Politiikka
23.10.2026 09:22 ・ Päivitetty: 23.10.2026 09:45
Työryhmä: Sitova velkajarrutavoite julki tammikuussa
Ensi vaalikauden sitova finanssipolitiikan tavoite päätetään tammikuussa ja julkaistaan tammikuun loppuun mennessä. Asiasta linjasi parlamentaarinen velkajarrutyöryhmä.
Velkajarrutyöryhmän puheenjohtaja Ville Valkosen (kok.) mukaan aikaisempi aikataulu ei ole mahdollinen työryhmän tietotarpeiden vuoksi. Alkujaan tarkoitus oli päivittää tavoite joulukuussa.
– Me saamme EU-komissiolta vaadittavan viiteuran vasta joulukuun puolivälin tienoissa ja valtiovarainministeriön talviennuste tulee vasta joulukuun puolivälissä. Näin ollen emme ehtisi käsittelemään ja huolellisesti laatimaan meidän tavoitetta ja siihen liittyvää perusteluraporttia ennen tammikuuta, Valkonen kertoi.
Velkajarrutyöryhmä on asettanut helmikuussa tavoitteeksi, että seuraava hallitus vahvistaa julkista taloutta noin 8-11 miljardilla eurolla vaalikauden aikana.
– Sopeutus, joka meillä on edessä, on täysin tehtävissä. Se tulee vaatimaan yhteistyökykyä ja päättäväisyyttä, mutta se on tehtävissä, Valkonen sanoi.
Valkosen mukaan työryhmä ei ota kantaa keinoihin, joilla sopeutustavoitteeseen päästään.
– Se on seuraavan muodostettavan hallituksen asia ja tietenkin puolueet esittävät omat vaihtoehtonsa. Työryhmä on jo helmikuun raportissa ottanut sellaisen yleiskannan, että tämä sopeutuskokonaisuus kannattaa pyrkiä rakentamaan niin, että se haittaa talouskasvua mahdollisimman vähän, mutta yksityiskohtien osalta seuraavalla hallituksella on toteutusvastuu.
PARLAMENTAARINEN velkajarrutyöryhmä kokoontui tänään. Valkosen mukaan kokous sujui hyvässä hengessä. Kokouksessa kuultiin Valtiokonttoria, joka vastaa valtion velan hallinnasta Suomessa.
– Erityisesti se, mitä maailmanmarkkinoilla, euroalueellakin, valtonlainojen koroissa tapahtuu, on huomionarvoista. Isoimpana varoittavana esimerkkinä on Ranska, jossa luottamus poliittiseen päätöksentekoon ja kykyyn hoitaa taloutta on vakavasti horjunut, Valkonen sanoi.
Valtiokonttori on tehnyt laskelman, mitä vastaava kehitys Suomessa tapahtuessaan tarkoittaisi.
– Tämän laskelman mukaan, jos se korkotaso, jota Ranska tällä hetkellä joutuu maksamaan, toteutuisi Suomeen jonkinlaisen epäluottamuksen lisääntymisen kautta, niin jo neljän vuoden päästä Suomi maksaisi korkoja joka vuosi lisää 1,2 miljardia ja pitkällä aikavälillä yli kaksi miljardia vuodessa enemmän, Valkonen kertoi.
Valkosen mukaan se, että Suomi on sitotunut hoitamaan velkahaasteensa kuntoon, pitää luottoluokitustamme parempana ja korkotasoa matalampana kuin mitä se olisi ilman parlamentaarista sopua.
– Eli velkajarrusovun hyödyt eivät ole missään kaukaisessa tulevaisuudessa, vaan jo tässä hetkessä, koska sopimus lisää luottamusta siihen, että Suomi tulee tämän haasteen yhdessä ratkomaan. Ja tämä on myös hyvin poikkeuksellista, että näin laaja poliittinen yhteisymmärrys euroalueen missään maassa saadaan aikaiseksi.
Suomessa velkajarruun sitoutuneita ovat muut eduskuntapuolueet vasemmistoliittoa ja Liike nytiä lukuun ottamatta. Parlamentaarisessa työryhmässä ovat kuitenkin mukana kaikki puolueet.
– Pidän erinomaisena sitä, että riippumatta aika erilaisista talouspolitiikan lähtökohdista kaikki puolueet ovat tämän meidän uuden menettelyn ja finanssipoliittisen työryhmän kautta saman tiedon äärellä. Yhteinen tilannekuva, yhteiset faktat kuitenkin pystytään jakamaan.
VALKONEN kiitteli puolueita siitä, että velkahaasteeseen on tartuttu vakavissaan. Valkosen mukaan uskottavia vaihtoehtoja on jo saatu muutamilta puolueilta ja lähiaikoina niitä on luvassa lisää.
– Näyttää, että kaikki vakavasti otettavat puolueet tulevat oman vaihtoehtonsa tämän sopeutustarpeen toteuttamisesta jossain muodossa esittämään. Se on tietysti myös demokratian toteutumiselle ensiarvoisen tärkeää, että puolueet uppoutuvat omien vaihtoehtojen tekemiseen ja riittävän ajoissa julkaisevat ne, hän sanoi.
– Uskaltaisin sanoa, että Suomessa ei ole Suomen modernin historian aikana koskaan käyty näin laadukasta ja laajaa talouspoliittista keskustelua näin hyvissä ajoin ennen vaaleja.
Hän huomautti, ettei keskustelu rajoitu vain poliitikkoihin, vaan myös akateemikot, minisetriöt, tutkimuslaitokset ja kansalaisyhteisunta osallistuvat keskusteluun.
– Se on ollut alun perin tarkoituskin, kun sopimus saavutettiin ja erinomainen asia koko yhteiskunnan kannalta, koska tietenkin me kaikki suomalaiset haluamme yhdessä löytää sellaiset ratkaisut, josta tästä vaikeasta sopeutustilanteesta selvitään mahdollisimman hyvillä ratkaisuilla.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.
