Maakuntauudistuksen osana etenevä kasvupalvelu-uudistus ei muuta kuntien roolia eikä tehtäviä työllisyyden hoitamisessa. Lakiluonnokset eivät sisällä mitään, mikä estäisi kuntien työpajatoimintaa tai muita työllistämistä edistävää toimintaa.

Se, että maakunta myöntää jatkossa TE-toimistojen sijasta palkkatukea, ei vaikuta palkkatuensaajaorganisaatioiden toimintaan. Pidempään työttömänä olleiden työllistämisvelvoitetta lukuun ottamatta kunnilla ei ole tähänkään asti ollut lakiin perustuvia velvollisuuksia järjestää työllistämispalveluita. Erityisesti suuremmat kaupungit ovat kuitenkin panostaneet merkittävästä elinvoimaa ja kilpailukykyä edistäviin toimenpiteisiin.

Vastuu palveluiden järjestämisessä on siirtymässä ELY-keskuksilta ja TE-toimistoilta maakunnille. Palveluita ei olla yksityistämässä, vaan palveluita voivat tuottaa viranomaisten ohella myös järjestöt ja yksityiset palveluntuottajat, jolloin palvelut toteutetaan perustuen julkisen sektorin kanssa tehtyihin sopimuksiin. Nämä voivat olla perinteisiä palvelusopimuksia tai syvempään kumppanuuteen perustuvia allianssisopimuksia. Kukin maakunta ratkaisee itse, missä määrin se hyödyntää järjestöjen ja yritysten palveluita.

Anneli Kiljunen esitti huolensa myös vaikeammin työllistyvien palveluista. Maakunnille tulee velvollisuus huolehtia palvelujen yhteensovittamisesta, jos työnhakijan työllistymisen edistäminen edellyttää julkisten rekrytointipalvelujen ja osaamisen kehittämispalvelujen tai muiden kasvupalvelujen yhteensovittamista sosiaali- ja terveyspalvelujen tai Kelan kuntoutuspalvelujen kanssa.

Tarve palvelujen yhteensovittamiseen on silloin, kun työnhakijan työllistymisen esteet eivät johtuisi yksinomaan avointen työpaikkojen tai työnhakijan osaamisen puutteista, vaan työnhakijalla olisi lisäksi sellaisia työ- ja toimintakyvyn rajoitteita tai elämänhallintaan liittyviä ongelmia, jotka eivät ratkea pelkällä viranomaisten välisellä konsultaatiolla, vaan edellyttävät tiivistä yhteistyötä kasvu-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelun toimijoiden välillä.

Anneli Kiljunen pelkää, että maakunnille ei muodostu riittäviä kannusteita oman alueensa työllisyyden edistämisessä ja työllistämisessä. Nykyinen kuntien rahoitusosuus työmarkkinatuesta on tarkoitus jakaa maakuntien ja kuntien kesken. Tätä kautta maakunnille syntyy selkeä taloudellinen kannuste järjestää vaikuttavia palveluita. Maakunnat kantavat varmasti vastuunsa työllisyyden edistämisessä. Minkään maakunnan intressinä ei ole kasvattaa työttömyyttä – työttömyys heikentää aina maakunnan kykyä huolehtia lakisääteisistä tehtävistään.

Maakuntauudistukseen kuuluvan kasvupalvelu-uudistukseen valmistelu on julkista ja eduskunnassa käsiteltävänä olevat lakiluonnokset ovat kaikkien nähtävillä. Luonnoksiin kannatta tutustua aina, jos herää huoli siitä, miten palvelut jatkossa järjestetään. Koottua tietoa löytyy osoitteesta www.tem.fi/kasvupalvelut.

Marja-Riitta Pihlman, ylijohtaja
Jarkko Tonttila, teollisuusneuvos
työ- ja elinkeinoministeriö