Työterveyshuollon keskittyminen jatkuu – ”Nivellettävä osaksi sote-uudistusta”

Kuva: Lehtikuva
Työterveyslaitos on selvittänyt työterveyshuollon tilaa.

Työterveyslaitoksen julkaiseman Työterveyshuolto Suomessa 2015 -katsauksen mukaan suomalaisten työterveyshuollon palvelut tuottavien yksiköiden koko on kasvanut ja määrä supistunut koko 2 000-luvun ajan. 96 prosenttia suomalaisista palkansaajista on työterveyshuoltopalvelujen piirissä ja kattavuus on parantunut tasaisesti. Ennaltaehkäisevän työn osuus työterveyshuollossa on kasvanut.

Suomessa toimi vuoden 2015 lopussa yhteensä 406 työterveysyksikköä. Vuoteen 2010 verrattuna työterveysyksiköiden lukumäärä on vähentynyt noin 14 %.

‒ Voimakas rakennemuutos työterveyshuollossa on jatkunut koko 2000-luvun ajan, erityisasiantuntija Kirsi Lappalainen Työterveyslaitoksesta kertoo.

Työnantajan omia asemia on ulkoistettu ja lääkärikeskusketjut ovat ostaneet pieniä työterveyspalveluita tuottavia lääkäriasemia. Vuoteen 2010 verrattuna lääkärikeskusyksiköiden osuus on noussut selvästi (10 prosenttiyksikköä) ja on nyt jo yli puolet kaikista työterveysyksiköistä.  58 % henkilöasiakkaista on lääkärikeskusten hoidossa.

Terveyskeskukset, työnantajien yhteiset ja omat asemat ovat vähentyneet. Terveyskeskusten osuus työterveyshuollon henkilöasiakkaista on enää 8 % ja terveyskeskukset vastaavat enää noin 162 000 henkilöasiakkaan työterveyshuollosta. Sen sijaan kunnalliset liikelaitokset ja osakeyhtiöt ovat kasvaneet niin lukumäärältään kuin kooltaan vuonna 2015.

─ Lähes kaikki palkansaajat ovat työterveyshuollon piirissä, minkä vuoksi työterveyshuollolla on tärkeä rooli sote-palveluiden kokonaisuudessa. Erityisesti työkykyasioiden hoidossa työterveyshuollon ja muun sote-palvelun saumaton yhteistyö on tärkeää. Jotta palvelu toimisi mahdollisimman sujuvasti, on työterveyshuolto nivellettävä ja integroitava osaksi maakunnallista sotea, muistuttaa johtaja Jorma Mäkitalo Työterveyslaitoksesta.

Ennaltaehkäisevän työn osuus työterveyshuollossa kasvaa

Katsauksessa aineistona käytetyn Kelan vuoden 2013 työterveyshuoltotilaston mukaan sekä työterveyslääkäreiden että työterveyshoitajien käyttämä aika työpaikkaselvityksiin on selvästi lisääntynyt. Lääkäreiden käyttämä aika työpaikkaselvityksiin lisääntyi 53 % vuoteen 2010 verrattuna. Myös tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus korvattavana toimintana ovat lisääntyneet.

Vaikka näiden ennaltaehkäisevien toimien osuus on kasvanut, muodostavat ne edelleen vain n. 40 %:n osuuden työterveyshuollossa tehtävästä työstä. Lähes 90 % henkilöasiakkaista saa työterveyshuollosta myös sairaanhoidon palvelut, mutta sairaanhoidon osuus ei ole jatkanut kasvuaan tällä tarkastelujaksolla. Työterveyshuollossa tehdään edelleen runsaasti terveystarkastuksia.

Työterveysyksiköiden henkilöresurssit ovat parantuneet

Työterveyshuollossa toimivien lääkäreiden, fysioterapeuttien ja psykologien toimien määrä on lisääntynyt 2 000-luvulla. Terveydenhoitajien ja sairaanhoitajien määrä on pysynyt suurin piirtein entisellään. Työterveyshuollossa toimii nyt noin 2800 lääkäriä, 2500 terveydenhoitajaa ja sairaanhoitajaa, 920 fysioterapeuttia ja 540 psykologia.

Lääkäreiden määrä on näin ollen jälleen kääntynyt nousuun ja ylittää nyt ensimmäistä kertaa terveydenhoitajien ja sairaanhoitajien määrän. Työterveyshuollon palveluita toteutetaan entistä enemmän moniammatillisina lääkäristä, terveydenhoitajasta, fysioterapeutista ja psykologista koostuvina tiimeinä, ja parhaiten moniammatillisuus toteutuu suurissa yksiköissä. Uutena ammattiryhmänä työterveyshuollossa toimii pieni joukko sosiaalialan asiantuntijoita.

Työterveyshuoltopalveluiden kattavuus ja laatutyö on parantunut

Työterveyshuollon piiriin kuului 31.12.2015 1,99 miljoonaa henkilöä. Työterveyshuollon kattavuus oli tämän selvityksen mukaan 84 % työllisestä työvoimasta ja 96 % palkansaajista. Kattavuus on parantunut koko 2000-luvun ajan. Yrittäjistä työterveyshuollon palveluiden piirissä on edelleen huomattavasti pienempi osuus kuin palkansaajista. Heikoin tilanne on mikroyrityksissä.

─ Työikäisistä myöskään työttömillä ei vielä ole kattavia ennaltaehkäiseviä terveyspalveluja ja he ovat harvoin työterveyshuollon henkilöasiakkaita, Kirsi Lappalainen toteaa.

Työterveyshuollon laatutyö on lisääntynyt ja monipuolistunut. Työterveysyksiköt arvioivat toimintaansa yleisimmin palautelaatikoiden, nettipalautteiden, asiakastyytyväisyyskyselyiden sekä työpaikan ja työterveyshuollon välisten palautekeskustelujen avulla. Sisäisiä auditointeja toteutti lähes puolet ja ISO-standardeja ja laatusertifikaatin edellyttämiä auditointeja lähes kolmannes työterveysyksiköistä. Sen sijaan työterveysyksiköiden ulkopolisia asiantuntija-arviointeja ja vertaisarviointeja hyödynnettiin aiempaa vähemmän.

Työterveyslaitos seuraa Työterveyshuolto Suomessa -katsauksella työterveyshuollon palvelu­järjestelmän kehitystä ja toimintaa sosiaali- ja terveysministeriön toimeksi­annosta.

Katsauksen tavoitteena on tuottaa tietoa työterveyshuollon tuottajista, niiden henkilöstöstä ja asiakkaista sekä tuotetuista palveluista. Katsauksia on laadittu noin viiden vuoden välein vuodesta 1992 lähtien, ja nyt julkaistu katsaus on kahdeksas. Edellinen katsaus tehtiin vuonna 2010. Tämän katsauksen aineisto vuodelta 2015 koostuu yhteensä 379 työterveysyksikön antamista tiedoista, eli vastausprosentti katsauksen aineistokyselyyn oli 93 % kaikista yksiköistä. Tiedonkeruu toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa sähköisesti.

Berner uskoo yhtiömalliin – ”Rahat myös käytettäisiin liikenneinfran kehittämiseen”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Ohjausryhmän puheenjohtaja, Rakennusteollisuuden pääekomisti Sami Pakarinen , liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ja entinen pääministeri Paavo Lipponen Liikenneinfrastruktuuri 2040 -selvityksen julkistustilaisuudessa.

Suomen liikenneverkon nykyinen rahoitusjärjestelmä ei toimi, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.). Hänen mielestään liikenneinfraan ei ole pystytty investoimaan tarpeeksi ja korjausvelka kasvaa.

Liikenteestä saatuja rahoja on käytetty myös muiden hallinnonalojen tarpeisiin. Tämä on ollut hänen mukaansa pitkäaikainen huolenaihe.

Bernerin mielestä mahdollisesti perustettava liikenneverkkoyhtiö takaisi sen, että liikenteeseen tarkoitetut rahat myös käytetäisiin liikenneinfran kehittämiseen.

– Yhtiömalli takaisi sen, ettei rahoitus olisi enää riippuvainen valtion budjetista tai muiden alojen tarpeesta, hän sanoi Liikenneinfrastruktuuri 2040 -selvityksen julkistamistilaisuudessa Helsingissä tänään.

Ministeri kannattaa tutkimusryhmän näkemystä, jonka mukaan väylänpidon kokonaisrahoitusta nostettaisiin voimakkaasti. Hän haluaa, että myös älykkään liikenteen ratkaisut huomioidaan.

Berner kaipaa pitkäaikaista visiota liikenneverkon kehittämiseksi. Tähän asti rahoitusratkaisut ovat olleet liian lyhytjänteisiä.

”Olen avoin monelle kehityspolulle, mutta en siihen, että emme tee mitään.”

Hän sanoi, että nykyisin Suomessa pystytään ylläpitämään perusväylänpitoa ja tekemään joitain investointeja, mutta korjausvelka kasvaa 100 miljoonaa vuodessa.

– Olen avoin monelle kehityspolulle, mutta en siihen, että emme tee mitään.

Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Tampereen ammattikorkeakoulu ovat tehneet selvityksen, jossa on hahmoteltu Suomen liikenneinfrastruktuurin kehittämiselle ja kehittämisen panostuksille neljä vaihtoehtoista polkua.

Ministeri Berner arvioi omassa puheenvuorossaan, miten tulokset suhteutuvat suunnitteilla olevaan liikenneverkkoyhtiöön.

Juhana Vartiainen listaa rajut keinot: Näin Suomi voisi muuttua Ruotsiksi nopeasti

Kuva: Jari Soini

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen arvioi, että Suomen on omin toimin mahdollista ryhtyä Ruotsin kaltaiseksi menestystapaukseksi.

Hän kirjoittaa aiheesta verkkosivuillaan.

”Kun näistä asioista käy poliittista keskustelua, huomaa, että ällistyttävän monet suomalaiset ajattelevat, että meille on täysin vääjäämätön kohtalo olla surkeampi kuin Ruotsi. Erityisesti minulle jaksetaan jankuttaa kahdesta asiasta, jotka kuulemma ovat Ruotsin menestyksen takana. Ensinnäkin, me olemme eurossa kun Ruotsilla on kruununsa. Ja toiseksi, Ruotsilla on kuulemma niin pitkä rauhan historia, että sinne on kertynyt aivan erilainen varallisuus.”

Pitää vain itse jaksaa tehdä päätöksiä.

Vartiaisen mukaan kumpikaan perustelu ei kestä kriittistä tarkastelua.

”Jos sopeutamme kustannustasomme ja palkanmuodostuksen pelisäännöt eurossa elämiseen, mikään ei estä meitä olemasta euroalueen sisällä vähintään yhtä menestyksekäs kuin Baijerin osavaltio. Ei mikään. Pitää vain itse jaksaa tehdä päätöksiä.”

Vartiainen kirjoittaa, että pitkään kertynyt varallisuus ei myöskään takaa hyvää talouskehitystä.

”Sekä Ruotsi että Suomi toimivat globaaleilla pääomamarkkinoilla, joilta kyllä riittää rajatta sijoituspääomaa kunhan investoinnit ovat kannattavia. Lisäksi pääomakanta uusiutuu kokonaan muutamassa vuosikymmenessä joten vanha historia ei vaikuta nykyhetken tulonmuodostukseen.”

Vartiaisen mukaan Suomi voisi muuttua Ruotsiksi nopeasti.

”Mikä parasta, meidän ei tarvitsisi, ollaksemme Ruotsi, suunnitella mitään monimutkaisia uusia lainsäädännöllisiä kokonaisuuksia tai käynnistää uusia elinkeinopoliittisia projekteja. Riittää, että poistaisimme omasta lainsäädännöstämme neljä ihan kotitekoista hölmöyttä, joita naapurimaassamme ei ole ja jotka tällä hetkellä estävät meitä olemasta Ruotsi. Jos hallitus antaisi nämä esitykset helmikuussa, voisimme jo huhtikuussa alkaa muuttua Ruotsiksi.”

On vaikea kuvitella että mikään hallitus niitä esittäisi.

Vartiaisen mukaan nämä neljä on äkkiä lueteltukin.

”Ensinnäkin, työehtosopimusten yleissitovuus. Toiseksi, kotihoidon tuki. Kolmanneksi, ulkomaisen rekrytoinnin tarveharkinta, ja neljänneksi, työttömyysturvan lisäpäivät eli ns. työttömyyseläkeputki.”

Vartiaisen mukaan näille neljälle järjestelylle on ominaista, ettei niitä ikinä enää säädettäisi jos niitä ei jo olisi.

”On vaikea kuvitella että mikään hallitus niitä esittäisi.”

Keskustelua aiheesta

”Hämmentävät, ahdistavat ja pelottavat” — kansanedustaja huolestui uhkaavista kirjeistä — kysyy ministeriltä

Kuva: Lehtikuva

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Sarkkinen on huolissaan useiden suomalaisten saamista kirjeistä, joissa vaaditaan suuria korvauksia netissä tehdyistä tekijänoikeusrikkomuksista ja uhataan oikeudenkäynnillä.

Sarkkisen mukaan erilaiset asianajotoimistot ovat viime vuosina lähetelleet kansalaisille kirjeitä, joissa tekijänoikeusloukkaukset uhataan viedä oikeuteen, mikäli nettiliittymän haltija ei maksa vaadittua korvaussummaa. Kyse on internetissä tapahtuneiden tekijänoikeusloukkausten, kuten netistä laittomasti ladattujen elokuvien, perusteella lähetetyistä laskuista.

Sarkkinen on jättänyt kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy ministeriltä, mitä asiantilan selkeyttämiseksi ja prosessiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi voitaisiin tehdä.

Hän korostaa, että tekijänoikeudet kuuluvat teoksen tekijälle, ja tällä on oikeus korvauksiin, mikäli niitä rikotaan.

– Tekijän oikeudet teokseensa on turvattava. Laiton jakaminen on onneksi vähentynyt viime aikoina, kun Spotifyn ja Netflixin kaltaiset suoratoistopalvelut ovat tuoneet musiikin ja elokuvat helposti saataville laillisin keinoin.

Sarkkisen mukaan massapostituksena lähetettävät korvausvaatimuskirjeet ovat kuitenkin monella tapaa ongelmallisia.

– Prosessi on hämärä, eikä korvausvaateen taustalla välttämättä ole teoksen tekijä. Korvausvaatimukset saattavat olla jättimäisiä suhteessa tehtyyn rikkomukseen. Kirje lähetetään nettiliittymän haltijalle, vaikka tämä ei välttämättä ole se, joka tekijänoikeusrikkomukseen on syyllistynyt. Kirjeet hämmentävät, ahdistavat ja pelottavat.

– Tekijänoikeusloukkauksia pitää voida estää paremmilla keinoilla, kuin lähettelemällä massapostituksena uhkailukirjeitä. On tärkeä selvittää pikaisesti, mitä tilanteen selkeyttämiseksi voitaisiin tehdä.

 

Keskustelua aiheesta

Kymmenet keskustalaiset kansanedustajat lähtevät kouluihin — Kulmunin päiväkeikka yli 700 kilometriä

Keskustan 49 kansanedustajaa vierailee tammikuun kolmannella ja neljännellä viikolla yhteensä yli sadassa  koulussa ympäri Suomen. Vierailukouluihin mahtuu niin ala- kuin yläluokkiakin ja lisäksi lukioita, ammatillisia oppilaitoksia ja erityiskouluja.

Kouluvierailut liittyvät Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumiin eduskunnassa. Juhlavuoden teemana on Yhdessä.

Kansanedustajat vierailevat lähinnä oman kotiseutunsa kouluissa. Osalla kouluvierailuja on muutama viikossa, pari päivässä tai jopa parikymmentä kahden tai kolmen viikon aikana. Osa kansanedustajista tekee yhteisvierailuja oman puolueensa kollegan tai saman alueen toisen puolueen kansanedustajan kanssa.

Eräs pisimmistä matkoista lienee 700 kilometrin päiväkeikka. Lappilainen kansanedustaja ja keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni menee kotoaan Torniosta Enontekiön Hetan koulukeskukseen.

— Kilometrejä kertyy yli neljä sataa. Siis suuntaansa, yhteensä lähes 750 kilometriä, Kulmuni toteaa.

Keskustan kansanedustajat keskustelevat kouluissa oppilaita kiinnostavista asioista, omasta työstään sekä kertovat myös siitä, miten Suomea laitetaan kuntoon niin, että entistä useammalla olisi töitä ja Suomen velkataakka pienenisi. Ajankohtaisia asioita ovat muun muassa terveys- ja sosiaalipalvelut, turhan byrokratian purkaminen, ympäristö, liikenneratkaisut, lähi- ja luomuruoka.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Helsingin Sanomien ex-päätoimittaja Timo Soinille: Minulla ei ole yhteisiä arvoja Turkin kanssa

Kuva: Lehtikuva-AFP
Ulkoministeri Timo Soini ja Turkin EU-asioista vastaava ministeri Omer Celik Ankarassa 11. tammikuuta.

Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Janne Virkkunen oudoksuu perussuomalaisten puheenjohtajan, ulkoministeri Timo Soinin mainintaa Suomen ja Turkin yhteisestä arvopohjasta.

Virkkunen on kirjoittanut aiheesta mielipidekirjoituksen Helsingin  Sanomiin.

– Ulkoministeri, perus­suomalaisten puheen­johtaja Timo Soini vie­raili 11. tammikuuta Turkin pää­kaupungissa Ankarassa Turkin suur­lähettiläskokouksessa. Olen lukenut Soinin puheen, joka on julkaistu englanninkielisenä ulkoministeriön koti­sivuilla. Soinin puhe on pää­piirteissään kohtuullisen tasapainoinen, Virkkunen kirjoittaa.

– Minua hämmästytti Soinin maininta Suomen ja Turkin yhteisestä arvopohjasta, hän toteaa.

Virkkunen kertoo, että hänen ystävänsä Kadri Gürsel on ollut vankilassa jo kuukausia.

Kadri on tunnettu lehtimies, ja hänellä on Virkkusen mukaan Turkissa noin 150 työtoveria, jotka ovat niin ikään päätyneet vankilaan ilman mahdollisuutta puolustaa itseään oikeudenkäynnissä.

Kadri on myös kansainvälisen sananvapausjärjestön IPI:n Turkin ryhmän puheenjohtaja ja IPI:n hallituksen jäsen.

– Minulla ei ole yhteistä arvopohjaa sellaisen maan kanssa, joka on matkalla presidentti Recep Tayyip Erdoganin ja hänen AK-puolueensa yksinvaltaan ja joka ei kykene tunnustamaan vapaan tiedonvälityksen merkitystä demokratian yhtenä tukipylväänä, Virkkunen päättää kirjoituksena.

Janne Virkkunen oli Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja vuosina 1991–2010 ja International Press Instituten (IPI) hallituksen puheenjohtaja 2008–2010.