Työn tuhon kautta nousuun – Suomella työelämän ässäkäsi

Taas on tuottava työ vaarassa ja teollisuus menossa nurin. Nyt ei puhuta ensimmäistä kertaa työelämän luovasta tuhosta.

Jo 1700-luvulla keksittiin kehruujenny. Sitten työ alkoi liikkua liukuhihnalla, josta kehittyi automasaatio. Viime vuodet on puhuttu roboteista, työn digitalisoitumisesta ja viimeksi tekoälystä. Ja jokaisessa vaiheessa vanhanaikaisen tuotannollisen työn piti hävitä.

Paluuta menneeseen ei tällä kertaa ole, toteaa Aalto-yliopiston innovaatioiden johtamisen professori Liisa Välikangas. Hän sanoo muutoksen olevan monessa maassa jo pitkällä. Digitaalisuus, uudet virtuaaliset työtavat ja erilaiset alustat muokkaavat työn tekemisen malleja ja itse työelämää. Työ liikkuu sähköisesti ja sitä voi tehdä missä päin maailmaa tahansa.

– Kyse ei ole pätkätyöstä vaan moniduunitaloudesta. Siinä työntekijällä on monia työnantajia, Liisa Välikangas kuvailee.

Meneillään oleva muutos ei ole Välikankaan mielestä mörkö vaan suuri mahdollisuus. Edellyttäen, että työntekijät löytävät sisältään pienen yrittäjän. Välikangas myöntää, että työntekijällä pitää olla hinnoittelultaan kilpailukyistä osaamista, jotta hän pärjää uudessa tilanteessa

– Uusi työ on vapaampaa, ja työntekijä pystyy vanhoja malleja paremmin hallitsemaan tekemistään. En usko, että uuteen totuttuaan ihmiset haluavat palata enää perinteiseen konttorityöhön, Valikangas sanoo.

Toisenlaisiakin näkemyksiä on uuden työn autuudesta. Monilla aloilla työntekijät ovat huolissaan oikeuksistaan ja tulevaisuudestaan. Tähän saakka kun digitalisaatiosta ovat eniten intoilleet erilaisissa asiantuntija- tai tietotekniikkatehtävissä työskentelevät.

Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri muistuttaa, että digitalisaatio on nopeasti yleistynyt myös aloilla, joille sitä oli vaikea kuvitella nykyisessä laajuudessa kymmenen vuotta sitten. Esimerkiksi perinteiset taksit kilpailevat uber-taksien kanssa. Hotelleja haastaa airbnb, jonka kautta tavalliset ihmiset vuokraavat kotejaan.

Myös Kumpula-Natri pitää työelämän muutosta väistämättömänä; kyse ei ole enää joko-tai-asetelmasta.

– Muutos tarjoaa hyviä malleja työn tekemiseen uudella tavalla. Samalla pitää varoa, että innovaatioista ei tule uusia syrjäytymisen muotoja tai keinoja työn sivukulujen kiertämiseen, Miapetra Kumpula-Natri sanoo.

Kumpula-Natri kertoo EU-tasollakin mietityn, miten työntekijöiden asemaa turvataan. Hän on europarlamentin S&D-ryhmän kannanmuodostaja digitaalisiin sisämarkkinoihin liittyvässä valmistelutyössä.

Kumpula-Natrin mielestä ay-liikkeen ja edunvalvonnan pitäisi olla siellä, missä tulevaisuuden työntekijät ja työ eli internetissä. Hänen mukaansa myös lainsäädännön pitää huomioida digitaalisissa työsuhteissa työskentelevien oikeudet. Esimerkiksi Saksassa on jo pohdittu uber-kuskien edunvalvontaa.

– Ammattiyhdistysliikkeen pitäisi digitalisoitua työn perässä, Kumpula-Natri sanoo.

Kumpula-Natrin mielestä Suomi voi olla työelämän murroksen voittajia – mutta pelkää, että ennen sitä murros voi iskeä kovaa perinteisiin tuotannollisiin aloihin.

Kyse ei ole pätkätyöstä vaan moniduunitaloudesta. Siinä työntekijällä on monia työnantajia

Kumpula-Natri pitää Oulun ex-nokialaisia hyvänä esimerkkinä työelämän murroksessa korostuvasta osaamisesta. Ouluun on syntynyt Nokian hiipumisen jälkeen lukuisia uusia yrityksiä, ja etenkin suunnittelutehtävissä Nokialla olleiden työtilanne on hyvä.

Salossa, toisessa Nokia-kaupungissa, tilanne on päinvastainen. Siellä suuri osa työpaikoista oli tuotannossa eikä uusia korvaavia työpaikkoja ole löytynyt.

–  Nyt pitää miettiä, mikä osa tuotannon arvoketjusta voidaan säilyttää Suomessa, jos varsinainen tuotanto siirtyy muualle.

Ässä hihassa

Myös STTK:n pääekonomisti Ralf Sund näkee Suomen kannalta murroksessa paljon hyvää – siitä huolimatta, että hänkin uskoo globalisaation ja robotisaation syövän etenkin teollisuuden työpaikkoja.

Sundilla on vahva luotto suomalaiseen osaamiseen. Hän uskoo Suomen pystyvän ”arvokaappaukseen” globaaleilla työmarkkinoilla, joilla perinteisen valmistamisen osuus kustannuksista pienenee koko ajan.

– Poliittisilla päätöksillä pitäisi vahvistaa arvoketjun niitä rahakkaita osia, joissa suomalaisilla on erikoisosaamista. Suunnittelusta alkaen on paljon niin sanottuja välituotteita, joista riittää suomalaisille työtä ja vientituloja, Rald Sund uskoo.

Sund pitää ”erittäin suurena mahdollisuutena”, että tulevaisuudessa tuotanto voi vähitellen palata takaisin Suomeen – edellyttäen, että maa osaa pelata korttinsa oikein. Suomi kiinnostaa jo. Esimerkki tästä on kansainvälisten serverikeskusten perustaminen Suomeen. Suomen poliittista vakautta ja edullista energian hintaa arvostetaan.

– Myös fiksusti hoidettu ulkopolitiikka voi näkyä suomalaisen leivällä. Riskien vähyys ja monet tylsänä pidetyt asiat voivat epävarmoina aikoina merkittävästi vaikuttaa yritysten päätöksiin, Sund sanoo.

Tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa. Yksi arvio siitä on, että ihmiset yliarvioivat muutokset 30 vuoden aikajänteellä, mutta aliarvioivat tulevan 10 vuoden muutokset.

Aalto-yliopiston innovaatioiden johtamisen professori Liisa Välikangas uskoo nyt meneillään olevan muutoksen haastavan syvällisesti nykyiset työnteon mallit. Tämä vaatii uutta ajattelua niin työntekijöiltä kuin työnantajiltakin. Hän toivoo Suomessa mentävän muutokseen ”etukenossa, ei kertarysäyksellä”.

– Työntekijöillä pitäisi olla mahdollisuus harjoitella uusia työntekemisen malleja nykyisten tehtävien rinnalla. Tästä varmasti hyötyy myös työnantaja.

Välikangas sanoo työelämän muutoksen tulevan väistämättä myös Suomeen – joko rytinällä tai vähitellen seuraavan 10–15 vuoden aikana.

Jo nyt on nähtävissä merkkejä työelämän jakautumisesta hyväpalkkaisiin, korkeampaa osaamista vaativiin töihin ja halpatöihin. Näiden välistä työpaikat ovat pitkään vähentyneet muun muassa Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Samalla näissä maissa keskiluokan, suurinta osaa väestöstä edustavien peruskansalaisten, tulotaso on jäänyt suurelta osin 2000-luvun alun tasolle.

STTK:n pääekonomisti Ralf Sundin mukaan tilastot vahvistavat työelämän polarisaation, jota taantuma on osaltaan kiihdyttänyt. Tilastojen mukaan muutos ei ole toistaiseksi ollut Suomessa vielä kovin voimakas.

Sund sanookin Suomessa työelämän murroksesta ”otetun turhia kierroksia”. Hän muistuttaa pätkätyömarkkinoiden syntyneen jo 1990-luvun seurauksena. Tilastojen mukaan 20 vuoden aikana tilanne ei ole merkittävästi muuttunut. Tilanne on sama Yhdysvalloissa. Siellä selvitysten mukaan perinteisten työsuhteiden määrä on pysynyt viime vuodet ennallaan

– Ankeina aikoina luovan tuhon mekanismit voimistuvat ja uuden syntyminen keskittyy laidoille. Keskiluokan ammateissa kehitys on voimakkainta. En kuitenkaan pidä mahdottomana, että jossain vaiheessa tilanne muuttuu ja polarisaation tilalle tulee muuta, Sund sanoo.

Tilanne voidaan sössiä itse

Sund muistuttaa, että työelämää koskeviin muutoksiin voidaan osin vaikuttaa omilla päätöksillä. Esimerkiksi pohjoismainen hyvinvointimalli syntyi aikoinaan poliittisilla päätöksillä.

– Tämä on pitkälti omissa käsissämme. Suomen hallituksen pitäisi tässä tilanteessa panostaa osaamiseen, ei matalapalkka-alojen vahvistamiseen.

Sund näkee pelottavana vaihtoehdon, jossa keskiluokan työpaikkojen kato voimistuisi. Se merkitsisi Sundin mukaan tuloerojen kasvua, veroeroosiota ja talouden heikkenemistä.

Sund muistuttaa ennustamisen vaikeudesta. Hän sanoo lähes 40 vuoden työkokemuksella, että työmarkkinoita koskeet ennusteet yleensä ovat menneet pieleen.

– Työelämän ennustaminen on vaikeaa, mutta esimerkiksi ikärakenteen muutoksesta on selvää tietoa. Suomen pitäisikin rakentaa tiedossa olevien faktojen varaan nopean reagoimisen malli, jossa pienillä muutoksilla sopeuduttaisiin maailman muutoksiin.

Palkka ei ratkaise

Ralf Sund ei pidä työn hintaa jatkossa, 10–20 vuoden aikajänteellä, ratkaisevana tekijänä työpaikkojen sijoittumisessa. Kiinassa talouden kasvu on vetänyt vähitellen myös palkkoja kasvuun.

– Tästä asiasta on puhuttu läkähdyksiin viime vuodet. Ero työvoimakustannuksissa Suomen ja niin sanottujen halpamaiden välillä ohenee koko ajan, Sund sanoo.

Sundin mielestä hallitus veikkaa väärää hevosta, kun raivokkaasti yrittää saada kasvua aikaan.

– Kasvu on toisarvoinen asia työllisyyteen nähden.

Keskustelua aiheesta

Ville Ranta: Tarvitsemme vain huipuimmat – ”Bengt!…”

Kaj Kunnas, 53: ”Aivoinfarkti ei tuntunut miltään”

Kuva: Nora Vilva

Tänä päivänä näen peilistä toisen minäni. Koen, että minulla on nyt aivoinfarktin jälkeen toinen elämä käynnissä. En ole aikaisemmin hirveästi nauttinut omasta peilikuvastani. Mutta nyt nautin, koska poskeni ei enää roiku. Suupielet eivät roiku. Ja pystyn puhumaan.

Kun 24.5. kello 7.40 katsoin peilikuvaani, oli se ikuisesti mieleen jäävä hetki. Silloin minulla oli minuutissa mennyt puhe ja toinen poski roikkui ja repsotti. Ajattelin, että jukranpujut, nyt mulla on aivoinfarkti. Että nyt täytyy jostakin saada apua ja ambulanssi tänne. Ei sitä sillä hetkellä miettinyt, että kuoleeko siihen. Sitä on ajatellut vasta jälkikäteen. Sillä hetkellä päällimmäinen ajatus oli vain, että apua on saatava ja nopeasti. En oikeastaan hirveästi edes pelännyt, mutta kyllä se hetki jäi mieleen.

Aivoinfarktin aikana oli oikeastaan sellainen humalainen olo. Hyvä olo.

Aivoinfarkti ei tuntunut miltään. Ikään kuin joku vain olisi sivellyt toiselle puolle päätäni jotakin lämmintä, joka valui aivoista pitkin poskea. Ei mitään kipua. Jälkikäteen olen miettinyt, että onneksi se ei tullut yöllä, kun nukuin. Olisin saattanut nukkua neljä tuntia sen infarktin kanssa, ja sitten apu olisikin ollut jo liian myöhäistä. Aamulla olisikin vain ollut niin sanotusti kerrosta alempana.

Ensimmäinen kysymys oli ”Ootsä kännissä?”.

Aivoinfarktin aikana oli oikeastaan sellainen humalainen olo. Hyvä olo. Mihinkään ei sattunut. Ei ennen, ei sen aikana, eikä sen jälkeen ollut minkään sortin kipuja. Kun ambulanssi tuli pihaan ja henkilökunta ryntäsi meille sisään, niin ensimmäinen kysymys oli ”Ootsä kännissä?”. Silmistä he tarkistivat, että vaikka puhe sammalsi, niin ei se olekaan kolmen promillen humalassa.

Sen siitä opin, että kännisen kuuloinen ja oloinen ihminen voikin olla muuta kuin känninen ja tarvitseekin ehkä välittömästi apua. Aivoinfarktissa apua on saatava heti, jokainen minuutti on tärkeä. Ei ole aikaa jäädä odottelemaan, että menevätkö oireet itsekseen ohi. Eivät ne mene.

Kaj Kunnas on urheilutoimittaja Ylellä.

Teksti: Nora Vilva

Juttu ilmestyi ensin Demokraatin viikkolehdessä torstaina 6.10.2016.

Keskustelua aiheesta

Britannian Mayn ”renessanssi-puhe” hurmasi eurooppaministerit – Sampo Terhokin kuvasi otetta ”rakentavaksi”

Kuva: Lehtikuva

Britannian pääministerin Theresa Mayn (kuvassa) rakentava ote sai maanantaina Brysselistä vuolaasti kehuja. Kaupungissa koolla olleet eurooppaministerit pitivät Mayn ”renessanssi-puhetta” askeleena oikeaan suuntaan.

– Rakentava ote on sama, joka meillä on. Se on mielentila, kehui EU:n brexit-neuvottelija Michel Barnier Mayn perjantaista puhetta Firenzessä.

Britannian ja EU:n neljäs neuvottelukierros alkoikin maanantaina suotuisten tähtien alla. Tulosta ei ole syntynyt tätä ennen juuri lainkaan, mutta neuvotteluiden toivotaan vauhdittuvan tulevina päivinä.

Eurooppaministeri Sampo Terho (sin.) kuvasi hänkin Mayn otetta rakentavaksi, mutta muistutteli, ettei neuvotteluita käydä julkisten puheiden kautta.

– Pitää olla konkreettisia ehdotuksia, joita tuoda pöytään, Terho sanoi.

Barnier taustoitti ministerit juuri ennen neuvottelukierroksen alkua. Selvyyttä haetaan Terhon mukaan yhä siihen, miten Britannia aikoo huolehtia kansalaisten oikeuksista tai minkälainen rahoitusratkaisu saarivaltiolle kelpaa. Myös Irlannin rajakysymys on vielä pitkälti avoinna.

Eurooppaministerit keskustelivat myös siitä, mitä tehdä Britannian 73 paikalle EU-parlamentissa. Suomen kantana on Terhon mukaan, että niin meppien määrän kuin budjetin täytyy pienetä brexitin myötä.

– Ilmoitin myös, että Suomi ei pidä ylikansallisia listoja hyvänä menettelynä, Terho kertoi.

Ylikansallisia listoja, joissa EU-kansalainen saisi eurovaaleissa äänestää myös EU-puolueiden asettamia ehdokkaita, on pyöritelty EU:ssa jo pitkään. Viime aikoina ehdotus on noussut uudelleen esiin, koska yhteislistat voisivat tuoda EU:ta lähemmäs ihmisiä.

Komissio yrittää jatkaa dialogia Puolan kanssa.

Puolan oikeuslaitoksen luisuminen kohti poliittista ohjausta oli sekin eurooppaministerien asialistalla. Suomi tukee Terhon mukaan komission yritystä käydä vuoropuhelua Puolan kanssa

– Korostettiin maa toisensa jälkeen, että jonkinlainen ratkaisu pitää löytyä ja kannustettiin dialogiin komission ja Puolan välillä, Terho summasi.

Komission varapuheenjohtajan Frans Timmermansin mukaan työtä on tehtävänä vielä paljon. Komissio toivoo, että niin sanottu Venetsian komissio arvioisi uudistukset, joiden arvioidaan vievän oikeuslaitoksen riippumattomuutta.

Ministerit eivät tehneet vielä maanantaina päätöksiä. Timmermansin mukaan komissiolla on työkalut puuttua yhteisiä arvoja rikkovan jäsenmaan toimintaan, eikä se epäröi niitä käyttää.

– Myöhemmin tänä vuonna tai sen jälkeen voi tulla hetki, että meidän pitää ottaa vastuu. Meillä on tarvittavat työkalut ja jos tarvetta, emme epäröi käyttää niitä.

Komissio voi käynnistää seitsemännen artiklan, mikä voisi johtaa siihen, että Puolan äänioikeutta EU-kokouksissa rajattaisiin.

STT–ANNIINA LUOTONEN

”Vaatii täydellistä kampanjan onnistumista haastajalta” – tutkija arvioi asetelmia kohti presidentinvaaleja

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistö ja vaimo Jenni Haukio juhlivat vuonan 2012 toisen kierroksen tulosten ratkettua.

Presidentinvaalien eteneminen toiselle kierrokselle vaatii ennakkosuosikki Sauli Niinistön kilpakumppaneilta täydellistä onnistumista, arvioi eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä Turun yliopistosta. Jos Niinistö saisi ensimmäisellä kierroksella yli puolet äänistä, hänet valittaisiin suoraan presidentiksi.

Gallupmenestystäkin keränneen Niinistön asemia vahvistaa hänelle kerätty valtava 156 000:n kannattajakortin potti, joka julkistettiin maanantaina. Kyse on politiikan tutkijan mukaan ”veret seisauttavasta kampanja-avauksesta”, vaikka Niinistön kampanjaa ei vielä ole edes virallisesti avattu.

– Onhan tämä sellainen lähtö, että näiden toisten ehdokkaiden kilpailuasetelma suhteessa Niinistöön näyttää erittäin hankalalta. Jos joku aikoo kisan toiselle kierrokselle työntää (viedä), kyllä se vaatii täydellistä kampanjan onnistumista haastajalta, sanoi Jokisipilä STT:lle maanantaina.

Jokisipilän mukaan mahdollista toiselle kierrokselle etenevää Niinistön haastajaa on vaikea veikkailla, koska vaalikampanjointi on vielä hyvin alussa. Ainakin vihreiden Pekka Haavistolla ja perussuomalaisten Laura Huhtasaarella voisi hänen mielestään tämänhetkisessä valossa olla mahdollisuus siihen.

Väyryselle kerättyjen kannattajakorttien määrä on ”nelinumeroinen”.

Istuva presidentti Niinistö pyrkii ehdokkaaksi tammikuun presidentinvaaleihin valitsijayhdistyksen kautta. Ehdokkuuteen olisi riittänyt 20 000 allekirjoitettua kannattajakorttia.

Niinistö kiitti maanantaina kaikkia kannattajakortin allekirjoittaneita.

– Nöyrin kiitos saamastani tuesta! Tuli 156 000 kannustusta, se antaa voimia, presidentti kirjoitti Facebookissa.

Niinistön kannattajayhdistys sai kannattajakortteja niin tapahtumissa kuin postitse yksityishenkilöiltä, kertoo kampanjapäällikkö Pete Pokkinen.

– Kortteja tuli todella paljon postissa yksityishenkilöiltä, jotka olivat keränneet niitä esimerkiksi kaveripiiristään.

Niinistö on ilmoittanut aloittavansa vaalikampanjansa vasta itsenäisyyspäivän jälkeen. Sitä ennen hän osallistuu muutamiin keskustelutilaisuuksiin loka- ja marraskuussa.

Pokkisen mukaan kansanliikkeen budjetista tulee pienempi kuin Niinistön presidentinvaalikampanjalla oli vuonna 2012. Tuolloin Niinistön kampanjakulut olivat vaalirahoitusilmoituksen mukaan noin kaksi miljoonaa euroa. Tarvetta puoluerahoitukselle ei näytä olevan.

Virallisen ilmoituksen ehdokkuudestaan ovat tehneet Tuula Haatainen (sd.), Pekka Haavisto (vihr.), Matti Vanhanen (kesk.), Merja Kyllönen (vas.), Laura Huhtasaari (ps.) ja Nils Torvalds (r.).

Myös Paavo Väyrynen pyrkii ehdokkaaksi kannattajayhdistyksen kautta. Kampanjapäällikkönä toimiva Seppo Hauta-aho kertoi maanantaina, että Väyryselle kerättyjen kannattajakorttien lukumäärä on tällä hetkellä nelinumeroinen.

– Mutta kyllä paljon kerättävää vielä on. Tavoitteemme on, että 20 000 korttia olisi kerätty itsenäisyyspäivään mennessä, Hauta-aho sanoo.

Perussuomalaisista irtautuneet siniset eivät ole vielä päättäneet, asettuvatko he tukemaan jotain tiettyä ehdokasta vai jättävätkö he ottamatta presidentinvaaleihin kantaa. Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (sin.) sanoi Brysselissä maanantaina, että päätös asiassa tehdään lähiviikkoina.

STT–MATIAS ÅBERG, REETA PAAKKINEN

Taas yksi Trumpin lupaus romukoppaan? – Obamacaren kaataminen uhkaa jälleen epäonnistua

Kuva: Lehtikuva

Yhdysvalloissa republikaanipuolueen viimeisin yritys niin kutsutun Obamacaren kumoamiseksi uhkaa jälleen kuivua kasaan.

Amerikkalaismedian mukaan republikaanisenaattori Rand Paul (kuvassa keskellä) on ilmoittanut vastustavansa yhä oman puolueensa esitystä, jolla presidentti Barack Obaman aikana luotu terveydenhuoltojärjestelmä kumottaisiin.

Muokattu esitys annettiin tänään. Paul on vaatinut esitykseen edelleen merkittäviä muutoksia ehtona sille, että voisi äänestää sen puolesta.

Esityksen kaatumiseksi riittää, että sitä vastustaa kolme republikaanisenaattoria. Paulin lisäksi veteraanisenaattori John McCain on jo ilmoittanut vastustuksestaan.

Lisäksi ainakin kahden muun republikaanisenaattorin arvellaan olevan esitystä vastaan.

– Minun on hyvin vaikea kuvitella sellaista skenaariota, jossa päätyisin äänestämään esityksen puolesta, senaattori Susan Collins sanoi uutiskanava CNN:n haastattelussa.

Republikaaneilla on enemmistö sekä kongressin edustajainhuoneessa että senaatissa, mutta puolue ei ole saanut kumottua Obamacarea. Sen romuttaminen oli presidentti Donald Trumpin keskeisiä vaalilupauksia.