Työn tuhon kautta nousuun – Suomella työelämän ässäkäsi

Taas on tuottava työ vaarassa ja teollisuus menossa nurin. Nyt ei puhuta ensimmäistä kertaa työelämän luovasta tuhosta.

Jo 1700-luvulla keksittiin kehruujenny. Sitten työ alkoi liikkua liukuhihnalla, josta kehittyi automasaatio. Viime vuodet on puhuttu roboteista, työn digitalisoitumisesta ja viimeksi tekoälystä. Ja jokaisessa vaiheessa vanhanaikaisen tuotannollisen työn piti hävitä.

Paluuta menneeseen ei tällä kertaa ole, toteaa Aalto-yliopiston innovaatioiden johtamisen professori Liisa Välikangas. Hän sanoo muutoksen olevan monessa maassa jo pitkällä. Digitaalisuus, uudet virtuaaliset työtavat ja erilaiset alustat muokkaavat työn tekemisen malleja ja itse työelämää. Työ liikkuu sähköisesti ja sitä voi tehdä missä päin maailmaa tahansa.

– Kyse ei ole pätkätyöstä vaan moniduunitaloudesta. Siinä työntekijällä on monia työnantajia, Liisa Välikangas kuvailee.

Meneillään oleva muutos ei ole Välikankaan mielestä mörkö vaan suuri mahdollisuus. Edellyttäen, että työntekijät löytävät sisältään pienen yrittäjän. Välikangas myöntää, että työntekijällä pitää olla hinnoittelultaan kilpailukyistä osaamista, jotta hän pärjää uudessa tilanteessa

– Uusi työ on vapaampaa, ja työntekijä pystyy vanhoja malleja paremmin hallitsemaan tekemistään. En usko, että uuteen totuttuaan ihmiset haluavat palata enää perinteiseen konttorityöhön, Valikangas sanoo.

Toisenlaisiakin näkemyksiä on uuden työn autuudesta. Monilla aloilla työntekijät ovat huolissaan oikeuksistaan ja tulevaisuudestaan. Tähän saakka kun digitalisaatiosta ovat eniten intoilleet erilaisissa asiantuntija- tai tietotekniikkatehtävissä työskentelevät.

Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri muistuttaa, että digitalisaatio on nopeasti yleistynyt myös aloilla, joille sitä oli vaikea kuvitella nykyisessä laajuudessa kymmenen vuotta sitten. Esimerkiksi perinteiset taksit kilpailevat uber-taksien kanssa. Hotelleja haastaa airbnb, jonka kautta tavalliset ihmiset vuokraavat kotejaan.

Myös Kumpula-Natri pitää työelämän muutosta väistämättömänä; kyse ei ole enää joko-tai-asetelmasta.

– Muutos tarjoaa hyviä malleja työn tekemiseen uudella tavalla. Samalla pitää varoa, että innovaatioista ei tule uusia syrjäytymisen muotoja tai keinoja työn sivukulujen kiertämiseen, Miapetra Kumpula-Natri sanoo.

Kumpula-Natri kertoo EU-tasollakin mietityn, miten työntekijöiden asemaa turvataan. Hän on europarlamentin S&D-ryhmän kannanmuodostaja digitaalisiin sisämarkkinoihin liittyvässä valmistelutyössä.

Kumpula-Natrin mielestä ay-liikkeen ja edunvalvonnan pitäisi olla siellä, missä tulevaisuuden työntekijät ja työ eli internetissä. Hänen mukaansa myös lainsäädännön pitää huomioida digitaalisissa työsuhteissa työskentelevien oikeudet. Esimerkiksi Saksassa on jo pohdittu uber-kuskien edunvalvontaa.

– Ammattiyhdistysliikkeen pitäisi digitalisoitua työn perässä, Kumpula-Natri sanoo.

Kumpula-Natrin mielestä Suomi voi olla työelämän murroksen voittajia – mutta pelkää, että ennen sitä murros voi iskeä kovaa perinteisiin tuotannollisiin aloihin.

Kyse ei ole pätkätyöstä vaan moniduunitaloudesta. Siinä työntekijällä on monia työnantajia

Kumpula-Natri pitää Oulun ex-nokialaisia hyvänä esimerkkinä työelämän murroksessa korostuvasta osaamisesta. Ouluun on syntynyt Nokian hiipumisen jälkeen lukuisia uusia yrityksiä, ja etenkin suunnittelutehtävissä Nokialla olleiden työtilanne on hyvä.

Salossa, toisessa Nokia-kaupungissa, tilanne on päinvastainen. Siellä suuri osa työpaikoista oli tuotannossa eikä uusia korvaavia työpaikkoja ole löytynyt.

–  Nyt pitää miettiä, mikä osa tuotannon arvoketjusta voidaan säilyttää Suomessa, jos varsinainen tuotanto siirtyy muualle.

Ässä hihassa

Myös STTK:n pääekonomisti Ralf Sund näkee Suomen kannalta murroksessa paljon hyvää – siitä huolimatta, että hänkin uskoo globalisaation ja robotisaation syövän etenkin teollisuuden työpaikkoja.

Sundilla on vahva luotto suomalaiseen osaamiseen. Hän uskoo Suomen pystyvän ”arvokaappaukseen” globaaleilla työmarkkinoilla, joilla perinteisen valmistamisen osuus kustannuksista pienenee koko ajan.

– Poliittisilla päätöksillä pitäisi vahvistaa arvoketjun niitä rahakkaita osia, joissa suomalaisilla on erikoisosaamista. Suunnittelusta alkaen on paljon niin sanottuja välituotteita, joista riittää suomalaisille työtä ja vientituloja, Rald Sund uskoo.

Sund pitää ”erittäin suurena mahdollisuutena”, että tulevaisuudessa tuotanto voi vähitellen palata takaisin Suomeen – edellyttäen, että maa osaa pelata korttinsa oikein. Suomi kiinnostaa jo. Esimerkki tästä on kansainvälisten serverikeskusten perustaminen Suomeen. Suomen poliittista vakautta ja edullista energian hintaa arvostetaan.

– Myös fiksusti hoidettu ulkopolitiikka voi näkyä suomalaisen leivällä. Riskien vähyys ja monet tylsänä pidetyt asiat voivat epävarmoina aikoina merkittävästi vaikuttaa yritysten päätöksiin, Sund sanoo.

Tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa. Yksi arvio siitä on, että ihmiset yliarvioivat muutokset 30 vuoden aikajänteellä, mutta aliarvioivat tulevan 10 vuoden muutokset.

Aalto-yliopiston innovaatioiden johtamisen professori Liisa Välikangas uskoo nyt meneillään olevan muutoksen haastavan syvällisesti nykyiset työnteon mallit. Tämä vaatii uutta ajattelua niin työntekijöiltä kuin työnantajiltakin. Hän toivoo Suomessa mentävän muutokseen ”etukenossa, ei kertarysäyksellä”.

– Työntekijöillä pitäisi olla mahdollisuus harjoitella uusia työntekemisen malleja nykyisten tehtävien rinnalla. Tästä varmasti hyötyy myös työnantaja.

Välikangas sanoo työelämän muutoksen tulevan väistämättä myös Suomeen – joko rytinällä tai vähitellen seuraavan 10–15 vuoden aikana.

Jo nyt on nähtävissä merkkejä työelämän jakautumisesta hyväpalkkaisiin, korkeampaa osaamista vaativiin töihin ja halpatöihin. Näiden välistä työpaikat ovat pitkään vähentyneet muun muassa Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Samalla näissä maissa keskiluokan, suurinta osaa väestöstä edustavien peruskansalaisten, tulotaso on jäänyt suurelta osin 2000-luvun alun tasolle.

STTK:n pääekonomisti Ralf Sundin mukaan tilastot vahvistavat työelämän polarisaation, jota taantuma on osaltaan kiihdyttänyt. Tilastojen mukaan muutos ei ole toistaiseksi ollut Suomessa vielä kovin voimakas.

Sund sanookin Suomessa työelämän murroksesta ”otetun turhia kierroksia”. Hän muistuttaa pätkätyömarkkinoiden syntyneen jo 1990-luvun seurauksena. Tilastojen mukaan 20 vuoden aikana tilanne ei ole merkittävästi muuttunut. Tilanne on sama Yhdysvalloissa. Siellä selvitysten mukaan perinteisten työsuhteiden määrä on pysynyt viime vuodet ennallaan

– Ankeina aikoina luovan tuhon mekanismit voimistuvat ja uuden syntyminen keskittyy laidoille. Keskiluokan ammateissa kehitys on voimakkainta. En kuitenkaan pidä mahdottomana, että jossain vaiheessa tilanne muuttuu ja polarisaation tilalle tulee muuta, Sund sanoo.

Tilanne voidaan sössiä itse

Sund muistuttaa, että työelämää koskeviin muutoksiin voidaan osin vaikuttaa omilla päätöksillä. Esimerkiksi pohjoismainen hyvinvointimalli syntyi aikoinaan poliittisilla päätöksillä.

– Tämä on pitkälti omissa käsissämme. Suomen hallituksen pitäisi tässä tilanteessa panostaa osaamiseen, ei matalapalkka-alojen vahvistamiseen.

Sund näkee pelottavana vaihtoehdon, jossa keskiluokan työpaikkojen kato voimistuisi. Se merkitsisi Sundin mukaan tuloerojen kasvua, veroeroosiota ja talouden heikkenemistä.

Sund muistuttaa ennustamisen vaikeudesta. Hän sanoo lähes 40 vuoden työkokemuksella, että työmarkkinoita koskeet ennusteet yleensä ovat menneet pieleen.

– Työelämän ennustaminen on vaikeaa, mutta esimerkiksi ikärakenteen muutoksesta on selvää tietoa. Suomen pitäisikin rakentaa tiedossa olevien faktojen varaan nopean reagoimisen malli, jossa pienillä muutoksilla sopeuduttaisiin maailman muutoksiin.

Palkka ei ratkaise

Ralf Sund ei pidä työn hintaa jatkossa, 10–20 vuoden aikajänteellä, ratkaisevana tekijänä työpaikkojen sijoittumisessa. Kiinassa talouden kasvu on vetänyt vähitellen myös palkkoja kasvuun.

– Tästä asiasta on puhuttu läkähdyksiin viime vuodet. Ero työvoimakustannuksissa Suomen ja niin sanottujen halpamaiden välillä ohenee koko ajan, Sund sanoo.

Sundin mielestä hallitus veikkaa väärää hevosta, kun raivokkaasti yrittää saada kasvua aikaan.

– Kasvu on toisarvoinen asia työllisyyteen nähden.

Keskustelua aiheesta

Antti Häkkäsestä odotetusti uusi oikeusministeri – ensimmäinen juristi hallitukseen

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Antti Häkkänen (kok.) on uusi oikeusministeri.

Uudeksi oikeusministeriksi nousee kokoomuslainen juristi Antti Häkkänen. Hän on 32-vuotias ensimmäisen kauden kansanedustaja Mäntyharjulta.

Häkkänen on kokoomuksen varapuheenjohtaja. Eduskunnassa hän on toiminut hallintovaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan jäsenenä.

Kokoomuksen toinen juristikansanedustaja Ben Zyskowicz sanoi jo aiemmin, ettei ole käytettävissä oikeusministeriksi. Hän perusteli asiaa terveyssyillä. Hän ei ole koskaan ollut käytettävissä ministeriksi, koska hän on kertonut kärsivänsä vaikeasta migreenistä.

Häkkästä pidettiin lähes varmana salkunsaajana viimeistään sen jälkeen, kun hän keskeytti eilen Yhdysvaltain-matkansa.

Oikeusministerin salkun siirtymisestä perussuomalaisilta kokoomukselle päätettiin alkuviikosta hallituksen puoliväliriihessä. Perussuomalaiset puolestaan saa urheilu- ja kulttuuriasiat Sanni Grahn-Laasosen (kok.) opetus- ja kulttuuriministerin salkusta.

Riihessä päätettiin, että jokainen puolue saa yhden uuden salkun ja valitsee itse uuden ministerinsä. Keskusta kertoi jo aiemmin tänään, että uusi maa- ja metsätalousministeri on kansanedustaja Jari Leppä. Perussuomalaisten uusi kulttuuri-, urheilu- ja Eurooppaministeri on kansanedustaja Sampo Terho.

Iso ministeriruletti pyörähti liikkeelle talvella, kun pääministeri Juha Sipilä (kesk.) huolestui oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps.) kohtuuttomasta työtaakasta. Se sai hänet pohtimaan, pitäisikö ministerien määrää sittenkin lisätä. Lindström joutui maaliskuussa viikoksi sairauslomalle muun muassa korkean verenpaineen takia. Lindström jatkaa työministerinä.

Juttua päivitetty lisätiedoilla

Perussuomalaisten ministeripaikasta äänestettiin – kulttuurin salkku Sampo Terholle

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Uudeksi kulttuuri-, urheilu- ja eurooppaministeriksi on valittu perussuomalaisten Sampo Terho. 39-vuotias Terho on puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja ehdolla puolueen puheenjohtajaksi.

Kulttuuri- ja urheiluministerin tehtävien siirtymisestä kokoomukselta perussuomalaisille päätettiin alkuviikosta hallituksen puoliväliriihessä, kun ministerien määrää päätettiin lisätä kolmella. Tehtäviä on hoitanut Sanni Grahn-Laasonen, jolle jää opetusministerin tehtävät.

Ministeriehdokkaana äänestettiin perussuomalaisten eduskuntaryhmässä. Ehdolla oli myös kansanedustaja Mika Niikko.

Venäjän ulkoministeri Lavrov Suomeen

Kuva: lehtikuva / timo heikkala

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vierailee Suomessa ensi torstaina, kertoo ulkoministeriö. Hän tulee vierailulle ulkoministeri Timo Soinin (ps.) kutsusta.

Ministerien kahdenvälisten keskustelujen aiheina ovat Ukrainan, Syyrian ja Korean niemimaan tilanteet, Itämeren alueen turvallisuuskehitys sekä muut ajankohtaiset kansainväliset kysymykset.

Ministerit keskustelevat lisäksi Suomen ja Venäjän kahdenvälisistä asioista sekä alueellisista kysymyksistä mukaan lukien arktinen yhteistyö.

Lavrov tapaa Suomen-vierailullaan myös presidentti Sauli Niinistön.

Myös perussuomalaiset hyväksyi hallintarekisterin – Soini joulukuussa 2015: ”Hallintarekisteriä ei viedä eteenpäin”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Talousvaliokunnan puheenjohtaja kansanedustaja Kaj Turunen (ps.).

Eduskunnan talousvaliokunta on hyväksynyt mietinnön lakiesityksestä, johon kiistelty hallintarekisteri sisältyy.

Arvo-osuusjärjestelmää koskeva lakiesitys etenee eduskunnan suureen saliin. Oppositio on jättänyt mietintöön vastalauseen ja esittää lakiesityksen hylkäämistä.

Valiokunta käsitteli istunnossaan asiasta kutakuinkin saman paperin kuin viime keväänä, sillä hallitus ei ole antanut eduskunnalle uutta esitystä asiasta.

Valiokunta ehdottaa kuitenkin kolmea lausumaa. Valiokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.) korosti ensimmäistä lausumaa, jonka mukaan eduskunta edellyttää hallitusta valmistelemaan lainsäädäntöä, jolla mahdollistetaan verottajan tiedonsaanti hallintarekisteröidyistä osakkeista osinkoa saavista henkilöistä.

Lausuman mukaan tunnistamatta jäävältä edunsaajalta perittävä lähdevero on ”riittävän kannustava”. Turusen mukaan hallitus ei kuitenkaan ole sopinut lähdeveron suuruudesta.

Hallintarekisteriä aiemmin vastustaneille perussuomalaisille tarjottiin jo viime vuonna ratkaisuksi lähdeveron korottamista. Turuselle lähdeveron korotus ei kuitenkaan tuolloin riittänyt.

Turusen mukaan hallintarekisteristä keskusteltiin alkuviikon hallituksen puoliväliriihessä.

Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on toistuvasti vastustanut hallintarekisteriä. Esimerkiksi marraskuussa 2015 Soini kirjoitti blogissaan hallintarekisteriin liittyvän ”lukuisia moraalisia ja käytännön ongelmia”.

– Hallintarekisteriä ei viedä eteenpäin. Päätös on oikea ja vastaa perussuomalaisten linjaa. Tämä on ollut johdonmukainen kantamme jo viime eduskuntakaudella, Soini kirjoitti joulukuussa 2015.

SDP:n Lauri Ihalainen kritisoi hallituksen toimintatapaa, jossa asia tuotiin valiokuntaan vain parin päivän varotusajalla. Hän myös epäilee valiokunnan lausumien vaikutusta lain lopulliseen sisältöön.

”Käsittämätön linjaus verottajalta” – Eläkeläisjärjestö raivostui: Eikö saa enää edes syömistä tarjota?

Kuva: Thinkstock

Eläkkeensaajien keskusliitto EKL ei hyväksy verohallinnon uutta päätöstä. Ohjeen mukaan vapaaehtoistoiminnassa tarjottava maksuton ruokailu katsotaan veronalaiseksi tuloksi.

Jos yleishyödyllinen yhteisö tai julkisyhteisö tarjoaa kahvia, kahvileipää tai virvokkeita, sitä ei vielä pidetä veronalaisena ateriana. Mutta jos tarjoilu on niin runsas, että se korvaa normaalin lounasruoan tai illallisen, kyse on veronalaisesta ateriaedusta – jos ateria saadaan vastikkeena tehdystä työstä. Jos vapaaehtoiselle kuitenkin annetaan edellä mainittu etu, siitä ei voida tehdä ennakonpidätystä. Henkilön pitäisi itse ilmoittaa verottajalle veronkannon yhteydessä saamastaan etuudesta.

EKL:n jäsenyhdistyksissä toimii monituhatpäinen vapaaehtoistyöntekijöiden ja vertaisohjaajien armeija eri liikunta- ja kulttuuriryhmien vetäjinä. Liitto muistuttaa, että sen yhdistyksissä tekee vapaaehtoistyötä noin 6 500 henkilöä, jotka käyttävät aikaansa muiden hyväksi noin 90 000 tuntia kuukaudessa.

– Vapaaehtoisemme tekevät myös erittäin tärkeää työtä ulkoiluttaen vanhuksiamme sekä auttamalla heitä muutenkin monin eri tavoin. Mielestämme 100-vuotias Suomi ei ole koskaan osannut arvostaa eläkkeensaajajärjestöjen ja niiden jäsenyhdistysten tekemää äärettömän arvokasta työtä tarpeeksi, EKL jyrähtää.

Ylijäämäruoka on mieluummin laitettava biojätteeksi kuin tarjota se vapaaehtoisille.

Liitto pelkää, että mahdolliset veroseuraamukset eivät houkuttele uusia ihmisiä vapaaehtoistyöhön vaan päinvastoin karkottaa heidät tämän tärkeän työn parista.

– Esimerkiksi palvelutaloissa tullaan tämän verottajan käsittämättömän linjauksen myötä tilanteeseen, että ylijäämäruoka on mieluummin laitettava biojätteeksi kuin tarjota se vanhuksia ulkoiluttaville vapaaehtoisille.

Vapaaehtoistyöntekijöiden aterioiden verovapaudesta ei ole säädetty laissa erikseen. Eläkeläisjärjestö vaatii että tuloverolain 71 §:ään on ehdottomasti lisättävä veronalaisuutta koskeva poikkeus myös vapaaehtoisten ateriaetuudesta.

Keskustelua aiheesta