Tyovaen Musiikkitapahtuma Valkeakoskella 28.-31.7.2016

Työväentalo oli Kaisa Pennyn leikkipaikka – ”Minulle tärkein arvo on solidaarisuus”

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
kaisapenny_rajattu1
Kaisa Penny keskusteli SDP:n puoluesihteeri Reijo Paanasen kanssa Tampereella.

Tamperelaisen Kaisa Pennyn vanhemmat ovat olleet ja ovat aktiivisia sosialidemokraattisen työväenliikkeen toimijoita, itse asiassa hän on jo neljännen polven demari.

– Juoksin muksuna työväentalon käytäviä ihan riittävästi. Kotona minua ei patisteltu demariksi vaan opetettiin kyseenalaistamaan asioita ja kriittiseen ajatteluun.

Kaisan kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin on siis kodin perintöä. Hän liittyi 18-vuotiaana SDP:hen.

– Minulle tärkein arvo on solidaarisuus, muutkin sosialidemokratian hienot arvot kuten vapaus ja tasa-arvo tarvitsevat sitä toteutuakseen. Puoluevalinnassani ratkaisi sosialidemokratian vahva kansainvälinen historia ja arvopohja, jonka mukaan ihmisen passilla ei ole merkitystä vaan olemme kaikki tasa-arvoisia.

Penny toivoo, että SDP:n työn alla olevassa uudessa periaateohjelmassa painotettaisiin demokratian merkitystä nykyistä enemmän.

– Talouskriisin 8 vuoden aikana on helposti unohdettu, että talousjärjestelmän pitää olla alisteinen poliittiselle järjestelmälle. Nyt uskotaan liian usein, että ikäviä asioita on pakko tehdä taloudellisista syistä.

Talousjärjestelmän pitää olla alisteinen poliittiselle järjestelmälle.

Kaikki vihapuhe tuomittava jyrkästi

Opiskeltuaan kansainvälistä politiikkaa neljä vuotta Englannissa Kaisa Penny toimi erittäin aktiivisesti muun muassa SONKin pääsihteerinä ja viime kevääseen saakka  Euroopan demareiden nuorisojärjestön YES:n puheenjohtajana. Tällä hetkellä hän on Pirkanmaan demaripiirin varapuheenjohtaja.

– SDP:n paikallinen toiminta on minulle uusi ja mielenkiintoinen aluevaltaus. Ehkäpä voin tamperelaisena paluumuuttajana tuoda uusiakin ajatuksia alueen toimintaan.
Penny on huolestunut nykykehityksestä Suomessa ja Euroopassa.

– Sosialidemokraattien on tuotava perusarvonsa vahvemmin esiin talous- ja pakolaispolitiikassa. Meidän on tuomittava kaikki vihapuhe ja ihmisoikeusloukkaukset. Nurkkakuntaisuutta ja raja kiinni -meininkiä ei saa kertaakaan hyväksyä.

Ihmisen passilla ei ole merkitystä vaan olemme kaikki tasa-arvoisia.

Pelottava aika EU:lle

Kaisa Penny seuraa tarkasti EU-asioita.

– Elämme pelottavaa aikaa EU:n kannalta. Esimerkiksi Iso-Britannian lähtö EU:sta on ihan varteenotettava mahdollisuus. Jos se toteutuu, minkälainen EU on sen jälkeen?

Pennyn mielestä valtaosa EU:n ongelmista on seurausta valitusta oikeistolaisesta talouspolitiikasta ja integraation syventämisestä vain markkinoiden lähtökohdista.

– Sosialidemokratialla pitää nyt olla tarjota Euroopalle vaihtoehto siitä, miten EU:n visio eli eurooppalainen hyvinvointivaltio toteutetaan. Muuten talouskriisi ja eriarvoistuminen jatkuu ja jatkuu.

– Ja Sipilän hallituksen toivon toimivan oman neuvonsa mukaan. Sehän julistautui järki- eikä ideologiahallitukseksi.

Tamperelainen Kaisa Penny on kolmen lapsen äiti ja Sorin Sirkuksen apulaisrehtori. Hän oli nuorena ilma-akrobaatti, mutta ura päättyi 20-vuotiaana erilaisiin vammoihin.

Kaisa Pennyn haastattelu on osa Demokraatin viikkolehden ”Miten minusta tuli demari” -juttusarjaa ja se on julkaistu Demokraatissa 25.2.2016. 

Keskustelua aiheesta

Wanhat toverit Pirkanmaalla: Rajat auki ja kynnykset matalalle!

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
Nokialainen Matti Päivärinta on Pirkanmaan wanhojen tovereiden puheenjohtaja.
Pirkanmaan wanhoja tovereita luotsaa Matti Päivärinta.

Huhtikuussa perustetun Pirkanmaan wanhojen tovereiden puheenjohtaja Matti Päivärinta tuumii, ettei kannata rakentaa aitoja, vaan järjestötoiminnassa on hyvä olla mahdollisimman avoimet ovet.

Hänen luotsaamansa kerhon kohdalla se tarkoittaa, että jäseniksi hyväksytään myös naisia – mikä ei ole kaikissa maan Wanhoissa tovereissa itsestään selvyys – ja kuntarajat ylitetään kutsumalla porukkaa mukaan kaikista Pirkanmaan kolkista.

– Pyritään vähän eroon Tampere-keskeisyyden peikosta, Päivärinta luonnehtii.

Päivärinnan mielestä sääntöviidakko ja ”näin meillä on aina tehty” -henki ovat omiaan nostamaan osallistumisen kynnystä. Pirkanmaan wanhojen tovereiden jäsenkriteerit ovat siksi matalalla – tervetulleita ovat kaikki eläkkeellä olevat 60 vuotta täyttäneet SDP:n jäsenet.

– Usein ollaan niin hyviä keksimään sääntöjä, että kuka saa liittyä ja millä ehdoilla. Niin kuin meidän saleissa olisi koskaan liikaa väkeä, Päivärinta puuskahtaa.

Pulma on Päivärinnan mukaan tuttu politiikassakin. Uudet kasvot katoavat toiminnasta nopeasti, jos uusia ajatuksia kavahdetaan ja ne tyrmätään kättelyssä.

Voidaan käydä avointa keskustelua, jossa kaikenlaiset mielipiteet tuodaan julki.

Pirkanmaan wanhat toverit ei ole mikään alueen kerhojen kattoyhdistys, vaan aivan oma kerhonsa. Perustamiskokouksessa oli läsnä parisenkymmentä henkeä ja porukka kasvaa, kun viesti kiirii puskaradion kautta.

Toiminta starttaa syksyllä ja tarkoitus on järjestää keskustelutilaisuuksia ympäri Pirkanmaata joka kuun viimeisenä maanantaina. Tilaisuuksiin kutsutaan valittuun teemaan sopiva alustaja, jonka puheenvuoron jälkeen vuorossa on avointa keskustelua.

Päivärinta luonnehtii Wanhojen tovereiden väkeä syvästi aatteelliseksi ja myös uudistushenkiseksi. Meininki on Päivärinnan mukaan kenties rennompaa ja avoimempaa kuin muussa järjestötoiminnassa.

– Ei ole mitään paineita kellään, kun täältä ei pyritä mihinkään. Voidaan käydä avointa keskustelua, jossa kaikenlaiset mielipiteet tuodaan julki. Minusta tämä on oikeastaan järjestötoimintaa aidoimmillaan, Päivärinta kuvailee.

Juttu on ilmestynyt Demokraatissa 21.7.2016 sosialidemokraattisen liikkeen toimintaa esittelevässä Yhtä perhettä -juttusarjassa.

Keskustelua aiheesta

Sanna Marin lomailee läheistensä kanssa – ”fiilispohjalta mennään”

Kuva: Jari Niemelä
Sanna heinä 2016
SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin lomailee tänä kesänä siippansa kanssa Italiassa. Maanantaina hän poikkesi Tampereen demareiden teltalla Keskustorilla tapaamassa kuntalaisia.

Tamperelainen demarikansanedustaja Sanna Marin aikoo viettää kesäloman miehensä kanssa fiilispohjalta. Tiedossa on parin viikon reissu Italian rannikolle ja Roomaan, ikuiseen kaupunkiin.
– Ajattelin ottaa rennosti, enkä tee mitään. En selaa älypuhelinta, otan ihan iisisti, syön hyvää ruokaa ja vietän aikaa läheiseni kanssa, paljastaa Sanna lomasuunnitelmistaan.
– Varmaankin tulee käytyä esimerkiksi taidenäyttelyissä tai museoissa, mutta mitään ei ole etukäteen suunniteltu. Lomailemme ihan fiilispohjalta. Sittenpä näkee mitä tehdään.
Sanna Marin kertoo, ettei hänellä oikeastaan ole perinteisiä lomarituaaleja tai kesärutiineja – paitsi ehkä yksi: reissaaminen.
– Tykkään matkailusta ja haluan nähdä erilaisia paikkoja joko kotimaassa tai ulkomailla. Tykkään myös käydä luontokohteissa eli tänä kesänä tulee käytyä Pirkanmaan lähiluontokohteissa, kuten Seitsemisessä tai Helvetinjärven kansallispuistossa.
– Tälle kesälle minulla on myös opiskeluprojekti: täytyy käydä taas gradun kimppuun ja tehdä muitakin opintoja.

Syksyllä pamahtaa
esiin sote-sotku

Toimittajan mieli tekee kuitenkin kysyä hieman politiikasta. Että mitäpä mieltä Sanna Marin on Ylen tuoreimmasta gallupista, jossa SDP:n kannatus hieman tipahti?
– Minusta kannattaa ennemminkin katsoa pidemmän ajan kehitystä kuin juosta yksittäisten galluppien perässä. Meillä sosialidemokraateilla on yleensä senkaltainen trendi, että kesällä kannatus on alhaisempi kuin muina vuodenaikoina, arvioi Sanna, jonka mukaan syksyllä alkava eduskuntatyö nostaa jälleen poliittiset teemat aivan eri lailla esille – ja sitä mukaa gallupitkin ovat todenmukaisempia.
– SDP:n suurin tehtävä syksyllä on haastaa hallitus sote-kysymyksessä. Hallitus suunnittelee aika hurjia leikkauksia ja heikennyksiä sote-palveluihin.

Politiikka mukana
vaikka lomalla

Vaan entäpä se loma? Voiko Sanna Marin unohtaa poliittiset kysymykset edes loman ajaksi?
– Ei kai niitä kokonaan voi unohtaa, koska politiikka on suuri osa elämääni. Politiikka kulkee aina mukana tavalla tai toisella. Mutta pyrin siihen, että suurimmaksi osaksi muutaman viikon vuodessa pystyisin vain rentoutumaan ja olemaan läheisteni kanssa ja pitämään hauskaa. Vaikka olenkin intohimoinen poliitikko!
– Yritän olla vastailematta lomalla jokaiseen puhelinsoittoon. Mutta puolueen varapuheenjohtajana minun täytyy toki olla tavoitettavissa. Aika hyvin ihmiset silti ymmärtävät, että heinäkuun puolella ei paljoa soitella, koska kaikki ovat lomatunnelmissa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Akaa kunnioittaa menehtynyttä muusikkoa – Aki Sirkesalo sai nimikkotien

Kuva: Kari Hulkko
SIRKESALO Aki
esiintyy Helsingin Kaupunginteatterin Savoy-teatteriin tekemässä musiikillisessa kavalkadissa Stand By Me - The Best of Leiber and Stoller.
teatteri
1/2003
Muusikko Aki Sirkesalo syntyi Akaan Toijalassa.

Thaimaan tsunamissa joulukuussa 2004 menehtynyt muusikko Aki Sirkesalo saa nimikkotien – tavallaan useammankin – Akaaseen. Tällä tavoin halutaan tuoda esille Akaan Toijalasta kotoisin olleen muusikon ja hänen tuotantonsa merkitystä kotipaikkakunnalleen.

Sirkesalon inspiroimana nimetään Akaanportin yritysalueella, E75-moottoritien liittymän ja ABC-liikenneaseman läheisyydessä sijaitsevat neljä tietä. Ne saivat nimikseen Sirkesalontie, Akinkuja, Levytie ja Musakuja.

Akaan kaupungin kaavoituspäällikkö Jyri Sarkkinen kertoo tiedotteessa nimeämisen olleen suunnitelmissa jo pitkään.

– Teiden nimeäminen Aki Sirkesalon mukaan on yksi niistä asioista, jotka haluan toteuttaa Akaan kaupungilla työskennellessäni. Se on oikeastaan vain odottanut aikaansa, ja nyt tarjoutui sopiva tilaisuus, hän kertoo.

Sarkkisen mukaan tien sijainti on hyvä, koska sillä kulkee paljon myös ulkopaikkakuntalaisia. Näin tie saa runsaasti näkyvyyttä ja Sirkesalo osataan entistä paremmin yhdistää Akaaseen.

Sirkesalontie on yksiselitteinen, selkeyden vuoksi päätettiin käyttää vain sukunimeä. Muissa samaan aikaan nimetyissä teissä sen sijaan voi nähdä musiikillisuuden lisäksi myös muita merkityksiä: Levytie viittaa Toja-levyyn, musa puolestaan tarkoittaa slangisanan kautta kiveä. Akinkujan merkitys on Sarkkisen mukaan vielä monimuotoisempi.

– Sirkesalon lisäksi nimi jättää tilaa muillekin Akeille, hän sanoo.

Sirkesalon mukaan ei ole aiemmin nimetty tietä. Nimen käyttöön saatiin hyväksyntä Sirkesalon lähipiiriltä. Muita Akaassa sijaitsevia merkkihenkilöiden mukaan nimettyjä teitä ovat Holkerintie valtioneuvos Harri Holkerin isän, kamreeri Antti Holkerin mukaan sekä Ylpöntie arkkiatri Arvo Ylpön mukaan.

Juttua muokattu: Aiemmin tekstissä mainittiin, että Holkerintie olisi nimetty Harri Holkerin mukaan. Tie on kuitenkin saanut nimensä hänen isänsä mukaan.

Keskustelua aiheesta

SDP:n Gustafsson kysyy luottotietojensa menettäneiden oikeudesta kotivakuutukseen

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
gustafsson
Jukka Gustafssonin mukaan kansalaisten yhteydenotot kertovat karua kieltä ikävästä ongelmasta.

SDP:n kansanedustaja Jukka Gustafsson on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen luottotietojensa menettäneiden oikeudesta kotivakuutukseen.

Luottotietonsa menettäneellä henkilöllä asunnon vaihto ja vuokraaminen vaikeutuu merkittävästi ja maksuhäiriömerkintä tekee monesti uuden asunnon hankkimisen mahdottomaksi. Useimmat vuokranantajat edellyttävät vuokrasopimusta solmiessaan, että vuokralaisella tulee olla voimassa oleva kotivakuutus.

Kansalaisten yhteydenotot kertovat Jukka Gustafssonin mukaan karua kieltä ikävästä ongelmasta.

– Ongelma on se, että vakuutusyhtiöiden ei ole pakko myöntää vapaaehtoista vakuutusta. Maksuhäiriöinen ei saa ostettua kotivakuutusta edes käteisellä vuodeksi etukäteen. Kotivakuutusta ei myöskään voi ottaa takaajan nimiin. Luottotietonsa menettäneellä säilyy maksuhäiriömerkintä rekisterissä vielä vuosia senkin jälkeen kun velat on jo maksettu, Gustafsson toteaa.

– Maksuhäiriömerkintöjen määrä on kasvanut kaikissa ikäluokissa, mutta erityisesti eläkeikäisten merkinnät ovat lisääntyneet huomattavasti. Samaan aikaan monilla paikkakunnilla on huutava pula vuokra-asunnoista, hän huomauttaa.

Kansanedustaja Gustafsson kysyy, mitä hallitus aikoo tehdä sen asian edistämiseksi, jotta maksuhäiriöinen saisi kotivakuutuksen jo siinä vaiheessa, kun velat on maksettu.

SDP:n Viitanen: Selonteko ja kehyspäätös räikeässä ristiriidassa

Kuva: Sirpa Taskinen
Pia Viitanen *** Local Caption *** 207 to 31.10.2013 dem s 4-5
Pia Viitasen mukaan sisäisen turvallisuuden selonteon tavoitteita ei voida toteuttaa hallituksen kehyspäätöksen puitteissa.

Sisäisen turvallisuuden selonteko ja hallituksen kehyspäätös ovat SDP:n kansanedustaja Pia Viitasen mielestä räikeässä ristiriidassa.

Selonteon linjaamien henkilövuositarpeiden toteuttaminen muun muassa poliisin, rajavartiolaitoksen ja hätäkeskuslaitoksen osalta edellyttäisi liki sadan miljoonan euron lisäpanostuksia voimassa olevaan kehykseen.

– Selonteossa poliisien riittäväksi määräksi on arvioitu 7 000 poliisia. Hallituksen kehyspäätöksen mukainen rahoitus riittää kuitenkin vain 6 500 poliisin palkkaamiseen, Viitanen huomauttaa.

SDP:n eduskuntaryhmä lähtee siitä, että poliisien ehdoton minimitaso on 7 200 henkilöä.

– Riittävät resurssit erityisesti kenttätyöhön sekä poliisin alueelliset palvelut pitää turvata kaikissa oloissa. Kenttätyön riittävät resurssit ovat edellytys poliisityön työturvallisuuden varmistamiseksi. Jotta heikentyneeseen turvallisuustilanteeseen voidaan vastata, tulee lisäksi  virkamiestyöryhmän esityksen mukaisesti myös selvittää täydennyspoliisijärjestelmän käyttöönottamista, Viitanen sanoo.

Hallituksen tulee ensi tilassa sovittaa tämä ristiriita.

Sos.dem. eduskuntaryhmä pitää Viitasen mukaan poliisien määrän näin tuntuvaa laskua merkittävän turvallisuusuhkana sisäiselle turvallisuudelle. Lähtökohtana pitää olla turvallisuuden kannalta riittävä poliisien määrän turvaaminen, ryhmä korostaa.

– Politiikan uskottavuuden ja johdonmukaisuuden kannalta on huolestuttavaa, että eduskunta selonteon yhteydessä tekee kansalaisten turvallisuuden kannalta tärkeitä linjauksia ja niitä ei kuitenkaan voida rahoituksen puutteen johdosta toteuttaa.

– Hallituksen tulee ensi tilassa sovittaa tämä ristiriita. Tarpeellisia määrärahalisäyksiä ei voida jättää tulevien kehyspäätösten varaan, SDP:n Viitanen varoittaa.