Tyovaen Musiikkitapahtuma Valkeakoskella 28.-31.7.2016

Työn tuhon kautta nousuun – Suomella työelämän ässäkäsi

Four Multi Colored Network Cables

Taas on tuottava työ vaarassa ja teollisuus menossa nurin. Nyt ei puhuta ensimmäistä kertaa työelämän luovasta tuhosta.

Jo 1700-luvulla keksittiin kehruujenny. Sitten työ alkoi liikkua liukuhihnalla, josta kehittyi automasaatio. Viime vuodet on puhuttu roboteista, työn digitalisoitumisesta ja viimeksi tekoälystä. Ja jokaisessa vaiheessa vanhanaikaisen tuotannollisen työn piti hävitä.

Paluuta menneeseen ei tällä kertaa ole, toteaa Aalto-yliopiston innovaatioiden johtamisen professori Liisa Välikangas. Hän sanoo muutoksen olevan monessa maassa jo pitkällä. Digitaalisuus, uudet virtuaaliset työtavat ja erilaiset alustat muokkaavat työn tekemisen malleja ja itse työelämää. Työ liikkuu sähköisesti ja sitä voi tehdä missä päin maailmaa tahansa.

– Kyse ei ole pätkätyöstä vaan moniduunitaloudesta. Siinä työntekijällä on monia työnantajia, Liisa Välikangas kuvailee.

Meneillään oleva muutos ei ole Välikankaan mielestä mörkö vaan suuri mahdollisuus. Edellyttäen, että työntekijät löytävät sisältään pienen yrittäjän. Välikangas myöntää, että työntekijällä pitää olla hinnoittelultaan kilpailukyistä osaamista, jotta hän pärjää uudessa tilanteessa

– Uusi työ on vapaampaa, ja työntekijä pystyy vanhoja malleja paremmin hallitsemaan tekemistään. En usko, että uuteen totuttuaan ihmiset haluavat palata enää perinteiseen konttorityöhön, Valikangas sanoo.

Toisenlaisiakin näkemyksiä on uuden työn autuudesta. Monilla aloilla työntekijät ovat huolissaan oikeuksistaan ja tulevaisuudestaan. Tähän saakka kun digitalisaatiosta ovat eniten intoilleet erilaisissa asiantuntija- tai tietotekniikkatehtävissä työskentelevät.

Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri muistuttaa, että digitalisaatio on nopeasti yleistynyt myös aloilla, joille sitä oli vaikea kuvitella nykyisessä laajuudessa kymmenen vuotta sitten. Esimerkiksi perinteiset taksit kilpailevat uber-taksien kanssa. Hotelleja haastaa airbnb, jonka kautta tavalliset ihmiset vuokraavat kotejaan.

Myös Kumpula-Natri pitää työelämän muutosta väistämättömänä; kyse ei ole enää joko-tai-asetelmasta.

– Muutos tarjoaa hyviä malleja työn tekemiseen uudella tavalla. Samalla pitää varoa, että innovaatioista ei tule uusia syrjäytymisen muotoja tai keinoja työn sivukulujen kiertämiseen, Miapetra Kumpula-Natri sanoo.

Kumpula-Natri kertoo EU-tasollakin mietityn, miten työntekijöiden asemaa turvataan. Hän on europarlamentin S&D-ryhmän kannanmuodostaja digitaalisiin sisämarkkinoihin liittyvässä valmistelutyössä.

Kumpula-Natrin mielestä ay-liikkeen ja edunvalvonnan pitäisi olla siellä, missä tulevaisuuden työntekijät ja työ eli internetissä. Hänen mukaansa myös lainsäädännön pitää huomioida digitaalisissa työsuhteissa työskentelevien oikeudet. Esimerkiksi Saksassa on jo pohdittu uber-kuskien edunvalvontaa.

– Ammattiyhdistysliikkeen pitäisi digitalisoitua työn perässä, Kumpula-Natri sanoo.

Kumpula-Natrin mielestä Suomi voi olla työelämän murroksen voittajia – mutta pelkää, että ennen sitä murros voi iskeä kovaa perinteisiin tuotannollisiin aloihin.

Kyse ei ole pätkätyöstä vaan moniduunitaloudesta. Siinä työntekijällä on monia työnantajia

Kumpula-Natri pitää Oulun ex-nokialaisia hyvänä esimerkkinä työelämän murroksessa korostuvasta osaamisesta. Ouluun on syntynyt Nokian hiipumisen jälkeen lukuisia uusia yrityksiä, ja etenkin suunnittelutehtävissä Nokialla olleiden työtilanne on hyvä.

Salossa, toisessa Nokia-kaupungissa, tilanne on päinvastainen. Siellä suuri osa työpaikoista oli tuotannossa eikä uusia korvaavia työpaikkoja ole löytynyt.

–  Nyt pitää miettiä, mikä osa tuotannon arvoketjusta voidaan säilyttää Suomessa, jos varsinainen tuotanto siirtyy muualle.

Ässä hihassa

Myös STTK:n pääekonomisti Ralf Sund näkee Suomen kannalta murroksessa paljon hyvää – siitä huolimatta, että hänkin uskoo globalisaation ja robotisaation syövän etenkin teollisuuden työpaikkoja.

Sundilla on vahva luotto suomalaiseen osaamiseen. Hän uskoo Suomen pystyvän ”arvokaappaukseen” globaaleilla työmarkkinoilla, joilla perinteisen valmistamisen osuus kustannuksista pienenee koko ajan.

– Poliittisilla päätöksillä pitäisi vahvistaa arvoketjun niitä rahakkaita osia, joissa suomalaisilla on erikoisosaamista. Suunnittelusta alkaen on paljon niin sanottuja välituotteita, joista riittää suomalaisille työtä ja vientituloja, Rald Sund uskoo.

Sund pitää ”erittäin suurena mahdollisuutena”, että tulevaisuudessa tuotanto voi vähitellen palata takaisin Suomeen – edellyttäen, että maa osaa pelata korttinsa oikein. Suomi kiinnostaa jo. Esimerkki tästä on kansainvälisten serverikeskusten perustaminen Suomeen. Suomen poliittista vakautta ja edullista energian hintaa arvostetaan.

– Myös fiksusti hoidettu ulkopolitiikka voi näkyä suomalaisen leivällä. Riskien vähyys ja monet tylsänä pidetyt asiat voivat epävarmoina aikoina merkittävästi vaikuttaa yritysten päätöksiin, Sund sanoo.

Tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa. Yksi arvio siitä on, että ihmiset yliarvioivat muutokset 30 vuoden aikajänteellä, mutta aliarvioivat tulevan 10 vuoden muutokset.

Aalto-yliopiston innovaatioiden johtamisen professori Liisa Välikangas uskoo nyt meneillään olevan muutoksen haastavan syvällisesti nykyiset työnteon mallit. Tämä vaatii uutta ajattelua niin työntekijöiltä kuin työnantajiltakin. Hän toivoo Suomessa mentävän muutokseen ”etukenossa, ei kertarysäyksellä”.

– Työntekijöillä pitäisi olla mahdollisuus harjoitella uusia työntekemisen malleja nykyisten tehtävien rinnalla. Tästä varmasti hyötyy myös työnantaja.

Välikangas sanoo työelämän muutoksen tulevan väistämättä myös Suomeen – joko rytinällä tai vähitellen seuraavan 10–15 vuoden aikana.

Jo nyt on nähtävissä merkkejä työelämän jakautumisesta hyväpalkkaisiin, korkeampaa osaamista vaativiin töihin ja halpatöihin. Näiden välistä työpaikat ovat pitkään vähentyneet muun muassa Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Samalla näissä maissa keskiluokan, suurinta osaa väestöstä edustavien peruskansalaisten, tulotaso on jäänyt suurelta osin 2000-luvun alun tasolle.

STTK:n pääekonomisti Ralf Sundin mukaan tilastot vahvistavat työelämän polarisaation, jota taantuma on osaltaan kiihdyttänyt. Tilastojen mukaan muutos ei ole toistaiseksi ollut Suomessa vielä kovin voimakas.

Sund sanookin Suomessa työelämän murroksesta ”otetun turhia kierroksia”. Hän muistuttaa pätkätyömarkkinoiden syntyneen jo 1990-luvun seurauksena. Tilastojen mukaan 20 vuoden aikana tilanne ei ole merkittävästi muuttunut. Tilanne on sama Yhdysvalloissa. Siellä selvitysten mukaan perinteisten työsuhteiden määrä on pysynyt viime vuodet ennallaan

– Ankeina aikoina luovan tuhon mekanismit voimistuvat ja uuden syntyminen keskittyy laidoille. Keskiluokan ammateissa kehitys on voimakkainta. En kuitenkaan pidä mahdottomana, että jossain vaiheessa tilanne muuttuu ja polarisaation tilalle tulee muuta, Sund sanoo.

Tilanne voidaan sössiä itse

Sund muistuttaa, että työelämää koskeviin muutoksiin voidaan osin vaikuttaa omilla päätöksillä. Esimerkiksi pohjoismainen hyvinvointimalli syntyi aikoinaan poliittisilla päätöksillä.

– Tämä on pitkälti omissa käsissämme. Suomen hallituksen pitäisi tässä tilanteessa panostaa osaamiseen, ei matalapalkka-alojen vahvistamiseen.

Sund näkee pelottavana vaihtoehdon, jossa keskiluokan työpaikkojen kato voimistuisi. Se merkitsisi Sundin mukaan tuloerojen kasvua, veroeroosiota ja talouden heikkenemistä.

Sund muistuttaa ennustamisen vaikeudesta. Hän sanoo lähes 40 vuoden työkokemuksella, että työmarkkinoita koskeet ennusteet yleensä ovat menneet pieleen.

– Työelämän ennustaminen on vaikeaa, mutta esimerkiksi ikärakenteen muutoksesta on selvää tietoa. Suomen pitäisikin rakentaa tiedossa olevien faktojen varaan nopean reagoimisen malli, jossa pienillä muutoksilla sopeuduttaisiin maailman muutoksiin.

Palkka ei ratkaise

Ralf Sund ei pidä työn hintaa jatkossa, 10–20 vuoden aikajänteellä, ratkaisevana tekijänä työpaikkojen sijoittumisessa. Kiinassa talouden kasvu on vetänyt vähitellen myös palkkoja kasvuun.

– Tästä asiasta on puhuttu läkähdyksiin viime vuodet. Ero työvoimakustannuksissa Suomen ja niin sanottujen halpamaiden välillä ohenee koko ajan, Sund sanoo.

Sundin mielestä hallitus veikkaa väärää hevosta, kun raivokkaasti yrittää saada kasvua aikaan.

– Kasvu on toisarvoinen asia työllisyyteen nähden.

Keskustelua aiheesta

Vihasivusto MV on suljettu — ”päätoimittaja” sanoo, ettei asia jää tähän

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

MV-”lehden” päätoimittajaksi itseään kutsuva Ilja Janitskin kertoi perjantaina Facebookissa, että MV:n palvelimet Suomessa on suljettu. Hänen mukaansa julkaisu avataan muualla myöhemmin.

Sulkemisen taustalla on se, että MV- ja Uber Uutiset -sivustoille palvelintilaa vuokrannut NPNetworking on irtisanonut sopimuksensa MV-lehden kanssa.

NPNetworkingin toimitusjohtaja Aleksi Kinnunen kertoo irtisanoneensa sopimuksen, sillä palvelintilan vuokraaminen katsottiin hänen henkilökohtaiseksi kannanotokseen. Kinnusta myös kritisoitiin siitä, että hän tienaa rasismilla.

MV-lehden merkitys NPNetworksille ei ole ollut taloudellisesti merkittävä.

Sulkeminen oikeusteitse vaikeaa

Poliisi vaati Kinnusen yhtiötä keskeyttämään verkkoviestin jakelun sen MV-julkaisulle vuokraamalta palvelimelta käräjäoikeuden päätöksellä. Poliisi epäilee Janitskinin ylläpitämiä julkaisuja useista rikoksista. Kinnusen yhtiö sai julkisuutta torstaina, kun MV-lehti julkaisi poliisin käräjäoikeudelle osoittaman sulkemisvaatimuksen. Salaisista asiakirjoista selvisi, että palvelimen vuokraaja oli NPNetworking.

MV-julkaisun sulkeminen oikeusteitse olisi asiantuntijoiden mukaan sananvapauden rajojen määrittelyä. Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professorin Tomi Voutilaisen mukaan kokonaisen julkaisun alasajo oikeusteitse on poikkeuksellista ja se tuskin onnistuisi. Pakkokeinona yksittäisten viestien jakelun keskeyttäminen on hänen mukaansa mahdollista. Julkaisun sulkeminen edes väliaikaisesti saattaisi kuitenkin mennä ennakkosensuurin puolelle.

– Keskeyttäminen tarkoittaisi pyydetyssä muodossa julkaisutoiminnan keskeyttämistä, mikä voisi olla perustuslain kieltämää ennakkosensuuria, Voutilainen sanoo.

Oikeuden olisi pitänyt myös arvioida, onko sivusto joukkoviestintäväline vai ei.

– Joukkoviestintälainsäädäntöön kuuluvan verkkojulkaisuksi katsotun sivuston sulkeminen on vaikeaa. Oikeudellisesti arvioiden esimerkiksi yksittäisen rasistisen nettisivun alasajo taas on helpompaa.

Laki on tulkinnanvarainen

Turun yliopiston rikosoikeuden professorin Jussi Tapanin mukaan lain lähtökohta on, että esimerkiksi verkkosivustolta poistetaan laittomaksi epäiltyä sisältöä eikä koko sivustoa suljeta.

– Laki jättää tulkinnanvaraa, voidaanko kokonaisia sivustoja sulkea, Tapani sanoo.

Hän pitää keskeyttämismääräystä järeänä keinona puuttua verkkosivuston toimintaan.

Tapanin mukaan nykyistä lainsäädäntöä ei ole valmisteltu MV-julkaisun tyylistä tapausta ajatellen, jossa suuri osa sivuston sisällöstä voi täyttää jonkin rikoksen tunnusmerkistön.

Yksittäisiä sivustoja on Voutilaisen mukaan suljettu lähinnä lapsipornon tai rasististen kirjoitusten takia. Myös aikaisemmin sivustot on yleensä sulkenut julkaisija tai verkkopalvelun tarjoaja.

OLLI-PEKKA PAAJANEN, TOMMI FORSMAN, VIIVI SALMINEN

AVAINSANAT

D-studio: Hallitus haluaa vauhdittaa investointeja vanhalla kikalla — SDP:n Skinnari vastaa, onko lääke oikea

Demokraatin video-ohjelma D-studio rantautui heinäkuun lopun kunniaksi Valkeakoskelle, missä järjestetään perinteinen Työväen musiikkitapahtuma jo 45. kerran.

Vieraiden joukoissa oli myös SDP:n kansanedustaja Ville Skinnari. Vahvasti yrittäjälähtöisenä demarina tunnettu Skinnari ottaa D-studion haastattelussa kantaa hallituspuolueiden sisällä virinneeseen haluun ottaa uudelleen käyttöön niin sanottu investointivaraus. Siinä yritys voisi jättää osasta voitostaan verot maksamatta, jos se käyttää varat investointeihin.

Muutoksella olisi tarkoitus edistää yritysten investointeja ja täten nopeuttaa talouskasvua sekä parantaa työllisyyttä.

Helsingin Sanomien mukaan idean takana on erityisesti keskusta, mutta myös muissa puolueissa olisi kiinnostusta ajatukseen.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ehti jo sanoa, että malli ei ole paras tapa rohkaista yrityksiä investoimaan. Investointivaraus on käytössä Ruotsissa. Rinteen mukaan järjestelmä olisi kuitenkin kallis ja tehoton.

Mutta mitä sanoo Ville Skinnari, ensimmäisen kauden kansanedustaja? Mistä puhtia investointeihin?

Keskustelua aiheesta

Puuliitto vaatii Kemera-rahoituksen jatkuvuuden turvaamista

Kestävän metsätalouden rahoituslain eli Kemeran mukainen tukien myöntäminen on saatettava jatkuvalle pohjalle, Puuliitto painottaa.

– Tänä vuonna koettua tukien myöntämisen keskeyttämistä ei pidä päästää tapahtumaan uudestaan. Se aiheutti metsäalalle välittömästi lomautus- ja irtisanomisuhan. Lisäksi talousmetsien kestävä hoitaminen luonnollisesti kärsii tällaisista katkoksista, Puuliiton hallitus totesi parjantaina Hämeenlinnassa.

Puuliiton hallituksen mukaan Kemera-tukien myöntövaltuutta pitää vastedes ryhtyä tarkastelemaan koko ohjelmakauden pituudella, ei vain kalenterivuosittain.

– Järjestelmää joustavoittaisi ja järkevöittäisi käytännön töiden kannalta huomattavasti, jos myöntövaltuutta porrastettaisiin siten, että alkukaudelle mahdollisesti kasaantuneet hakemukset voitaisiin hetimiten käsitellä, vaikka summat ylittäisivätkin ohjelmakauden vuotuisen keskimääräisen tuen tason.  Tällöin tuen määrä alenisi porrastetusti kohti Kemera-kauden loppua niin, että rahoituksen hintalappu säilyisi valtion kannalta nykyisellä tasollaan.

– Jos varmuus edellä kuvattuun järjestelmään siirtymisestä saataisiin pian, purkaisi se paineet lomautusten ja irtisanomisten toteuttamiselta. Työllisyysvaikutusta vahvistaisi edelleen se, että Kemeraan palautettaisiin ulkopuolisen yrityksen tai työvoiman käytöstä myönnettävä korkeampi korvaussumma, Puuliiton hallitus arvioi.

Puuliitto pitää ajankohtaisia Kemera-asetukseen ministeriössä kaavailtuja muutoksia oikeansuuntaisina. Metsänhoitotöiden yhteispinta-alan kasvattaminen tuen saamisen ehtoja ja perusteita muuttamalla sekä kokonaispottia uudelleen kohdentamalla on aiheellinen ratkaisu. Linjauksen hyväksyttävyyttä tukee se, että muutos on kaavailtu toteutettavaksi taimikon varhaishoidon tuen tasoa alentamatta.

Puuliitto on viimeksi heinäkuun alussa joutunut asettamaan metsäalalla toimivia yrityksiä saartoon työehtosopimuksen rikkomusepäilyjen ja työntekijöiden maksamattomien palkkasaatavien takia.

– Kemeraan on lisättävä tekstit, joiden perusteella myönnetyt tuet voidaan evätä tai maksetut tuet periä takaisin, mikäli käy ilmi, että tukia nauttinut taho on laiminlyönyt yhteiskunta- tai työnantajavelvoitteitaan. Harmaan talouden juurtuminen metsäalalle on estettävä. Toisaalta on ristiriitaista, että takaisinperintä on mahdollista luontoarvojen turmelemiseen, mutta ei talousrikollisuuteen liittyvillä perusteilla, liitto huomauttaa.

AVAINSANAT

Tuomioja USA-vaaleista: ”Harvinaisen selvä valinta”

Kuva: Lehtikuva
Budjettiriihi 2014.
Mitä on edessä? – Seuraavien kuukausien aikana tullaan polttamaan ehkä noin viisi miljardia dollaria pääasiassa ehdokkaiden mustamaalaukseen, Erkki Tuomioja kirjoittaa.

Kansanedustaja, ex-ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mukaan Yhdysvaltain presidentinvaaleista on tulossa harvinaisen selvä valinta.

Tuomiojan Facebook-päivityksen mukaan valinta tehdään yhtäällä pelkoja lietsovan, jakolinjoja syventävän ja voimapolitiikalla öykkäröivän ja toisaalla yhdessä toimimisen välttämättömyyttä sekä Yhdysvaltojen omien että maailmanlaajuisten haasteiden vastaamisessa korostavan ehdokkaan välillä.

– Näin ymmärrettynä ei valinnan pitäisi olla vaikea, vaikka Clintoninkin henkilössä valuvikoja näkisi. Seuraavien kuukausien aikana tullaan polttamaan ehkä noin viisi miljardia (!) dollaria pääasiassa ehdokkaiden mustamaalaukseen. But this is the best democracy money can buy, Tuomioja toteaa.

But this is the best democracy money can buy.

Yle: Palkaton työnäyte kutistumassa kuukauden kokeiluksi

Kuva: Lehtikuva
LKS 20160503 - Oikeus- ja työministeri Jari Lindström hallituksen kotouttamista koskevaa toimintasuunnitelmaa esitelleessä tiedotustilaisuudessa Helsingissä 3. toukokuuta 2016. LEHTIKUVA / TROND H. TROSDAHL
Työministeri Jari Lindströmiin (ps.) henkilöitynyt työnäyte ei toteudu kaavaillussa muodossa.

Touko- ja kesäkuun vaihteessa kaatunut muutaman kuukauden palkaton työnäytekokeilu on kutistumassa vapaaehtoiseksi kuukauden työkokeiluksi, kertoo Yle.

Lausunnoilla olevassa esityksessä on luovuttu erillisestä työnäytteestä, mutta työtön voi antaa vapaaehtoisen näytteen osaamisestaan osana aikaisemmin käytössä ollutta työkokeilua.

Ennen työkokeilu koski vain pitkäaikaistyöttömiä ja ammatinvaihtajia. Uudessa esityksessä työkokeiluun saavat osallistua kaikki työnhakijat, jos niin haluavat. Esimerkiksi vastavalmistuneet tai vähän aikaa työttömänä olleet voisivat jatkossa näyttää soveltuvuutensa työnantajalle ennen työsopimuksen tekemistä.

Kuukauden mittaisen työkokeilun aikana työntekijä saisi nauttia työttömyyskorvauksista. Lisäksi valtio vakuuttaisi työkokeiluun osallistuvat.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta