Lukijaristeily2017
tuntematonsotilas

Kolumni

Tiina Arlin

Kuntavaaliehdokas, Vantaa

Työtön on myös ihminen – vihapuheen on loputtava

Työttömyys ja työttömät ovat jatkuvasti otsikoissa, eivätkä jutut näin työttömän näkökulmasta paljon mieltä ylennä.
Suuri joukko ihmisiä, hallitus mukaan lukien, tuntuu kuvittelevan, että työttömät ovat kotonaan passiivisesti makaavia työhaluttomia hylkiöitä. Näitä hylkiöitä pitää kaikin keinoin ”aktivoida”, joten hallitus päätti työttömien haastatteluista kolmen kuukauden välein ja työttömyystuen leikkaamisesta, jos työtön ei ole aktiivinen.

Työttömän aktiivisuudeksi ei lasketa sitä, että työtön etsii töitä satojen tuhansien muiden työttömien kanssa, alati vähenevien avoimien palkkatyöpaikkojen valikoimasta. Aktiivisuudeksi lasketaan se, että työtön saa töitä viideksi päiväksi kolmen kuukauden sisällä. Mistä näitä viiden päivän palkkatyöpaikkoja löytyy? Kuka selviää paperirumbasta ja tukien odottelusta Kelan kanssa nälkään kuolematta ja laskut ajallaan maksaen tuollaisen pienen työrupeaman jälkeen? Kuinka monella työttömällä on rahaa matkustaa haastatteluun kolmen kuukauden välein, kun jokainen euro on tiukalla?

Olisiko vihdoinkin aika ruveta haastattelemaan niitä yritysten rekrytoinneista vastaavia henkilöitä kolmen kuukauden välein ja vaatia selvityksiä a) annetuista lopputileistä b) palkattomista työntekijöistä c) palkattujen työntekijöiden määrästä.  Yrityksen kieltäytyessä haastatteluista siitä seuraisi rahallinen sanktio. Kerätyt varat voidaan käyttää työttömien palkkatukiin.

Työttömyys ei ole työttömän syytä. Työttömän turha juoksuttaminen ja tukien leikkaaminen, eli ostovoiman vähentäminen, ei lisää työpaikkoja.
Työtön haluaa normaalin työpaikan, jonka palkalla tulee toimeen, joutumatta kerjäämään apua pahoin ruuhkautuneesta Kelasta tai sosiaalitoimistosta. Työtön on ihminen ja yksilö.

Kaikenlainen työttömiin kohdistuva syyllistäminen ja vihapuhe on kitkettävä tästä maasta.

Tiina Arlin

Kuntavaaliehdokas, Vantaa

Kolumni

Pekka Tuuri

Kirjoittaja on SDP:n Uudenmaan piirin järjestötoimitsija

Yankee Stadiumin metropysäkki – pelko vapaamatkustajista tuhoaa luottamuksen

Ulkomailla on melko normaalia, että metroon ei pääse ilman leimaamatta matkalippua. New Yorkin Bronxin Yankee Stadiumin metropysäkki ei ”juuri” eroa synnyinkaupunkini Järvenpään Saunakallion junaseisakkeesta. Saunakallion seisaketta, ei kuitenkaan ole rajattu aidoilla ja liikkumista kontrolloivilla porteilla. Sama koskee Suomen metroa.

Meillä luottamuksen Suomessa jokainen saa kulkea metrossa vapaasti ilman liikkumista rajoittavia portteja ja aitoja. Luotamme julkisessa liikenteessä kansalaistovereillamme olevan taskussaan voimassaoleva lippu.

Mikään järjestelmä ei ole vapaa vapaamatkustajista. Sen takia meillä on lipuntarkastajat. He ovat ystävällisiä ihmisiä, jotka tekevät tärkeää työtä meidän kaikkien puolesta. Noin 3 % helsinkiläisistä matkoista tehdään pummilla. Pitäisikö 97 %:n hidastaa työmatkaansa leimaamalla lippunsa ja aiheuttaa tällä pysähdyksellä mittavia jonoja ja hidastelua? Vuositasolla vapaa-aikaa menetettäisiin turhiin pysähdyksiin ja hidasteluun useita tunteja.

Nyt hallitus on vaatimassa työttömiltä hakemusten tehtailua. Jotkut ovat laskeneet, että näillä työttömien määrillä työnantajat saavat jopa 17 miljoonaa hakemusta vuodessa. Vaarana on, että luottamuksen puute tuhoaa kaikkien meidän työmarkkinat.

Luottamus on yhteiskunnan peruskivijalka. Ei tuhota sitä.

Pekka Tuuri

Kirjoittaja on SDP:n Uudenmaan piirin järjestötoimitsija

Kolumni

Reijo Liinamaa

Kirjoittaja on Mäntsälän demareiden puheenjohtaja

Hiljaisen tiedon tervaskannot kunniaan

SDP:llä on Mäntsälässä pitkät perinteet. Paikallisyhdistyksen iäkkäin toveri, Reino Eerola on pitänyt tapanaan käydä demareiden vapputilaisuuksissa. Niin hän teki nytkin.

Vaikka mittariin tulee ensi syyskuussa 96 vuotta, mies ajelee edelleen tilaisuuksiin omalla autollaan. Puolueen jäsen hän on ollut vuodesta 1937.

Reinon kaltaiset, hiljaisen tiedon tervaskannot ovat niitä, jotka antavat puolueelle oikeuden
puhua politiikasta hieman päivänpolitiikkaa laajemmin siveltimenvedoin.

Toivotamme veteraanille leppoisaa ja lämmintä kesää!

Reino Eerola, Mäntsälä.
96 v.

 

Reijo Liinamaa

Kirjoittaja on Mäntsälän demareiden puheenjohtaja

Kolumni

Anette Karlsson

Kirjoittaja on Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja

Sisäänpäin lämpiävät kokoukset työväentalojen kellareissa ovat menneisyyttä — annetaan tilaa aktiivisille uudistajille

Kuntavaalit on käyty, tulevan kauden kuntapäättäjät valittu ja vappua vietetty. Vaaleissa tuli hopeaa, vaikka alkuun näyttikin lupaavammalta. Demareita äänestetään aktiivisesti ennakkoon, mutta jostain syystä vaalipäivänä kannatuksemme hiipuu. SDP:n kenttäväen kannalta vaalitulos on hämmentävä – saimme kakkossijan, vaikka teimme sotien jälkeisen ajan huonoimman kuntavaalituloksen. Eduskuntavaaleihin nähden tuli suhteellisen aseman parantuminen, mutta tulos ei ole hääppöinen, kun vastassa on historiallisen epäsuosittu hallitus.

Nyt puolueen ja kaikkien puoluetoimijoiden tulee tehdä rehellinen analyysi ja pohtia miksi kannatuksemme laskee vaalien viimeisellä viikolla. Syynä ei voi olla pelkästään puoluejohdon esiintyminen ja ulostulot, vaikka niillä on merkitystä liikkuville äänestäjille, jotka eivät ole päättäneet puoluekantaansa. Kuntavaalit ovat kuitenkin mitä suurimmissa määrin henkilövaalit. Ehdokkaita on paljon ja monet heistä ovat äänestäjille arkipäivän tuttuja. Perinteinen puoluetoiminta ei puhuttele kuten ennen, ihmiset kaipaavat toimintaa ja suoraa vaikuttamista. Kansalaisaktiivisuus sai näissä vaaleissa kannatusta ympäri maan. Sairaaloiden puolesta taistelleet, kyläkoulujen puolustajat ja sisäilmaongelmien ratkaisijat menestyivät. Myös SDP:tä pienemmät oppositiopuolueet pärjäsivät hyvin. Vihreiden voitto oli kiistaton. Tyytymättömyys hallitukseen ja suvaitsevaisuuden vastaisku suvaitsemattomuudelle kanavoitui näissä vaaleissa vihreisiin.

Naiset pärjäsivät, vaikka tasa-arvosta ollaan vielä kaukana

Monissa kunnissa naiset keräsivät hyvin ääniä, vaikka useimmilla paikkakunnilla naisvaltuutettujen määrä jäi alle 50 prosentin. Uudenmaan 208 kunnanvaltuutetusta 99 on naisia. Tuusulassa, Espoossa, Hyvinkäällä, Inkoossa, Kirkkonummella ja Pornaisissa on naisenemmistö valtuustossa. Demareiden valtuustoryhmissä naisia ja miehiä on yhtä paljon Lohjalla, Espoossa, Inkoossa ja Järvenpäässä, demarinaisia on enemmän Keravan ja Hyvinkään valtuustoissa. Uudellamaalla 20 demaria sai yli 500 ääntä, heistä 13 oli naisia ja 7 miehiä. Ehdokasasettelu on todennäköisesti suurin syy naisten vähäisemmälle määrälle Uudenmaan kuntien valtuustoissa. Toivottavasti tulevissa vaaleissa ehdolla on yhtä paljon naisia ja miehiä.

Nyt määritellään SDP:n kohtalo

Meidän on uusiuduttava ja kehitettävä toimintatapojamme, jos haluamme menestyä. Sisäänpäin lämpiävät kokoukset työväentalojen kellareissa ovat menneisyyttä. Meidän on liikuttava ihmisten parissa myös vaalien välillä ja kerrottava mitä on tekeillä. Vaikeista päätöksistä on kannettava vastuu ja ihmisille tulee kertoa totuudenmukaisesti miksi tiettyihin ratkaisuihin on päädytty. Vaalien alla kansalaisten viesti oli selvä – ihmisiä kiinnostaa, mutta monet ovat pettyneitä populismiin ja valheellisiin vaalilupauksiin. Sille tielle me demarit emme saa lähteä. Rehellinen arvoihimme pohjautuva politiikka kantaa pitkälle, ja tähän meidän tulee nojautua tulevalla valtuustokaudella.

Seuraavina vuosina käydään mahdolliset maakuntavaalit, presidenttivaalit, eurovaalit ja eduskuntavaalit. Näinä viikkoina puolueväki ympäri Suomea määrittelee mihin suuntaan SDP:tä lähdetään viemään ja millaisia tuloksia meille on luvassa seuraavissa vaaleissa. Meidän poliittiset ohjelmamme ovat hyviä ja tulevaisuuteen katsovia. Demareilla on olemassa eväät suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseksi ja hyvinvointivaltion pelastamiseksi. Nyt tarvitaan vain aktiiviset tekijät viemään tavoitteitamme käytäntöön sekä kunnissa että eduskunnassa. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan SDP:n jäsenistö on kuudesta suurimmasta puolueesta vanhin. Puolueen lähitulevaisuuden haaste on jäsenkunnan monipuolistaminen ja liikkuvien äänestäjien puhutteleminen. Olemmeko valmiita antamaan uusille aktiivisille toimijoille tilaa kehittää toimintaamme vai jatkammeko samaa vanhaa rataa kuin olemme aina ennenkin tehneet?

Anette Karlsson

Kirjoittaja on Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja

Kolumni

Tiina Arlin

Kuntavaaliehdokas, Vantaa

Haittavero hajusteille? — Tuoksuyliherkkyys kiusaa ihmistä ja aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnalle

Kun puhutaan sisäilmaongelmista, tulisi kiinnittää myös huomiota siihen, että julkisten tilojen ja kulkuneuvojen tulisi olla hajusteettomia.

Vahvasti tuoksuvat pyykinpesuaineet, pyykinhuuhteluaineet, puhdistusaineet, parfyymit, partavedet, hiuskosmetiikka, tuoksukynttilät, ilmanraikastimet, suitsukkeet ja muut keinotekoiset tuoksut aiheuttavat 10-40 prosenttille väestöstä suuria terveyshaittoja.

Toisten ihmisten käyttämät hajusteet rajoittavat monien elämää, työntekoa, harrastamista ja liikkumista.

Tuoksuyliherkkyys on krooninen sairaus, jonka oireina ovat muun muassa äänen käheys, yskä, hengenahdistus, nuha, silmien ärsytys, päänsärky, pahoinvointi ja iho- ja limakalvo-oireet. Monet astmaatikot, allergiset ja migreenipotilaat myös oireilevat tuoksuista.

Tuoksut aiheuttavat selvästi kustannuksia yhteiskunnalle lääkärissä käynteinä, sairaspäivinä ja lääkekuluina.  Haittavero hajusteille toisi valtion kassaan tuloja näitä menoja kattamaan.

Ohjaisiko verotus myös kuluttajia vaihtamaan käyttämiään tuotteita hajusteettomiin versioihin? Niitä on olemassa.

Toki huoli verotuksen kiristymisestä on aiheellinen, mutta tämän veron maksamisen voisi välttää käyttämällä hajustamatonta tuotetta aiemmin käyttämänsä hajusteellisen sijaan!

Ympäristö ilman keinotekoisia hajusteita eli tuoksujen välttäminen on toistaiseksi ainoa tepsivä keino hajusteista kärsiville.

Emmehän halua turhaan rajoittaa sairaudesta kärsivien ihmisten liikkumista tässä vapaata liikkuvuutta ja esteetöntä kulkemista tukevassa maassa.

Tiina Arlin

Kuntavaaliehdokas, Vantaa

Kolumni

Anette Karlsson

Kirjoittaja on Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja

Vaalipäivä ratkaisee – on aika huolehtia, etteivät sosialidemokraatteja eniten tarvitsevat jää kotisohville

Ennakkoäänestys alkoi vilkkaasti viime viikolla. Ennakkoäänestys on päättynyt, mutta puolueiden kampanja jatkuu vielä sunnuntaihin saakka. Tässä vaiheessa noin 26 prosenttia suomalaisista on antanut äänensä kuntavaaleissa. On selvää, että on tehtävä aktiivisesti vaalityötä ja kannustettava kuntalaisia äänestämään vielä vaalipäivänä. Osa äänestää tradition vuoksi sunnuntaina, toiset siksi, etteivät vielä tiedä ketä haluavat äänestää. Osa kansalaisista kokee äänestämisen turhaksi. Näitä asenteita meidän on pyrittävä muuttamaan. On hyvä muistaa, että hyvin koulutetut ja toimeentulevat ihmiset äänestävät aina. Ihmiset, jotka tarvitsevat politiikkaa ja sosialidemokraatteja eniten, saattavat jäädä kotisohville.

Kuntavaalikampanjan toinen vaihe, liikkuvien ja epävarmojen äänestäjien tavoittaminen on alkanut. Mennään porukalla koputtelemaan ovia, liikutaan toreilla ja turuilla ja ennen kaikkea kannustetaan kaikkia tuttuja ja tuntemattomia äänestämään. Edellisissä vaaleissa äänestysprosentti jäi Uudellamaalla alle 60 prosentin. Jos trendi jatkuu, on se katastrofi demokratialle. Demokratiaa kunnioittavana puolueena emme voi hyväksyä, että ihmiset heittävät äänensä roskakoppaan. Meidän on kerrottava ihmisille, miksi kannattaa äänestää. Alle viikon päästä päättyvät vaalit ovat todella tärkeät vaalit.

Kevään kuumimmat puheenaiheet ovat olleet sisäilmaongelmat kouluissa ja päiväkodeissa sekä sosiaali- ja terveysuudistus. Ihmiset ovat huolissaan lastensa terveydestä ja lähipalveluista. Miten käy terveyskeskuksen, ikäihmisten palveluiden ja neuvoloiden hallituksen suunnitteilla olevassa uudistuksessa? Miten koulut ja päiväkodit saadaan kuntoon ja kuinka kauan lapset joutuvat olemaan väistötiloissa homeongelmien takia?

Kuntaliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Sirpa Paatero kirjoittaa blogissaan, että hallitus ei tunnu pääsevän yhteisymmärrykseen keskenään, siitä mitä he ovat tekemässä. Palaute valinnanvapauden järjestämiseen on ollut murskaavaa. Hän kertoo, että eduskunnan alustavan aikataulun mukaan on jo luovuttu aikataulusta väliaikaisten hallinnon aloittamiseksi 1.7.2017. Kunnissa valmistaudutaan uudistuksiin, mutta epävarmuus tulevasta on suurta. Seuraava valtuustokausi alkaa kesäkuussa 2017, jonka jälkeen valitaan myös muut toimielimet mukaan lukien sairaanhoitopiirin ja maakuntaliiton valtuustot ja hallitukset. Paatero kannustaa kuntia ja tulevia päättäjiä etenemään maltilla. Jos maakunta- ja sote-uudistus tulee, tulevat sunnuntaina valitut päättäjät tekemään monia valmisteluun liittyviä päätöksiä. On pidettävä huolta työehdoista ja osaamisesta työnantajan vaihdoksissa, työntekijöiden mahdollisuudesta osallistua valmisteluun sekä jaksamisesta muutoksissa. Tulevien valtuustojen vastuu on suuri ja on tärkeää, että mahdollisimman paljon aktiivisia ja osaavia sosialidemokraatteja on mukana tekemässä näitä päätöksiä.

Anette Karlsson

Kirjoittaja on Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja