ehdokasmainos

Työttömien palveluiden tilanne huolettaa – ”Työttömät eivät ole yhtenäinen joukko”

Kuva: Lehtikuva
Työttömien palveluiden tilanne ei ole ruusuinen, Ääni työttömälle -kampanja selvittää.

Te-toimistojen työntekijöiden määrän ja työllisyysmäärärahojen leikkaukset ja tästä johtuva palveluiden väheneminen huolettavat Ääni työttömälle -kampanjan taustajoukkoa. Samalla, kun työntekijöiden määrä te-toimistoissa on laskenut kolmanneksella, on työttömien määrä lisääntynyt.

– Työttömät eivät ole yhdenmukainen joukko. Heitä ei oikeastaan yhdistä mikään muu kuin se, etteivät he juuri nyt saa tekemisistään palkkaa. Työttömillä on hyvin monenlaisia elämäntilanteita ja jokaista eivät auta samat asiat, muistuttaa Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys Tatsin Jouni Gustafsson kampanjan tiedotteessa.

SAK:n työllisyysasioiden päällikkö Pirjo Väänänen muistuttaa, että etenkin osa pitkäaikaistyöttömistä tarvitsee aivan ensin terveydellistä tukea sekä apua elämänhallintaan.

Työmarkkinoille ensi kertaa tulevat nuoret ja työttömiksi jääneet nuoret aikuiset tarvitsevat käytännön apua myös itsensä markkinointiin. Tällaiseen henkilökohtaiseen palveluun tulisi kampanjaväen mielestä taata riittävät resurssit te-toimistoissa.

– Työttömien tukeminen kannattaa, sillä työn löytyminen mahdollisimman nopeasti tuo säästöjä myös yhteiskunnalle, Työttömien valtakunnallisen yhteistoimintajärjestö TVY:n toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski sanoo.

Työelämältä menetetty nuori maksaa hukkaan heitettynä työpotentiaalina valtiolle arviolta 1–1,5 miljoonaa euroa, Haapakoski sanoo.

– Lieveilmiöt, kuten lisääntyneet terveydenhoito- ja sosiaalipalveluiden kulut, eivät ole laskelmassa mukana, hän muistuttaa.

Ääni työttömälle on SAK:n, Tatsin ja TVY:n viime viikolla alkanut kampanja.

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Keskustalegenda uusnatsin väkivallasta: “Lyhyt­pin­nainen demarikin voi potkaista, jos joku tulee vappuna haastamaan riitaa”

Kuva: Lehtikuva

Keskustalegenda, sanomalehti Ilkan entinen päätoimittaja Kari Hokkanen kirjoittaa keskustan Suomenmaassa Helsingin Asema-aukiolla sattuneesta pahoinpitelystä, jonka uhri kuoli viikkoa myöhemmin. Suomen vastarintaliikkeen uusnatsia epäillään pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta.

Hokkanen kysyy kirjoituksessaan, oliko teon motiivi edes poliittinen.

— Eikö se voi olla väkivaltaisen sällin reaktiota provosointiin? Punaista lippua vartioiva lyhyt­pin­nainen demarikin voi potkaista, jos joku tulee vappuna haastamaan riitaa ja syljes­ke­le­mään. Kun tapaus sattui kansal­lis­so­si­a­lis­tista ideologiaa kuuluttavan järjestön miele­no­soi­tuk­sessa, se tulkittiin yksi­se­lit­tei­sesti poliittiseksi.

Hokkanen arvelee, että “viher­va­sem­misto-oppositio” riehaantui enemmän poliittisista kuin moraalisista syistä.

— Julkisen talouden tasa­pai­not­ta­mis­toimia väis­tä­mät­tö­mine leik­kauk­si­neen selitetään radi­ka­li­soi­tu­misen syyksi!

Hokkanen kehottaa hyviä ihmisiä rauhoittumaan.

“Suomi ja muu Eurooppa kärsivät pahasta investointivajeesta” – demarit vaativat EU-rahan tehokkaampaa hyödyntämistä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
LKS 20160601 Kansanedustaja Tytti Tuppurainen naisten äänioikeuden 110-vuotisjuhlaistunnossa  eduskunnassa Helsingissä 1. kesäkuuta 2016. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.).

Eduskunnan suuren valiokunnan ja talousvaliokunnan sosialidemokraattiset kansanedustajat vaativat Euroopan strategisten investointien ESIR-rahaston tehokkaampaa hyödyntämistä Suomessa.

Edustajat jättivät asiasta hallitukselle kirjallisen kysymyksen keskiviikkona.

Euroopan investointipankin yhteydessä toimiva ESIR tarjoaa rahoitusta taloudellisesti kannattavien, muun muassa liikennehankkeiden toteuttamiseen EU-jäsenvaltioissa.

– Viime vuonna perustettu rahasto on lähtenyt Suomessa hitaasti liikkeelle, vaikka sen avulla on saatu aikaiseksi jo 116 miljardin euron investoinnit ympäri Eurooppaa. Esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa on tälläkin hetkellä meneillään yli kymmenen rahoitusta saanutta hanketta. Suomessa ainoastaan Pasilan Tripla-keskus ja Äänekosken biotuotetehdas ovat toistaiseksi saaneet ESIR-rahaa, suuren valiokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tytti Tuppurainen sanoo.

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker totesi hiljattain EU:n tilaa käsittelevässä puheessaan, että rahaston voimassaoloaikaa pidennetään ja rahoituskapasiteettia kaksinkertaistetaan ainakin 500 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä investointien vauhdittamiseksi.

– Rahaston kokoa aiotaan kasvattaa, joten mahdollisuudet rahoituksen saamiseen olisivat entistä paremmat. Kysymmekin hallitukselta, miksi Suomessa ei ole enempää ESIR-rahoitusta saaneita hankkeita ja miten rahaston koon kasvattamiseen on varauduttu. Suomi ja muu Eurooppa kärsivät pahasta investointivajeesta. ESIR-rahaa olisi nyt tärkeää saada Suomessa etenkin liikennehankkeisiin ja arktiseen osaamisen hankkeisiin, esimerkiksi Jäämeren ratayhteyteen liittyen, entinen työministeri, kansanedustaja Lauri Ihalainen sanoo.

Kasvua ja työllisyyttä lisääviä investointeja tarvitaan, Tuppurainen painottaa.

– ESIR-rahoituksen tuella tärkeisiin hankkeisiin voidaan saada mukaan myös muita rahoittajia. Kyseessä voi olla valtavan suuri mahdollisuus, jota ei saa hukata. Esimerkiksi arktiselle alueelle haluaa moni muukin, ja Suomen on oltava todella aktiivinen, jos haluamme olla johtava arktisen osaamisen maa. Hallitukselta peräänkuulutetaan nyt kunnianhimoista, strategista otetta eri rahoituslähteiden hyödyntämiseen, hän evästää.

Kirjallisen kysymyksen allekirjoittivat Tytti Tuppuraisen ja Lauri Ihalaisen lisäksi kansanedustajat Timo Harakka, Sanna Marin, Jukka Gustafsson, Riitta Myller, Maarit Feldt-Ranta, Ville Skinnari, Johanna Ojala-Niemelä ja Maria Tolppanen.

 

“Tehkää parannus” – Kotimaa: Presidentiltä nopea vastaus arkkipiispalle

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
halonen

Presidentti Tarja Halonen keskusteli Turun arkkihiippakunnan papiston synodaalikokouksessa Naantalissa arkkipiispa Kari Mäkisen kanssa. Halonen käytti tiistaina järjestetyssä tilaisuudessa myös puheenvuoron, jossa hän nosti esiin muun muassa pakolaiskysymyksen, kertoo uutissivusto Kotimaa24.

Halosen mukaan Suomessa yritetään vaikeuttaa pakolaisten perheiden yhdistämistä, kun esimerkiksi Irakista täytyy matkustaa Turkkiin Suomen suurlähetystöön jättämään anomus. Prosessia voisi Halosen mukaan helpottaa esimerkiksi ulkoministeriön kiertävällä lähettiläällä tai tiiviimmällä yhteistyöllä muiden EU-maiden edustustojen kanssa.

Halonen puhui papistolle myös kestävästä kehityksestä. Arkkipiispa Kari Mäkinen totesi elävänsä muiden tavoin keskellä sietämätöntä ristiriitaa omien elintapojensa ja niiden ympäristövaikutusten suhteen, johon Halosella oli vastaus valmiina.

– Tehkää parannus, Halonen sanoi Kotimaa24:n mukaan.

Keskustelua aiheesta

Tunnettu kokoomuslainen jälleen terveysbisnekseen – Orpo: “En minä näe ristiriitaa”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
kesäkokous Turussa

Kokoomuksen ministeriryhmän erityisavustaja Joonas Turunen on nimitetty 18.10. alkaen liiketoiminnan kehityspäälliköksi terveydenhuoltoyhtiö Mehiläisen Perusterveydenhuolto ja ulkoistukset -liiketoimintayksikköön.

Turunen työskentelee liiketoiminnan kehitys- ja myyntityössä työelämäpalveluiden ja ulkoistuspalveluiden alueilla. Turusen vastuulla on erityisesti terveyspalveluiden, työterveyshuollon ja sairaalapalveluiden ulkoistuksiin liittyvä myynti julkiselle sektorille.

Turunen on työskennellyt vuosien ajan politiikan taustatehtävissä eri ministerien erityisavustajana – viimeisimpänä valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) erityisavustajana.

Hallitus on juuri valmistelemassa sote-uudistusta, jossa yksityisten palveluntuottajien asema vahvistunee roimasti.

– Ensinnäkin olisin toivonut, että Turunen olisi jatkanut minun tehtävissäni. Mutta jos ihminen haluaa lähteä eteenpäin niin en minä voi sitä estääkään. Silloin kun tämä päätös on syntynyt, on parempi, että se tapahtuu mitä nopeammin sen parempi.

Orpo ei näe ristiriitaa siinä Turusen siirron ja hallituksen sote-suunnitelmien ja valinnanvapausmallin välillä.

– En minä näe ristiriitaa, koska nämä kaikki asiat ovat olleet avoimesti esillä ja kokoomuksen tavoitteet ovat olleet kaikkien tiedossa ja ne ovat meidän peruslinjan mukaisia.

Toisaalta valtiovarainministeri sanoo myös, että ymmärtää asiasta käytävän keskustelun.

Se on tämä terveysala sellainen.

Muitakin kokoomuslaisia on siirtynyt hiljattain vastaavanlaisiin tehtäviin.

Toukokuussa entinen sosiaali- ja terveysministeri, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty ilmoitti eroavansa tehtävästään sosiaali- ja terveystoimesta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana ja siirtyvänsä Suomen Terveystalon liiketoimintajohtajaksi.

Entinen kokoomuksen kansanedustaja, Helsingin kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Lasse Männistö siirtyi reilu vuosi sitten Mehiläinen-konserniin terveydenhuollon ulkoistuspalveluista vastaavaksi johtajaksi.

Kummatkin siirrot herättivät arvostelua ja keskustelua esimerkiksi siitä, pitäisikö vastaavantyyppisillä siirtymillä olla jatkossa karenssiaika.

Petteri Orpo sanoo, että keskustelua karenssista on hyvä jatkaa.

– Se on hyvä minun mielestä käydä läpi ja hakea pelisäännöt, kun näitä tapauksia tulee jatkossakin ja koska tämä on vapaa maa ja ihmiset voivat siirtyä työpaikasta toiseen.

– Mutta minusta se on hyvä, että tätä keskustelua käytäisiin, että meillä olisi pelisäännöt selvät, joka tämmöisissä tilanteissa sitten toimisi myös sen lähtevän ja vastaanottavan organisaation tai yrityksen puolesta.

Orpo viittaa myös siihen, että eduskunnan hallintovaliokunnassa on käsittelyssä hallituksen esitys, joka mahdollistaisi sen, että valtion virkamiehille voidaan työsopimusta solmittaessa asettaa karensseja. Sitä ei tulisi takautuvasti eikä automaattisesti, mutta esityksen mukaan kyseessä olisi mahdollisuus, jos karenssi jossakin tehtävässä nähdään tarpeelliseksi.

Räty, Männistö ja Turunen ovat menneet samankaltaisiin hommiin. Onko se millään tavalla kiusallista?

– No se on tämä terveysala sellainen, joka kasvaa ja sinne on ollut osaaville vetoa, Orpo pyörittelee.

HS: Olli-Pekka Heinonen nousemassa opetushallituksen johtoon

Kuva: Wikipedia
heinonenollipekka
Olli-Pekka Heinonen.

Kokoomuksen hallitusryhmän valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen noussee Opetushallituksen johtoon, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Lehden tietojen mukaan hallitus päättää Heinosen nimityksestä torstaina.

Pääjohtajan paikkaa ovat tavoitelleet Heinosen lisäksi myös kokoomuksen entinen kansanedustaja Raija Vahasalo ja nykyinen kansanedustaja Sanna-Liisa Lauslahti. Lisäksi pääjohtajana jo aikaisemmin vuosina 2003–2007 toiminut Kirsi Lindroos on hakenut paikkaa.
Tehtävää haki määräaikaan mennessä yhteensä 23 ihmistä.