Käytännöt lain tulkinnassa kuitenkin vaihtelevat keskusjärjestön mukaan suuresti kunnissa ja kuntayhtymissä. Useimmiten alennusta asiakasmaksuihin ei sen mukaan saada, vaan kunnissa kehotetaan hakemaan maksuihin toimeentulotukea, vaikka se on lain mukaan viimesijainen taloudellinen tuki asiakkaalle.

Työttömien keskusjärjestön puheenjohtaja, kansanedustaja Satu Taavitsainen (sd.) vaatii kuntia ottamaan asiakasmaksulain 11§ tulkinnan käsittelyyn kuntapolitiikassa ja tekemään lain sovellusohjeet siten, että asiakkaan etu toteutuu.

– Me, jotka työttömien parissa olemme, pidämme tätä maksuasiaa tärkeimpänä sote-uudistuksen asiana. Sote-uudistuksen yhteydessä on hyvä mahdollisuus tuntuvasti laskea asiakasmaksujen tasoa tai poistaa ne Suomessa kokonaan. Myös perustuslakivaliokunta on todennut, että kansalaisten saatavilla täytyy olla palveluita, eivätkä ne saa maksujen takia jäädä saamatta. Eli on ehdottoman tärkeää, etteivät asiakasmaksut ole työttömille esteenä palvelujen käytölle ja aiheuta köyhyyttä, perintää ja ulosottoa, Taavitsainen sanoo.

– Vuosittain liki 400 000 ulosotto-asiaa tulee valtakunnan voudille sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen vuoksi. Tämä on järkyttävä tilanne. Hallituksen on toimittava, jotta ihmiset eivät luisu ulosottoon vain välttämättömien terveydenhoitokulujen takia.

Kelan selvitysten mukaan sairaalamaksuja, terveyskeskuskäyntejä ja muita terveydenhuollon tasamaksuja maksettiin toimeentulotuesta suoraan laskuttajille noin 15 000 kappaletta kesäkuussa 2017. Keskimääräinen laskun hinta oli 70 euroa. Lisäksi toimeentulotuen saajille itselleen on maksettu tämän lisäksi maksusitoumuksena esimerkiksi lääkkeitä ja muita terveydenhoitomenoja.

Työttömien keskusjärjestön ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n yhteisen Terveydeksi-hankkeen työntekijät ovat todenneet, että työttömät jättävät menemättä terveyspalveluihin, erityisesti suun terveydenhuoltoon, koska heillä ei ole varaa maksaa maksuja. Myös lääkkeitä jätetään ostamatta vähävaraisuuden vuoksi.