x

Työnantajalinnakkeen keino parantaa tehokkuutta: 26 saa lähtöpassit EK:sta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Jyri Häkämies on Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n yhteistoimintaneuvottelut on saatu päätökseen. 26 henkilön työsuhde päättyy yt-neuvottelujen seurauksena. Lisäksi kolme henkilöä on neuvottelujen aikana siirtynyt uusiin tehtäviin. Yhteensä työntekijöiden määrä vähenee 29:lla. Jatkossa EK:ssa työskentelee 80 henkilöä.

Perusteena yt-neuvottelujen käynnistämiseen olivat EK:n mukaan tehokkuuden parantaminen toiminnan uudelleenjärjestelyjen kautta, EK:n ja jäsenliittojen työnjako sekä muutokset EK:n työmarkkinaroolissa.

EK:n uudessa organisaatiossa on kuusi vastuualuetta: yrittäjyys ja elinkeinopolitiikka (sisältää pk-yritykset, koulutus ja tutkimus, kestävä liiketoiminta), EU- ja kauppapolitiikka, työelämä, talouspolitiikka, yrityslainsäädäntö ja hallinto sekä viestintä ja HR.

EK kertoo tiedotteessaan, että myös liiton toimintatapaa on uuden strategian myötä uudistettu. Sen tarkoitus on tukea Suomen uudistumista ja kasvua. Tavoitteena on EK:n mukaan nostaa Suomi yritysten toimintaympäristönä muiden Pohjoismaiden joukkoon.

VVO-yhtymä yllättää: ”Uudistuttuamme yrityksenä uudistamme myös nimemme”

Kuva: Kari Hulkko

VVO-yhtymä Oyj on nyt Kojamo. Nimenmuutoksen taustalla on yhtiön merkittävä uudistuminen. Konsernin emoyhtiö toimii jatkossa asuntojen nimestä erottuvalla uudella nimellä, joka otetaan käyttöön heti.

VVO tiedotti asiasta maanantaina.

Kojamo Oyj keskittyy asuntosijoittamiseen Suomessa ja uudistaa vuokra-asumista.

– Vuokra-asumiseen liittyy paljon vanhaa ajattelua, jonka uudistaminen vaatii rohkeutta. Lumo-verkkokauppa on ollut menestys ja antanut vallan asiakkaalle. Suomi kaupungistuu ja elämämme kansainvälistyy. Kun muutoksen tuulet puhaltavat, tarvitaan raikkaita ajatuksia ja kykyä yllättää asiakkaat iloisesti. Otamme haasteen vastaan. Mielestämme jokaisella on oikeus parempaan kaupunkiasumiseen, toimitusjohtaja Jani Nieminen sanoo.

Nimenmuutoksen taustalla on yhtiössä toteutettu merkittävä uudistuminen. Nyt yhtiö sanoo haluvansa selkeyttää nimenmuutoksella toimintaansa ja vahvistaa kilpailukykyään. Asukkaiden arkeen muutos ei vaikuta.

– 100-vuotiaassa Suomessa olemme suomalaisuudestamme ylpeä yritys. Tehtävänämme on ymmärtää, kuinka ihmiset haluavat tulevaisuudessa asua. Vakaa kannattavuutemme auttaa tarttumaan rohkeasti huomiseen. Uudistuttuamme yrityksenä uudistamme myös nimemme, Nieminen sanoo.

Kojamo tarkoittaa suurta koiraslohta.

Kojamo Oyj on konsernin emoyhtiö ja 4,3 miljardin euron asunto-omaisuuden arvollaan mitattuna Suomen suurin kiinteistösijoittaja. Yhtiön osuus koko vuokra-asuntomarkkinasta on noin 4,2 prosenttia. Lumo tarjoaa asumisen ratkaisuja asiakkaillemme yli 31 000 asunnolla ja VVO-nimi jää käyttöön 3 800 asunnon ei-kaupallisessa vuokrauksessa.

Viiden vuoden aikana konserni on investoinut vapaiden markkinoiden kaupalliseen vuokra-asumiseen lähes 1,5 miljardia euroa. Rakenteille on tullut 3 872 uutta vapaa-rahoitteista asuntoa. Yhtiö on myös ostanut merkittävän määrän asuntoja sekä tuonut asumiseen palvelumuotoilun Lumo-brändiin kuuluvana.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kuluttajien luottamus talouteen oli kaikkien aikojen ennätystasolla maaliskuussa

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamus talouteen oli kaikkien aikojen ennätystasolla maaliskuussa. Samaan on päästy aiemmin vain syyskuussa 2010.

Kuluttajilla on hyvin valoisa näkemys sekä omasta että Suomen taloudesta. Myös työttömyyskehitykseen suhtaudutaan optimistisesti. Kuluttajat pitävät lisäksi taloutensa säästämismahdollisuuksia hyvinä seuraavan vuoden aikana.

Kuluttajien luottamusindikaattori oli maaliskuussa 22,9, kun se helmikuussa oli 20,8 ja viime vuoden maaliskuussa 10,4. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 11,9.

Keskustelua aiheesta

”Siirtää aina yrittäjän riskiä työntekijälle” – SAK: Nollatuntisopimusten epäkohdat on viimein korjattava

SAK ehdottaa työsopimuksiin työnantajaa sitovaa tuntikirjausta.

Suomen suurin palkansaajakeskusjärjestö korostaa nollatuntisopimusten pelisääntöjä pohtivassa työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä, että työsopimus, jossa työnantajalla ei ole velvollisuutta antaa yhtään työtuntia, on kohtuuton.

 – Nollatuntisopimus siirtää aina yrittäjän riskiä työntekijälle, sanoo johtaja Annika Rönni-Sällinen.

Hän painottaa, että nollatuntisopimusten epäkohdat ovat kaikkien tiedossa ja ne on viimein korjattava.

– Työsuhteen muodolla kikkailu on estettävä. Osa työnantajista käyttää nollatuntisopimuksia tai muita osa-aikaisia työsopimuksia kiertääkseen työnantajan velvoitteita, kuten koeaikaa, sairauslomaa ja irtisanomissuojaa koskevia määräyksiä.

– Työtunnit voivat vähentyä tai tippua nollaan ilman irtisanomisperusteita, ja velvollisuus maksaa palkkaa katkeaa. Työntekijä on tällöin käytännössä täysin ilman irtisanomissuojaa, Rönni-Sällinen kuvaa ongelmaa.

Työsuhteen muodolla kikkailu on estettävä.

Annika Rönni-Sällinen tähdentää, että nyt tarvitaan lakimuutoksia, jotka selkeyttävät tilannetta, jossa työntekijä työskentelee jatkuvasti enemmän kuin mitä hänen työsopimuksensa mukainen vähimmäistuntimäärä on.

– Olisi kaikkien osapuolten kannalta parempi, että työajan vakiintumisesta säädettäisiin laissa. Samalla on taattava, että työntekijän ja työnantajan velvollisuudet ovat tasapainossa. Työntekijällä ei voi olla velvollisuutta ottaa vastaan enempää työtä kuin mitä työnantajalla on työsopimuksen perusteella velvollisuus antaa.

Metsäyhtiöiltä vaaditaan korvauksia puukartellista

Kuva: Kari Hulkko

Helsingin käräjäoikeudessa alkaa tänään metsäyhtiöiden puukartelliin liittyvän laajan vahingonkorvausjutun käsittely.

Metsänomistajat vaativat metsäyhtiöiltä vahingonkorvauksia puun alihinnoittelusta vuosina 1998–2004.

Yksityisiä metsänomistajia on jutussa liki 500. He vaativat korvauksia Stora Ensolta, UPM-Kymmeneltä ja Metsäliitto Osuuskunnalta.

Puun ostokartellin aikana yhtiöt vaihtoivat liiketoimintaansa liittyviä tietoja ja jakoivat markkinoita lainvastaisesti.

Öljyn hinta noussut 50 dollariin tynnyriltä – tuotannon rajoitukset purreet

Suuret öljyntuottajamaat ovat tänään koolla arvioimassa joulukuista päätöstään öljyntuotannon vähentämisestä.

Tuotannon rajoitukset näyttävät purreen. Raakaöljyn hinta on tällä hetkellä noin 50 dollaria tynnyriltä.

Vuosi sitten hinta oli vaipunut 30 dollarin vaiheille, mutta elpyi nousuun vuoden loppua kohti.

Parhaimmillaan hinta on ollut yli 55 dollaria tynnyriltä.

Öljyntuottajamaiden järjestön Opecin jäsenet päättivät vähentää raakaöljyn tuotantoaan 1,2 miljoonalla tynnyrillä päivässä puolen vuoden ajan nostaakseen öljyn hintaa ja vähentääkseen ylitarjontaa.

Tuottajista ainakin Saudi-Arabia on vähentänyt tuotantoaan sovittua enemmän.

Myös yksitoista Opecin ulkopuolista maata lupasi vähentää tuotantoaan vajaalla 600 000 tynnyrillä.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi helmikuussa, että öljyntuotannon rajoitukset ovat toteutuneet miltei täysimääräisesti.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta