”Työttömyys laitetaan yksilön ongelmaksi” – Ex-työministerin analyysi Senaatintorilla: Tämä on ääriajattelijoiden syvin tavoite

Kuva: Johannes Ijäs
Kansanedustaja Lauri Ihalainen oli tänään paikalla Helsingin Senaatintorilla.

SAK järjesti tänään Helsingin Senaatintorilla ison mielenilmauksen hallituksen aktiivimallia vastaan. Paikalla runsaan väkijoukon seassa oli myös kansanedustajia, muun muassa SDP:n Lauri Ihalainen.

Ex-työministeri Ihalainen katsoi pintaa syvemmältä, mistä mielenilmauksessa, työmarkkinakentässä ja yhteiskunnassa on tällä hetkellä kyse.

Ihalainen puhuu kahdesta isosta virtauksesta yhteiskunnassa. Yksi on se, että hyvinvointiyhteiskuntaa hivutetaan markkinayhteiskunnan suuntaan.

– Työttömyys yritetään tehdä yksilön ongelmaksi ja yksilön pitäisi ratkaista se. Sen sijaan yhteiskunta ja yritykset halutaan ulkoistaa  vastuusta. Keino, jolla ikään kuin työvoiman tarjontaa yritetään patistaa on vain työttömyysturvan leikkaaminen, Ihalainen suree.

– Olen erittäin huolissani tästä ajattelunkulusta.

Toinen huolestuttava asia on Ihalaisen mukaan se, että työmarkkinoilla mennään ihan samaan suuntaan eli kollektiivista sopimussuojaa halutaan heikentää.

– Työmarkkinapuolella ääriajattelijoiden syvin tavoite on viime kädessä ei suinkaan se, tehdäänkö liittosopimuksia, vaan se että yleissitovuus saadaan murennettua.

Ihalainen pohtii, miten tämä kehitys voitaisiin kääntää.

– Jotenkin jaksaisin uskoa siihen, että Suomen selviytymisen tarinan kannalta ei kannata lähteä sopimusyhteiskunnan vahvuuksia ja sopimusjärjestelmää murtamaan.

Ihalaisen mukaan työttömien toimeentuloturvassa katse pitäisi suunnata nyt työn murrokseen: Tällä hetkellä maamme hallitus katselee kuitenkin peruutuspeiliin leikkaamalla työttömyyden aikaista turvaa. Työvoimapalveluja ihmisille ei kuitenkaan haluta järjestää.

– Tästä epäoikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisen kohtelun ongelmat tulevat. Työn murros on niin suuri, että ihmiset joutuvat tai haluavat vaihtaa ammattia, työpaikkaa tai yritystä. Hyvä työttömyysturva olisi se, joka mahdollistaa ihmisille riskin ottamisen siirtyä työstä toiseen tai siirtyä uuteen yritykseen, Ihalainen painottaa.

– Hyvä koulutus ja hyvä työttömyysturva lisäävät työmarkkinoiden joustavuutta. Pitäisi ruveta ajattelemaan murroksen kautta ihan toisella tavalla työttömuusturvaa ja sen merkittävyyttä muutoksen sillan rakentamisena ihmisille. Nyt puhutaan kuitenkin vain leikkauksesta, eikä tulevaisuudesta.

Kansalaisaloite sai kd-Laukkasen yrittämään viimeistä temppua: ei onnistunut

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Äitiyslakia koskevan kansalaisaloitteen käsittelyyn eduskunnassa syntyi pientä draamaa alkumetreillä, kun kansanedustaja Antero Laukkanen (kd.) (kuvassa) esitti kansalaisaloitteen lähettämistä perustuslakivaliokuntaan.

Ehdotusta kannatti keskustan Markus Lohi, joten asiasta äänestettiin. Eduskunta kuitenkin päätti äänin 86–29 jatkaa kansalaisaloitetta koskevan mietinnön käsittelyä tänään, eikä lähetä sitä perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Äänestyksestä oli poissa 84 kansanedustajaa.

Kansalaisaloitteessa esitetään, että naisparin lapsen tunnustaminen tapahtuisi isyyden tunnustamista vastaavalla tavalla ennen lapsen syntymää. Tavoitteena on turvata naisparien lasten oikeudet siten, että parin ei tarvitsisi enää tehdä perheen sisäistä adoptiota, jotta toinenkin äiti olisi virallisesti lapsen vanhempi.

Eduskunnan lakivaliokunta puoltaa kansalaisaloitteen hyväksymistä. Valiokunta ei kuitenkaan ollut yksimielinen, aloitteen hylkäämistä ehdottaa mietinnössä Laukkanen.

Mietinnön eduskunnalle esitellyt lakivaliokunnan puheenjohtaja Kari Tolvanen (kok.) sanoi valiokunnan käsitelleen aloitetta huolella. Se on kuullut kymmeniä asiantuntijoita ja muun muassa lapsivaikutukset on arvioitu laajasti.

Tolvasen mukaan kansalaisaloite on poikkeuksellinen, sillä se pohjautuu sanasta sanaan oikeusministeriön lakiluonnokseen vuodelta 2015.

”Yhteiskuntamme häpeätahroja” – SDP:n Salonen kuuluttaa tekojen perään Suomen lapsipolitiikassa

Kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) kannattaa lämpimästi lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan esityksiä lapsi- ja perhepolitiikan parantamiseksi Suomessa.

– Suomen tulee aloittaa lasten oikeuksia koskevan kansallisen strategian laatiminen, jossa huomioidaan kaikkien lasten tilanne ja YK:n sopimusten mukaiset lasten oikeudet. Strategia on tehtävä parlamentaarisena työnä, johon sitoutuvat kaikki eduskuntapuolueet, totesi Salonen puheessaan.

Salonen toimi keskiviikkona sosialidemokraattien edustajana lapsiasiavaltuutetun eduskunnalle antaman kertomuksen julkistamistilaisuudessa Säätytalolla. Kurttilan mukaan lapsi- ja perhepolitiikka sekavaa, sirpaleista ja lyhytnäköistä. Ongelmat kyllä nähdään, mutta ratkaisuyritykset jäävät lyhytjänteisiksi. Kokonaiskuva puuttuu ja isot rakenneuudistukset jäävät tekemättä.

Esimerkiksi perhevapaauudistus karahti Kurttilan arvion mukaan lopulta siihen, mihin päätöksenteko on kompastunut usein aiemminkin: huonoon valmisteluun. Lapsiasiavaltuutetun mielestä uudistuksessa keskityttiin liikaa työllisyyteen ja lasten ja perheiden näkökulma jäi turhan vähälle huomiolle.

Lapsipolitiikka on hajautunut eri hallinnonaloille.

Salonen kiittää lapsiasiavaltuutettua ja kaikkia kertomukseen valmisteluun osallistuneita työstään. Hän kuitenkin toteaa samalla, ettei eduskunta voi ylpeillä sillä, että päätösten vaikutukset lapsiin olisi otettu kiitettävällä tavalla huomioon päätöksiä tehdessä.

Salonen huomauttaa, etteivät eduskunnan huolet lasten eriarvoistumisesta ja nuorten osattomuudesta konkretisoidu kaikkia politiikkalohkoja lävistävänä päätöksentekona tällä hetkellä. Salonen peräänkuuluttaa tekojen perään.

– Päättäjinä meidän on nyt otettava kollektiivinen vastuu kaikista maamme lapsista. Seuraamme nyt vierestä sitä, miten kaikkien ylistämä hyvinvointivaltiomme alisuoriutuu lasten tasa-arvoisen hyvinvoinnin turvaamisessa. Esimerkiksi lapsiperheiden köyhyys, poikien lukutaidon heikkeneminen, lasten mielenterveyden kasvavat ongelmat tai nuorten ulkopuolisuus yhteiskunnassa ovat häpeätahrojamme, Kristiina Salonen sanoo.

– Valintoja korostavassa maailmassa nämä eivät ole perheiden tai lasten valintoja. Ne ovat meidän päättäjien tekemiä tai tekemättä jättämiä valintoja.

Strategian pitäisi muuttaa tapaamme ajatella.

Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle osoittaa, että lapsipolitiikka on hajautunut eri hallinnonaloille ja niiden sisällä useisiin itsenäisiin palvelukokonaisuuksiin. Lapsipolitiikan kokonaisuudesta vastaavaa rakennetta ei ole valtionhallintoon muodostunut. Kertomukseen tehty analyysi hallitusohjelmista osoittaa, että hallitusohjelmien laajentuessa lapsipolitiikan strategiset valinnat kätkeytyvät yksityiskohtien taakse.

– Pidemmän aikavälin strategian vaikuttavuus on parempi kuin hallitusohjelmien yksittäiset kirjaukset, joita toki niitäkin lisäksi tarvitaan. Oikeastaan strategian pitäisi muuttaa tapaamme ajatella, Salonen pohtii.

– Lapsi ei ole vain yksi hallinnon muistilistalla oleva näkökulma, vaan tapa ajatella ja hahmottaa maailmaa. Johdonmukaisuutta ja kokonaisvaltaisuutta tarvitaankin päätöksenteossa lisää, jotta lasten asema tulisi paremmin olennaiseksi osaksi päätöksentekoprosesseja, Salonen muistuttaa.

”Tämä ei ole kansalaisten etu” – Kansanedustaja vaatii sote-järjestöjen asemaan selkiyttämistä

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
SDP:n kansanedustajat Eero Heinäluoma ja Susanna Huovinen kyselytunnilla eduskunnassa.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen asema vaatii sote-uudistuksen pyörteissä selkeyttämistä, kansanedustaja, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Vallin puheenjohtaja Susanna Huovisen katsoo.

–  Monet järjestöt ja kolmannen sektorin toimijat ovat kansalaistoiminnan ohella tällä hetkellä myös palveluntuottajina mukana järjestämässä suomalaisille laadukkaita sote-palveluja, Huovinen toteaa.

– Näyttää siltä, että juuri näiden järjestöjen asemasta tulevassa sotessa ei ole vielä riittävästi keskusteltu, eikä siitä ole riittävästi tietoa. Ei ole kenenkään etu, että vuosikymmeniä järjestöihin kerätty osaaminen tässä uudistuksessa vahingossa hukataan.

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli järjesti tänään eduskunnassa sote-seminaarin, jossa pohdittiin järjestöjen huolia koskien tulevaa sote-ratkaisua. Järjestöjen tulisi Huovisen mukaan tietää, millaisissa palveluissa, missä laajuudessa ja millä reunaehdoilla ne voivat palveluntuottajina toimia. Lisäksi pitäisi tietää, miten suuria eroja maakuntien välille voi tässä suhteessa syntyä.

– Maakunnilla tulee olla oman toimintansa suunnittelussa ja toteuttamisessa tiettyä joustavuutta, koska alueetkin ovat erilaisia. Tämä ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että järjestöjen asema maakuntien välillä eriytyy, Huovinen sanoo.

Monet haluavat tehdä periaatteellisen valinnan, jossa yleishyödyllinen palvelujentuottaja voi olla luonteva vaihtoehto.

– Tämä ei ole varsinkaan kansalaisten etu. Monet haluavat tehdä periaatteellisen valinnan, jossa yleishyödyllinen palvelujentuottaja voi olla luonteva vaihtoehto. Tämä mahdollisuus tulee olla olemassa riippumatta siitä, minkä maakunnan alueella kansalainen asuu.

Järjestöt ovat sote-kentän vanhimpia toimijoita, ja työtä tehdään usein sekä paikallisesti kuntien kumppaneina että valtakunnallisesti. Varsinkin paikallisessa työssä on vuosien varrella – usein valtion ja kuntien tuella – rakennettu palvelutuotannon ohella erilaista vapaaehtoistyön ja vertaistuen toimintaa. Tällä osaamisella on käyttöä tulevaisuudessakin, eikä sitä hetkessä rakenneta joko maakunnan oman toiminnan tai yksityisten yritysten toimintaan.

– Nyt on oleellista se, että järjestöt ovat tiiviisti mukana maakuntien sote-valmistelutyössä ja että heidän näkemyksensä myös huomioidaan. Järjestöjen aseman selkiyttämiseen tässä työssä näyttäisi olevan nyt tarvetta tiiviimmälle valtakunnalliselle ohjeistukselle.

Puhemiesneuvosto ei päässyt sopuun suposta – SDP toivoo laajaa parlamentaarista valvontaa

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Eduskunnan puhemiesneuvosto ei saanut kokouksessaan keskiviikkona ratkaistua kysymystä työjärjestyksen suojelupoliisia koskevasta kirjauksesta. Demokraatin tietojen mukaan asia jätettiin pöydälle.

Suojelupoliisia koskeva kirjaus liittyy tiedustelulakien myötä eduskuntaan perustettavaan tiedusteluvalvontavaliokuntaan, jonka tehtäväksi olisi tulossa suojelupoliisin tiedustelutoiminnan parlamentaarinen valvonta.

Työjärjestykseen on nyt ehdotettu kirjausta, jonka mukaan tiedusteluvalvontavaliokunta valvoisi tiedustelutoimintaa ilman, että tiedustelutiedon käyttöä olisi tarkasti määritelty.

SDP haluaisi puheenjohtaja Antti Rinteen mukaan työjärjestykseen kirjauksen, jonka mukaan parlamentaarinen valvonta koskisi supoa laajasti.

– SDP esittää, että työjärjestykseen kirjataan selkeästi, että koko supon toiminta kaikkinensa on valvonnan alla. Siihen liittyy nyt jännitteitä. Näkemysero on edelleen siitä, onko supo käsittelyssä olevan tekstin mukaan kaikkinensa eduskunnan valvottavana vai ei, Rinne sanoo.

Demokraatin tietojen mukaan taustalla on pelko tiedustelutiedon käytöstä poliittisiin tarkoituksiin.

Keskustelua aiheesta

Kuntalehti Slovakia-ratkaisun vaikutuksesta: Soten valinnanvapauslain perusteluja muutettava

Kuva: lehtikuva / panu pohjola

Soten valinnanvapauslain perusteluja on muutettava EU-tuomioistuimen ratkaisun vuoksi, kertoo Kuntalehti. Lehden mukaan hallitus ei silti edelleenkään näe EU-notifikaatiota tarpeelliseksi.

Kuntalehden mukaan EU-tuomioistuin on kumonnut EU:n komission tulkinnan, jonka mukaan Slovakian terveydenhoitojärjestelmään ei sisälly taloudellista toimintaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen tarkoittamalla tavalla. Lehden mukaan Slovakian sote-mallissa sairausvakuutusten tarjoaminen myös yksityisten yrittäjien taholta on keskeisessä osassa.

Suomeen ratkaisu liittyy Kuntalehden mukaan siten, että viilattavana olevan soten valinnanvapauslain yleisperusteluissa Slovakiaa käsitellään kolmen sivun verran viittaamalla muun muassa sen järjestelmän ei-taloudelliseen luonteeseen.

Näitä perusteluja joudutaan Kuntalehden mukaan nyt muuttamaan tuomioistuimen kannan mukaiseksi.

Hallitusneuvos Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo Kuntalehdelle hallituksen keskustelleen siitä, miten EU-tuomioistuimen ratkaisu vaikuttaa mahdollisen EU-notifikaation tarpeen kannalta.

Päätelmänä on, että ratkaisu ei muuta aiempaa arviota.

Korkein hallinto-oikeus on esittänyt, että EU-notifikaatio on ainoa keino varmistua järjestelmän oikeudellisuudesta, koska maakuntien liikelaitosten asema on niin epäselvä. Hallitus päätti kuitenkin jo tammikuussa, että sote-lakeja ei lähetetä EU:n notifioitaviksi.