Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Työperäisen maahanmuuton tavoite on mahdollista saavuttaa – vaatii myös suomalaisen asenneilmapiirin kehittymistä ja rohkeutta yrityksiltä

iStock
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan arvio on, että vähintään 10 prosenttia sote-alan koko henkilöstön tarpeesta pitäisi kattaa ulkomailta. Kuvituskuva.

Suomen tavoite kasvattaa työperäistä maahanmuuttoa tuntuvasti vuoteen 2030 mennessä on mahdollista saavuttaa, arvioi työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen. Migrin lupaprosesseja on saatu viime vuosina nopeutettua tuntuvasti ja samalla myös hakemusten määrä on ollut voimakkaassa kasvussa.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

-  Se on mahdollista, jos kehitys jatkuu samalla trendillä kuin nyt ja toimenpiteet jatkuvat yhtä määrätietoisina. Ja sillä edellytyksellä, että suomalainen asenneilmapiiri kehittyy ja yritykset uskaltaa reippaasti palkata, Hämäläinen sanoi.

Maahanmuuttoa edistämään on luotu yhden luukun periaatteella toimiva Work in Finland -palvelu yrityksille ja työnantajille. Suomessa avoimina olevia työpaikkoja on koottu sivustolle Jobs in Finland.

Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että työperäisen maahanmuuton pitäisi olla vuoteen 2030 mennessä vähintään 50  000 ihmistä ja sen jälkeen vähintään 10  000 vuositasolla. Uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä pyritään kolminkertaistamaan 15  000:een vuoteen 2030 mennessä. Samalla tarkoitus on saada 75 prosenttia Suomessa valmistuneista ulkomaisista opiskelijoista jäämään maahan. Taustalla on huoli Suomen nopeasta ikääntymisestä ja työvoiman supistumisesta.

Migrissä on saatu käsittelyajat painettua alle 14 vuorokauden tavoitteen erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien kohdalla, kun aiemmin miltei joka luvan käsittelyyn meni vuosi. Samalla hakemusten määrä on noussut 74 prosenttia vuodesta 2017. Työaikaa käytetään nyt enemmän mahdollisiin ongelmatapauksiin kuin esimerkiksi erityisasiantuntijoihin, joiden hakemuksista hyväksytään 99 prosenttia.

ON KUITENKIN tarpeen tehdä vielä paljon, jotta tavoitteeseen päästään ja tänne tulleet ihmiset myös jäisivät, sanoi Migrin ylijohtaja Ilkka Haahtela.

-  Jos joku lähipiiristä kokee ongelmia, kuten että puoliso ei pääse töihin tai lapset kokee koulussa rasismia, niin ei auta vaikka itsellä olisi hyvä työpaikka. Suurimpia lähtösyitä Suomesta on se, että lähipiiri ei voi hyvin, Haahtela sanoi.

Kyse ei ole pelkästään työvoimapulan paikkaamisesta, vaan koko kansantalouden kasvupotentiaalista.

-  Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että mitä monimuotoisempi työvoima, sitä enemmän investointeja. Me häviämme aika kirkkaasti esimerkiksi Ruotsille kansainvälisten investointien määrässä, mikä taas vaikuttaa suoraan tutkimus- ja kehitysinvestointeihin, huomautti Hämäläinen.

Monille suomalaisille yrityksille on vielä korkea kynnys lähteä tekemään ensimmäistä rekrytointia ulkomailta, joten sparrausta tarvitaan. Lisäksi tarvitaan markkinointia ja Suomen tekemistä tunnetuksi.

-  Me luulemme, että Suomi on paljon tunnetumpi kuin onkaan, kun on Sibelius ja koivut. Emme me ole. Meidän pitää kertoa millainen yhteiskunta me olemme, Hämäläinen sanoi.

Suomen valttina ei ole niinkään palkkataso, joka ei kilpaile Piilaakson kanssa, vaan ennen kaikkea työn ja muun elämän tasapaino.

-  Meillä on turvallinen yhteiskunta, missä lapset voivat kävellä kouluun ja työajat ovat sellaiset, että perhettä ehtii näkemään. Näistä meidän pitää pystyä viestimään.

Osaajapula sote-alalla on akuutti.

KORKEASTI KOULUTETTUJEN it-asiantuntijoiden lisäksi Suomessa olisi tarvetta myös sote-alan ihmisille, joiden rekrytoimisessa on omat pulmansa. Sairaanhoitajan koulutuksen saaneet ihmiset joutuvat käymään läpi monta estettä, jotta he voisivat tehdä sitä työtä, mihin heidät on koulutettu. Työ- ja elinkeinoministeriön johtava asiantuntija Katri Niskanen totesi, että monet voivat päätyä pitkiksi ajoiksi työskentelemään hoiva-avustajina. Tarvetta osaaville työntekijöille on tulevina vuosina paljon.

-  Osaajapula sote-alalla on akuutti. Arvio on, että vähintään 10 prosenttia sote-alan koko henkilöstön tarpeesta pitäisi kattaa ulkomailta. Se olisi 10 vuoden aikana noin 20  000 henkilöä, mutta arvio voi olla alakanttiin, Niskanen sanoi.

Sote-alan erityisongelma on perheenyhdistämiselle asetetut tulorajat. Hoiva-avustajan palkka jää pieneksi, eikä perheen tuominen Suomeen hevin onnistu. Asiaa selvitetään, mutta mahdolliset muutokset jäävät seuraavalle hallituskaudelle.

Nina Törnudd / STT

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE