Työttömyyden uhka näkyy näinkin – USU: Pitkiä sairauslomia viime vuonna ennätyksellisen vähän

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Ppitkiä sairauslomia oli viime vuonna ennätyksellisen vähän, sillä sairauspäivärahaa ei ole myönnetty koskaan niin harvoin kuin vuonna 2016, kertoo Uutissuomalainen jutussaan.

Kelan tilastojen mukaan sairauspäivärahalle jäätiin viime vuonna yli 281 000 kertaa. Esimerkiksi vuonna 2014 määrä oli vielä yli 311 000.

Kelan tutkimustiimin päällikön Jenni Blomgrenin mukaan merkittävin syy ennätysvuoteen oli heikko taloustilanne.

­– Kansainvälisistäkin tutkimuksista tiedetään, että kun työttömyys kasvaa, sairauspoissaolot vähentyvät. Ja kun työttömyys laskee, sairauspoissaolot lisääntyvät. Se voi kuulostaa erikoiselta, mutta on ihan ymmärrettävää. Kun työttömyysuhka kasvaa, niin ihmiset eivät uskalla olla poissa töistä, koska he pelkäävät jäävänsä työttömiksi.

­– Lisäksi työttömiksi jäävät ensimmäisenä kaikkein sairaimmat, jolloin sairauspoissaolot vähenevät, Blomgren kertoo.

”Se voi kuulostaa erikoiselta, mutta on ihan ymmärrettävää.”

Pitkät sairauspoissaolot ovat vähentyneet viimeiset kymmenen vuotta. Nyt tilanne on kuitenkin muuttumassa ja määrä kääntymässä kasvuun. Vuoden 2017 tammi­-syyskuussa sairauspäivärahakausia alkoi noin viisi prosenttia enemmän kuin vuoden 2016 vastaavana ajanjaksona.

Sairauspäiväraha on Kelan maksama etuus, jolla korvataan sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden tuomia tulonmenetyksiä. Sairauspäivärahaa pidetään työikäisen väestön pitkien sairauspoissaolojen mittarina.

Saastunut vesijohtovesi sairastutti 400 – jätevesiputki ja talousvesiputki halkesivat maaperän liikkeen vuoksi samaan aikaan Nousiaisissa alkuvuonna

Varsinaissuomalaisessa Nousiaisten kunnassa noin 400 ihmistä sairastui alkuvuodesta 2018 vatsatautiin saastuneen vesijohtoveden takia.

Vatsatautiepidemia alkoi, kun jätevesiputki ja talousvesiputki halkesivat maaperän liikkeen vuoksi samaan aikaan.

Äänekosken tapaan myös Nousiaisissa vesijohtoverkostoa puhdistettiin huuhtelemalla kloorilla, ja asukkaat joutuivat pitkään keittämään käyttämänsä vesijohtoveden.

Suomen lähihistorian pahin vesikriisi koettiin Pirkanmaan Nokialla loppuvuodesta 2007. Nokialla tuhansia ihmisiä sairastui vatsatautiin sen jälkeen, kun kaupungin vesilaitoksella vahingossa avattiin puhtaan juomaveden ja kiintoaineksesta puhdistetun jäteveden yhdistävä venttiili. Seurauksena yli 400 000 litraa jätevettä pääsi sekoittumaan juomaveteen.

AVAINSANAT

Ei voi olla totta, tuumasi moni seisoskelija, kun loppuunmyydystä junasta puuttui vaunu

Noin sata matkustajaa joutui lauantaina matkustamaan ilman istumapaikkaa, kun Helsingistä Ouluun matkalla olleesta loppuunmyydystä Intercity-junasta puuttui yksi vaunu. Yhtä vaunua vajaa ruuhkajuna saapui Ouluun iltapäivällä.

VR:n viestintäasiantuntija Taina Kuitunen pahoitteli tapausta ja kertoi, että syynä vaunun puuttumiseen oli VR:n sisäinen yhteyskatkos. Virhe huomattiin liian myöhään eikä korvaavaa vaunua ehditty saada tilalle.

Puuttuvan vaunun vuoksi ilman istumapaikkaa jääneet matkustajat voivat hakea hyvitystä täyttämällä korvaushakemuslomakkeen VR:n verkkosivuilla.

Hiihtolomakausi on alkanut Etelä-Suomessa, ja monet pohjoiseen suuntaavat junat ovatkin olleet täynnä. Seuraava ruuhkapiikki on luvassa ensi viikonloppuun, kun osa lopettelee ja osa aloittelee lomiaan.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Patria-soppa sakenee yhä: erokuvio hämmentää – ”Mika Kari jo päivällä oli tietoinen, että asia saattaa niin mennä”

Kuva: Lehtikuva

Patrian Land-liiketoiminnan johtajan paikan Uganda-kohun takia jättävä Mika Kari piti henkilöstölle eilen tiedotustilaisuuden, jossa hän kertoi markkinointi- ja myyntijohtaja Juha Simolan lähdöstä yhtiöstä. Hän ei kuitenkaan maininnut työntekijöille, että yhtiön hallitus siunannee hänen eronsa muutaman tunnin kuluttua.

Kyse on kahdesta erilaisesta prosessista, selventää konsernin toimitusjohtaja Olli Isotalo STT:lle. Hän esitti hallitukselle Karin eroa.

– Mika Kari on Patrian johtoryhmän jäsen ja minun suora alaiseni. Minä tarvitsen tällaisiin asioihin hallituksen mandaatin. Simolan tapauksessa tämän asian sopimiseen on riittänyt Mikalle minun mandaattini, Isotalo sanoo.

Hänen mukaansa Kari on tiennyt siitä, että lähtö on lähellä.

– Mika Kari jo päivällä oli tietoinen, että asia saattaa niin mennä. Minä tarvitsin siihen hallituksen valtuutuksen ja mandaatin, joten varmaahan se ei ollut ennen kuin illalla.
Isotalon mukaan erot on hoidettu hyvässä hengessä.

Patrian hallituksen puheenjohtajan Christer Granskogin mukaan päätöksiä kummastakaan erosta ei ollut olemassa ennen hallituksen kokousta.

– Varmaan ennen kokousta on keskusteltu, näin voi hyvin kuvitella. Mitä Simolaan tulee, niin periaatteessa hänen eronsa ei ole edes hallituksessa käsiteltävä kysymys, sanoo Granskog.

Vaikuttiko valtio-omistajan tahto eropäätöksiin?

– Olemme pitäneet omistajaohjauksen hyvin tietoisena, ja olemme keskustelleet asiasta, mutta kyllä päätökset on tietenkin tehty Patrian johdon ja Patrian hallituksen toimesta, Isotalo sanoo.

Myös Granskog vakuuttaa, että valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Mika Lintilä (kesk.) ei ole vaatinut Uganda-jupakkaan liittyvien henkilöiden eroamista tai erottamista.

– Minulle ei ole tullut mitään sellaista vaatimusta. Yhtiössä päätökset tekee hallitus. On ollut kontakteja tietysti, mutta tämä on hallituksen päätös, Granskog sanoo.

Kohussa on kyse siitä, että Ugandassa epäselvissä oloissa kuollut suomalainen liikemies oli saanut Patrian myyntipäälliköltä luvan markkinoida yhtiön tuotteita Afrikan-matkalla. Patrian mukaan myyntipäälliköllä ei ollut valtuuksia antaa markkinointilupaa.

Granskogin mukaan myyntipäällikön asema ei ollut Patrian hallituksessa esillä.

– Se ei ole hallituksen tehtävä. Varmaan voidaan ennakoida muutoksia, mutta ne ovat organisaation sisäisiä toimia, Granskog sanoo.

STT–OLLI VESALA, ELINA KORKEE

AVAINSANAT

Kunnissa uskotaan lukioiden määrä vähenevän

Kuva: LEHTIKUVA / Aku Häyrynen

Yli puolet kuntien sivistysjohtajista uskoo, että lukioiden määrä vähenee heidän maakunnassaan. Asia käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämästä kyselystä.

Oman kunnan keskeisimmät koulutuksen kehittämistavoitteet ovat sivistystoimenjohtajille selvät. Heistä kolme neljäsosaa pitää tärkeimpänä digitalisaation vahvistamista. Koulutustakuu tai ryhmäkokojen pienentäminen eivät sen sijaan sivistysjohtajia innosta.

Tärkeimmiksi vapaa-ajanpalveluiksi sivistysjohtajat arvioivat kirjastot, urheiluseurat ja kansalaisopistot.

Tammikuussa tehtyyn kyselyyn vastasi liki sata kuntien sivistystoimen johtajaa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Suomen ja Ugandan poliisiviranomaiset ovat alkaneet vaihtaa tietoja Kampalassa kuolleen suomalaismiehen tapauksesta

Kuva: Lehtikuva

Suomen ja Ugandan poliisiviranomaiset ovat alkaneet vaihtaa tietoa liittyen Ugandan pääkaupungissa Kampalassa viime viikolla kuolleeseen suomalaismieheen, kerrotaan keskusrikospoliisista. KRP vastaanotti Ugandasta tulleen oikeusapupyynnön iltapäivällä ja välitti pyynnön eteenpäin Itä-Uudenmaan poliisilaitokselle.

KRP:n mukaan vainajan ruumis on kuljetettu Suomeen.

Tietojen vaihto liittyy kuolemansyyn selvittämiseen. Kuolemansyyn selvittämistä koskevat tiedot ovat lain mukaan salassa pidettäviä.

KRP:n mukaan toimivalta tutkinnassa on Ugandan viranomaisilla, mutta Suomen poliisiviranomaiset seuraavat tilanteen kehittymistä tarkasti.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta