Työttömyysturvamenot kääntyivät laskuun vuonna 2016 – laskevat yhä

Työttömyyskassojen etuusmenot kääntyivät vuonna 2016 laskuun ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2011, keroo Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö. Sen jäsenenä ovat kaikki suomalaisten työttömyyskassat.

Työttömyyskassat maksoivat viime vuonna etuuksina noin 2,8 miljardia euroa, mikä on 6 prosenttia ja euromääräisesti 168 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Ansiopäivärahan saajien määrä laski 3 prosenttia.
Työttömyyden vähenemisen ohella osasyynä etuusmenojen laskuun 2016 voi olla vuoden alussa voimaan tullut leikkaus työttömyysturvan korotusosiin. Tähän viittaa se, että maksettujen etuuspäivien määrä laski 4 % eli etuuskuluja vähemmän. Käänne etuusmenoissa näkyy kuitenkin tilastoissa selvästi. Vielä vuonna 2015 työttömyyskassojen etuusmenot kasvoivat 5 %, vaikka menojen kasvu oli jo tasaantunut vuosiin 2013 ja 2014 nähden.

Alakohtaisia eroja nousee esiin vuoden 2016 tilastoissa. Sosiaali- ja terveysalojen työttömyyskassojen etuusmenot kasvoivat edelleen viime vuonna, kun metalli-, puu-, rakennus- ja sähköaloilla etuusmenot laskivat merkittävästi.

Ansiopäivärahan saajien määrä laski, vuorottelukorvaukset romahtivat
Ansiopäivärahan saajien määrä laski viime vuonna 3 %. Ansiopäivärahaa maksettiin kaikkiaan noin 337 000 henkilölle. Työttömyyskassan jäseninä olevista palkansaajista ja yrittäjistä sai vuoden 2016 aikana ansiopäivärahaa 17,3 % eli noin joka kuudes.

Vuorottelukorvauksen saajien määrä väheni viime vuonna edelleen peräti viidenneksellä. Vuoden 2016 alussa tuli voimaan uusia tiukennuksia vuorotteluvapaan edellytyksiin 2014 voimaan tulleiden tiukennusten jatkoksi. Saajien määrä on vähentynyt yhteensä 31 % vuodesta 2014.

Työttömyysvakuutusrahaston ansioturvamenot laskivat viime vuonna eniten, 7 %. Valtion ansioturvamenot laskivat 3 % ja kassojen omat etuusmenot 5 %.

Kassojen vakavaraisuus on kasvanut. Kassojen tasoitusrahastojen arvo kasvoi 9 % vuonna 2016. Tasoitusrahastojen keskiarvo oli 174 %, mikä vastaa työttömyyskassojen omalla vastuulla olevien etuus- ja hallintokulujen yli puolentoista vuoden määrää.

Ansioturvamenojen lasku jatkunut alkuvuonna

Ansioturvamenojen lasku on jatkunut alkuvuonna 2017. Tammi-huhtikuussa ansioturvamenot laskivat Finanssivalvonnan kuukausitilaston perusteella 13,4 % verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Ansioturvan etuuspäivien määrä laski tammi-huhtikuussa 11,4 %.

Työttömyysturvaetuusmenot ja -päivät ovat siis ansioturvan osalta vahvasti laskevalla käyrällä, vaikka hallituksen kaavailemat työttömien aktivointitoimet ovat vasta luonnosvaiheessa. Perusturvan etuusmenot ja etuuspäivien määrä ovat alkuvuonna lievästi kasvaneet.

Rovion kannattavuus laski – pörssikurssi syöksyi lähes 20 prosenttia

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Peli- ja viihdeyhtiö Rovion tulos tuotti pettymyksen markkinoille ja yhtiön pörssikurssi lähti roimaan laskuun. Puolisen tuntia pörssin avautumisen jälkeen kurssi oli 19 prosenttia miinuksella.

Yhtiön liikevoitto laski heinä-syyskuussa 1,6 miljoonaan euroon, kun se vuotta aiemmin oli 5,2 miljoonaa. Yhtiön liikevaihto kasvoi kuitenkin samalla jaksolla yli 40 prosenttia ja oli 71 miljoonaa.

Toimitusjohtaja Kati Levorannan mukaan yhtiö sijoitti merkittävästi uusien käyttäjien hankintaan, minkä seurauksena kannattavuus laski.

– Odotamme käyttäjähankintainvestointien takaisinmaksuajan olevan 8-10 kuukautta, Levoranta sanoi.

Rovio julkaisi elokuussa uuden Angry Birds Match -pelin, jolla on Levorannan mukaan lupaavat tunnusluvut ja mahdollisuus nousta Rovion parhaiden tuottavien pelien joukkoon.

Rovion lisensointiliiketoiminta kasvoi Angry Birds -elokuvan avulla. Syyskuussa yhtiö käynnisti markkinointiyhteistyön valioliigajoukkue Evertonin kanssa vahvistaakseen Angry Birds -brändin näkyvyyttä.

Yhtiö ennakoi, että vuosittainen liikevaihto ja käyttökate kasvavat merkittävästi tänä vuonna verrattuna viime vuoteen. Tämän vuoden alusta lähtien käyttökate on ollut vajaat 21 prosenttia, kun viime vuonna yllettiin samalla jaksolla 15 prosenttiin.

Rovio listautui syyskuussa Helsingin pörssiin. Listautumiskurssi oli 11,50, mutta tuoreen tulospettymyksen jälkeen kurssi vaipui noin 9,60 euron vaiheille.

”Odotin, että talouden käänne olisi näkynyt” – Kysely: Suomalaisten arvioitu joulubudjetti pienenee viime vuodesta

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Jalankulkija jouluostoksilla Helsingissä.

Suomalaiset arvioivat käyttävänsä tänä vuonna jouluun keskimäärin 490 euroa henkilöä kohden, ilmenee Nordean teettämästä kyselytutkimuksesta. Summa on pienempi kuin viime vuonna, jolloin arvio oli noin 520 euroa.
Joululahjoihin suunnitellaan käytettävän noin 290 euroa ja muihin joulukuluihin 200 euroa.

Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen piti hieman yllättävänä, että arvioitu joulubudjetti pienenee viime vuodesta, vaikka talouskasvu on päässyt hyvään vauhtiin.

Toisaalta kuluttajien ennakkoarvio ja joulun todellinen kulutus voivat erota toisistaan tuntuvasti, Kärkkäinen huomautti

– Tätä ei ehkä kannata käyttää arviona siitä, kuinka paljon jouluna kokonaisuudessaan kulutetaan, Kärkkäinen sanoi STT:lle.

Tänä vuonna kyselyssä on mukana myös yli 65-vuotiaita vastaajia. Heidän arvioitu joulubudjettinsa on hiukan keskimääräistä suurempi, noin 510 euroa henkeä kohden.
Kärkkäisen mukaan joulubudjetit ovat seuranneet reaalitalouden kehitystä.

– Odotin, että talouden käänne olisi näkynyt joulubudjeteissa. Mutta toisaalta, jos joulua rahoitetaan vähemmän velalla se voi olla ihan positiivinenkin käänne, Kärkkäinen sanoi.

Kyselyssä vain joka kymmenes arvioi ostavansa joululahjoja luotolla.

Joululahjoista suosituimpia ovat suklaa ja makeiset, lelut ja vaatteet.

Joululahjoista suosituimpia ovat entiseen tapaan suklaa ja makeiset, lelut ja vaatteet. Kirjojen suosio on ikäsidonnaista. Joka kolmas yli 65-vuotias aikoo ostaa joululahjaksi kirjoja, mutta 18-25-vuotiaista vain joka kahdeksas. Joka kymmenes vastanneista ei osta joululahjoja ollenkaan. Miehistä tällä linjalla on joka seitsemäs.

– Myös lahjojen sukupuolijakauma näyttää perinteiseltä: naiset antavat useammin lahjaksi vaatteita tai itsetehtyjä käsitöitä ja miehet puolestaan elektroniikkaa, Kärkkäinen totesi.

Tutkimuksen toteutti YouGov internetpaneelina loka-marraskuun taitteessa. Kyselyyn vastasi 1 010 yli 18-vuotiasta suomalaista.

”Luottamus työn pysyvyyteen on mennyt” – yli puolet suomalaisista uskoo, ettei kaikille riitä töitä

Kuva: lehtikuva / anni reenpää
Lähes 60 prosenttia suomalaisista ei usko kaikille riittävän töitä tulevaisuudessa.

Suomalaisten asenteita työelämään ja sen tulevaisuuteen liittyen kartoittanut tutkimus paljastaa, että 58 prosenttia suomalaisista ei usko kaikille löytyvän töitä tulevaisuudessa.

Vanhemmat ikäluokat suhtautuvat työllistymiseen nuoria skeptisemmin: 55-64-vuotiaista 66 prosenttia uskoo työttömien työllistymisen olevan vaikeaa. Vastaava luku 18-24-vuotiaiden keskuudessa on 37 prosenttia.

Tuore Työn tulevaisuus -tutkimus osoittaa myös, että suomalaisista 52 prosenttia uskoo ansioidensa kertyvän tulevaisuudessa useammasta työstä.

Töiden arvellaan muuttuvan jatkossa yrittäjähenkisemmiksi ja sirpaloituvan enemmän. Yli puolet vastaajista arveleekin ansioiden kertyvän tulevaisuudessa useammasta työstä.

– Työelämän murros heijastuu tuloksissa, toteaa SuoraTyön toimitusjohtaja Jani Laatikainen.

– Luottamus työn pysyvyyteen on mennyt. Mitä tämä tekee yhteiskunnallemme, on täysi arvoitus. Meidän on yhdessä ponnisteltava sen eteen, että työn tekijät kokevat asemansa turvatuksi myös ei-perinteisissä työsuhteissa.

Työelämän murros heijastuu tuloksissa.

Yli puolet suomalaisista uskoo työn muuttuvan joustavammaksi tulevaisuudessa. Vahvimmin joustavuuteen uskovat johtotehtävissä työskentelevät, asiantuntijat, yrittäjät ja freelancerit.

Kyselyn mukaan valtaosa työssäkäyvistä suomalaisista on tyytyväisiä nykyiseen työhönsä. Miehistä yli 80 prosenttia ja naisista lähes 80 prosenttia on tyytyväisiä työhönsä.

Työn tulevaisuus -tutkimus on osa Duueri-kampanjaa. Duuerin takana ovat Etera, Fennia, Lenovo, SuoraTyö, Oikotie ja T-Media.

Tutkimukseen vastasi yhteensä 1 098 suomalaista ja työtyytyväisyyttä käsittelevään kysymykseen yhteensä 834 työssäkäyvää suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Keskustelua aiheesta

”Tilanne on hankala” – Pron ja Paltan kiistan sovittelu jatkuu tänään

Kuva: Lehtikuva/Mikko Stig
Valtakunnansovittelija Minna Helle.

Ict-alan lakonuhan sovittelu jatkuu tänään. Valtakunnansovittelija Minna Helle kommentoi maanantaina edellisen sovittelupäivän jälkeen, että tilanne on yhä hankala.

Ammattiliitto Pron ja Palvelualojen työnantajat Paltan välisessä kiistassa on kyse toimihenkilöiden palkka- ja työehdoista. Erimielisyyttä on erityisesti vuokratyön käytöstä.

Jos sopua ei synny, alkaisi lakko 27. marraskuuta ja kestäisi 1. joulukuuta asti.

Työnseisaukseen osallistuisi noin 12 000 ihmistä. He työskentelevät muun muassa teleoperaattoreiden, puhelinyhtiöiden sekä verkonrakennus- ja ylläpitoyritysten palveluksessa.

Uberilla jättimäinen tietomurto – peitteli 57 miljoonan kuljettajan ja asiakkaan tietojen hakkerointia

Kuva: Lehtikuva-AFP
Tietomurron kohteeksi joutuneita kuljettajia on noin 600 000.

Kyytipalvelu Uber on myöntänyt peitelleensä jättimäistä tietomurtoa, joka vaikutti 57 miljoonaan yrityksen kuljettajaan ja asiakkaaseen. Yhtiö on kertonut asiasta tiedotteella.

Hakkerit saivat haltuunsa 57 miljoonaa Uber-kuljettajien ja asiakkaiden nimeä, sähköpostiosoitetta ja puhelinnumeroa vuonna 2016.

Yritys maksoi mediatietojen mukaan rikollisille 100 000 dollaria eli yli 85 000 euroa varastettujen tietojen tuhoamisesta. Asiasta kertoo muun muassa BBC.

Uusi toimitusjohtaja sai tietää salailusta ”hiljattain”.

Uberin tietoon hakkerointi tuli yhtiön tiedotteiden mukaan marraskuussa 2016. Yhtiön entinen toimitusjohtaja Travis Kalanick tiesi mediatietojen mukaan tietovuodosta.

Uberin nykyinen toimitusjohtaja Dara Khosrowshahi sanoo nimellään allekirjoitetussa tiedotteessa saaneensa tietää tietomurrosta sen salaamisesta asiakkailta ja kuljettajilta ”hiljattain”.

Khosrowshahin mukaan tapahtunutta ei voi puolustella, mutta yhtiö oppii virheistään.

– Saatatte ihmetellä, miksi puhumme tästä vasta nyt, vuotta myöhemmin, toimitusjohtaja sanoo tiedotteessa.

– Kysyin samaa ja pyysin siksi läpikotaista tutkintaa siitä, mitä tapahtui ja miten hoidimme asian.

Khosrowshahi sanoo yrityksensä ryhtyneen uudistuksiin sen jälkeen, kun jättihakkerointi ja sen salaaminen tuli hänen tietoonsa.

Tiedotteen mukaan kaksi tietomurron jälkitoimia johtanutta työntekijää on erotettu.

Lisäksi yhtiö sanoo olleensa yhteydessä viranomaisiin ja aikovansa tehdä muutoksia tietoturvakäytäntöihinsä.

Uber sanoo parantaneensa tietoturvaansa myös heti hakkeroinnin jälkeen.

Uber: Asiakkaiden ei tarvitse ryhtyä toimenpiteisiin tietomurron takia.

Uberin asiakkaiden tietoja saatiin varastettua eri puolilta maailmaa.

Uberin mukaan ei ole löytynyt merkkejä siitä, että varastettuja tietoja olisi käytetty väärin. Yhtiö sanoo tiedotteessaan, että sen asiantuntijat eivät ole havainneet tietoturvapuutteen koskeneen matkojen sijaintitietoja, luottokorttinumeroita, pankkitilien numeroita, henkilötunnuksia tai syntymäaikoja.

Yhtiö sanoo uskovansa, ettei sen kyytipalveluja käyttäneiden asiakkaiden tarvitse ryhtyä toimenpiteisiin tietomurron takia.

Uber on julkaissut internetissä tiedotteen asiakkailleen myös suomeksi.

Tietomurron kohteeksi joutuneita kuljettajia on Uberin mukaan noin 600 000 Yhdysvalloissa. Kuljettajien autojen rekisteritietoja varastettiin myös tietomurrossa.

Tietomurron uhreiksi joutuneille kuljettajilleen Uber sanoo ilmoittavansa asiasta suoraan postitse tai sähköpostitse. Heille tarjotaan myös ilmaiseksi apua identiteettivarkauksilta suojautumiseen ja luottokorttimaksujen seurantaan.

Myöskään kuljettajien tietoja ei ole havaittu käytetyn vääriin tarkoituksiin, yhtiö sanoo.

Kuljettajille suunnatussa tiedotteessaan Uber pyytää anteeksi sitä, ettei kuljettajille kerrottu asiasta, kun tietomurto kävi ilmi vuonna 2016.

Kaksi hakkeria murtautui pilveen.

Uberin mukaan tietomurron takana oli kaksi yhtiön ulkopuolista henkilöä. Tiedot vietiin Uberin mukaan kolmannen tahon pilvipalvelusta, jonne ne oli varastoitu. Hakkerit eivät päässeet käsiksi Uberin omiin järjestelmiin, yhtiö tiedotti.

Uberin mukaan murtautujat tunnistettiin ja yhtiö sai varmistuksen siitä, että he tuhosivat viemänsä tiedot.

Salla Salmela–STT