x

Työnvälitysalustat tekevät tuloaan myös Suomeen – Verkon työtoreilta etsitään keikkoja

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
Petri Rouvinen teetti kansainvälisen työnvälitysalustan kautta kannet kirjalleen, joka käsittelee keskisuurten yritysten roolia Suomen taloudessa.

Verkon digitaaliset työnvälitysalustat tarjoavat työn teettäjille ja tekijöille tilaisuuden kohdata toisiaan aiempaa helpommin. Kun Etlatieto Oy:n toimitusjohtaja Petri Rouvinen tarvitsi suunnittelijaa kirjan kansille, hän laati ilmoituksen työkeikkoja välittävään Upwork-palveluun.

– Ilmoitin sunnuntai-iltana, mitä haluan ja mitä voisin maksaa. Maanantaina töihin tullessa vastauksia oli tullut seitsemältä tarjokkaalta, joista valitsin yhden. Iltapäivällä kansi oli valmis ja maksoin palkkion alustan kautta.
Digialustoilla roolit työntekijän ja toimeksiantajan välillä voivat myös vaihdella.

– Olen itse ajatellut, että jos Uber olisi laillinen Suomessa, voisin hyvin heittää jonkun keikan. Pientä kakkosluukkua voisi vuokrata Airbnb:n kautta. Olen myös kiinnostunut visuaalisesta esittämisestä, ja voisin silloin tällöin varata pari tuntia jonkun ihmisen Power Point -esityksen hiomiseen.

Rouvinen on tutustunut myös pintaa syvemmältä työnvälitysalustoihin Swipe-hankkeessa, jossa tarkastellaan työnteon ja talouden uusia muotoja. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun johtamassa hankkeessa ovat mukana Työterveyslaitos TTL ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla, jossa Rouvinen on tutkimusjohtaja.

Ruotsissa jo tuttu juttu

– Suomessa keskustelu työnvälitysalustoista on ollut vähäistä, mutta se on vilkastumassa, arvioi vanhempi tutkija Mervi Hasu TTL:sta.

Ruotsissa ja Englannissa alustavälitteistä työtä on tehnyt aikuisista eräiden arvioiden mukaan jo 11–12 prosenttia ja työtä niistä on hakenut noin viidennes. Hasun mukaan Suomessa alustoja on vielä melko vähän, mutta ne ovat lisääntymässä.

Tunnetuimpiin alustoihin kuuluu mobiilipalvelu Treamer, joka saattaa yhteen kotitalouksia ja keikkatöitä etsiviä nuoria aikuisia. Treamer samoin kuin esimerkiksi Palkkaus.fi ja Suoratyö.fi hoitavat myös palkanmaksun kiemurat työn teettäjän puolesta.

Keikkatyön kynnystä alentavat samalla periaatteella myös laskutuspalvelut, joiden kautta hoituu palkanmaksu sivukuluineen. Näitä ”kevytyrittäjille” tarkoitettuja sivustoja ovat Eezy ja Ukko.

Pelisäännöt uusiksi

– Virtuaalialustat haastavat vanhat tavat tarjota palveluita ja sopia työn tekemisen säännöistä. Tyypillistä on, että niissä maksetaan tiukasti työsuoritteesta, ei paikalla olemisesta. Alustat tarjoavat hyvin reaaliaikaisen ja kilpaillun työmarkkinan, Rouvinen määrittelee.

Toistaiseksi työpanoksen myyminen alustan kautta on useimmille harrastus tai lisätulojen lähde. Tulovirrat ovat yleensä pieniä tai satunnaisia.
Lisäansioita voi joka tapauksessa olla luvassa myös työmarkkinoiden ulkopuolelle joutuneille ihmisille. Jos perustulo tulee joskus voimaan, alustoilta voi hankkia sen päälle tulonlisää.

Hasu arvioi, että todennäköisesti yhä useammat yritykset alkavat tutkia, miten hankkia kilpailuetua pilvipalveluiden ja alustojen kautta. Tähän kuitenkin liittyy paljon juridisia, eettisiä ja tietoturvakysymyksiä.

Myös Rouvisen mukaan pelisääntöjä on syytä pohtia. Lähtökohtana pitäisi olla, että kaikki elinkeinotoiminta on sinänsä sallittua, mutta velvoitteet olisivat samoja. Jakamistalouteen piiriin laskettavaa Uberia ja muitakin alustoja varten voisi Rouvisen mielestä luoda kokeilulainsäädännön ennen päätöksiä toiminnan vakinaistamisesta.

SAK: Riski siirtyy työntekijän piikkiin

Digitaalisten työnvälitysalustojen ideana on minimoida työnantajan kustannuksia, sanoo kehittämispäällikkö Juha Antila SAK:sta. Vaarana on hänen mukaansa palkkatason tippuminen.

– Työehtosopimusta on noudatettava, kun ihminen on palkkatyösuhteessa. Tämä koskee myös vuokratyöfirmoja. Sen sijaan yksinyrittäjä voi esimerkiksi siivota vitosella tunti. Tästä seuraa myös kilpailun vääristymistä.

Hän huomauttaa, että reaaliaikainen keikkatyö ei ole mikään uusi ilmiö. Esimerkiksi kaupan alalla on tavallista, että töistä lähetetään tekstiviesti ja tehtävän saa ensiksi vastannut. Antilan mukaan tällaisessa keikkatyössä riski siirtyy kokonaan työntekijälle.

– Yrittämiseen kuuluu tietty riski, mutta myös mahdollisuus vaurastua. Keikkatyössä työntekijä joutuu olemaan toistuvasti ilman tuloa, ja riski siirtyy työntekijän piikkiin. Esimerkiksi sairausajalta ei saa palkkaa.

Keikkatalouden vaarana Antila näkee myös sen, että työnantajat eivät halua enää rakentaa ehjiä työkokonaisuuksia ja työllistää säännöllisesti. Keikkatyöläisiä lisäksi pidetään listoilla paljon, ja he joutuvat kilpailemaan toisiaan vastaan.

Tuottavuus ei parane

Koko kansantalouteen liittyvä ongelma Antilan mukaan on, että keikkatyö ei paranna tuottavuutta.

– Tuotannon laatu ei parane, vaan alennetaan tekemisen hintaa. Ihmisten ammattitaito ei kasva, eikä heidän koko potentiaaliaan hyödynnetä. Suunta on väärä, sillä olisi tärkeää panostaa jalostusarvon nostamiseen ja innovaatioihin.
Antilan mukaan yleissitovat työehtosopimukset on pidettävä voimassa.

– Tieto alan palkkatasosta pitää olla laajaa, jotta alihinnoittelua voitaisiin välttää. Tietoinen alipalkkaus ainakin palkkatyösuhteissa pitäisi myös kriminalisoida ja sanktioida.

Jotkut alustoihin liittyvät pelisäännöt voivat Antilan mukaan olla kansallisia. Koska isot palvelualustat ovat globaaleja yrityksiä, osa asioista pitää ratkaista isommissa ympyröissä EU:ssa tai kansainvälisessä työjärjestö ILOssa.

Tarja Repo

 

 

Keskustelua aiheesta

Toinen ehdokas Helsingin piispanvaaliin

Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio

Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori, TT Jaana Hallamaa  on toinen ehdokas Helsingin hiippakunnan piispanvaalissa.

Valitsijayhdistys jätti vaaliasiakirjat tuomiokapituliin 24.3.2017.

Jaana Hallamaa vihittiin papiksi vuonna 1993. Hänen työuransa on käsittänyt useita yliopistotehtäviä. Teologisen tiedekunnan sosiaalietiikan professorina Hallamaa on toiminut vuodesta 2002. Hallamaa on myös kirkolliskokousedustaja.

Ehdokasasettelu alkoi 15.3. ja päättyy 15.5. Vaalit käydään 16.8.

Uusi piispa vihitään virkaansa 12.11. Helsingin tuomiokirkossa. Hän aloittaa virassaan 1.11., jolloin nykyinen Helsingin piispa Irja Askola jää eläkkeelle.

Aiemmin ehdolle piispanvaaliin on asetettu Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo.

”Ylijohtaja sortuu joko muunnellun totuuden tarkoitukselliseen levittämiseen tai se kertoo tietämättömyydestä” – kirkolta tiukka palaute sisäministeriölle K&K:ssa

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
Turvapaikanhakijoiden ja mielenosoittajien leiri Helsingin Rautatientorilla.

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio arvosteli tällä viikolla julkisuudessa poliitikkoja, tässä tapauksessa erikseen  oppositiopuolueiden puheenjohtajia, turhan toivon ja väärän viestin antamisesta turvapaikanhakijoille.

Ylijohtajan mukaan poliitikkojen tuki on voinut aiheuttaa ”harhakuvitelmia” mieltään osoittavissa turvapaikanhakijoissa.

Ilta-Sanomien (23.3.) jutussa viitattiin SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n puheenjohtajien kirjoitukseen Turun Sanomissa (8.3.). Yhteisessä kannanotossa vaadittiin hallitusta palauttamaan tilapäiset oleskeluluvat niille kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille, jotka eivät suostu palaamaan vapaaehtoisesti.

– Joku saattaa kuvitella, että saa jäädä. Mikään ei tule muuttumaan. Ei tule tilapäistä oleskelulupaa, Vuorio sanoi IS:lle.

Ylijohtaja nosti haastattelussa esille myös kirkon roolin.

Hänen mukaansa seurakunnat avasivat kirkkoja ”kovalla kohinalla hätämajoitustiloiksi”.

– Niihin meni asunnottomia suomalaisia. Minun mielestäni sitä toimintaa olisi voitu jatkaa ja antaa se mahdollisuus asunnottomille suomalaisille, mutta ne luukut pantiin kiinni, kun he näkivät, ettei tule turvapaikanhakijoita.

Sosiaalisessa mediassa tähän tartuttiin hanakasti.  – Vai että asunnottomat suomalaiset eivät kelpaa, mutta mieltä osoittavia kielteisen päätöksen saaneita kyllä hyysätään! Aamuun mennessä hämmästely oli muuttunut Facebook-totuudeksi.

Lauttasaaren kirkkoherra Juha Rintamäki puolestaan hämmästelee Kirkko ja kaupunki -lehdessä sisäministeriön ylijohtajan lausumia.

Helsingin yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimivan Rintamäen mukaan kommentissa ovat faktat kateissa.

– Ylijohtaja sortuu joko muunnellun totuuden tarkoitukselliseen levittämiseen, tai sitten kommentti kertoo tietämättömyydestä, hän sanoo.

– Toivon, että kysymys on vain lapsuksesta, muuten kysymys on vakavasta asiasta.

Kirkkoherran mukaan ylijohtaja arvostelee kirkkoa paikkansa pitämättömillä tiedoilla asiasta, joka liittyy kirkon tehtävään.

Ylijohtaja on Rintamäen mukaan tervetullut vierailemaan kirkon, Helsingin kaupungin ja Diakonissalaitoksen hätämajoituksessa, joka jatkuu koko ajan.

– Ei kirkko lähtenyt tähän auttaakseen vain yhtä ryhmää vaan kaikkia apua tarvitsevia, hän tähdentää.

Rintamäki sanoo, ettei sekään, ettei paperittomia näkyisi missään, pidä paikkaansa.

Suomalaisten asunnottomien, syrjäytettyjen, köyhien, sairaiden ja vanhusten auttaminen on hänen mukaansa kirkon ja Helsingin seurakuntien jokapäiväistä arkista työtä. Otsikoihin se kuitenkin päätyy harvemmin.

Kirkko ja Kaupunki on Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntien yhteistyössä julkaisema lehti.

Epäily tältä aamulta – yritettiinkö turvapaikan hakijan teltta polttaa tahallisesti?

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Turvapaikanhakijoiden mielenosoitusleiri Helsingin Rautatientorilla 20. maaliskuuta 2017.

Turvapaikanhakijoiden mielenosoitusleirissä tulipalon alku – poliisi tutkii, yritettiinkö leiri polttaa tahallaan

Helsingin Rautatientorilla sijaitseva turvapaikanhakijoiden mielenosoitusleiri yritettiin mahdollisesti polttaa varhain perjantaiaamuna. Poliisi sai aamulla puoli viiden aikaan hälytyksen, jonka mukaan mielenosoitusleiriin olisi heitetty jotain palavaa. Sivulliset kertoivat myös nähneensä ihmisen poistuvan paikalta juosten.

Mielenosoitusleirin teltta paloi noin neliömetrin alueelta. Palo oli sammutettu ennen kuin poliisi saapui paikalle. Komisario Juha Haapalaisen mukaan poliisi ei voi vielä täsmentää, mikä esine aiheutti tulipalon.

Tällä hetkellä poliisi olettaa teon olleen tahallinen ja tapausta tutkitaan lievänä vahingontekona. Poliisi tutkii kaupunkikameroiden kuvaa ja selvittelee mahdollisia lisähavaintoja tapahtumista.
Asiasta uutisoi ensin Helsingin Sanomat.
Johanna Latvala

 

 

HS: Valtakunnansyyttäjän esitutkinnalla yhteyksiä Aarnio-vyyhtiin

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen.

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissisestä aloitettu esitutkinta ja Helsingin huumepoliisin entiseen päällikköön Jari Aarnioon liittyvä vyyhti linkittyvät toisiinsa, uutisoi Helsingin Sanomat.

Helsingin Sanomien mukaan tutkintapyynnön Nissisestä teki Aarnion entisen alaisen sisko. Käräjäoikeus tuomitsi alaisen yli kolmeksi vuodeksi vankeuteen samassa jutussa, jossa Aarnio sai pitkän vankeustuomion.

Keskusrikospoliisi aloitti esitutkinnan Nissisestä, jota epäillään tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Taustalla ovat syyttäjänlaitoksen hankinnat yritykseltä, jossa Nissisen veli on hallituksen puheenjohtajana.

Tämä riivaa eritoten naisia – vie kahdeksan pois työelämästä joka päivä

Mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on vähentynyt kolmanneksen vuodesta 2007. Masennus on edelleen suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Kaksi kolmesta masennusperustein eläkkeelle siirtyneestä oli naisia.

Vuonna 2016 työeläkejärjestelmästä jäi 18 800 henkilöä työkyvyttömyyseläkkeelle. Miesten ja naisten lukumäärässä ei ollut suurta eroa. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin keskimäärin 52-vuotiaana.

Yleisimmät syyt olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt.

Mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on vähentynyt kolmanneksen vuodesta 2007.

Masennus on edelleen suurin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Korkeimmillaan se vei eläkkeelle 4 300 henkilöä vuodessa (2007) eli kaksitoista henkilöä päivässä. Viime vuonna masennusperusteiselle eläkkeelle siirtyi 2 900 henkilöä eli kahdeksan henkilöä päivässä.

– Masennus vie etenkin naisia työkyvyttömyyseläkkeelle. Vuonna 2016 kaksi kolmesta masennusperusteisesta eläkkeestä myönnettiin naisille, kertoo tilastoyksikön päällikkö Tiina Palotie-Heino Eläketurvakeskuksesta.

Mielenterveyden häiriöiden lisäksi naiset jäivät miehiä useammin työkyvyttömyyseläkkeelle tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi. Miehillä verenkiertoelinten sairaudet sekä vammat ja myrkytykset ovat yleisempiä syitä kuin naisilla.

Viime vuonna reilu neljännes (28 %) työkyvyttömyyseläkkeistä myönnettiin osatyökyvyttömyyseläkkeinä. Määrä on kasvanut 10 prosenttiyksikköä vuosikymmenessä. Osatyökyvyttömyyseläke voidaan myöntää, jos henkilön työkyky on alentunut, mutta hänen katsotaan selviytyvän osa-aikatöistä ja kevyemmistä työtehtävistä.

Työkyvyttömyyden suurin syy mielenterveysongelmat

Työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeellä on tällä hetkellä 153 000 henkilöä. Heistä 64 000 eli noin 42 prosenttia on eläkkeellä mielenterveyssyistä. Toiseksi suurin ryhmä on tuki- ja liikuntaelinsairaudet, joiden perusteella eläkettä saa 41 000 henkilöä.

Mielenterveyssyistä eläkkeellä ollaan usein pidempään kuin tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään keskimääräistä nuorempana ja paluu työelämään on muita sairausryhmiä vaikeampaa.

– Mielenterveyssyistä siirtyneiden keski-ikä on noin 45 vuotta, seitsemän vuotta keskiarvoa alhaisempi, kertoo Palotie-Heino.