Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kirjallisuus

Työväenkirjallisuuden päivä sukeltaa suomalaiseen arkeen

Työväenkirjallisuuden päivässä kirjailija Aura Nurmi on puhumassa arjen nurjasta puolesta.

Työväenmuseo Werstaalla vietetään tulevana lauantaina Työväenkirjallisuuden päivää. Suomi 100 -juhlavuoden henkeen sopivasti tapahtuman teemaksi on nostettu tänä vuonna suomalainen arki.

Tapahtuman koordinaattori Anna Elina Isoaro sanoo teeman sopivan juuri Työväenkirjallisuuden päivään erityisen hyvin, sillä onhan perinteinen työväenkirjallisuus kuvannut paljolti työläisten arkea ja arjen oloja.

– Tapahtumassa esillä oleva nykykirjallisuus jatkaa samaa perinnettä. Myös siinä kuvataan arjen haasteita ja ongelmia eri tavoin, hän sanoo.

– Esimerkiksi Arjen nurjat puolet -paneelissa keskustelemassa ovat kaltoinkohdelluista ja huono-osaisista lapsista runokokoelman kirjoittanut Aura Nurmi ja alkoholistiperheen elämästä lapsen näkökulmasta Ilonen talo -romaanissaan kirjoittanut Kreeta Onkeli, Isoaro jatkaa.

Työväenkirjallisuuden päivää suunnitellut työryhmä on pohtinut myös työväenkirjallisuuden merkitystä juuri tässä ajassa, jossa nyt elämme. Kirjallisuudella on painoarvoa, koska se voi tuoda esiin yhteiskunnallisia epäkohtia ja osallistua siten yhteiskunnalliseen keskusteluun.

– Työväenkirjallisuus voi tehdä ihmisiä tietoisemmaksi siitä, että yhteiskunnassa on eriarvoisuutta, ja että luokkayhteiskunta on alkanut rakentua ja vahvistua uudelleen poliittisen päätöksenteon seurauksena. Kirjallisuus voi myös parantaa ihmisten tietoisuutta heidän omista mahdollisuuksistaan ja oikeuksistaan, Isoaro summaa.

Parhaimmillaan työväenkirjallisuuden näkökulma on sellainen, että siinä asetutaan heikomman puolelle.

Ajan ja arjen kuvia

Työväenkirjallisuuden päivän kummeina ovat tänä vuonna kansanedustajat Jukka Gustafsson (sd.) ja Anna Kontula (vas.). Gustafssonin mielestä työväenkirjallisuudella on ollut merkittävä rooli satavuotiaan itsenäisen Suomen historiassa juuri yhteiskunnallisten muutosten kuvaajana ja kommentaattorina.

– Parhaimmillaan työväenkirjallisuuden näkökulma on sellainen, että siinä asetutaan heikomman puolelle ja tarkastellaan yhteiskunnan kehitystä. Esimerkiksi Sirkku Peltolan näytelmissä kuvataan hyvin – huumoria unohtamatta – erilaisten ihmisten asemaa, muuttoliikettä, kaupungistumista, ihmisen vanhenemista ja yhteisöllisyyden merkitystä, hän kuvailee.

Gustafsson itse on erityisen kiinnostunut kirjallisuudesta ja tutkimuksesta, jossa suomalaista arkea tarkastellaan historiallisesta ja aatehistoriallisesesta näkökulmasta. Hän nostaa esiin vuosien 1917-1918 tapahtumat.

– Kun Tampereella ollaan, herättää kirjallisuus varmasti keskustelua siitä, mitä täällä tapahtui tuona aikana aivan tavallisen arjen näkökulmasta – esimerkiksi millainen oli naisten ja tyttöjen rooli kansalaissodassa tai lasten asema tuolloin ja mitä se ihmisten elämä silloin oli, hän sanoo.

Kannan huolta erityisesti siitä, että tutkimusten mukaan poikien lukuharrastus on vähentynyt dramaattisesti.

Työväenkirjallisuuden päivänä Gustafsson haluaa korostaa myös lukemisen merkitystä ylipäätään. Hän pitää tärkeänä, että ihminen lukee monipuolisesti – kaunokirjallisuudesta tiedekirjallisuuteen ja runoudesta sanomalehtien kulttuurisivuihin.

– Minulle on aina ollut tärkeää ihmisen kasvun idea, jossa lukeminen ja kirjallisuus on arvo sinänsä. Kannan huolta erityisesti siitä, että tutkimusten mukaan poikien lukuharrastus on vähentynyt dramaattisesti. Vaikka tietokoneella pelatessakin voi oppia eri asioita, olisi sen rinnalla hyvä, että harrastettaisiin lukemista, Gustafsson summaa.

Monipuolinen kattaus

Työväenkirjallisuuden päivä on täynnä ohjelmaa aamusta iltaan. Jollei ehdi viettää Werstaalla koko päivää, voi ohjelmasta poimia itseään kiinnostavat palaset.

Anna Elina Isoaro itse odottaa erityisesti tapahtuman tähtihaastattelua, jossa Suomesta, suomalaisuudesta ja arjesta tuotantoonsa ammentaneet teatterintekijät ja kirjailijat Juha Hurme ja Saara Turunen ovat Jukka Kuosmasen jututettavina.

Historiallisesta näkökulmasta kiinnostuneille pureksittavaa tarjoaa Sota ja arki -paneeli, jossa käsitellään väkivallan historiaa itsenäisyyden ajan Suomessa ja puhutaan sota-ajan arjesta.

Katso Työväenkirjallisuuden päivän ohjelma ja tarkat ajankohdat löytyvät osoitteesta www.tyovaenkirjallisuudenpaiva.com. Tapahtumaan on ilmainen sisäänpääsy.

 

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE