D-analyysit

Työt onnistuvat, kun työkalut ovat kunnossa – ”Olisi mielestäni ryhmäpäätöskäytännön määräaikaishuollon aika ja paikka”

Kari Hulkko
Kolumnit

Demokraatti.fi

 

Kari Hulkko
Kolumnit

Demokraatti.fi

 

Kari Hulkko
Kolumnit

Demokraatti.fi

 

Tuntuu vähän lattealta sanoa, että me suomalaiset elämme tärkeiden vuosilukujen aikaa. Kaikkihan tunnistavat maagiset vuosikymmenet, joiden vaikutuksesta Suomen tasavalta lisäsi omat jälkensä yhteisen Eurooppamme pihoille ja poluille.

Kiistattomasti tärkeimpiä päätöksia Suomen itsenäisyyden rakentamisessa kohti täyttä suvereniteettia oli nuoren työväenliikkeen osallistuminen valtiosääntöä valmistelevaan komiteatyöhön.

Ensimmäiset eduskuntavaalit järjestettiin 1907. Maagiset vuosiluvut ilmestyivät mieliin ja kirjoihin. Historia sai muotonsa.

Suomen työväenliikkeen monista vuosiluvuista tunnetuin on varmaankin 1903. Siitä on tullut monessa puheessa ja kirjoituksessa hyvinvointiyhteiskunnan vertauskuva, joka tunnistetaan jo pelkän vuosiluvun tai kokouspaikan maininnalla. Turussa neljä vuotta aikaisemmin 1899 perustettu puolue takoi Forssassa tienviitat, joista on malleiksi vieläkin.

Tämä paljon kritisoitu käytäntö kestää sinänsä kriittisenkin arvioinnin.

Moni muukin vuosiluku voisi tästä näkökulmasta tulla mainituksi. Vuosi 1906 oli Suomen demokratian merkkivuosi monen muunkin poliittisen liikkeen kannalta kuin SDP:n. Maalaisliitto perustettiin, niin myös RKP, merkittäviä ajatushautomoita kumpikin. Muuutamaa vuotta aikaisemmin perustettuna SDP ennätti uuden yksikamarisen eduskunnan puolueista vanhimmaksi.

Oulun puoluekokous vuonna 1906 järjestäytyi menestyäkseen seuraavan vuoden eduskuntavaaleissa. Tässä puoluekokouksessa luotiin vaalipiirijakoa noudattava piirijärjestöverkosto. Sosialidemokraattiset kunnallisjärjestöt ovat enimmäkseen Oulun puoluekokouksen satoa.

Puolueen järjestökoneisto on vuosikymmenet osoittanut verratonta elinvoimaa. Mitä nyt muutama nimike on vaihtunut. Toimikunnista on tullut hallituksia ja piirisihteereistä toiminnanjohtajia. On vähän ikävä…

Piirijärjestöt ja kunnallisjärjestöt toimivat – ainakin niiden pitäisi toimia – kokonaisuuksina, samoin eduskuntaryhmä, ja ottavat kantaa ryhminä, eivät yksittäisinä jäseninä. Tämä paljon kritisoitu käytäntö kestää sinänsä kriittisenkin arvioinnin.

Ryhmäpäätökset eivät ole demokratian vastaisia.

Muutama huomio myös sosialidemokraattien toimintatavasta varmaan sallitaan. Olisi mielestäni ryhmäpäätöskäytännön määräaikaishuollon aika ja paikka.

Ryhmäpäätökset eivät ole demokratian vastaisia. Puolueena ja ryhmänä on kansaan vedottu ja luottamusta saatu.

Ryhmäpäätöksellä ei voida mielestäni sivuuttaa demokraattisen päätöksenteon tärkeimpiin kuuluvaa periaatetta: Demokratia ei ole enemmistön diktatuuria. Ryhmäpäätöksellä ei voida rajoittaa päätökseen osalllistujan oikeutta saada tietoa tai tehdä ehdotuksia.

Sinänsä parlamentarismin ja muuhunkin poliittisen päätöksenteon periaatteisiin kuuluu, että ryhmät esiintyvät yhtenäisinä.

Ongelmia nousee aika ajoin kun käytäntöä ulotetaan laajemmalle kuin päätettävänä olevaan asiaan. Ryhmiin muodostuu fraktioita, jollaiset saatttavat rajoittaa jäsenten tasavertaisuutta. Syntyy eräänlaisia kansanvalllan kauppahuoneita, jotka vähitellen syövät kansanvallan perusteita.

Työt onnistuvat, kun järjestöt hyvin huolletaan, kun työkalut ovat kunnossa. Hyvää työvuotta hyvät toverit!

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat