Työttömien palveluiden tilanne huolettaa – ”Työttömät eivät ole yhtenäinen joukko”

Lehtikuva
Työttömien palveluiden tilanne ei ole ruusuinen, Ääni työttömälle -kampanja selvittää.
Lehtikuva
Työttömien palveluiden tilanne ei ole ruusuinen, Ääni työttömälle -kampanja selvittää.
Lehtikuva
Työttömien palveluiden tilanne ei ole ruusuinen, Ääni työttömälle -kampanja selvittää.

Te-toimistojen työntekijöiden määrän ja työllisyysmäärärahojen leikkaukset ja tästä johtuva palveluiden väheneminen huolettavat Ääni työttömälle -kampanjan taustajoukkoa. Samalla, kun työntekijöiden määrä te-toimistoissa on laskenut kolmanneksella, on työttömien määrä lisääntynyt.

– Työttömät eivät ole yhdenmukainen joukko. Heitä ei oikeastaan yhdistä mikään muu kuin se, etteivät he juuri nyt saa tekemisistään palkkaa. Työttömillä on hyvin monenlaisia elämäntilanteita ja jokaista eivät auta samat asiat, muistuttaa Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys Tatsin Jouni Gustafsson kampanjan tiedotteessa.

SAK:n työllisyysasioiden päällikkö Pirjo Väänänen muistuttaa, että etenkin osa pitkäaikaistyöttömistä tarvitsee aivan ensin terveydellistä tukea sekä apua elämänhallintaan.

Työmarkkinoille ensi kertaa tulevat nuoret ja työttömiksi jääneet nuoret aikuiset tarvitsevat käytännön apua myös itsensä markkinointiin. Tällaiseen henkilökohtaiseen palveluun tulisi kampanjaväen mielestä taata riittävät resurssit te-toimistoissa.

– Työttömien tukeminen kannattaa, sillä työn löytyminen mahdollisimman nopeasti tuo säästöjä myös yhteiskunnalle, Työttömien valtakunnallisen yhteistoimintajärjestö TVY:n toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski sanoo.

Työelämältä menetetty nuori maksaa hukkaan heitettynä työpotentiaalina valtiolle arviolta 1–1,5 miljoonaa euroa, Haapakoski sanoo.

– Lieveilmiöt, kuten lisääntyneet terveydenhoito- ja sosiaalipalveluiden kulut, eivät ole laskelmassa mukana, hän muistuttaa.

Ääni työttömälle on SAK:n, Tatsin ja TVY:n viime viikolla alkanut kampanja.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat