Työttömyysturvamenot kääntyivät laskuun vuonna 2016 – laskevat yhä

Työttömyyskassojen etuusmenot kääntyivät vuonna 2016 laskuun ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2011, keroo Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö. Sen jäsenenä ovat kaikki suomalaisten työttömyyskassat.

Työttömyyskassat maksoivat viime vuonna etuuksina noin 2,8 miljardia euroa, mikä on 6 prosenttia ja euromääräisesti 168 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Ansiopäivärahan saajien määrä laski 3 prosenttia.
Työttömyyden vähenemisen ohella osasyynä etuusmenojen laskuun 2016 voi olla vuoden alussa voimaan tullut leikkaus työttömyysturvan korotusosiin. Tähän viittaa se, että maksettujen etuuspäivien määrä laski 4 % eli etuuskuluja vähemmän. Käänne etuusmenoissa näkyy kuitenkin tilastoissa selvästi. Vielä vuonna 2015 työttömyyskassojen etuusmenot kasvoivat 5 %, vaikka menojen kasvu oli jo tasaantunut vuosiin 2013 ja 2014 nähden.

Alakohtaisia eroja nousee esiin vuoden 2016 tilastoissa. Sosiaali- ja terveysalojen työttömyyskassojen etuusmenot kasvoivat edelleen viime vuonna, kun metalli-, puu-, rakennus- ja sähköaloilla etuusmenot laskivat merkittävästi.

Ansiopäivärahan saajien määrä laski, vuorottelukorvaukset romahtivat
Ansiopäivärahan saajien määrä laski viime vuonna 3 %. Ansiopäivärahaa maksettiin kaikkiaan noin 337 000 henkilölle. Työttömyyskassan jäseninä olevista palkansaajista ja yrittäjistä sai vuoden 2016 aikana ansiopäivärahaa 17,3 % eli noin joka kuudes.

Vuorottelukorvauksen saajien määrä väheni viime vuonna edelleen peräti viidenneksellä. Vuoden 2016 alussa tuli voimaan uusia tiukennuksia vuorotteluvapaan edellytyksiin 2014 voimaan tulleiden tiukennusten jatkoksi. Saajien määrä on vähentynyt yhteensä 31 % vuodesta 2014.

Työttömyysvakuutusrahaston ansioturvamenot laskivat viime vuonna eniten, 7 %. Valtion ansioturvamenot laskivat 3 % ja kassojen omat etuusmenot 5 %.

Kassojen vakavaraisuus on kasvanut. Kassojen tasoitusrahastojen arvo kasvoi 9 % vuonna 2016. Tasoitusrahastojen keskiarvo oli 174 %, mikä vastaa työttömyyskassojen omalla vastuulla olevien etuus- ja hallintokulujen yli puolentoista vuoden määrää.

Ansioturvamenojen lasku jatkunut alkuvuonna

Ansioturvamenojen lasku on jatkunut alkuvuonna 2017. Tammi-huhtikuussa ansioturvamenot laskivat Finanssivalvonnan kuukausitilaston perusteella 13,4 % verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Ansioturvan etuuspäivien määrä laski tammi-huhtikuussa 11,4 %.

Työttömyysturvaetuusmenot ja -päivät ovat siis ansioturvan osalta vahvasti laskevalla käyrällä, vaikka hallituksen kaavailemat työttömien aktivointitoimet ovat vasta luonnosvaiheessa. Perusturvan etuusmenot ja etuuspäivien määrä ovat alkuvuonna lievästi kasvaneet.

PTT: Ruuan hinta nousee – kustannukset viedään kuluttajahintoihin

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

Ruuan hinta nousee ensi vuonna prosentin verran, ennustaa Pellervon taloustutkimus PTT. Hinnat kohoavat arvion mukaan kaikissa tuoteryhmissä.

Elintarvikkeiden hinnat ovat laskeneet keväästä 2014 lähtien. Käänne on tapahtumassa jo tämän vuoden puolella, sillä ennusteen mukaan elintarvikkeiden hinnat kohoavat 0,2 prosenttia viime vuodesta.

– Elintarvikeketjun kustannukset ovat olleet nousussa, ja nyt niitä pystytään viemään myös kuluttajahintoihin. Tämä on mahdollista siksi, että kysyntä on elpynyt, kertoo PTT:n tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori.

Elintarviketeollisuus on PTT:n mukaan piristynyt vauhdilla. Maitotuotteiden vientikysyntä on hyvää, ja tuotteille on löydetty uusia markkinoita ympäri maailmaa. Maitosektorin kauppatase on positiivinen ensi kertaa sen jälkeen, kun Venäjän kauppa hyytyi maan asettamien tuontikieltojen takia.

Maitotuotteissa tuotantomäärät eivät kasva, mutta tuotteet ovat korkeamman lisäarvon tuotteita, mikä tuo maitosektorille lisää rahaa.

PTT arvioi, että lihamarkkinoilla tilanne on kohtalaisen tyyni. Sian- ja naudanlihan kulutus Suomessa on laskussa, mutta siipikarjan kasvussa.

Sää näyttelee tänä vuonna kotimaan markkinoilla merkittävää roolia.

Maataloudessa hankala kasvukausi on kulminoitunut hankalaan syksyyn. Epävarmuus markkinoilla on kasvanut, koska korjuun onnistuminen on vielä hämärän peitossa. Sää näyttelee tänä vuonna kotimaan markkinoilla merkittävää roolia.

– Ulos katsomalla sen on voinut kuka tahansa havaita. Se voidaan jo sanoa, että osa viljasta jää puimatta, kertoo PTT:n maatalousekonomisti Suvi Rinta-Kiikka.

PTT ennakoi, että yrittäjätulo pysyy maataloudessa kuitenkin lähes ennallaan.

– Yrittäjätulo pysyy viime vuoden tasolla, vaikka kymmenesosa viljoista jäisi korjaamatta, sanoo PTT:n maatalousekonomisti Tapani Yrjölä.

Suomen talous kasvaa tänä vuonna 3,0 prosenttia.

PTT esitti myös arvionsa Suomen talouskasvusta. PTT:n mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 3,0 prosenttia. Kasvu jatkuu vahvana myös ensi vuonna. PTT:n ennuste on 2,6 prosenttia.

Kasvussa ovat niin vienti, kulutus kuin investoinnit. PTT:n mukaan varsinkin viennin nopea elpyminen on yllättänyt. Kasvun nopeutuminen perustuu pitkälti kustannuskilpailukyvyn parantumiseen ja maailmantalouden vetoapuun.

Pitemmällä tähtäimellä Suomen menestys riippuu kuitenkin investointien lisäämisestä tutkimukseen ja tuotekehitykseen, arvioi PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari.

– Olemme jäämässä muiden jalkoihin tutkimuspanostuksissa ja koulutusasteen kehityksessä. Suomi saatiin nousuun keinoilla, joilla pärjätään hetki. Tuleva kehitys riippuu siitä, miten osaaminen saadaan uudelleen kasvuun ja käyttöön, Huovari sanoo.

Kone aikoo vähentää tuhat työpaikkaa maailmanlaajuisesti: Tavoittelee 100 miljoonan vuotuisia kustannussäästöjä

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Hissi- ja liukuporrasyhtiö Kone aloittaa ohjelman, jolla se tavoittelee sadan miljoonan euron vuotuisia kustannussäästöjä vuoden 2020 lopusta alkaen. Yhtiö arvioi, että ohjelma voi johtaa noin tuhannen työpaikan vähentämiseen maailmanlaajuisesti seuraavien kolmen vuoden aikana.

Yhtiön viestinnästä kerrotaan, että vielä ei voida arvioida, mihin maihin vähennykset kohdistuvat, koska säästöohjelma on vasta alussa. Koneella on noin 53 000 työntekijää, joista vähän yli 2 000 Suomessa.

Kone kertoo, että tavoitteena on luoda nopeampi ja asiakaslähtöisempi organisaatio.

– Muutos ja kyky uudistua ovat aina olleet merkittäviä menestystekijöitä Koneelle. Tämän päivän yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa uudistuminen on entistäkin tärkeämpää, sanoo toimitusjohtaja Henrik Ehrnrooth tiedotteessa.

AVAINSANAT

Piilotyöttömiä edelleen 140 000 – työllisyysaste lievässä nousussa

Kuva: Lehtikuva

Työllisyys paranee hiljalleen. Tilastokeskuksen mukaan työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi oli elokuussa 69,4 prosenttia. Viime kuusta trendi nousi prosentin kymmeneksellä.

Työllisyysaste oli 70,5 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 69,9 prosenttia. Miesten työllisyysaste kipusi 72 prosenttiin ja naisten 69 prosenttiin.

Hallitus on ilmoittanut tavoittelevansa työllisyysasteen nostamista 72 prosenttiin.

Työttömiä oli elokuussa 202 000.

Työvoiman ulkopuolella oli elokuussa yli 1,41 miljoonaa ihmistä. Heistä niin sanottuja piilotyöttömiä on 140 000, mikä on 14 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

Piilotyöttömät ovat työvoiman ulkopuolella olevia, jotka haluaisivat töihin, mutta eivät ole kuukauteen etsineet töitä.

Korjaus kello 10.35. Työttömiä oli elokuussa 20 2000 eli 7 000 enemmän kuin vuotta aiemmin, ei vähemmän. Työllisyysasteen trendi oli elokuussa 69,4 %, kertoo Tilastokeskus.

Aktian yt-neuvottelut päättyivät: 260 tointa lakkaa, 160 tilalle, 10 konttoria sulkee ovensa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Pankki- ja finanssikonserni Aktia lakkauttaa 10 konttoria ja yhdistää ne muihin toimipaikkoihinsa. Jatkossa Aktialla on 32 asiakaspalvelupistettä. Lakkautettavien konttoreiden toiminta päättyy tämän vuoden aikana, konserni kertoo.

Lakkautettavat konttorit sijaitsevat pääkaupunkiseudulla Espoon keskuksessa ja Espoonlahdessa sekä Helsingin Itäkeskuksessa ja Kannelmäessä. Länsi-Uudellamaalla toiminta päättyy Raaseporin Bromarvissa ja Tenholassa, Keski-Uudellamaalla Keravalla sekä Pohjanmaalla Mustasaaren Sulvassa, Vöyrin Oravaisissa ja Uudessakaarlepyyssä.

Aktia arvioi, että yt-neuvottelujen seurauksena noin 260 nykyistä tointa lakkaa, mutta samalla pankissa avautuu noin 160 uutta tointa. Luvut tarkentuvat vielä, Aktia Pankin toimitusjohtaja Martin Backman kertoi STT:lle maanantaina. Backmanin mukaan uudet toimenkuvat avataan ensi sijassa sille nykyiselle henkilökunnalle, joiden toimenkuvat ovat päättymässä.

AVAINSANAT

Äänekoskelta se alkoi – nyt jo pienetkin teollisuuspaikkakunnat näkevät valoa tunnelissa

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Tunnelmat ovat kääntyneet myönteisiksi monilla pitkään laskukierteessä olleilla pienillä teollisuuspaikkakunnilla. Tämä ilmenee työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alueellisten kehitysnäkymien raportista.

– On paljon sellaisia vanhan teollisuuden tai uusiutuneen teollisuuden paikkakuntia, jotka ovat saaneet paljon isoja investointeja. Tilanne on siltä osin muuttunut, toimitusjohtaja Timo Aro Tutkimuspalvelu Timo Aro Oy:stä arvioi.

Hänen mukaansa ensimmäinen tällainen päätös oli rakentaa jättimäinen biotuotetehdas Äänekoskelle Keski-Suomeen (kuvassa). Varsinais-Suomessa tilanne Uudenkaupungin autotehtaalla on myös muuttunut nopeasti.

Turun telakka on elpynyt vauhdilla. Lapissa matkailu ja kaivosteollisuus ovat kehittyneet ripeästi. Lisäksi on tehty lukuisia muita investointeja eri puolille maata.

Väestökehitys on Aron mukaan kuitenkin edelleen negatiivista useimmilla vanhoilla teollisuuspaikkakunnilla. Niiltä puuttuu muuttovetovoimaa. Suuret kasvukeskukset vetävät väkeä edelleen pieniltä paikkakunnilta ja maaseudulta.

– Voi olla alueita, jotka ovat samaan aikaan positiivisessa rakennemuutoksessa talouden ja työllisyyden perusteella, mutta väestökehitys täyttää negatiivisen rakennemuutoksen merkit, Aro kertoo.

Muun muassa Äänekosken seutukunnassa asukkaiden määrä on vähentynyt vuoden sisällä lähes 300:lla, vaikka alueen tilanne on paljon parempi kuin vuosi sitten. Tilanteen arvioidaan kehittyvän edelleen paremmaksi ainakin ensi syksyyn saakka.

Nyt on tärkeintä, että yritykset investoivat uuteen ja työllistävät.

Ministeriön katsaus ei mittaa eri alueiden tilannetta suhteessa toisiinsa, eikä sen perusteella voi verrata seutukuntien keskinäistä kehitystä. Se mittaa ainoastaan sitä, miten alueet näkevät oman tulevaisuutensa suhteessa nykytilanteeseen. Vertailussa on myös nykyhetki verrattuna vuoden takaiseen.

Raportin mukaan elinkeinoelämän odotukset ensi keväälle ovat kaikkein parhaat Jyväskylästä Pirkanmaalle ulottuvissa seutukunnissa, Kokkolan ja Pietarsaaren alueilla sekä Rovaniemen, Tunturi-Lapin ja Pohjois-Lapin seutukunnissa.

Näkymät ovat myönteisiä kaikissa muissakin seutukunnissa kahta poikkeusta lukuun ottamatta.

– Kasvu ja myönteiset näkymät näyttävät kattavan koko maan ja monet eri sektorit. Nyt on tärkeintä, että yritykset investoivat uuteen ja työllistävät, elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kehottaa .

Ministeriö arvioi, että keskeinen kasvumoottori on tällä hetkellä vientiteollisuus. Toimitusjohtaja Aro pitää Jyväskylää ja Tamperetta mielenkiintoisina, koska ne ovat elinkeino- ja toimialarakenteiltaan vientivetoisia. Niiden vienti ei kuitenkaan ole keskittynyt yhteen toimialaan, toisin kuin useilla metsäteollisuuspaikkakunnilla.

– Monipuolisuus on alkanut näkyä, kun talous on lähtenyt kasvuun. Se heijastuu monille toimialoille samanaikaisesti.

Aro arvioi, että pitemmällä tähtäimellä länsirannikko on myönteisimmän rakennemuutoksen aluetta.

– Isoimpina alueina Varsinais-Suomi ja Satakunta ovat maakuntia, jotka ovat ehkä leimallisimmin positiivisen rakennemuutoksen kohteena, Aro sanoo.

Myönteinen kehitys näkyy hänen mukaansa rannikolla aina Kemi-Tornion seutukuntaan saakka. Tunturi- ja Pohjois-Lappi ovat myös tällaisia alueita. Monet muut kaupungit erottuvat pistemäisinä alueina.

STT–ANTTI AUTIO