Työväenpuolue noussut gallup-kanveesista: Shokkitappio mahdollinen Theresa Maylle

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Michal Wachucik
Theresa May joutuu jännittämään tosissaan, miten hänen riskipelinsä ylimääräisistä parlamenttivaaleista toimii.

Britannian konservatiivisen puolueen pääministeri Theresa May päätti järjestää voimansa tunnossa ylimääräiset parlamenttivaalit saadakseen vahvemman mandaatin Britannian brexit-neuvotteluissa.

Nyt kaikki uhkaa kuitenkin mennä Mayn kannalta pahasti pieleen, sillä Jeremy Corbynin johtama työväenpuolue on noussut gallup-kanveesista ja hengittää tiukasti konservatiivien niskaan.

Ipsos Mori -tutkimuslaitos osoittaa, että konservatiivit ovat vielä äänestyskantansa tietävien joukossa 5 prosenttiyksikön johdossa 45–40. Mutta kun aletaan katsoa muun muassa niiden ääniä, jotka eivät vielä tiedä, mitä puoluetta äänestävät, mutta aikovat äänestää tiettyä puoluetta, konservatiivit saattavat hävitä taiston prosentein 43–40.

Asiasta uutisoi The Independent.

May on esiintynyt uhmakkaasti.

Kun konservatiivien pääministeri Theresa May huhtikuussa ilmoitti ennenaikaisista parlamenttivaaleista, puolue repi mielipidemittauksissa jopa yli 20 prosenttiyksikön kannatuskaulaa labouriin. Sen jälkeen suosio lähti kuitenkin luisuun.

Jos vaaleissa käykin niin, että konservatiivit menettävät nykyisen niukan enemmistönsä parlamentissa, edessä ovat vaikeat hallitusneuvottelut – brexitistä puhumattakaan.

– Pääministeri May on esiintynyt uhmakkaasti sanoen, että ei diiliä EU:n kanssa on parempi vaihtoehto kuin huono diili. Labour taas ajaa erilaisia neuvottelutavoitteita, ja jos siitä tulisi suurin puolue, he haluaisivat ryhtyä vääntämään EU:n kanssa uusista neuvottelukysymyksistä, sanoo Turun yliopiston yliopistolehtori Mika Suonpää.

Kyselyihin ei pidä luottaa liikaa.

Asiantuntijat toppuuttelevat luottamasta liikaa mielipidekyselyihin, jotka ennustivat väärin myös viimekesäisen brexit-kansanäänestyksen tuloksen. On kuitenkin selvää, että konservatiivien kannatus on laskenut.

Viime kuussa May joutui tekemään merkittävän takinkäännön, joka on nakertanut hänen suosiotaan. Kysymys oli konservatiivien esityksestä, jonka mukaan kotihoidossa olevat vanhukset olisivat joutuneet rahoittamaan hoitoaan myös kotinsa arvolla, joka nykyisin on suojattu hoitomaksuilta.

Labourin johtaja Jeremy Corbyn nimesi esityksen dementiaveroksi, koska se hänen mukaansa olisi kohdistunut kohtuuttomasti muistisairaisiin. Kohun takia May joutui vetämään esityksen takaisin.

May taasen on pelotellut äänestäjiä sekasorrolla, jos labour voittaa.

– Jos menetän vain kuusi parlamenttipaikkaa, hallitukseni menettää enemmistönsä – siitä voisi seurata, että Corbynista tulee pääministeri ja hallitus ajautuu kaaokseen, May sanoi kampanjatilaisuudessa tällä viikolla.

Kumpikaan eivät ole mitään kansanvillitsijöitä.

Mayn kompastellessa oppositiojohtaja Corbyn on parantanut peliään. Suonpään mukaan Corbyn on viime aikoina onnistunut esiintymään vahvana johtajana ja puhuttelemaan äänestäjiä.

– May ja Corbyn eivät kumpikaan ole mitään kansanvillitsijöitä – Corbyn ja labour ovat kuitenkin pyrkineet luomaan positiivisempaa tulevaisuudennäkymää ja puhuneet asioista, joiden ainakin labourin piirissä ajatellaan purevan äänestäjiin pitkän laman ja leikkauslinjan jälkeen. Corbyn näyttäytyy positiivisen vision luojana, kun taas May vaikuttaa taitojensa yläpäässä tai jopa niiden ulkopuolella toimivalta hahmolta, jolla on vaikeuksia pitää naruista kiinni, Suonpää luonnehtii.

Britit käyvät vaaliuurnille torstaina. Neuvottelujen brexitistä on määrä alkaa 19. kesäkuuta, joten uudella brittihallituksella on vaalien jälkeen vain vähän aikaa saada rivinsä ojennukseen.

Keskustelua aiheesta

Syyria syyttää Turkkia hallituksen joukkojen tulittamisesta – Turkki kuittaa varoituslaukauksina

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Omar Haj Kadour
Turkin tukemia syyrialaiskapinallisia 19. helmikuuta Salwahin kaupungissa alle 10 kilometrin päässä Syyrian ja Turkin rajasta.

Turkin joukot ovat tulittaneet Syyrian hallinnon joukkoja Afrinissa Syyrian pohjoisosassa, kertovat Syyrian valtiolliset tiedotusvälineet.

Turkin mukaan se on ampunut ”varoituslaukausia” Syyrian hallituksen joukkoja vastaan Afrinin alueella.

Aiemmin tänään Syyrian kurdit ilmoittivat Syyrian hallintoa tukevien joukkojen saapuneen Afrinin alueelle ja sijoittuvan Turkin vastaisen rajan tuntumaan.

Turkki käynnisti Pohjois-Syyrian kurdeja vastaan suunnatun maa- ja ilmaoperaation viime kuussa.

Keskustelua aiheesta

Ruotsin pitäisi kasvattaa puolustusmenojaan – selvitysmies: Liki 17 miljardia euroa lisää 2030 mennessä

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / MICHAELA LINGE / FÖRVARSMAKTEN
Kaksi Ruotsin ja Suomen aluksista harjoituksen ensimmäisenä päivänä Ruotsin ja Suomen merivoimien yhteisessä Swefinex-2016 -harjoituksessa Gotlannin merialueilla toukokuussa 2016.

Ruotsin pitäisi kasvattaa puolustusmenojaan vuoteen 2030 yhteensä 168 miljardilla kruunulla (lähes 17 miljardilla eurolla), suosittelee puolustuksen tarpeita tutkinut selvitysmies.

Selvitysmies Ingemar Wahlberg arvioi, että jos puolustusmenot pysyvät nyt kaavaillulla tasollaan, tulee maan puolustuskyky heikentymään.

Nyt vuodelle 2020 on varattu noin 53 miljardia kruunua. Wahlberg esittää tämän päälle kolmivaiheista kehitysohjelmaa, jonka loppulaskuksi tulisi 168 miljardia. Loppusummaan ei ole laskettu mukaan henkilöstökuluja.

Lisäksi puolustusmäärärahojen jakoa pitäisi Wahlbergin mukaan painottaa uudelleen, jotta suorituskyvyn heikentymistä saataisiin hidastettua. Maavoimien puolella uusimista kaipaavat muun muassa panssarivaunut ja kuljetuskalusto, samoin kuin viestintä- ja johtamisjärjestelmät. Merivoimilla on useita aluksia, joiden tekninen ja operatiivinen elinaika on lähivuosina loppumassa. Myös ilmavoimien suorituskykyä on tarvetta parantaa.

Määrärahat pienenivät kylmän sodan jälkeen

Ruotsin puolustusmenot suhteessa bkt:hen ovat laskeneet tasaisesti kylmän sodan päättymisen ajoista lähtien, todetaan selvitysmiehen raportissa. 1990-luvun alussa taso oli 2,5 prosentin luokkaa, mutta tästä luvusta tultiin alas seuraavina vuosikymmeninä. 2010-luvulla lasku hidastui, ja nykyään luku on ollut 1 prosentin luokkaa. Nyt ehdotettu lisäys veisi määrärahat takaisin 2000-luvun alun tasolle.

Ruotsissa julkaistiin joulukuussa puolustusselonteko, jonka linjattiin, että Ruotsin pitäisi kyetä puolustamaan itseään itsenäisesti kolmen kuukauden ajan.

– Lähtökohta on, että puolustusvoimien tulee kyetä kohtamaan suorituskykyisen vastustajan toimeenpanema aseellinen hyökkäys, Wahlberg sanoi.

Hän ei ottanut kantaa siihen, riittävätkö nyt ehdotetut muutokset takaamaan tämän.

– Se riippuu siitä, miltä hyökkäys näyttää. En osaa sanoa, onko kysymys kolmesta kuukaudesta vai viikosta, hän sanoi.
Suorituskyky paranisi kuitenkin tuntuvasti, jos ehdotetut toimet toteutuvat, hän sanoi.

Keskustelua aiheesta

”Kaikkiaan 26 tapausta on tullut julki” – Oxfam tutkii lukuisia uusia epäilyjä epäsopivasta seksuaalisesta käyttäytymisestä

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Hyväntekeväisyysjärjestö Oxfam tutkii 26:ta uutta epäilyä epäsopivasta seksuaalisesta käyttäytymisestä. Tapaukset ovat tulleet ilmi sen jälkeen kun brittilehti The Times paljasti pari viikkoa sitten, että järjestön työntekijät olivat ostaneet seksiä Haitilla vuoden 2010 maanjäristyksen jälkeen.

Epäillyistä tapauksista 16:n kerrotaan tapahtuneen Oxfamin kansainvälisissä toiminnoissa.

Oxfamin pääjohtajan Mark Goldringin mukaan järjestössä toivotaan, että ihmiset paljastavat kaikki tietonsa mahdollisesta epäsopivasta seksuaalisesta käyttäytymisestä järjestössä.

– Kaikkiaan 26 tapausta on tullut julki. Osa niistä on tapahtunut äskettäin, osa taas kauan sitten, Goldring sanoi parlamentaariselle komitealle, jonka kuultavana hän kävi tiistaina Lontoossa.

Goldring pahoitteli komitealle Oxfamissa paljastuneita epäsopivan käyttäytymisen tapauksia.

Hyväntekeväisyysjärjestö on erottanut neljä työntekijäänsä epäsopivan käyttäytymisen vuoksi, minkä lisäksi kolme työntekijää on itse eronnut järjestön palveluksesta.

SPD:n 460 000 jäsentä ratkaisevat miten Saksan hallitussovussa käy – jäsenäänestys käynnistyi

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Saksan sosiaalidemokraattinen SPD-puolue käynnisti tiistaina jäsenäänestyksen lähtemisestä hallitukseen yhdessä liittokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraattien kanssa.

SPD:n 460 000 jäsentä voivat ottaa kantaa hallitukseen menoon postitse tai netin välityksellä. SPD:n johto toivoo puolueen jäsenkunnan hyväksyvän pitkällisten hallitusneuvottelujen tuloksen, mutta etenkin puolueen nuorison ja vasemmistosiiven keskuudessa on vastustusta niin sanotulle suurelle koalitiolle.

Jäsenäänestyksen tuloksesta kerrotaan sunnuntaina 4. maaliskuuta.

Jos SPD:n jäsenet asettuvat äänestyksessä vastustamaan suurta koalitiota, saattaa se merkitä pikaisesti järjestettäviä uusia vaaleja ja mahdollisesti myös Angela Merkelin 12 vuotta jatkuneen valtakauden päättymistä.

Uudet vaalit eivät ole myöskään SPD:lle houkutteleva vaihtoehto, sillä puolueen suosio on rypenyt viime aikoina pohjamudissa.

Syyskuussa järjestetyissä vaaleissa SPD sai vain 20,5 prosenttia annetuista äänistä, mikä on puolueen kehnoin vaalitulos toisen maailmansodan jälkeen. Puolueen tilannetta ei helpota maanantaina julkistettu mielipidekysely, jossa SPD jäi 15,5 prosentin kannatuksellaan ensimmäistä kertaa maahanmuuttovastaisen AfD-puolueen taakse.

Puolueen turbulentin tilanteen kypsyttämä puheenjohtaja Martin Schulz erosi viime viikolla tehtävästään oltuaan puheenjohtajana vain vajaan vuoden.

SPD:n ja CDU:n kokemat vaikeudet ovat innoittaneet saksalaismedian puhumaan suurten puolueiden ajan lopusta. Der Spiegel -lehden mukaan muutos heijastelee yhteiskunnan sirpaloitumista, individualismin lisääntymistä, perinteisten sosio-ekonomisten ryhmien hajoamista ja sosiaalisen median esiinmarssia.

Juttua päivitetty klo 15:48.

Lähes seitsemän vuotta sitten Utøyalla surmattiin kymmeniä nuoria – nyt ensi-iltansa sai elokuva Utøya 22. juli

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Erik Poppe.

22. heinäkuuta 2011. Kyseinen päivämäärä on norjalaisille murheen murtama. Lähes seitsemän vuotta sitten tuona päivänä Anders Breivik avasi tulen Utøyan saarella, jossa oli käynnissä Norjan työväenpuolueen nuorten kokousleiri. 69 ihmistä sai surmansa, pääosa heistä oli nuoria.

Aikaisemmin samana päivänä Breivik räjäytti pommin Oslon keskustassa surmaten kahdeksan ja haavoittaen yli 200.

Nyt ohjaaja Erik Poppe ja käsikirjoittajat Anna Bache-Wiigin sekä Siv Rajendram Eliassenin ovat tehneet kyseisen päivän traagisista tapahtumista elokuvan, joka sai ensi-iltansa maanantaina Berlinale-elokuvafestivaalilla Saksassa.

Elokuvan nimi on Utøya 22. juli, suomennettuna Utøya 22. heinäkuuta.

Uhrien vanhempien ja sisarusten ei tarvitse miettiä onko kyseessä lapseni, veljeni tai siskoni.

Ohjaaja Poppe myönsi elokuvan ensinäytöksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa, että jotkut ovat pitäneet elokuvan ajankohtaa liian aikaisena.

– Sanoisin itse, että jos elokuvan katsominen ei satuta, se on tehty liian myöhään. Joten toteaisin, että elokuva on varmasti hyvin rankka kokemus, mutta se on myös osa tapahtumista selviämistä, Poppe sanoi Reutersin uutisen mukaan.

Hän kertoi tiedotustilaisuudessa, että elokuva on fiktio eettisistä syistä.

– Näin uhrien vanhempien ja sisarusten ei tarvitse miettiä onko kyseessä lapseni, veljeni tai siskoni.

Elokuvassa näyttelee pääosin amatöörinäyttelijöitä. Poppe kertoi, että kuvauspaikalla oli mukana psykologeja tukemassa näyttelijöitä sekä paikallisia asukkaita.

– Kun katsoo ympäriinsä Euroopassa, missä uusfasismi kasvattaa suosiotaan päivästä toiseen, meidän tulee muistaa mitä tapahtui kyseisellä saarella, miltä äärioikeistolainen terrorismi näyttää, Poppe perusteli elokuvan tärkeyttä.

Utøyalta selvinnyt Ingrid Marie Vaag Endrerud kertoi puolestaan tiedotustilaisuudessa elokuvan tarinan olevan sellainen, jonka moni norjalainen kokee mahdottomaksi kertoa.

– Kun yritän selittää mitä koin, kykenen puhumaan siitä vain suurpiirteisesti. Elokuva puolestaan voi kertoa tarinan siten, miten siihen ei pystytä kirjoittamalla tai puhumalla, hän totesi.

– Tapahtumat olivat vihaa sen puhtaassa muodossa. Yhteiskuntana meidän tulee taistella sitä vastaan.

Elokuva on haluttu kuvata nuorten näkökulmasta.

Elokuva on haluttu kuvata nuorten näkökulmasta, Episodin artikkelista selviää. Iskujen tekijän nimeä ei elokuvassa mainita lainkaan ja hänet näytetään vain muutamaan otteeseen etäällä olevana tummana hahmona.

– Kun Norjassa puhutaan aiheesta, puhe koskee yleensä esimerkiksi iskun tekijää, tämän oikeuskäsittelyä, vahinkojen korjaamista tai muistomerkin rakentamista. Vuosien aikana muisto itse tapahtumista on tuntunut hälvenevän, Poppe puolestaan totesi Helsingin sanomien mukaan.

– Utøyan saarelta selvinneet ihmiset ja heidän vanhempansa, joiden kanssa olen keskustellut, ovat olleet siitä huolissaan.

Elokuvan Suomen levityksestä ei ole vielä tietoa.