

Nyt myös työttömien yhdistykset, joista osa kamppailee niukkenevien resurssiensa vuoksi olemassaolostaan, valmistautuvat kilpailemaan haastatteluista.

Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps.) tieto yllättää täysin.

– Okei, minä kuulen ensimmäisen kerran nyt vasta tämmöisen idean.

Minkä takia sitä ei ole mietitty?

– Ei ole käynyt edes mielessäkään, Lindström sanoo.

Olisiko se hyvä idea, heillä on kuitenkin melkoinen kenttäkokemus?

– Sitten pitäisi tulla esitys asiasta, kun lähdetään tätä asiaa viemään eteenpäin. Totta ihmeessä meidän täytyy katsoa, että kuka haastattelee ja mihinkä ne rahat laitetaan ja kuka osaa sen haastattelun tehdä ja mikä on se hyöty.

– Ainahan saa esittää ja me sitten päätetään, ketä työhön kutsutaan mukaan. Tämä on asia, josta pitäisi vähän pureksia, koska ei tämä ole ollut millään lailla esillä missään keskustelussa, mitä hallituksen sisällä on käyty näistä asioista.

“Rahaa ei ole korvamerkitty henkilöstöpalveluyrityksille.”

Lindström sanoo myös, että 17 miljoonan euron määrärahaa ei ole ylipäänsäkään korvamerkitty.

– Sitä ei ole korvamerkitty mihinkään henkilöstöpalveluyrityksille, vaan se on syytä laittaa fiksulla tavalla (käyttöön).

TE-toimistoista on myös kuulunut kritiikkiä, koska niiden henkilöstöresurssit ovat jatkuvasti vähentyneet. Niissäkin olisi tarvetta lisähenkilöstölle.

Joka tapauksessa henkilöstöpalveluyritysten työntekijöiden tekemien haastattelujen tulokset täytyy alistaa viranomaisille, koska yritykset eivät pysty tekemään viranomaispäätöksiä. Sen vuoksi ministerikin sanoo, ettei ole mitään järkeä tehdä samaa työtä moneen kertaan.

– Meidän täytyy katsoa, mihin sitä rahaa oikeasti laitetaan. Sen takia se ei ole mitenkään jäykästi korvamerkitty näihin (henkilöstöpalveluyrityksille).

Aiemmin ministeriöstä on kuitenkin kerrottu, että rahat menevät pääosin henkilöstöpalveuyrityksille.

– Varmaan valtaosin, koska haastatteluihin tarvitaan henkilökuntaa, niihin tarvitaan apua. Voi olla näin. Mutta me ei olla lyöty vielä mitenkään kiveen sitä, miten tämä käytännössä tapahtuu ja mihin rahat loppujen lopuksi menevät. Niin kuin sanoin, me emme halua tehdä kahta asiaa moneen kertaan, Lindström toistaa.

“Ei ole järkeä sanoa kategorisesti.”

TE-toimistojen piiristä on tullut viesti, että päällekkäiset työt voivat lisääntyä, koska yritykset eivät voi tehdä viranomaispäätöksiä ja langettaa esimerkiksi sanktioita. Näin ollen yritykset kierrättäisivät osan haastateltujen asioista joka tapauksessa TE-toimistojen kautta.

– Sitä juuri tarkoitin, että me ei olla vielä päätetty, mihin ne rahat menee, koska siinä ei ole mitään järkeä, että me sanotaan kategorisesti, että tuohon ne laitetaan, Lindström toteaa.

Onko mahdollista, että malli muuttuu eli että rahoja ei menekään niin paljon henkilöstöpalveuyrityksille, vaan niitä kohdennetaan enemmän TE-toimistoille?

– Se 17 miljoonaa täytyy käyttää niin, että siitä on paras hyöty, Lindström vastaa ympäripyöreästi.

“Emme haaskaa rahoja hölmöön tapaan toimia.”

Lindström ei suoraan sano, että hallituksen kaavailemat periaatteet työttömien haastattelujen toteuttamisessa olisivat muuttuneet.

– En tiedä onko muuttunut, mutta se on tarkentunut. Silloin kun tehdään päätös, että lähdetään viemään tämmöisiä haastatteluja eteenpäin, niin silloinhan ei välttämättä vielä pohdita yhtään sitä, että mitä ovat oikeasti käytännössä ne toimenpiteet, Lindström sanoo ja viittaa siihen, että muun muassa julkisuuslaki säätelee työttömiin liittyviä tietoja ja tekee niistä viranomaisten käsiteltäviä asioita.

– Tämä kokonaisuus, että miten tämä oikeasti voidaan tehdä, niin että siitä saadaan paras hyöty ja että kuka voi ne tehdä, on tavallaan se, mikä tarkentuu.

Hän ei ennakoi, voisiko lakeja rukata niin, että myös yksityiset henkilöstöpalveluyritykset voisivat tehdä viranomaispäätöksiä.

– Edelleen toistan, että me teemme mahdollisimman kustannustehokkaasti eikä haaskata niitä vähiä rahoja päällekkäiseen toimintaan ja hölmöön tapaan toimia.

Voisi siis sanoa, että kritiikki on kuultu?

– Totta. Näin voi sanoa, kyllä, Lindström vastaa.

Elinkeinoministeri Olli Rehnillä (kesk.) ja Jari Lindströmillä piti olla keskiviikkona mediainfo maakuntauudistuksen vaikutuksista yrittäjien ja työntekijöiden palveluihin. Infossa oli määrä kuulla myös TE-toimistojen palveluista.

Työ- ja elinkeinoministeriö kuitenkin ilmoitti tänään, että tilaisuus siirtyy myöhemmin ilmoitettuun ajankohtaan. Demokraatin haastattelu ehdittiin tehdä jo ennen tätä tietoa.

Hallituspuolueiden pomojen nokkapokka on ohi — “Petteri sanoi, että juteltaisko vähän, ja sitten juteltiin”

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini sanoo välien kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon kanssa olevan kunnossa.

Orpo vaati lauantaina perussuomalaisia käymään yhteytensä äärijärjestöihin läpi. Hän sanoi, että puolueen pitää tehdä täysin selväksi, että se tuomitsee väkivallan ja rasismin ja että tämän pitää näkyä puolueen toiminnassa.

Soini torjui Orpon vaatimukset blogissaan ja sanoi, ettei perussuomalaiset ota ohjeita muilta puolueilta.

– Perussuomalaiset on itsenäinen puolue, joka ei ota ohjeita tai käskytystä muilta puolueilta. Ei kokoomukseltakaan. Petteri Orpo keskittyköön kokoomuksen hoitamiseen, hän kirjoitti.

Soinin mukaan puheenjohtajat juttelivat asiasta sittemmin, ja nyt asiat ovat selvät heidän välillään.

– Tämä on selvitetty eilen, kun saavuin Suomeen. Petteri sanoi, että juteltaisko vähän, ja sitten juteltiin, ja nyt on asiat selvät, Soini sanoi toimittajille eduskunnassa.

Soini sanoi, että hänen on helppo sanoa Orpolle asioista suoraan.

– Petteri on siinä mielessä helppo kumppani, että voidaan sanoa ja sitten sopia.

Petteri Orpo sanoi tiistaina politiikan toimittajien lounaalla, ettei hänen tapanaan ole hakea nokittelua.

– Meillä on Timon kanssa ihan mutkattomat välit, Orpo sanoi.

Orpon mukaan hänelle oli iso asia, että perussuomalaiset olivat maanantaina selkeästi hallituksen rintamassa tuomitsemassa poliittisen väkivallan ja rasismin.

– Se on se oleellinen asia. Meillä on hallituksessa tästä selkeä yhteinen näkemys, Orpo sanoi.

Työvoiman saatavuusongelma? SDP:n Filatov: “Kyse on myös tilastointiharhasta”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

SDP:n kansanedustajan Tarja Filatov sanoo, että jos työlle ei löydy tekijää, kyse voi olla siitä, että ammattilaisia on liian vähän tai siitä, että työssä itsessään on jotain vikaa ja siihen ei hakeuduta tai siitä hakeudutaan nopeasti pois. Kyse on myös maantieteellisistä eroista.

— Uuden ammattibarometrin mukaan puolet pula-ammateista on terveys- ja sosiaalialalta. Kyse on lääkäreistä, ylilääkäreistä ja erikoislääkäreistä. Rakennusalalla on työvoimapulaa: työnjohtajista, kattoasentajista, korjaajista, betonirakentajista, raudoittajista. Näihin vastaus lienee koulutus..

Tiedot selviävät työ- ja elinkeinoministeriön 27.9.2016 julkaisemasta ammattibarometristä, ja ne perustuvat työ- ja elinkeinotoimistojen syys-lokakuussa tekemään arvioon.

— Muita pula-ammatteja: markkinatutkimushaastattelijat, mainosten jakajat, suoramyyjät, puhelinmyyjät. Näissä tehtävissä taidetaan tarvita työn ja palkkauksen kehittämistä. Ratkaisua on haettava sekä työelämän pelisääntöjä kehittämällä, että sosiaaliturvaa ja hyvinvointipalveluita uudistamalla.

Lisäksi Filatovin mukaan on tärkeää yhdistää erilaisia sirpaletöitä ehjäksi työelämäksi. Tässä työssä uudenlaisella kumppanuudella yritysten välillä on tärkeä rooli.

— Työpaikkojen kohtaanto-ongelmassa voi olla kyse huonoista työehdoista, jotka eivät houkuttele hakeutumaan tiettyihin työtehtäviin. Esimerkiksi provisiopalkkaiset ja muutaman tunnin työt eivät kaikkia elätä.

Viime aikoina on käynyt Filatovin mukaan ilmi, että työvoiman saatavuusongelmissa on kyse myös tilastointiharhasta. Samat työpaikat saattavat olla auki monen kanavan kautta.

— Eri työnvälitysyritykset etsivät työntekijöitä samoihin työpaikkoihin tekemään silpputyötä. Tämä on johtanut siihen, että yksi vaikeasti täyttyvä työpaikka kirjaantuu monen kanavan kautta työpaikaksi, johon ei löydy tekijää. Tilastoja on kehitettävä tunnistamaan uudet työvälityskanavat ja päällekkäisyydet, Filatov sanoo.

Keskustelua aiheesta