Työnvälitysalustat tekevät tuloaan myös Suomeen – Verkon työtoreilta etsitään keikkoja

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
Petri Rouvinen teetti kansainvälisen työnvälitysalustan kautta kannet kirjalleen, joka käsittelee keskisuurten yritysten roolia Suomen taloudessa.

Verkon digitaaliset työnvälitysalustat tarjoavat työn teettäjille ja tekijöille tilaisuuden kohdata toisiaan aiempaa helpommin. Kun Etlatieto Oy:n toimitusjohtaja Petri Rouvinen tarvitsi suunnittelijaa kirjan kansille, hän laati ilmoituksen työkeikkoja välittävään Upwork-palveluun.

– Ilmoitin sunnuntai-iltana, mitä haluan ja mitä voisin maksaa. Maanantaina töihin tullessa vastauksia oli tullut seitsemältä tarjokkaalta, joista valitsin yhden. Iltapäivällä kansi oli valmis ja maksoin palkkion alustan kautta.
Digialustoilla roolit työntekijän ja toimeksiantajan välillä voivat myös vaihdella.

– Olen itse ajatellut, että jos Uber olisi laillinen Suomessa, voisin hyvin heittää jonkun keikan. Pientä kakkosluukkua voisi vuokrata Airbnb:n kautta. Olen myös kiinnostunut visuaalisesta esittämisestä, ja voisin silloin tällöin varata pari tuntia jonkun ihmisen Power Point -esityksen hiomiseen.

Rouvinen on tutustunut myös pintaa syvemmältä työnvälitysalustoihin Swipe-hankkeessa, jossa tarkastellaan työnteon ja talouden uusia muotoja. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun johtamassa hankkeessa ovat mukana Työterveyslaitos TTL ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla, jossa Rouvinen on tutkimusjohtaja.

Ruotsissa jo tuttu juttu

– Suomessa keskustelu työnvälitysalustoista on ollut vähäistä, mutta se on vilkastumassa, arvioi vanhempi tutkija Mervi Hasu TTL:sta.

Ruotsissa ja Englannissa alustavälitteistä työtä on tehnyt aikuisista eräiden arvioiden mukaan jo 11–12 prosenttia ja työtä niistä on hakenut noin viidennes. Hasun mukaan Suomessa alustoja on vielä melko vähän, mutta ne ovat lisääntymässä.

Tunnetuimpiin alustoihin kuuluu mobiilipalvelu Treamer, joka saattaa yhteen kotitalouksia ja keikkatöitä etsiviä nuoria aikuisia. Treamer samoin kuin esimerkiksi Palkkaus.fi ja Suoratyö.fi hoitavat myös palkanmaksun kiemurat työn teettäjän puolesta.

Keikkatyön kynnystä alentavat samalla periaatteella myös laskutuspalvelut, joiden kautta hoituu palkanmaksu sivukuluineen. Näitä ”kevytyrittäjille” tarkoitettuja sivustoja ovat Eezy ja Ukko.

Pelisäännöt uusiksi

– Virtuaalialustat haastavat vanhat tavat tarjota palveluita ja sopia työn tekemisen säännöistä. Tyypillistä on, että niissä maksetaan tiukasti työsuoritteesta, ei paikalla olemisesta. Alustat tarjoavat hyvin reaaliaikaisen ja kilpaillun työmarkkinan, Rouvinen määrittelee.

Toistaiseksi työpanoksen myyminen alustan kautta on useimmille harrastus tai lisätulojen lähde. Tulovirrat ovat yleensä pieniä tai satunnaisia.
Lisäansioita voi joka tapauksessa olla luvassa myös työmarkkinoiden ulkopuolelle joutuneille ihmisille. Jos perustulo tulee joskus voimaan, alustoilta voi hankkia sen päälle tulonlisää.

Hasu arvioi, että todennäköisesti yhä useammat yritykset alkavat tutkia, miten hankkia kilpailuetua pilvipalveluiden ja alustojen kautta. Tähän kuitenkin liittyy paljon juridisia, eettisiä ja tietoturvakysymyksiä.

Myös Rouvisen mukaan pelisääntöjä on syytä pohtia. Lähtökohtana pitäisi olla, että kaikki elinkeinotoiminta on sinänsä sallittua, mutta velvoitteet olisivat samoja. Jakamistalouteen piiriin laskettavaa Uberia ja muitakin alustoja varten voisi Rouvisen mielestä luoda kokeilulainsäädännön ennen päätöksiä toiminnan vakinaistamisesta.

SAK: Riski siirtyy työntekijän piikkiin

Digitaalisten työnvälitysalustojen ideana on minimoida työnantajan kustannuksia, sanoo kehittämispäällikkö Juha Antila SAK:sta. Vaarana on hänen mukaansa palkkatason tippuminen.

– Työehtosopimusta on noudatettava, kun ihminen on palkkatyösuhteessa. Tämä koskee myös vuokratyöfirmoja. Sen sijaan yksinyrittäjä voi esimerkiksi siivota vitosella tunti. Tästä seuraa myös kilpailun vääristymistä.

Hän huomauttaa, että reaaliaikainen keikkatyö ei ole mikään uusi ilmiö. Esimerkiksi kaupan alalla on tavallista, että töistä lähetetään tekstiviesti ja tehtävän saa ensiksi vastannut. Antilan mukaan tällaisessa keikkatyössä riski siirtyy kokonaan työntekijälle.

– Yrittämiseen kuuluu tietty riski, mutta myös mahdollisuus vaurastua. Keikkatyössä työntekijä joutuu olemaan toistuvasti ilman tuloa, ja riski siirtyy työntekijän piikkiin. Esimerkiksi sairausajalta ei saa palkkaa.

Keikkatalouden vaarana Antila näkee myös sen, että työnantajat eivät halua enää rakentaa ehjiä työkokonaisuuksia ja työllistää säännöllisesti. Keikkatyöläisiä lisäksi pidetään listoilla paljon, ja he joutuvat kilpailemaan toisiaan vastaan.

Tuottavuus ei parane

Koko kansantalouteen liittyvä ongelma Antilan mukaan on, että keikkatyö ei paranna tuottavuutta.

– Tuotannon laatu ei parane, vaan alennetaan tekemisen hintaa. Ihmisten ammattitaito ei kasva, eikä heidän koko potentiaaliaan hyödynnetä. Suunta on väärä, sillä olisi tärkeää panostaa jalostusarvon nostamiseen ja innovaatioihin.
Antilan mukaan yleissitovat työehtosopimukset on pidettävä voimassa.

– Tieto alan palkkatasosta pitää olla laajaa, jotta alihinnoittelua voitaisiin välttää. Tietoinen alipalkkaus ainakin palkkatyösuhteissa pitäisi myös kriminalisoida ja sanktioida.

Jotkut alustoihin liittyvät pelisäännöt voivat Antilan mukaan olla kansallisia. Koska isot palvelualustat ovat globaaleja yrityksiä, osa asioista pitää ratkaista isommissa ympyröissä EU:ssa tai kansainvälisessä työjärjestö ILOssa.

Tarja Repo

 

 

Keskustelua aiheesta

Kesäkoulu antaa eväitä uudelle vaikuttajasukupolvelle – vielä ehdit mukaan!

Kuva: Kari Hulkko

Miten digitalisaatio muuttaa työmarkkinoita? Mitä olisi feministinen työmarkkinapolitiikka? Onko kolmikannalla tulevaisuutta? Miten koulutuspolitiikkaa ja sosiaaliturvaa pitäisi uudistaa työelämän kehityksen näkökulmasta?

Ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiö ja Demarinuoret etsivät osallistujia 16.6–18.6.2017 pidettävään työpoliittisen kesäkouluun, jossa tarjotaan osallistujille edellytyksiä osallistua työelämästä käytävään keskusteluun ja rakennetaan uutta työelämäverkostoa.

Kesäkoulu järjestetään Kokouskeskus Kiljavanrannassa, joka sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Nurmijärven keskustasta.

Työpoliittisen kesäkoulun avaa Social Europe Journalin päätoimittaja ja London Schoolf of Economicsin Henning Meyer, jonka avausluento käsittelee digitalisaatiota, työelämän muutosta ja työllisyyspolitiikkaa.

Kesäkoulussa alustaa myös valtakunnansovittelija Minna Helle.

Voit tutustua ohjelmaan ja hakuohjeisiin täällä: http://sorsafoundation.fi/fi/haku-tyopoliittiseen-kesakouluun-2017/

Keskustelua aiheesta

Venäjän ulkoministeri Lavrov Suomeen

Kuva: lehtikuva / timo heikkala

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vierailee Suomessa ensi torstaina, kertoo ulkoministeriö. Hän tulee vierailulle ulkoministeri Timo Soinin (ps.) kutsusta.

Ministerien kahdenvälisten keskustelujen aiheina ovat Ukrainan, Syyrian ja Korean niemimaan tilanteet, Itämeren alueen turvallisuuskehitys sekä muut ajankohtaiset kansainväliset kysymykset.

Ministerit keskustelevat lisäksi Suomen ja Venäjän kahdenvälisistä asioista sekä alueellisista kysymyksistä mukaan lukien arktinen yhteistyö.

Lavrov tapaa Suomen-vierailullaan myös presidentti Sauli Niinistön.

”Käsittämätön linjaus verottajalta” – Eläkeläisjärjestö raivostui: Eikö saa enää edes syömistä tarjota?

Kuva: Thinkstock

Eläkkeensaajien keskusliitto EKL ei hyväksy verohallinnon uutta päätöstä. Ohjeen mukaan vapaaehtoistoiminnassa tarjottava maksuton ruokailu katsotaan veronalaiseksi tuloksi.

Jos yleishyödyllinen yhteisö tai julkisyhteisö tarjoaa kahvia, kahvileipää tai virvokkeita, sitä ei vielä pidetä veronalaisena ateriana. Mutta jos tarjoilu on niin runsas, että se korvaa normaalin lounasruoan tai illallisen, kyse on veronalaisesta ateriaedusta – jos ateria saadaan vastikkeena tehdystä työstä. Jos vapaaehtoiselle kuitenkin annetaan edellä mainittu etu, siitä ei voida tehdä ennakonpidätystä. Henkilön pitäisi itse ilmoittaa verottajalle veronkannon yhteydessä saamastaan etuudesta.

EKL:n jäsenyhdistyksissä toimii monituhatpäinen vapaaehtoistyöntekijöiden ja vertaisohjaajien armeija eri liikunta- ja kulttuuriryhmien vetäjinä. Liitto muistuttaa, että sen yhdistyksissä tekee vapaaehtoistyötä noin 6 500 henkilöä, jotka käyttävät aikaansa muiden hyväksi noin 90 000 tuntia kuukaudessa.

– Vapaaehtoisemme tekevät myös erittäin tärkeää työtä ulkoiluttaen vanhuksiamme sekä auttamalla heitä muutenkin monin eri tavoin. Mielestämme 100-vuotias Suomi ei ole koskaan osannut arvostaa eläkkeensaajajärjestöjen ja niiden jäsenyhdistysten tekemää äärettömän arvokasta työtä tarpeeksi, EKL jyrähtää.

Ylijäämäruoka on mieluummin laitettava biojätteeksi kuin tarjota se vapaaehtoisille.

Liitto pelkää, että mahdolliset veroseuraamukset eivät houkuttele uusia ihmisiä vapaaehtoistyöhön vaan päinvastoin karkottaa heidät tämän tärkeän työn parista.

– Esimerkiksi palvelutaloissa tullaan tämän verottajan käsittämättömän linjauksen myötä tilanteeseen, että ylijäämäruoka on mieluummin laitettava biojätteeksi kuin tarjota se vanhuksia ulkoiluttaville vapaaehtoisille.

Vapaaehtoistyöntekijöiden aterioiden verovapaudesta ei ole säädetty laissa erikseen. Eläkeläisjärjestö vaatii että tuloverolain 71 §:ään on ehdottomasti lisättävä veronalaisuutta koskeva poikkeus myös vapaaehtoisten ateriaetuudesta.

Keskustelua aiheesta

Demokraatin vappunumeron voi lukea näköislehtenä maksutta

Kuva: Ilkka Yrjä

Helsingin postikeskuksessa järjestettiin keskiviikkoiltana ja torstain vastaisena yönä poliittinen mielenilmaus, käytännössä ulosmarssi, joka saattaa viivästyttää myös Demokraatti-lehden vappunumeron jakelua.

Postin mukaan ammattiosaston järjestämä mielenilmaus viivästyttää osittain postinkulkua tänään torstaina.

Demokraatin vappunumeron voi lukea näköislehtenä maksutta Lehtiluukussa.

linkki: http://www.lehtiluukku.fi/lue/demokraatti-27.4.2017/146062.html

Toimitus pahoittelee lehden tilaajille mahdollisesti koituvaa harmia.

Tilapäinen oleskelulupa tarpeen – Diakonissalaitokselta ratkaisu paperittomien tilanteeseen

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Paperittomille ihmisille pitäisi myöntää tilapäinen oleskelulupa, esittää Helsingin Diakonissalaitos. Lisäksi heillä pitäisi olla paremmat mahdollisuudet laillistaa Suomessa oleskelunsa työn kautta.

Diakonissalaitoksella arvioidaan, että Suomessa on vastaisuudessa yhä enemmän kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita, joita ei saada poistetuksi maasta. Paperittomien tilannetta on selvitetty laitoksen Suojattomat-hankkeessa.

Selvityksen perusteella Suomeen jäädään luvattomasti silloin, kun elämä paperittomana on huonoista vaihtoehdoista vähiten huono. Monilla paperittomiksi jääneillä on toiveena löytää työpaikka ja sitä kautta oleskelulupa.

– Monilla on (…) osaamista, jonka avulla heillä olisi täysin realistisia mahdollisuuksia työllistyä Suomessa, jos heillä olisi työntekoon oikeus, raportissa arvioidaan.

Paperiton on altis hyväksikäytölle ja jopa ihmiskaupalle.

Paperittomien hätämajoituksen tarve on selvityksen mukaan ollut toistaiseksi vähäinen. Monilla on Suomessa sellaisia verkostoja, joiden tuella he pystyvät majoittumaan tilapäisesti.

Sen sijaan omakielistä neuvontaa ja psykososiaalista tukea tarvittaisiin runsaasti. Diakonissalaitoksen mukaan järkevintä on keskittää paperittomien vähäiset palvelut saman katon alle.

Kun paperittomilla ei ole normaaleja mahdollisuuksia järjestää asumistaan ja toimeentuloaan, he ovat vaarassa päätyä pimeille asunto- ja työmarkkinoille. Paperiton on myös altis hyväksikäytölle ja jopa ihmiskaupalle. Epätoivoisessa tilanteessa myös radikalisoitumisen riski kasvaa, todetaan raportissa.

Raportin mukaan on huolestuttavaa, jos paperittomina elävät menettävät kokonaan luottamuksensa suomalaisia viranomaisia kohtaan.