Työttömien määrä laski, mutta naisten tilanne miehiä huonompi

Kuva: lehtikuva / anni reenpää

Työttömyysaste oli lokakuussa 8,1 prosenttia, kun se viime vuonna vastaavaan aikaan oli 8,7 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Työttömiä oli 217 000, mikä oli 18 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

Työllisiä oli lähes saman verran kuin edellisvuoden lokakuussa. Miesten ja naisten työllisyydessä oli kuitenkin eroja. Työllisiä miehiä oli 30 000 enemmän ja naisia 32 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Miesten työllisyysaste nousi kaksi prosenttiyksikköä 70,1 prosenttiin, kun taas naisten työllisyysaste laski saman verran 66,7 prosenttiin.

Kaikkiaan työvoiman ulkopuolella olevia oli lokakuussa 1 446 000 ihmistä, mikä oli 22 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Heistä oli piilotyöttömiä 168 000, mikä oli 3 000 enemmän viime vuoden lokakuuhun verrattuna.

Nuorten 15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli 17,1 prosenttia, mikä oli 0,7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin.

 

Terrafame-riemu ennenaikaista? – KL: Käyttökate ilman arvonmuutosta edelleen pakkasella

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Kaivosyhtiö Terrafame kertoi torstaina kannattavuutensa parantumisesta. Yhtiön mukaan sille kertyi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä käyttökatetta toimintakulujen vähentämisen jälkeen 16 miljoonaa euroa ja liikevoittoa 12,2 miljoonaa euroa.

Kauppalehden mukaan tuloslukujen tarkempi tarkastelu paljastaa, että positiivinen tulos on saatu aikaan keskeneräisen tuotannon arvon muutoksella, joka johtuu tuotantoprosessissa olevan malmin määrän kasvusta sekä nikkelin ja sinkin hintojen noususta.

Arvon muutos paransi Kauppalehden mukaan yhtiön raportoitua tulosta 47,2 miljoonalla eurolla. Ilman arvon muutosta yhtiön käyttökate olisi ollut edelleen 31,2 miljoonaa euroa miinuksella.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Luodaan tilanne, jossa eduskunnalla ei ole enää riittävästi päätöksentekovaltaa” – Rinne tyrmää Bernerin mallin

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Antti Rinteen mukaan kyse on ideologisesta pakkoyhtiöittämistä, jolla halutaan muuttaa suomalaisen yhteiskunnan rakenteita ja alasajaa julkista sektoria.

Paljon keskustelua herättänyt liikenneverkkoselvitys julkaistiin tänään. Ministeriö on liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) johdolla selvittänyt mahdollisen liikenneverkkoyhtiön perustamista.

Berner esitteli selvitystä liikenneverkkoyhtiöstä tiedotustilaisuudessa Helsingissä tänään.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne arvioi hyvin kriittisesti liikenneministeri Bernerin johdolla tehtyä tieliikenneselvitystä.

– Ensinnäkin yhtiöittämisellä luodaan tilanne, jossa eduskunnalla ei ole päätöksentekovaltaa enää riittävästi. Läpinäkyvyys häipyy tässä asiassa, ja se saattaa johtaa yksityistämiseen, Rinne sanoo Demokraatille.

– SDP ei tue tätä yhtiöittämismallia, hän painottaa.

Mallissa päätöksentekoon ankkuroidaan hallitusammattilaisia eikä kansan valitsemia ihmisiä.

– Huono malli. Tämä on ideologista pakkoyhtiöittämistä, jolla halutaan muuttaa suomalaisen yhteiskunnan rakenteita, alasajaa julkista sektoria, SDP:n puheenjohtaja katsoo.

Rinne kaipaa myös vaikutusarvioita. Sellaisista hän ei ole nähnyt eikä kuullut mitään.

– En tulonjakonäkökulmasta, enkä julkisen talouden näkökulmasta. Minulle ei myöskään selvinnyt, miten tähän malliin osallistuvat yritykset ja yhteisöt ylipäätään.

– Nyt näyttää siltä, että kaikki kustannukset kasaantuvat kansalaisten maksettaviksi. Mielestäni aika epäoikeudenmukaisella tavalla, jos ajatellaan erityisesti maaseudun ihmisiä. Siis huonojen tieverkkojen päässä asuvien ihmisten tulevaisuutta. Heidän, jotka joutuvat liikkumaan paljon.

Näyttää siltä, että kaikki kustannukset kasaantuvat kansalaisten maksettaviksi.

Rinne kysyy, miten väylistä isosti hyötyvät yritykset osallistuvat mallissa kustannuksiin, jos verkon ylläpito ja laajentaminen perustuu osakeyhtiön perimiin maksuihin, eikä sitä hoideta verotuksen kautta.

Tiestömme kasaantunut korjausvelka on fakta. Samoin Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) säännöt.

Hävittäjähankintojen kohdalla on puhuttu siitä, miten EMU-sääntöjä tulkitaan.

Rinteen mielestä tieverkon kunnossapidossa on kyse tulevaisuusinvestoinnista, jossa myös tätä puolta on syytä miettiä.

Tänään esitellyn (Bernerin) mallin yhtenä tarkoituksena Rinne pitää sitä, ettei infraan laitettu raha näkyisi julkisessa velassa.

On mielenkiintoista, ettei valtion rahakirstun päällä istuva valtiovarainministeriö ole kommentoinut esitystä.

Tosin torstaina iltapäivällä valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi STT:lle, ettei ole vielä nähnyt yhtiöittämisestä tulevaa lisäarvoa. Orpon mukaan valtiovarainministeriö ei valmistele tällä hetkellä autoveron poistoa tai muutoksia polttoaineveroon.

Rinteen mielestä tämän kokoluokan asiat – ja ehdottomasti verotukseen liittyvät asiat – pitäisi valmistella niin, että VM on mukana.

– Kovasti ihmettelen sitä, että tuodaan tällainen selvitys ilman, että siinä on vaikutusarvioita ja asianomaisten keskeisten ministeriöiden näkemyksiä otettu millään tavalla huomioon, hän huomauttaa.

Yhden ministeriön selvitys vasta siis.

Rinne sanoo SDP:n seuraavan tarkasti, miten asia etenee hallituksessa.

Julkisuudessa puolue tulee avaamaan sitä, mitä uudistus toteutuessaan tarkoittaa kansalaisten näkökulmasta.

Nyt ilmassa on iso riski siihen, että yhdessä veroilla maksetut tiet yhtäkkiä siirretään yhtiölle, joka todennäköisesti alkaa käyttää yksityisiä kumppaneinaan.

– Ja iso riski siihen, että meidän tiet ja väylät yksityistetään tämän kautta, Rinne toteaa.

 

Terrafame tiedotti myönteisistä luvuista — parantunut tulos johtui ennen kaikkea keskeneräisen tuotannon arvon muutoksesta

Kuva: LEHTIKUVA / Kimmo Rauatmaa

Kaivosyhtiö Terrafamen käyttökate ja liikevoitto olivat loka–joulukuussa positiiviset ensimmäistä kertaa yhtiön toiminnan aikana. Parantunut tulos johtui ennen kaikkea keskeneräisen tuotannon arvon muutoksesta, joka oli 47,2 miljoonaa euroa.

Koko viime vuoden liikevaihto oli yli 100 miljoonaa euroa. Terrafamen tulosta tuki myös nikkelin hinnan nousu. Keskihinta oli loppuvuonna 14,5 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Kysyntä kasvoi 7,5 prosenttia.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Veronmaksajain Lehtinen: Uudesta tiemaksusta aiheutuisi perusteetonta vaivaa ja ylimääräisiä kustannuksia

Kuva: Veronmaksajat
Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.

Veronmaksajain keskusliitto pitää liikenneministeriön esitystä aikaan sidotusta tiemaksusta tarpeettomana ja nykyisten ajoneuvoverojen kanssa päällekkäisenä.

Toimitusjohtaja Teemu Lehtinen arvioi, että uudesta tiemaksusta aiheutuisi perusteetonta vaivaa ja ylimääräisiä kustannuksia sekä autoilijoille että viranomaisille.

Esitys autoveron poistamisesta olisi sitä vastoin Lehtisen mielestä positiivinen. Verotuksen siirtäminen asteittain auton hankinnasta sen käyttöön on hyvä tavoite.

Ehdotuksessa autovero poistettaisiin kokonaan ja ajoneuvovero alenisi alle puoleen nykyisestä. Samalla polttoaineveroa alennettaisiin noin 200 miljoonalla eurolla.

Autokauppa: Autoveron poistaminen nopeuttaisi autokannan uudistumista.

Autokaupan etujärjestöt suhtautuvat myönteisesti liikenne- ja viestintäministeriön ajatukseen autoilun verotuksen uudistuksista. Pakettiin sisältyvä ajatus autoveron poistamisesta nopeuttaisi autokannan uudistumista, alentaisi päästöjä ja edistäisi uuden turvallisemman tekniikan yleistymistä autokannassa.

Autotuojat ja Autoalan keskusliitto sanovat kannanotossaan, että aikaan ja kilometreihin sidottu asiakasmaksu olisi veropohjana sosiaalisesti oikeudenmukaisempi kuin nykyinen autovero. Ilman autokannan uudistumista Suomi ei saavuta tavoitteita liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä, koska autokanta on maassa vanhaa.

– Kaikki auton omistajat hyötyisivät pidemmällä aikavälillä autoveron poistamisesta, koska se vähentää autoilun pääomakustannuksia merkittävästi, järjestöt arvioivat.

Valtakunnansovittelijan vuosi: vain yksi soviteltava riita

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Posti- ja logistiikka-alan unionin puheenjohtaja Heidi Nieminen (oikealla), valtakunnansovittelija Minna Helle ja Palvelualan työnantajaliiton Paltan varatoimitusjohtajaa Tuomas Aarto neuvottelivat valtakunnansovittelijan toimistossa lokakuussa 2015.

Valtakunnansovittelija Minna Helteen toimistossa oli viime vuonna hiljaista. Viime vuodelle tilastoitiin vain yksi työriitalain mukainen työnseisausuhka, joka ratkesi ennen toteutumistaan, Helle kertoo verkkosivullaan.

Edellisvuonna sovitteluun eteni kahdeksan työriitaa, joista viisi ratkesi vasta työnseisauksen alettua. Luku ei kerro kaikkien työtaistelujen määrästä, koska sovittelulaki koskee vain työnseisausuhkia, jotka liittyvät työ- ja virkaehtosopimusten solmimiseen. Työrauhavelvoitteen aikana puhkeavat työtaistelut eivät kuulu sovittelun piiriin.

Kun soviteltavia kiistoja on vähemmän, keskittyy valtakunnansovittelija ennaltaehkäisevään työhön, kouluttamiseen ja työmarkkinoiden muutoksen seuraamiseen.