Työterveyshuollon keskittyminen jatkuu – ”Nivellettävä osaksi sote-uudistusta”

Kuva: Lehtikuva
Työterveyslaitos on selvittänyt työterveyshuollon tilaa.

Työterveyslaitoksen julkaiseman Työterveyshuolto Suomessa 2015 -katsauksen mukaan suomalaisten työterveyshuollon palvelut tuottavien yksiköiden koko on kasvanut ja määrä supistunut koko 2 000-luvun ajan. 96 prosenttia suomalaisista palkansaajista on työterveyshuoltopalvelujen piirissä ja kattavuus on parantunut tasaisesti. Ennaltaehkäisevän työn osuus työterveyshuollossa on kasvanut.

Suomessa toimi vuoden 2015 lopussa yhteensä 406 työterveysyksikköä. Vuoteen 2010 verrattuna työterveysyksiköiden lukumäärä on vähentynyt noin 14 %.

‒ Voimakas rakennemuutos työterveyshuollossa on jatkunut koko 2000-luvun ajan, erityisasiantuntija Kirsi Lappalainen Työterveyslaitoksesta kertoo.

Työnantajan omia asemia on ulkoistettu ja lääkärikeskusketjut ovat ostaneet pieniä työterveyspalveluita tuottavia lääkäriasemia. Vuoteen 2010 verrattuna lääkärikeskusyksiköiden osuus on noussut selvästi (10 prosenttiyksikköä) ja on nyt jo yli puolet kaikista työterveysyksiköistä.  58 % henkilöasiakkaista on lääkärikeskusten hoidossa.

Terveyskeskukset, työnantajien yhteiset ja omat asemat ovat vähentyneet. Terveyskeskusten osuus työterveyshuollon henkilöasiakkaista on enää 8 % ja terveyskeskukset vastaavat enää noin 162 000 henkilöasiakkaan työterveyshuollosta. Sen sijaan kunnalliset liikelaitokset ja osakeyhtiöt ovat kasvaneet niin lukumäärältään kuin kooltaan vuonna 2015.

─ Lähes kaikki palkansaajat ovat työterveyshuollon piirissä, minkä vuoksi työterveyshuollolla on tärkeä rooli sote-palveluiden kokonaisuudessa. Erityisesti työkykyasioiden hoidossa työterveyshuollon ja muun sote-palvelun saumaton yhteistyö on tärkeää. Jotta palvelu toimisi mahdollisimman sujuvasti, on työterveyshuolto nivellettävä ja integroitava osaksi maakunnallista sotea, muistuttaa johtaja Jorma Mäkitalo Työterveyslaitoksesta.

Ennaltaehkäisevän työn osuus työterveyshuollossa kasvaa

Katsauksessa aineistona käytetyn Kelan vuoden 2013 työterveyshuoltotilaston mukaan sekä työterveyslääkäreiden että työterveyshoitajien käyttämä aika työpaikkaselvityksiin on selvästi lisääntynyt. Lääkäreiden käyttämä aika työpaikkaselvityksiin lisääntyi 53 % vuoteen 2010 verrattuna. Myös tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus korvattavana toimintana ovat lisääntyneet.

Vaikka näiden ennaltaehkäisevien toimien osuus on kasvanut, muodostavat ne edelleen vain n. 40 %:n osuuden työterveyshuollossa tehtävästä työstä. Lähes 90 % henkilöasiakkaista saa työterveyshuollosta myös sairaanhoidon palvelut, mutta sairaanhoidon osuus ei ole jatkanut kasvuaan tällä tarkastelujaksolla. Työterveyshuollossa tehdään edelleen runsaasti terveystarkastuksia.

Työterveysyksiköiden henkilöresurssit ovat parantuneet

Työterveyshuollossa toimivien lääkäreiden, fysioterapeuttien ja psykologien toimien määrä on lisääntynyt 2 000-luvulla. Terveydenhoitajien ja sairaanhoitajien määrä on pysynyt suurin piirtein entisellään. Työterveyshuollossa toimii nyt noin 2800 lääkäriä, 2500 terveydenhoitajaa ja sairaanhoitajaa, 920 fysioterapeuttia ja 540 psykologia.

Lääkäreiden määrä on näin ollen jälleen kääntynyt nousuun ja ylittää nyt ensimmäistä kertaa terveydenhoitajien ja sairaanhoitajien määrän. Työterveyshuollon palveluita toteutetaan entistä enemmän moniammatillisina lääkäristä, terveydenhoitajasta, fysioterapeutista ja psykologista koostuvina tiimeinä, ja parhaiten moniammatillisuus toteutuu suurissa yksiköissä. Uutena ammattiryhmänä työterveyshuollossa toimii pieni joukko sosiaalialan asiantuntijoita.

Työterveyshuoltopalveluiden kattavuus ja laatutyö on parantunut

Työterveyshuollon piiriin kuului 31.12.2015 1,99 miljoonaa henkilöä. Työterveyshuollon kattavuus oli tämän selvityksen mukaan 84 % työllisestä työvoimasta ja 96 % palkansaajista. Kattavuus on parantunut koko 2000-luvun ajan. Yrittäjistä työterveyshuollon palveluiden piirissä on edelleen huomattavasti pienempi osuus kuin palkansaajista. Heikoin tilanne on mikroyrityksissä.

─ Työikäisistä myöskään työttömillä ei vielä ole kattavia ennaltaehkäiseviä terveyspalveluja ja he ovat harvoin työterveyshuollon henkilöasiakkaita, Kirsi Lappalainen toteaa.

Työterveyshuollon laatutyö on lisääntynyt ja monipuolistunut. Työterveysyksiköt arvioivat toimintaansa yleisimmin palautelaatikoiden, nettipalautteiden, asiakastyytyväisyyskyselyiden sekä työpaikan ja työterveyshuollon välisten palautekeskustelujen avulla. Sisäisiä auditointeja toteutti lähes puolet ja ISO-standardeja ja laatusertifikaatin edellyttämiä auditointeja lähes kolmannes työterveysyksiköistä. Sen sijaan työterveysyksiköiden ulkopolisia asiantuntija-arviointeja ja vertaisarviointeja hyödynnettiin aiempaa vähemmän.

Työterveyslaitos seuraa Työterveyshuolto Suomessa -katsauksella työterveyshuollon palvelu­järjestelmän kehitystä ja toimintaa sosiaali- ja terveysministeriön toimeksi­annosta.

Katsauksen tavoitteena on tuottaa tietoa työterveyshuollon tuottajista, niiden henkilöstöstä ja asiakkaista sekä tuotetuista palveluista. Katsauksia on laadittu noin viiden vuoden välein vuodesta 1992 lähtien, ja nyt julkaistu katsaus on kahdeksas. Edellinen katsaus tehtiin vuonna 2010. Tämän katsauksen aineisto vuodelta 2015 koostuu yhteensä 379 työterveysyksikön antamista tiedoista, eli vastausprosentti katsauksen aineistokyselyyn oli 93 % kaikista yksiköistä. Tiedonkeruu toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa sähköisesti.

Kommentti: Jopa tuli hoppu ja kiiru

Kuva: Lehtikuva
Tasavallan presidentti miettii, asettuako ehdolle vielä toiselle kaudelle vaiko ei. Päätös vaikuttaa myös SDP:n tulevaisuuteen Jutta Urpilaisen kieltäytymisen jälkeen.

Jutta Urpilaisen kieltäytyminen SDP:n  presidenttiehdokkuudesta tuntui tulevan kovin monelle kovanakin yllätyksenä. Ehdittiin jo nostaa kovaa hypetystä Jutan puolesta, iloita ja suunnitella kampanjoita.

Sitten tulee Urpilainen ja vetäisee kerralla maton kaikkien haaveilijoitten alta. Ei se lähtenytkään lentoon se matto, ei edes yrittänyt, katsoi moni pettynynyt Demokraatin verkkouutista ja Urpilaisen kirjoitusta.

Mutta hänellä oli myös kerrassaan vastaansanomaton syy kieltäytyä, syy, johon kenelläkään ei ole nokan koputtamista.

Hän valitsi tällä kerta perheen, mikä oli perheen onni. ”Lapsi on pieni vain kerran”, sanoi SDP:n puheenjohtaja ja Urpilaisen entinen kova kilpakumppani Antti Rinne tänään aamuvarhaisella Demokraatti.fi:lle.

Muitakin, lausumattomia, syitä varmasti oli, mutta jätettäköön ne muille spekulanteille. Heitä riittää, suurin osa pahansuopia.

Mutta tahtoi Urpilainen tai ei, hänen kieltäytymisensä tuli kyllä ihan viime tippaan. Antti Rinteelle ja muulle puoluejohdolle tulee nyt ihan mahdoton hoppu. Seuraava puoluevaltuusto on jo kuukauden päästä. En mitenkään jaksa uskoa, eikä moni muukaan, että vielä tuossa kokouksessa olisi esittää uusi uljas ehdokas SDP:lle.

Vaikka. Mistäpä sen tietää. Yllätyksiä sattuu.

Kokoomuksella kieli pitkällä

Mutta. Käännetäänpä katse istuvaan presidenttiin, Sauli Niinistöön. Kokoomus odottaa häneltäkin kieli pitkällä jo ilmoitusta jatkosta. Myönteistä ilmoitusta kaivataan enemmän kuin mitään. Kokoomus on jo kerännyt vaalikirstuunsa kaksin käsin rahaa niin, että kunnallisvaalitkin uhkaavat jäädä taka-alalle.

Toivotaan, että keinot edes pysyvät rehellisinä. Viime kerralla liippasi läheltä.

Mutta ei Niinistön tarvitse kumartaa oman puolueensa suuntaan sen enempää kuin Urpilaisenkaan. Hänkin tulee tekemään  päätöksensä ihan omista lähtökohdistaan.

Jospa Niinistönkin vastaus on kuten Urpilaisen? Selkeä ”ei” pudottaisi kokoomuksen johdon suoraan häntäluun päälle. Pudotus on kivulias, kuten pyrstölleen tipahtaneet hyvin tietävät.

Niinistön kieltäytyminen muuttaisi myös SDP:n asetelmia radikaalisti. Silloin vastassa ehdokkaalla ei olisikaan varmaa voittajaa.

 

”Palkansaajat ovat oman savottansa tehneet” – JHL ei tyydy nollalinjaan

Kuva: Arja Jokiaho

Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL on aloittanut valmistautumisen ensi syksyn työehtosopimusneuvotteluihin.

– Kilpailukykysopimus on leikannut erityisesti julkisen alan työntekijöiden ostovoimaa, joten JHL tavoittelee jäsenilleen palkankorotuksia, ammattiliiton hallitus linjasi torstaina.

Peruslinjana on se, että JHL:n sopimusaloille tehdään vienti- ja teollisuusaloja vastaavia ratkaisuja. Sopimuskausien pituutta määriteltäessä otetaan huomioon viennin ja teollisuuden sopimuskaudet, ja julkisella alalla myös sote- ja maakuntauudistus.

JHL haluaa lisäksi nostaa työelämän laadun kehittämisen takaisin keskeisten sovittavien asioiden joukkoon.

Luottamus on neuvottelusuhteissa tärkeintä, eivät säännöt.

Elinkeinoelämän keskusliitto ilmoitti viime viikolla irtisanovansa kaikki keskusjärjestösopimukset, joissa on sovittu muun muassa luottamusmiesten asemasta, koulutuksesta, työelämän laadusta ja ay-jäsenmaksujen perimisestä ja tilittämisestä.

JHL:n kentässä näillä sopimuksilla on ollut merkitystä ennen kaikkea yksityisillä aloilla. Ammattiliiton hallitus patistaa eri toimialoja neuvottelemaan asiasta mahdollisimman pian.

– Näin saadaan pöytä puhtaaksi tästä luottamusta koetelleesta asiasta hyvissä ajoin ennen ensi syksyn ja talven työehtosopimusneuvotteluja.

JHL:n mielestä EK:n perustelut – ettei se enää solmi keskitettyjä työmarkkinaratkaisuja – ei kestä lähempää tarkastelua.

– EK olisi hyvin voinut selvittää kaikessa rauhassa yhdessä eri alojen työnantaja- ja työntekijäliittojen kanssa, miten raukeavien keskusjärjestösopimusten määräyksiä kirjataan työehtosopimuksiin.

JHL on selvittänyt, että keskeisillä sopimusaloilla moni keskusjärjestösopimuksissa sovituista asioita on jo aiemmin kirjattu JHL:n työehtosopimuksiin. Myös julkisalan työnantajien kanssa niistä on useimmiten sovittu vastaavalla tavalla. JHL lähtee siitä, että kirjaukset pysyvät voimassa jatkossakin.

Mutta varsinkin pienemmillä sopimusaloilla kirjauksissa on puutteita ja täydennyksiä voidaan tarvita. JHL aikoo tuoda asian syksyn neuvottelupöytiin, jos kirjausten lisäämistä alakohtaisiin sopimuksiin ei ole neuvoteltu alta pois.

Luottamus on neuvottelusuhteissa tärkeintä, eivät säännöt, JHL huomauttaa. Se odottaakin EK:lta ja työnantajilta yleisemminkin maltillista ja vastuuntuntoista toimintaa.

– Palkansaajat ovat oman savottansa tehneet suostumalla jäsenilleen hankalaan, ostovoimaa leikkaavaan ja työaikaa pidentävään kilpailukykysopimukseen. Palkansaajat ovat tukeneet ja tukevat vientiä ja yrityksiä, jotta työllisyys paranisi.

Ammattiliitto muistuttaa, että isoin lasku on osoitettu matalapalkkaiselle, naisvaltaiselle julkiselle sektorille, jolta muiden leikkausten lisäksi leikataan lomarahoja kolmen vuoden ajan.

– Orastava talouskasvu tarvitsisi nyt tuekseen ennakoitavuutta ja laajaa luottamusta työmarkkinoilla. Sitä saadaan sopimalla, ei sanelemalla, JHL:n hallitus kiteyttää.

”Olisi luontevaa, että poliittisella liikkeellä on omat ehdokkaat” – Urpilainen lupaa tukea SDP:n presidenttiehdokasta

Kuva: lehtikuva / jutta urpilainen

SDP:n kansanedustaja Jutta Urpilainen selvitti eduskunnassa päätöstään olla lähtemättä SDP:n presidenttiehdokkaaksi. Urpilaiselta kysyttiin myös, onko hänellä omia suosikkeja SDP:n ehdokkaaksi.

– Olisi luontevaa, että kansanvallassa ja demokratiassa poliittisella liikkeellä on myöskin omat ehdokkaat. Se kenet SDP tulee nimeämään ehdokkaaksi, on puoluejohdon käsissä ja tietenkin viime kädessä puoluevaltuuston käsissä, Urpilainen sanoi.

Hän sanoi kertoneensa puoluejohdolle ja puheenjohtaja Antti Rinteelle olevansa valmis tukemaan SDP:n ehdokasta ja tekemään työtä puolueen vaalimenestyksen eteen, mutta kieltäytyi ohjeiden antamisesta.

– Itsekin entisenä puheenjohtajana tiedän, että varmasti puoluejohdolla on selkeä suunnitelma olemassa siitä, miten mennään eteenpäin, enkä halua heille tässä tilanteessa ohjeita antaa.

Tuppurainen: SDP:n tulee asettaa oma ehdokas – Paatero nosti Liikasen nimen esiin USU:n haastattelussa

Kuva: Kari Hulkko
Tytti Tuppurainen.

SDP:n kansanedustaja Jutta Urpilainen ei lähde puolueen presidenttiehdokkaaksi, Urpilainen kertoi ratkaisustaan tänään Demokraatti-lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan. Urpilainen perustelee päätöstään perhesyillä.

Twitter-tilillään Urpilainen kommentoi tänä aamuna päätöstään lyhyesti – ja jakoi linkin kirjoitukseensa:

Urpilainen kirjoittaa, että valinta oli vaikea.

Demokraatti keräsi Twitteristä kommentteja päätökseen – ja SDP:n uuteen tilanteeseen seuraavien presidentinvaalien kannalta.

Tytti Tuppurainen: ”Kiitos kysymästä, mutta ei ole kohdallani aiheellinen”

”Nyt täytyy hetki miettiä ja katsoa niitä nimiä, joista on jo aikaisemmin puhuttu” (Sirpa Paatero Uutissuomalaiselle)

SDP:n puoluevaltuuston tuore puheenjohtaja, kansanedustaja Sirpa Paatero sanoi tänään Demokraatille, että Jutta Urpilaisen ilmoitus tuli yllätyksenä monelle, myös hänelle itselleen.

– Vielä maanantaina olin radio-ohjelmassa positiivinen ehdokkuuden suhteen, Paatero sanoi.

Uutissuomalaisen haastattelussa Paatero jatkoi, että  ”nyt täytyy hetki miettiä ja katsoa niitä nimiä, joista on jo aikaisemmin puhuttu”.

Haastattelussa Paatero mainitsee kaksi nimeä: Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen ja kansanedustaja Eero Heinäluoma.

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen. (Kuva: Lehtikuva/Mikko Stig)

Eero Heinäluoma toisti tänään, ettei edelleenkään ole pyrkimässä presidentiksi. Päätöksestään olla hakematta SDP:n presidenttiehdokkuutta Heinäluoma kertoi jo viime kesäkuussa.

– Muistan, että Liikasesta oli pohdintaa jo viime presidentinvaalien yhteydessä, Paatero sanoo muun muassa Keskisuomalaisen tänään julkaisemassa haastattelussa.

Paateron mukaan ehdokas voi tulla eduskuntaryhmän ulkopuolelta,

SDP:n presidenttiehdokkaan nimeämisestä päättää puoluevaltuusto.

IS: Puoluesihteeri Rönnholm hoiti aikoinaan kaasuputkihanketta

Kuva: Jari Soini

SDP:n uusi puoluesihteeri Antton Rönnholm on takavuosina hoitanut venäläisen Gazpromin South Stream -kaasuputkihanketta, kirjoittaa Ilta-Sanomat.

Rönnholm hoiti hankkeessa suhteita mediaan ja päätöksentekijöihin Brysselissä ja kohdemaissa. South Stream -putken piti viedä kaasua Mustaltamereltä Länsi-Eurooppaan. Se kaatui 2014 EU-komission vastustukseen. Komission mukaan se olisi rikkonut kilpailulakeja.

Lehden mukaan Rönnholmin Philotimo-yhtiön liikevaihto oli vuosina 2011–13 lähes 200 000 euroa, josta voittoa jäi noin 125 000 euroa. Yhtiö sai tuloja ainoastaan South Stream -hankkeesta.

– Perustin hanketta varten konsulttiyhtiön, koska hankkeeseen ei haluttu palkata ketään omille palkkalistoille, Rönnholm sanoo IS:lle.

Rönnholm kertoo lopettaneensa yrityksen toiminnan vuonna 2013 ja myyneensä sen pois vuonna 2014.

– Se oli silloin vain hylsy, jolla ei ollut mitään toimintaa.

Rönnholm valittiin SDP:n puoluesihteeriksi helmikuun alussa Lahden puoluekokouksessa.

Keskustelua aiheesta