x

Työn tuhon kautta nousuun – Suomella työelämän ässäkäsi

Taas on tuottava työ vaarassa ja teollisuus menossa nurin. Nyt ei puhuta ensimmäistä kertaa työelämän luovasta tuhosta.

Jo 1700-luvulla keksittiin kehruujenny. Sitten työ alkoi liikkua liukuhihnalla, josta kehittyi automasaatio. Viime vuodet on puhuttu roboteista, työn digitalisoitumisesta ja viimeksi tekoälystä. Ja jokaisessa vaiheessa vanhanaikaisen tuotannollisen työn piti hävitä.

Paluuta menneeseen ei tällä kertaa ole, toteaa Aalto-yliopiston innovaatioiden johtamisen professori Liisa Välikangas. Hän sanoo muutoksen olevan monessa maassa jo pitkällä. Digitaalisuus, uudet virtuaaliset työtavat ja erilaiset alustat muokkaavat työn tekemisen malleja ja itse työelämää. Työ liikkuu sähköisesti ja sitä voi tehdä missä päin maailmaa tahansa.

– Kyse ei ole pätkätyöstä vaan moniduunitaloudesta. Siinä työntekijällä on monia työnantajia, Liisa Välikangas kuvailee.

Meneillään oleva muutos ei ole Välikankaan mielestä mörkö vaan suuri mahdollisuus. Edellyttäen, että työntekijät löytävät sisältään pienen yrittäjän. Välikangas myöntää, että työntekijällä pitää olla hinnoittelultaan kilpailukyistä osaamista, jotta hän pärjää uudessa tilanteessa

– Uusi työ on vapaampaa, ja työntekijä pystyy vanhoja malleja paremmin hallitsemaan tekemistään. En usko, että uuteen totuttuaan ihmiset haluavat palata enää perinteiseen konttorityöhön, Valikangas sanoo.

Toisenlaisiakin näkemyksiä on uuden työn autuudesta. Monilla aloilla työntekijät ovat huolissaan oikeuksistaan ja tulevaisuudestaan. Tähän saakka kun digitalisaatiosta ovat eniten intoilleet erilaisissa asiantuntija- tai tietotekniikkatehtävissä työskentelevät.

Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri muistuttaa, että digitalisaatio on nopeasti yleistynyt myös aloilla, joille sitä oli vaikea kuvitella nykyisessä laajuudessa kymmenen vuotta sitten. Esimerkiksi perinteiset taksit kilpailevat uber-taksien kanssa. Hotelleja haastaa airbnb, jonka kautta tavalliset ihmiset vuokraavat kotejaan.

Myös Kumpula-Natri pitää työelämän muutosta väistämättömänä; kyse ei ole enää joko-tai-asetelmasta.

– Muutos tarjoaa hyviä malleja työn tekemiseen uudella tavalla. Samalla pitää varoa, että innovaatioista ei tule uusia syrjäytymisen muotoja tai keinoja työn sivukulujen kiertämiseen, Miapetra Kumpula-Natri sanoo.

Kumpula-Natri kertoo EU-tasollakin mietityn, miten työntekijöiden asemaa turvataan. Hän on europarlamentin S&D-ryhmän kannanmuodostaja digitaalisiin sisämarkkinoihin liittyvässä valmistelutyössä.

Kumpula-Natrin mielestä ay-liikkeen ja edunvalvonnan pitäisi olla siellä, missä tulevaisuuden työntekijät ja työ eli internetissä. Hänen mukaansa myös lainsäädännön pitää huomioida digitaalisissa työsuhteissa työskentelevien oikeudet. Esimerkiksi Saksassa on jo pohdittu uber-kuskien edunvalvontaa.

– Ammattiyhdistysliikkeen pitäisi digitalisoitua työn perässä, Kumpula-Natri sanoo.

Kumpula-Natrin mielestä Suomi voi olla työelämän murroksen voittajia – mutta pelkää, että ennen sitä murros voi iskeä kovaa perinteisiin tuotannollisiin aloihin.

Kyse ei ole pätkätyöstä vaan moniduunitaloudesta. Siinä työntekijällä on monia työnantajia

Kumpula-Natri pitää Oulun ex-nokialaisia hyvänä esimerkkinä työelämän murroksessa korostuvasta osaamisesta. Ouluun on syntynyt Nokian hiipumisen jälkeen lukuisia uusia yrityksiä, ja etenkin suunnittelutehtävissä Nokialla olleiden työtilanne on hyvä.

Salossa, toisessa Nokia-kaupungissa, tilanne on päinvastainen. Siellä suuri osa työpaikoista oli tuotannossa eikä uusia korvaavia työpaikkoja ole löytynyt.

–  Nyt pitää miettiä, mikä osa tuotannon arvoketjusta voidaan säilyttää Suomessa, jos varsinainen tuotanto siirtyy muualle.

Ässä hihassa

Myös STTK:n pääekonomisti Ralf Sund näkee Suomen kannalta murroksessa paljon hyvää – siitä huolimatta, että hänkin uskoo globalisaation ja robotisaation syövän etenkin teollisuuden työpaikkoja.

Sundilla on vahva luotto suomalaiseen osaamiseen. Hän uskoo Suomen pystyvän ”arvokaappaukseen” globaaleilla työmarkkinoilla, joilla perinteisen valmistamisen osuus kustannuksista pienenee koko ajan.

– Poliittisilla päätöksillä pitäisi vahvistaa arvoketjun niitä rahakkaita osia, joissa suomalaisilla on erikoisosaamista. Suunnittelusta alkaen on paljon niin sanottuja välituotteita, joista riittää suomalaisille työtä ja vientituloja, Rald Sund uskoo.

Sund pitää ”erittäin suurena mahdollisuutena”, että tulevaisuudessa tuotanto voi vähitellen palata takaisin Suomeen – edellyttäen, että maa osaa pelata korttinsa oikein. Suomi kiinnostaa jo. Esimerkki tästä on kansainvälisten serverikeskusten perustaminen Suomeen. Suomen poliittista vakautta ja edullista energian hintaa arvostetaan.

– Myös fiksusti hoidettu ulkopolitiikka voi näkyä suomalaisen leivällä. Riskien vähyys ja monet tylsänä pidetyt asiat voivat epävarmoina aikoina merkittävästi vaikuttaa yritysten päätöksiin, Sund sanoo.

Tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa. Yksi arvio siitä on, että ihmiset yliarvioivat muutokset 30 vuoden aikajänteellä, mutta aliarvioivat tulevan 10 vuoden muutokset.

Aalto-yliopiston innovaatioiden johtamisen professori Liisa Välikangas uskoo nyt meneillään olevan muutoksen haastavan syvällisesti nykyiset työnteon mallit. Tämä vaatii uutta ajattelua niin työntekijöiltä kuin työnantajiltakin. Hän toivoo Suomessa mentävän muutokseen ”etukenossa, ei kertarysäyksellä”.

– Työntekijöillä pitäisi olla mahdollisuus harjoitella uusia työntekemisen malleja nykyisten tehtävien rinnalla. Tästä varmasti hyötyy myös työnantaja.

Välikangas sanoo työelämän muutoksen tulevan väistämättä myös Suomeen – joko rytinällä tai vähitellen seuraavan 10–15 vuoden aikana.

Jo nyt on nähtävissä merkkejä työelämän jakautumisesta hyväpalkkaisiin, korkeampaa osaamista vaativiin töihin ja halpatöihin. Näiden välistä työpaikat ovat pitkään vähentyneet muun muassa Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Samalla näissä maissa keskiluokan, suurinta osaa väestöstä edustavien peruskansalaisten, tulotaso on jäänyt suurelta osin 2000-luvun alun tasolle.

STTK:n pääekonomisti Ralf Sundin mukaan tilastot vahvistavat työelämän polarisaation, jota taantuma on osaltaan kiihdyttänyt. Tilastojen mukaan muutos ei ole toistaiseksi ollut Suomessa vielä kovin voimakas.

Sund sanookin Suomessa työelämän murroksesta ”otetun turhia kierroksia”. Hän muistuttaa pätkätyömarkkinoiden syntyneen jo 1990-luvun seurauksena. Tilastojen mukaan 20 vuoden aikana tilanne ei ole merkittävästi muuttunut. Tilanne on sama Yhdysvalloissa. Siellä selvitysten mukaan perinteisten työsuhteiden määrä on pysynyt viime vuodet ennallaan

– Ankeina aikoina luovan tuhon mekanismit voimistuvat ja uuden syntyminen keskittyy laidoille. Keskiluokan ammateissa kehitys on voimakkainta. En kuitenkaan pidä mahdottomana, että jossain vaiheessa tilanne muuttuu ja polarisaation tilalle tulee muuta, Sund sanoo.

Tilanne voidaan sössiä itse

Sund muistuttaa, että työelämää koskeviin muutoksiin voidaan osin vaikuttaa omilla päätöksillä. Esimerkiksi pohjoismainen hyvinvointimalli syntyi aikoinaan poliittisilla päätöksillä.

– Tämä on pitkälti omissa käsissämme. Suomen hallituksen pitäisi tässä tilanteessa panostaa osaamiseen, ei matalapalkka-alojen vahvistamiseen.

Sund näkee pelottavana vaihtoehdon, jossa keskiluokan työpaikkojen kato voimistuisi. Se merkitsisi Sundin mukaan tuloerojen kasvua, veroeroosiota ja talouden heikkenemistä.

Sund muistuttaa ennustamisen vaikeudesta. Hän sanoo lähes 40 vuoden työkokemuksella, että työmarkkinoita koskeet ennusteet yleensä ovat menneet pieleen.

– Työelämän ennustaminen on vaikeaa, mutta esimerkiksi ikärakenteen muutoksesta on selvää tietoa. Suomen pitäisikin rakentaa tiedossa olevien faktojen varaan nopean reagoimisen malli, jossa pienillä muutoksilla sopeuduttaisiin maailman muutoksiin.

Palkka ei ratkaise

Ralf Sund ei pidä työn hintaa jatkossa, 10–20 vuoden aikajänteellä, ratkaisevana tekijänä työpaikkojen sijoittumisessa. Kiinassa talouden kasvu on vetänyt vähitellen myös palkkoja kasvuun.

– Tästä asiasta on puhuttu läkähdyksiin viime vuodet. Ero työvoimakustannuksissa Suomen ja niin sanottujen halpamaiden välillä ohenee koko ajan, Sund sanoo.

Sundin mielestä hallitus veikkaa väärää hevosta, kun raivokkaasti yrittää saada kasvua aikaan.

– Kasvu on toisarvoinen asia työllisyyteen nähden.

Keskustelua aiheesta

Kovat tuulenpuuskat tekivät tuhoa – pahimmillaan 20 000 oli ilman sähköä

Kova tuuli on aiheuttanut harmia eri puolilla maata. Sunnuntaina puuskittainen tuuli muun muassa katkoi sähköjä ja kaatoi puita.

Illalla junaliikenne jouduttiin keskeyttämään Kouvolan ja Mikkelin välillä puun kaaduttua radalle.

Kaatuneet puut häiritsivät liikennettä myös Viitostiellä Etelä-Savossa Juvan kohdalla.

Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Antti Kokko kertoo, että kovimmat tuulilukemat mitattiin Kittilässä, jossa tuuli puhalsi 28 metriä sekunnissa.

Kokon mukaan tuulenpuuskat yltyivät 20–25 metriin sekunnissa useilla paikkakunnilla Etelä- ja Keski-Suomessa.

Energiateollisuuden sähkökatkoseurannan mukaan pahimmillaan sähköt olivat poikki sunnuntai-iltana yli 20 000 asiakkaalta.

Sähkökatkokartan mukaan häiriöitä oli etenkin maan kaakkoisosassa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Sosialidemokraatit jäivät 10 prosenttiyksikön päähän CDU:sta Saarlandin osavaltiovaaleissa Saksassa

Kuva: LEHTIKUVA / OLIVER DIETZE
CDU:n kannattajilla oli aihetta riemuun.

Saksassa liittokansleri Angela Merkelin johtama kristillisdemokraattinen CDU on voittanut selvästi Saarlandin osavaltiovaalit, kertoo yleisradioyhtiö ZDF.

Sen mukaan CDU olisi saamassa äänistä 40 prosenttia ja sosiaalidemokraattien SPD 30 prosenttia.

Saarland on pieni, noin miljoonan asukkaan osavaltio läntisessä Saksassa Ranskan rajalla. Se on CDU:n perinteistä kannatusaluetta.

Saksassa järjestetään alkusyksystä liittopäivävaalit, joissa SPD:n on odotettu haastavan CDU:n valta-aseman.

SPD:n odotukset Saarlandin vaaleissakin olivat suuret, mutta ne eivät realisoituneet tulokseen.

SPD on ollut koko maan kattavissa kannatusmittauksissa nosteessa sen jälkeen, kun puolue valitsi johtajakseen entisen Euroopan parlamentin puhemiehen Martin Schulzin.

Keskustelua aiheesta

Keskusta-oikeisto näytti voittavan Bulgarian parlamenttivaalit

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Dimitar Dilkoff
Entinen pääministeri Boiko Borisov äänestämässä.

Bulgarian entisen pääministerin Boiko Borisovin keskusta-oikeistolainen GERB-puolue näytti sunnuntai-iltana voittavan maan ennenaikaiset parlamenttivaalit.

Ovensuukyselyiden mukaan EU-myönteinen GERB oli saamassa äänistä noin 32 prosenttia ja Venäjä-mielisempi sosialistipuolue noin 28 prosenttia.

Kolmospaikasta kisasivat kansallismielinen Yhdistyneet patriootit ja maan turkkilaisvähemmistöä edustava MDL.

Hallituksen muodostamisesta ennustetaan hankalaa, koska pääpuolueet tuskin mahtuvat samaan hallitukseen, MDL ja patriootit vielä vähemmän.

Bulgaria ajautui ennenaikaisiin vaaleihin, kun Borisov hajotti hallituksensa hänen tukemansa ehdokkaan hävittyä presidentinvaalit sosialistien ehdokkaalle viime vuoden lopulla.

Parlamenttivaalit olivat Bulgariassa kolmannet neljän vuoden sisällä.

Keskustelua aiheesta

Hallitusneuvottelut päättyivät umpikujaan Pohjois-Irlannissa

Pohjois-Irlannin kolme viikkoa kestäneet hallitusneuvottelut eivät johda tulokseen.

Katolisia tasavaltalaisia edustava Sinn Fein -puolue ilmoitti sunnuntai-iltana neuvottelujen päätyneen umpikujaan, vaikka virallinen takaraja tuloksen saamiseen onkin vasta maanantaina.

Läheisiä suhteita Britanniaan kannattava Demokraattinen unionistipuolue DUP voitti niukasti Pohjois-Irlannin alueparlamenttivaalit kuun alussa.

Se sai kuitenkin vain yhden parlamenttipaikan enemmän kuin Sinn Fein, ja ensimmäistä kertaa maakunnan historiassa unionistipuolueet menettivät enemmistönsä alueparlamentissa.

Jos sopua ei saada aikaiseksi maanantain takarajaan mennessä, koko alueparlamentti voidaan hajottaa ja alue ottaa Britannian suoraan hallintaan. Toinen vaihtoehto on uusien vaalien järjestäminen.

Keskustelua aiheesta

Ahvenanmaalla mitattiin tänään 15,9 lämpöastetta

Lämpötila nousi sunnuntaina maan lounaisosissa poikkeuksellisen korkeisiin lukemiin, kertoo Ilmatieteen laitos.

Ahvenanmaan Jomalassa mitattiin peräti 15,9 lämpöastetta, mikä oli päivän korkein mittaustulos Suomessa.

Maaliskuun lämpötilaennätystä sunnuntain mittaustulos ei kuitenkaan hätyyttele, sillä maaliskuussa 2007 Helsinki-Vantaan lentoasemalla mitattiin 17,5 asteen lämpötila.

Myös Manner-Suomessa mitattiin sunnuntaina korkeita lämpötiloja. Kaarinassa elohopea nousi 13,3 asteeseen ja Salossa 12,6 asteeseen.

Lämpötilat nousivat sunnuntaina plussan puolelle koko maassa Lappia myöten. Esimerkiksi Rovaniemellä mitattiin sunnuntaina seitsemän ja Enontekiöllä kaksi plusastetta.

Sää kylmenee uuden viikon alkamisen myötä, kun Suomen yli kulkee maanantaina syvä matalapaineen keskus.

Keskustelua aiheesta