Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Mielipiteet

TYÖTÄ, ELVYTYSTÄ JA USKOA TULEVAAN

Kesäkuu alkoi aurinkoisena, ja mikä parasta siirrymme varovaisesti askel kerrallaan kohti normaalia koronapandemian aiheuttamien rajoitusten jälkeen. Varovaisuutta ja ohjeita on toki syytä noudattaa, sillä virus ei ole mihinkään lopullisesti kaikonnut.

Ahti Ruoppila

Alue- ja järjestöasiantuntija SAK

 

Suomi on viranomaisten ja Sanna Marinin johtaman hallituksen opastuksella selvinnyt kansainvälisesti vertailtuna kohtuullisin pienin vaurioin kriisin terveysvaikutuksista. Taloudelliset vaikutukset selviävät vasta pidemmän ajan kuluttua. Muutamia huomioita voi kuitenkin tehdä jo nyt.

 

Suomalainen työmarkkinajärjestelmä on toiminut kriisissä hyvin ja nopeasti. Yhteisymmärrys ja keinot on haettu sopimalla, ei repimällä ja riitelemällä. Pieni- ja keskituloiset työntekijät kaupoissa, sairaaloissa, kuljetuspalveluissa ja tehtaissa ovat osaltaan pitäneet Suomen pystyssä ja toiminnassa riskeistä huolimatta. Läheskään kaikkien ei ole mahdollista työskennellä etänä.

 

Oppilaitosmaailma, sekä opettajat että koululaiset ja opiskelijat sopeutuivat todella kiitettävästi nopeasta digiloikasta ja siirtymisestä etäopetukseen. Hankaluuksia toki aiheutui varsinkin kevään yo-kirjoituksiin ja pääsykokeisiin liittyen, ja on välttämätöntä lisätä aloituspaikkoja eri oppilaitoksiin, jotta työllisyystilanteen heikentyessä mahdollisimman moni nuori saisi mielekästä tekemistä.

 

Moni yritys ja suomalainen havahtui huomaamaan, miten riippuvaisia olemme tavaroiden tuonnista ulkomailta. Tämän kriisin hyvä puoli on, että nyt ymmärretään huoltovarmuuden ja omavaraisuuden merkitys. Meidän on arvioitava globalisaatiokehitystä uudelleen. Tuotannon ja alihankintojen jatkuva siirtäminen halvan työvoiman maihin on ollut osin lyhytnäköistä, onneksi moni yritys on jo kotiuttanut hankintojaan Suomeen tai aloittanut valmistuksen uudelleen, esimerkkeinä vaikkapa suojamaskit.

 

Työllisyyden heikentyessä ja yksityisen rakentamisen ja investointien hidastuessa on julkisen puolen toimittava vastasyklisesti. Nyt jos koskaan on aika tehdä tarvittavia investointeja valtion ja kuntien toimesta, olivatpa ne sitten rataverkon ja tiestön kunnostamista tai uusien koulujen ja palvelutalojen rakentamisia. Ja kaikessa näissä on oltava vahva panostus koronapandemiaa paljon vakavamman kriisin eli ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Tämän kriisin hyvä puoli on, että nyt ymmärretään huoltovarmuuden ja omavaraisuuden merkitys

 

Hyvinvointi syntyy työstä. Korkea työllisyysaste ja laaja veropohja turvaa parhaiten tarvittavat peruspalvelut. Pääministeri Marinin hallituksen asettama kunnianhimoinen 75 % työllisyystavoite ei ole koronakriisin vuoksi enää mahdollinen tämän vaalikauden aikana. Kaikki tarvittava on tehtävä, jotta työllisyys saadaan pidettyä korkeana. Työkalupakissa on oltava osaamisen kehittäminen koulutuksen ja tuotekehityksen avulla ja laadukkaiden työpaikkojen synnyn sekä tuottavuuden kasvun parantaminen monipuolisin tukikeinoin. Osin summittaisista yritystuista on irtaannuttava nopeasti. Vaikka yritysten tukeminen on ollut ymmärrettävää, ei palkansaajia ja pienituloisia voi laittaa miljardien yritystukien maksajiksi. Kuitenkin poikkeuksena palkkatukea kannattaa jatkaa ja kasvattaakin, jotta mm. lomautetut työntekijät voivat palata mahdollisimman nopeasti töihin.

Tästäkin selvitään. Yhdessä.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE