Työnvälitysalustat tekevät tuloaan myös Suomeen – Verkon työtoreilta etsitään keikkoja

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
Petri Rouvinen teetti kansainvälisen työnvälitysalustan kautta kannet kirjalleen, joka käsittelee keskisuurten yritysten roolia Suomen taloudessa.

Verkon digitaaliset työnvälitysalustat tarjoavat työn teettäjille ja tekijöille tilaisuuden kohdata toisiaan aiempaa helpommin. Kun Etlatieto Oy:n toimitusjohtaja Petri Rouvinen tarvitsi suunnittelijaa kirjan kansille, hän laati ilmoituksen työkeikkoja välittävään Upwork-palveluun.

– Ilmoitin sunnuntai-iltana, mitä haluan ja mitä voisin maksaa. Maanantaina töihin tullessa vastauksia oli tullut seitsemältä tarjokkaalta, joista valitsin yhden. Iltapäivällä kansi oli valmis ja maksoin palkkion alustan kautta.
Digialustoilla roolit työntekijän ja toimeksiantajan välillä voivat myös vaihdella.

– Olen itse ajatellut, että jos Uber olisi laillinen Suomessa, voisin hyvin heittää jonkun keikan. Pientä kakkosluukkua voisi vuokrata Airbnb:n kautta. Olen myös kiinnostunut visuaalisesta esittämisestä, ja voisin silloin tällöin varata pari tuntia jonkun ihmisen Power Point -esityksen hiomiseen.

Rouvinen on tutustunut myös pintaa syvemmältä työnvälitysalustoihin Swipe-hankkeessa, jossa tarkastellaan työnteon ja talouden uusia muotoja. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun johtamassa hankkeessa ovat mukana Työterveyslaitos TTL ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla, jossa Rouvinen on tutkimusjohtaja.

Ruotsissa jo tuttu juttu

– Suomessa keskustelu työnvälitysalustoista on ollut vähäistä, mutta se on vilkastumassa, arvioi vanhempi tutkija Mervi Hasu TTL:sta.

Ruotsissa ja Englannissa alustavälitteistä työtä on tehnyt aikuisista eräiden arvioiden mukaan jo 11–12 prosenttia ja työtä niistä on hakenut noin viidennes. Hasun mukaan Suomessa alustoja on vielä melko vähän, mutta ne ovat lisääntymässä.

Tunnetuimpiin alustoihin kuuluu mobiilipalvelu Treamer, joka saattaa yhteen kotitalouksia ja keikkatöitä etsiviä nuoria aikuisia. Treamer samoin kuin esimerkiksi Palkkaus.fi ja Suoratyö.fi hoitavat myös palkanmaksun kiemurat työn teettäjän puolesta.

Keikkatyön kynnystä alentavat samalla periaatteella myös laskutuspalvelut, joiden kautta hoituu palkanmaksu sivukuluineen. Näitä ”kevytyrittäjille” tarkoitettuja sivustoja ovat Eezy ja Ukko.

Pelisäännöt uusiksi

– Virtuaalialustat haastavat vanhat tavat tarjota palveluita ja sopia työn tekemisen säännöistä. Tyypillistä on, että niissä maksetaan tiukasti työsuoritteesta, ei paikalla olemisesta. Alustat tarjoavat hyvin reaaliaikaisen ja kilpaillun työmarkkinan, Rouvinen määrittelee.

Toistaiseksi työpanoksen myyminen alustan kautta on useimmille harrastus tai lisätulojen lähde. Tulovirrat ovat yleensä pieniä tai satunnaisia.
Lisäansioita voi joka tapauksessa olla luvassa myös työmarkkinoiden ulkopuolelle joutuneille ihmisille. Jos perustulo tulee joskus voimaan, alustoilta voi hankkia sen päälle tulonlisää.

Hasu arvioi, että todennäköisesti yhä useammat yritykset alkavat tutkia, miten hankkia kilpailuetua pilvipalveluiden ja alustojen kautta. Tähän kuitenkin liittyy paljon juridisia, eettisiä ja tietoturvakysymyksiä.

Myös Rouvisen mukaan pelisääntöjä on syytä pohtia. Lähtökohtana pitäisi olla, että kaikki elinkeinotoiminta on sinänsä sallittua, mutta velvoitteet olisivat samoja. Jakamistalouteen piiriin laskettavaa Uberia ja muitakin alustoja varten voisi Rouvisen mielestä luoda kokeilulainsäädännön ennen päätöksiä toiminnan vakinaistamisesta.

SAK: Riski siirtyy työntekijän piikkiin

Digitaalisten työnvälitysalustojen ideana on minimoida työnantajan kustannuksia, sanoo kehittämispäällikkö Juha Antila SAK:sta. Vaarana on hänen mukaansa palkkatason tippuminen.

– Työehtosopimusta on noudatettava, kun ihminen on palkkatyösuhteessa. Tämä koskee myös vuokratyöfirmoja. Sen sijaan yksinyrittäjä voi esimerkiksi siivota vitosella tunti. Tästä seuraa myös kilpailun vääristymistä.

Hän huomauttaa, että reaaliaikainen keikkatyö ei ole mikään uusi ilmiö. Esimerkiksi kaupan alalla on tavallista, että töistä lähetetään tekstiviesti ja tehtävän saa ensiksi vastannut. Antilan mukaan tällaisessa keikkatyössä riski siirtyy kokonaan työntekijälle.

– Yrittämiseen kuuluu tietty riski, mutta myös mahdollisuus vaurastua. Keikkatyössä työntekijä joutuu olemaan toistuvasti ilman tuloa, ja riski siirtyy työntekijän piikkiin. Esimerkiksi sairausajalta ei saa palkkaa.

Keikkatalouden vaarana Antila näkee myös sen, että työnantajat eivät halua enää rakentaa ehjiä työkokonaisuuksia ja työllistää säännöllisesti. Keikkatyöläisiä lisäksi pidetään listoilla paljon, ja he joutuvat kilpailemaan toisiaan vastaan.

Tuottavuus ei parane

Koko kansantalouteen liittyvä ongelma Antilan mukaan on, että keikkatyö ei paranna tuottavuutta.

– Tuotannon laatu ei parane, vaan alennetaan tekemisen hintaa. Ihmisten ammattitaito ei kasva, eikä heidän koko potentiaaliaan hyödynnetä. Suunta on väärä, sillä olisi tärkeää panostaa jalostusarvon nostamiseen ja innovaatioihin.
Antilan mukaan yleissitovat työehtosopimukset on pidettävä voimassa.

– Tieto alan palkkatasosta pitää olla laajaa, jotta alihinnoittelua voitaisiin välttää. Tietoinen alipalkkaus ainakin palkkatyösuhteissa pitäisi myös kriminalisoida ja sanktioida.

Jotkut alustoihin liittyvät pelisäännöt voivat Antilan mukaan olla kansallisia. Koska isot palvelualustat ovat globaaleja yrityksiä, osa asioista pitää ratkaista isommissa ympyröissä EU:ssa tai kansainvälisessä työjärjestö ILOssa.

Tarja Repo

 

 

Keskustelua aiheesta

1,5 miljoonaa ihmistä elää kirkon ulkopuolella – 600 000 käyttänyt eroamiseen nettipalvelua

Kuva: Jari Soini

Kirkosta eroamista helpottavaa Eroakirkosta.fi -palvelua on sen ylläpitäjien mukaan käyttänyt jo 600 000 suomalaista eli noin 11 prosenttia maan väestöstä.

Evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon ulkopuolella elää nykyään 1,5 miljoonaa suomalaista eli 28 prosenttia väestöstä.

Palvelu on toiminut vuodesta 2003. Ylläpitäjien mukaan miehet innostuvat usein eroamaan yksittäisten medianäkyvyyttä luovien tapausten myötä, kun taas naiset eroavat tasaisesti ympäri vuoden.

Moni eronneista on juuri 18 vuotta täyttäneitä, jotka eivät enää täysi-ikäisinä halua kuulua siihen kirkkoon johon heidät lapsina liitettiin.

Miehet eroavat naisia useammin, mutta yli 45-vuotiaiden keskuudessa sukupuolten välille ei enää synny eroa.

AVAINSANAT

Tamperelaisen K-kauppiaan käsitys kaupanteosta: Naisten seksuaalista häirintää, vanhoja ruokia palvelutiskiin, myyjät rosvojahtiin, syyttää PAM

Palvelualojen ammattiliitto PAM kertoo selvittävänsä useisiin työntekijöihin kohdistunutta seksuaalista häirintää ja epäasiallista kohtelua tamperelaisessa ruokakaupassa. PAM syyttää häirinnästä kauppiasta.

Liiton mukaan työntekijät ovat joutuneet toistuvasti muun muassa sanallisen seksuaalissävytteisen häirinnän kohteeksi. Lisäksi kauppias on liiton mukaan muun muassa kosketellut työntekijöitä epäasiallisesti.

Kauppias on liiton mukaan kiistänyt toimineensa väärin. STT ei ole saanut kauppiasta toistaiseksi kiinni useista yrityksistä huolimatta. Kauppias kertoo myös Helsingin Sanomille, että kiistää kaiken, mutta ei vastannut lehdelle erikseen syytöksiin epäasiallisesta kohtelusta tai seksuaalisesta häirinnästä.

Lisäksi liitto syyttää kauppiasta siitä, että kaupassa olisi velvoitettu käyttämään vanhentuneita elintarvikkeita palvelutiskin ruokien valmistukseen ja velvoitettu työntekijöitä ottamaan kiinni myymälävarkaita.

– Olemme tehneet selvityspyynnön aluehallintovirastolle kolmen nykyisen työntekijän osalta ja olemme toimittaneet sinne seitsemän jo kaupasta lähteneen entisen työntekijän todistusaineiston. Kauppias on myös saanut häirintäilmoituksen viime keväänä työntekijöiltä, kertoo PAMin Pirkanmaan-aluepäällikkö Elisa Penders.

Pendersin mukaan kaupasta irtisanoutui viime kesänä neljä henkilöä kauppiaan epäasiallisen toiminnan takia eivätkä työntekijöiden tekemät ilmoitukset kauppiaalle ole johtaneet muutokseen.

– Kaikki epäasiallista kohtelua kokeneet työntekijät ovat naisia, Penders kertoo.

 

Irtisanoutuminen veisi toimeentulon

Yksi kaupan työntekijöistä Liisa-Maria Pukkila kertoo STT:lle, että myös häntä on häiritty.

– Kauppias on esimerkiksi tullut väkisin halaamaan ja koskemaan takamukseen. Ja sitten on sellaista sanallista, hän heitti kerran kommentin, että onpa rohkea kaula-aukko, että onko ollenkaan rintaliivejä alla, Pukkila sanoo.
Pukkila ei osannut sanoa tilanteissa mitään.

– Se ihmetytti minua, koska en ole koskaan tuollaista kokenut. En ole uskonut, että tuollaista oikeasti tapahtuu. Tilanteen tullessa menin pieneen shokkiin enkä osannut sanoa mitään.

Kaksi vuotta kaupassa töissä ollut Pukkila kertoo tehneensä viime kesänä työkaverinsa kanssa työhäirintäilmoituksen kauppiaalle.

– Pidettiin palaveri hänen kanssaan, että hänen käytöksensä on alkanut häiritä meitä. Hän oli valmis toimimaan ja pyysi anteeksi. Nyt hän kuulemma on kiistänyt saaneensa työhäirintäilmoitusta. Käytös on palannut sen jälkeen samanlaiseksi kuin ennenkin, Pukkila sanoo.

Hän on ajatellut irtisanoutumista, jos vain löytäisi ensin korvaavan työpaikan. Irtisanoutuminen tarkoittaisi toimeentulon menetystä.

– Sinne pitää mennä joka päivä. Välillä töihin mennessä on sellainen olo ovella, että tekisi mieli kääntyä pois. Sillä voimalla jaksan, että on hyviä työkavereita ja asiakkaat ovat aivan mahtavia.

Yle kertoo, että kauppias on irtisanonut sopimuksensa Keskon kanssa perjantaina aamupäivällä.

Olli-Pekka Paajanen, STT, Tampere

 

 

Kosketteli takapuolta – PAM syyttää kauppiasta häirinnästä

Kuva: Thinkstock
Kuvan tilanne on lavastettu.

Palvelualojen ammattiliitto PAM kertoo selvittävänsä useisiin työntekijöihin kohdistunutta seksuaalista häirintää ja epäasiallista kohtelua tamperelaisessa ruokakaupassa. PAM syyttää häirinnästä kauppiasta.

Kauppias kiistää syytökset Helsingin Sanomien ja PAMin mukaan.

Liiton mukaan työntekijät ovat joutuneet toistuvasti muun muassa sanallisen seksuaalissävytteisen häirinnän kohteeksi ja koskettelun kohteeksi.

STT:n tavoittama kaupan naistyöntekijä kertoo, että kauppias on tullut muun muassa halaamaan häntä, koskettanut häntä takapuoleen ja kommentoinut hänen kaula-aukkoaan.

STT ei ole saanut kauppiasta toistaiseksi kiinni useista yrityksistä huolimatta.

Lokakuu oli silkkaa optimismia – Länsimetrolla matkustaminen viivästyy aina vain

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Länsimetron matkustajaliikenne voi parhaassakin tapauksessa alkaa aikaisintaan marraskuussa. Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski pitää edelleen mahdollisena, että tekniset edellytykset länsimetron liikennöinnin aloittamiseen voisivat täyttyä jo lokakuun lopussa.

Ennen matkustajaliikenteen aloitusta pitää toteutua yhtenäinen kahden viikon häiriötön koekäyttöjakso. Nyt käynnissä oleva jakso on alkanut tiistaina, joten kaksi viikkoa tulisi täyteen lokakuun viimeisenä päivänä. Matkustajaliikenteen aloittamiseen menisi kuitenkin vielä tämän jälkeen noin viikko.

Kun HKL on saavuttanut matkustajaliikenteen edellyttämän laatutason, päättää matkustajaliikenteen aloituksesta tämän jälkeen Helsingin seudun liikenne (HSL). Sen enempää HKL kuin HSL:kään eivät perjantaina halunneet antaa tarkkaa arvioita liikenteen alkamisesta.

– HSL:llä eikä HKL:llä ole vielä valmiuksia päättää, milloin metron matkustajaliikenne Matinkylään alkaa. Teemme tiivistä yhteistyötä HKL:n kanssa, jotta metron matkustajaliikenne päästään aloittamaan mahdollisimman pian, sanoi HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi.

”Vaikutukset liikenneturvallisuuteen hirvittävät” – Autokoululiitolta hätähuuto hallituksen uudistuksen takia

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Hallitus on tällä viikolla pitämässään yleisistunnossa hyväksynyt liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) esityksen ajokorttilainsäädännön uudistamisesta. Esitys keventää ajokortin suorittamiseen liittyvää sääntelyä ja laissa säädettyjä opetusmääriä.

Tätä kautta uusi laki mahdollistaa kuljettajantutkintoon hakeutuvan yksilöllisen osaamisen ja esimerkiksi aiempien ajokorttien huomioimisen paremmin.

Nykyisestä syventävästä vaiheesta kuljettajankoulutuksessa esitetään luovuttavan ja näin ollen ajokortin saisi heti kuljettajantutkinnon suoritettuaan. Syventävän vaiheen sisällöt tulisivat kuitenkin edelleen sisältymään kuljettajankoulutukseen, mutta ne suoritettaisiin ennen tutkintoa.

Suomen Autokoululiitto tiedottaa olevansa tyytyväinen hallituksen esityksen tavoitteisiin ja esitys sisältää monia tarpeellisia uudistuksia.

”Autokoululiitto on kuitenkin erittäin huolissaan uudistuksen vaikutuksista liikenneturvallisuuteen. Hallituksen esitys asettaa suuren paineen kuljettajantutkinnolle, mutta sen kehittämiseen tarjotut ratkaisut ovat vähäiset. Tutkinto nykyisellään ei ole valmis mittaamaan kuljettajan valmiuksia aukottomasti”, liitto kirjoittaa.

”Kun tähän yhdistetään opetusvaatimuksen kevennykset, esityksellä lisää turvattomuutta liikenteessä. Erityisen huolissaan olemme uusien kuljettajien riskienhallintajakson sijoittumisesta ennen tutkintoa. Nykyisellään riskienhallintajakso sijoittuu nimenomaan syventävään vaiheeseen, uusien kuljettajien riskialtteimpaan aikaan, joka on kolme kuukautta ajokortin saamisen jälkeen”.

”Tämänhetkinen malli on vahinkotilastojen mukaan olemassaolonsa aikana puolittanut nuorten kuolemaan johtaneet onnettomuudet ja siis todistetusti parantanut liikenneturvallisuutta. Nykyisen riskienhallintamallin puolesta puhuvat niin vahinkotilastot kuin asiantuntijoiden lausunnot.”

– Hallituksen esityksessä on monia hyviä uudistuksia, mutta vaikutukset liikenneturvallisuuteen kuitenkin hirvittävät. Valmistelussa on jätetty täysin huomiotta useat liikennealan asiantuntijatahojen lausunnot, jotka ovat tuoneet esille esityksen ongelmia liikenneturvallisuuden näkökulmasta, Suomen Autokoululiiton puheenjohtaja Jarmo Jokilampi sanoo.

Hallituksen esitys siirtyy eduskunnan käsittelyyn. Suomen Autokoululiitto toivoo, että eduskuntakäsittelyn aikana kuullaan laajasti asiantuntijoita ja esityksen puutteet korjataan liikenneturvallisuuden näkökulmasta.

Keskustelua aiheesta