Työryhmä julkaisi alustavat luonnokset soten valinnanvapausmallista – 2-vaiheinen, toteutuisi täysin vasta 2023

Kuva: Getty Images

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta valmisteleva projektiryhmä on käsitellyt tänään kokouksessaan alustavia virkamiesehdotuksia asiakkaan valinnanvapausmallista. Ehdotukset julkaistiin kokouksen jälkeen sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön alueuudistus.fi -verkkopalvelussa.

Tiedotteen mukaan ehdotukset ovat alustavia luonnoksia, eivätkä ne ole olleet poliittisessa käsittelyssä.

Luonnosten mukaan asiakas voisi valita suoraan tiettyjen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajan. Asiakas voisi saada palvelutarpeen arvioinnin jälkeen asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin ja valita palveluntuottajan.

Valmisteluryhmä ehdottaa asiakkaan valinnanvapauden huomattavaa laajentamista kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2019 parannettaisiin perustason hoitoon pääsyä asiakkaan suoraan valittavilla palveluilla.

Asiakas voisi valita suoraan palveluntuottajan, omatiimin, joka tarjoaa kertaluonteista tai toistuvaa sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvontaa, ohjausta ja vastaanottopalveluita.

Toisessa vaiheessa vuoden 2021 alusta valinnanvapauden palveluvalikoima laajenisi. Tällöin mahdollisesti voitaisiin perustaa laajan palveluvalikoiman sosiaali- ja terveyskeskuksia.

Vaiheistamisella ehkäistäisiin projektiryhmän mukaan palvelujen keskittymistä suurille julkisille tai yksityisille palveluntuottajille

Valinnanvapauden piirissä olevia palveluja voisivat tarjota maakunnan palvelulaitoksen yhtiö, yksityinen palveluntuottaja tai kolmannen sektorin toimija.

Maakunnan palvelulaitos tuottaisi palveluja, jotka eivät ole asiakkaiden suoran valinnan piirissä. Näitä palveluja ovat esimerkiksi koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, äitiys- ja lastenneuvolapalvelut sekä laaja ympärivuorokautinen päivystys ja monet erityistason palvelut samoin kuin sosiaalihuollon viranomaispäätökset.

Valmisteluryhmä ehdottaa, että omatiimien palveluntuottajat saisivat kiinteän korvauksen, joka perustuisi listautuneiden asiakkaiden määrään ja tarvittaessa asiakkaan hyvinvointiriskiin. Korvausta täydennettäisiin hoidon ja palvelun onnistuneisuuden perusteella maksettavilla kannustimilla ja heikkoihin tuloksiin liittyvillä sanktioilla. Joissakin palveluissa voitaisiin käyttää myös osittain suoriteperusteisia korvauksia.

Valmisteluryhmän mukaan valinnanvapaus olisi täysimääräisenä käytössä vasta vuonna 2023.

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelusta vastaava valtioneuvoston yhteinen alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti on julkaissut projektityöryhmän hahmotelmasta tänään videoblogin.

– Tänään keskusteltu hahmotelma on perusta virkamiesjatkovalmistelulle. Tästä ei ole käyty vielä lainkaan poliittista keskustelua. Hallitus tulee aikanaan, marraskuun loppuun mennessä käsitellessään säädösehdotuksia ottamaan yksityiskohtaisemmin kantaa Suomessa toteutettavaan valinnanvapauteen, Pöysti sanoo sosiaali- ja terveysministeriön YouTubessa julkaisemalla videolla.

Keskustaedustaja Kärnältä hurja väite: Li Anderssonia ja Touko Aaltoa kielletty keskustelemasta kanssani

Kansanedustaja Mikko Kärnä.

Keskustaedustaja Mikko Kärnä väittää Twitterissä, että vihreiden ja vasemmistoliiton puheenjohtajia olisi kielletty keskustelemasta hänen kanssaan sosiaalisessa mediassa.

Ainakin toistaiseki Kärnän heitto näyttää pitävän paikkaansa, sillä Andersson ja Aalto eivät ole kummatkaan reagoineet hänen tviittiinsä.

Keskustelua aiheesta

Sinisten synnyn avainhenkilöt paljastivat IS:lle oman versionsa hallituskriisin etenemisestä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho (vasemmalla) neuvottelujen tauolla pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa Helsingissä 12. kesäkuuta 2017, oikealla silloinen perussuomalaisten hallitusryhmän valtiosihteeri Samuli Virtanen. Hallituspuolueiden puheenjohtajat kokoontuvat keskustellakseen hallitusohjelmasta perussuomalaisten puheenjohtajavaihdoksen ja koko puolueen johdon vaihtumisen takia.

Entinen perussuomalaisten ministeriryhmän, nykyinen sinisten valtiosihteeri Samuli Virtanen ja puolustusministeri Jussi Niinistön avustaja Petteri Leino ovat kertoneet Ilta-Sanomille oman näkemyksensä siitä, miten hallituskriisi eteni ja uusi, hallitukseen jäänyt puolue Sininen tulevaisuus syntyi.

Heidän kertomansa perusteella syntyy kuva, että tapahtumat ovat edenneet muutaman päivän aikana kiireessä eikä uutta puoluetta olisi rakennettu suunnitelmallisesti pitkän ajan kuluessa. Kuva on erilainen kuin se, mikä syntyy toimittaja Lauri Nurmen kirjoittamasta kirjasta Perussuomalaisten hajoamisen historia (Into).

Leinon ja Virtasen versiossa, jota varten Ilta-Sanomat on saanut asiaa tukevia tekstiviestejä, lauantaina 10.6. perussuomalaisten puheenjohtajavalintoihin pettyneet elävät eräänlaista shokkivaihetta. Sunnuntaina tapahtumat alkavat pikku hiljaa edetä.

– Soitin Juha Halttuselle (työministeri Jari Lindströmin erityisavustaja) sunnuntaina yhdentoista aikaan. Petterin (Leino) kanssa soiteltiin kahdeltatoista. Silloin alkoi vähän enemmän hahmottua ajatus siitä, että enemmistö kansanedustajista ei halua olla Halla-ahon johtamassa puolueessa, Samuli Virtanen kertoo Ilta-Sanomille.

Ensin syntyi ajatus, että nyt halla-aholaiset ovat kaapanneet puolueen, mutta eduskuntaryhmää ne eivät saisi.

– Sitä ne ei pysty kaappaamaan, vaan enemmistö heittää vähemmistön pihalle. Sitten me ruvettiin Petterin kanssa listaamaan niitä edustajia, ketkä voisi olla tähän lähdössä mukaan.

Petteri Leinon mukaan radikaaliryhmän heittämistä ulos eduskuntaryhmästä mietittiin jo kuntavaalien jälkeen, mutta sitä ei uskallettu tehdä. Puolue ja ryhmä oli hajalla.

– Tämä (että halla-aholaiset nakataan eduskuntaryhmästä) eli yllättävän pitkään. Kaj Turunen ja monet edustajat olivat vielä maanantaina illallakin siinä uskossa, että mennään sillä suunnitelmalla, mikä oli sunnuntaina päivällä ja maanantaiaamuna.

Leinon ja Virtasen version mukaan pika pikaa suunnitelmat kuitenkin muuttuivat ja eduskuntaryhmän kaappaamisesta luovuttiin ja tilanteet johtivat oman Uusi vaihtoehto -nimisen eduskuntaryhmän syntymiseen.

Virtasen ja Leinonen Ilta-Sanomille kertoman version mukaan perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Timo Soini olisi aivan viime metreille asti ollut sitä mieltä, ettei hän jätä perussuomalaisia. Toinen version keskeinen seuraus on se, ettei pääministeri Juha Sipilä (kesk.) olisi voinut olla varma uuden eduskuntaryhmän syntymisestä ennen kuin matkalla Naantaliin jättämään hallituksensa eropaperia tasavallan presidentille.

Keskustelua aiheesta

Antti Kaikkonen myöntää viimein: ”Ei tosirakkautta, toimiva järkiliitto kuitenkin”

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen on tyrmistynyt. Kaikkosen mukaan SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne väittää, että hallituspuolueiden välit olisivat huonommat kuin edellisen hallituksen kesken.

– Edellinen hallitus, jota loppuvaiheessa johtivat Alexander Stubb (kok) ja Antti Rinne oli kyllä riitaisuudessaan ihan eri sarjassa. Mitä siitä jäi käteen? Vasemmistoliitto ja Vihreät lähtivät ovet paukkuen hallituksesta kesken kauden. Työttömyys paheni 100 000 hengellä. Kausi päättyi farssiin, jossa silloinen hallitus äänesti salissa omia esityksiään vastaan. Ei se kovin hääppöseltä näyttänyt.

Kaikkonen myöntää, ettei keskustan, kokoomuksen ja sinisten yhteistyö aivan tosirakkautta ole, ”mutta toimiva järkiliitto kuitenkin”.

– Myös tuloksia syntyy. Suomen talous kasvaa ja työllisyys paranee. Maamme tulevaisuus näyttää huomattavasti paremmalta kuin vielä pari vuotta sitten. Hallituksen kaatumista on turha haikailla, Kaikkonen väittää.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Keskustan ministereille tylyt haukut 1,1 miljardin yksityisestä monopolista: ”Yrittävät pestä käsiään – käsittämätöntä”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Li Andersson ryöpyttää voimakkaasti keskustaministereitä Juha Sipilää ja Annika Saarikkoa heidän kuluneella viikolla antamistaan monopolilausunnoistaan.

– On käsittämätöntä, että keskustaministerit yrittävät pestä käsiään Meri-Lapin tulevasta 1,1 miljardin arvoisesta yksityisestä monopolista. Heidän ajamansa sote-malli johtaisi vastaavan kaltaiseen tilanteeseen lähes koko maassa. Pääministeri Sipilä voi osoittaa johtajuutta viheltämällä kokoomuslobbareiden sotepelin poikki, vasemmistoliiton puheenjohtaja sanoi puoluevaltuustossa.

Paikallispäättäjät päättivät viime viikolla Länsi-Pohjan keskussairaalan siirtymisestä Mehiläisen hoidettavaksi 15 vuodeksi sopimuksella, jonka irtisanomisesta seuraisi jopa 100 miljoonan lasku.

– Julkisuudessa on käytetty nimitystä yhteisyritys, mikä on sikäli harhaanjohtavaa, että suomalaiset veronmaksajat kyllä yhdessä rahoittavat pääomasijoittajien voitot, mutta 80% omistuksella Mehiläinen yksin päättää, Andersson sanoo.

Vasemmistoliitto vaatii hallitusta palaamaan parlamentaariseen valmisteluun ja että sosiaalihuoltolakiin ja terveydenhuoltolakiin lisätään asukkaiden palveluoikeuksia täsmentäviä kirjauksia, joilla estetään palvelujen laadun ja saatavuuden heikennykset.

AVAINSANAT

”Siis mitä?” – Rinne lyö pöytään hämmästyttävät luvut hallituksen talouspolitiikasta: ”Sääntöjen kanssa taas solmussa”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne otti esille lauantaina Turussa hätkähdyttävän huomion Sipilän hallituksen talouspolitiikasta.

Rinne muistuttaa, että SDP:n ollessa viimeksi hallituksessa julkista taloutta sopeutettiin aidosti mutta oikeudenmukaisesti viidellä miljardilla.

– Otimme niiltä, joilla on maksukykyä. Tämä hallitus on leikannut kolme ja puoli miljardia hyvinvointipalveluista ja heikoimmilta ihmisiltä. Tavoite oli neljä miljardia, mutta ovat joutuneet peruuttamaan pikkuisen. Samaan aikaa he ovat antaneet kaksi miljardia euroja veronkevennnyksiä rikkaille, mikä on johtanut julkisen talouden sopeuttamiseen puolellatoista miljardilla, pikkuisen päälle. Siis mitä? Se on kolme kertaa vähemmän kuin se mitä viimeksi tehtiin hallituksessa.

Rinteen mukaan tämä on johtamassa siihen, että julkisen talouden rakenteellinen alijäämä on kasvamassa.

– Kun me jätimme hallituksen, se oli 0,8 prosenttia. EU:ssa on säädöksiä, joiden mukaan se saa olla 0,5 prosenttia. Meillä on nyt poikkeus, että se saa olla 1,1 prosenttia, koska olemme tehneet eläkeratkaisuja. Nyt alijäämä on pahentumassa tästä eteenpäin, Rinne puuskahtaa.

– Kuka tahansa on hallituksessa seuraavien eduskuntavaalien jälkeen, on eurooppalaisten sääntöjen kanssa taas solmussa sen takia, että tämän hallituksen politiikka ei olekaan julkista taloutta tasapainottavaa. Tämä on se ideologinen tausta: halutaan romuttaa suomalainen hyvinvointivaltio. Sitä me ei haluta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta