ehdokasmainos

Työväentutkimuspalkinnon saaja läpivalaisee tv-sarjoja

KULT_nettikaksikko
Työväenperinnepäivän palkitut Jenni Hokka (vasemmalla) ja Helena Honka-Hallila.

Helsingissä jaettiin  tänään kansainvälisenä naistenpäivänä ja työväenperinnepäivänä vuosittaiset työväentutkimuspalkinnot.

Palkintoraati valitsi Vuoden työväentutkimus 2015 -palkinnon saajaksi  tutkijatohtori Jenni Hokan tiedotusopin  väitöskirjatyön “Kakkoselta kaikelle kansalle. Kuulumisen politiikka Ylen TV2:n arkirealistisissa sarjoissa.”

Hokka avaa tutkimuksessaan television suurta poliittista ja yhteiskunnallinen merkitystä kiinnostavasta näkökulmasta. Hän on tarttunut seitsemään  TV2:n kotimaiseen sarjaan, joita on esitetty neljällä  eri vuosikymmenellä. Vanhemmasta päästä mukana ovat  “Heikki ja  Kaija” sekä “Rintamäkeläiset”,  viime vuosikymmenten komediasarjasuosikkeja edustavat muun muassa  “Sisko ja sen veli”, “Fakta homma” sekä “Kyllä isää osaa”.

Tutkimuksen avainkäsite on kuulumisen politiikka, jonka avulla Hokka pääsee pureutumaan sellaisiin teemoihin kuin kansanomaisuus, luokkaan kuuluminen ja tv-sarjojen suhde hyvinvointivaltion rakentumiseen. Hokka löytää sarjoista sekä hyvinvointivaltion murenemisen että yhteiskuntaluokkien muutoksen tarinan. Samalla nousee esiin luokka-aseman ja sukupuolen yhteenkietoutuneisuus. Tv-sarjojen kritiikkien kautta avautuu myös neljäs tarina rahvaan ja tavallisen kansan luokittelusta eri vuosikymmeninä.

Vuoden Työväentutkimus -palkinnon tarkoituksena on kannustaa niin akateemista kuin muutakin työväestöön liittyvää historia-, perinne- ja kulttuuritutkimusta. Työväentutkimuspalkintoraatiin kuuluivat tutkija ja vapaa kirjoittaja Arja Alho (puheenjohtaja), tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila,  professori Pentti Arajärvi, dosentti Marjaliisa Hentilä sekä historiantutkijat Sami Suodenjoki ja Päivi Uljas.

Elämäntyöpalkinto Honka-Hallilalle

Palkintoraati päätti tänä vuonna antaa myös erityisen elämäntyöpalkinnon. Sen saa tietokirjailija ja filosofian lisensiaatti Helena Honka-Hallila, joka on kirjoittanut lukuisia kuntien ja työväenjärjestöjen historiikkeja. “Hän on tarkkanäköinen tutkija, jonka teokset ovat lukijaystävällisiä ja laadultaan tinkimättömiä”, kiittelee palkintoraati.

Honka-Hallila on kirjoittanut myös kymmeniä monografioita. Työväenliikkeeseen liittyviä tutkimuksia ovat muun muassa työväen raittiusliikkeen, Kymen sosialidemokraattinen piirin, kristillisen työväenliikkeen, Kotkan työväenyhdistyksen ja Eteenpäin-lehden historia.

 

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Verinen sarja syrjäytti Frasierin valtaistuimelta

Kuva: Lehtikuva

Los Angelesissa televisiosarja Game of Thrones on palkittu parhaan draamasarjan Emmy-palkinnolla. Samalla siitä tuli eniten Emmyjä voittanut kerronnallinen draamasarja. Sarjalla on nyt 38 Emmyä.

Sarjalla oli ennestään 35 Emmy-tunnustusta. Sitä edellä oli Frasier-televisiosarja, joka on vuosien saatossa kerännyt 37 Emmyä.

Sunnuntaiyönä Suomen aikaa käydyn Emmy-gaalan myötä Game of Thrones on tähän mennessä voittanut parhaan draamasarjan Emmyn lisäksi parhaan draamasarjan ohjauksen sekä käsikirjoituksen Emmyn.

Keskustelu- ja muut ajankohtaisohjelmat mukaan luettuna eniten Emmy-palkintoja on haalinut viihdeohjelma Saturday Night Live, jolla on 45 Emmyä.

Keskustelua aiheesta

Tältä näyttää 80-vuotiaan ohjaajalegendan ensimmäinen tv-sarja — Miley Cyrus yllättää

Kuva: Kuvakaappaus Crisis in Six Scenes -trailerista
Woody Allen on ohjannut tv-sarjan, jossa näyttelee myös Miley Cyrus.

Amerikkalainen ohjaaja Woody Allen tunnetaan parhaiten lukemattomista komediaelokuvistaan, joista ensimmäisen hän ohjasi jo 1960-luvulla.

Nyt 80-vuotias Allen on valmistanut uransa ensimmäisen televisiosarjan. Crisis in Six Scenes sijoittuu 1960-luvulle ja kertoo perheestä, jonka elämä kääntyy päälaelleen. Sarjassa näyttelee itsensä Allenin lisäksi muun muassa laulaja Miley Cyrus.

Amazon Studios on julkaissut tänään sarjasta trailerin. Allen on tapansa mukaan myös käsikirjoittanut sarjan, jonka ensimmäinen jakso kaikkiaan kuudesta nähdään Yhdysvalloissa kuun lopussa.

Allenin uusin elokuva Cafe Society tulee Suomeen lokakuussa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Syvä kiinnostus toi kunniatehtävän: Paavo Lipponen valitsee Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajan

Kuva: Kari Hulkko
lipponen-safa
Arkkitehtuuri on kiinnostanut Paavo Lipposta aina. Se on vienyt hänet matkoille Euroopan vanhoihin pääkaupunkeihin.

Entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) valitsee seuraavan Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajan. Suomen Arkkitehtiliitto SAFA myöntää palkinnon lokakuussa.

Lipposen pääministerivuosien aikana vuonna 1998 valmistui Suomen ensimmäinen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma.

Lipposen hallitus edisti puurakentamista. Sen tuloksena on muun muassa Lahden Sibeliustalo ja Euroopan metsäinstituutin päärakennus Joensuussa. Lipposen aloitteesta perustettiin myöps Alvar Aalto -akatemia, joka on kansainvälinen ympäristökulttuurin, nykyarkkitehtuurin, tuotesuunnittelun sekä alan tutkimuksen ja koulutuksen keskustelufoorumi.

Nykyisin Lipponen toimii erityisesti rakennetun kulttuuriperinnön suojelemiseksi. Arkkitehtuuri on hänen pääharrastuksensa vapaa-ajalla.

– Syvä kiinnostus erityisesti barokin aikakauden arkkitehtuuriin on vienyt matkoille Euroopan vanhoihin pääkaupunkeihin, Lipponen kertoo.

Mielestäni Töölönlahden aluetta oli rakennettava niin, että syntyy intiimejä aukioita.

Paavo Lipponen osallistui 1980-luvulla kaupunginvaltuuston jäsenenä aktiivisesti keskusteluun siitä, miten Helsingin keskustaa, etenkin Töölönlahtea, pitäisi kehittää.

– Mielestäni aluetta oli rakennettava siten, että syntyy intiimejä aukioita Camillo Sitten ajattelun pohjalta, Lipponen muistelee.

Sitte oli itävaltalainen arkkitehti, taidemaalari, kaupunkiteoreetikko ja kaupunkisuunnittelija, joka vaikutti huomattavasti 1900-luvun kaupunkisuunnitteluun.

Tuomari, tällä kertaa Paavo Lipponen, tekee valinnan esiraadin valitsemien 3–5 kohteen joukosta. Palkinto myönnetään kolmen viime vuoden aikana valmistuneen merkittävän uuden rakennuksen tai rakennusryhmän suunnittelusta tai korjaussuunnittelusta. Ehdokkaat julkistetaan elo-syyskuussa.

Säveltäjän ja runoilijan hedelmällinen kohtaaminen Les Lumières -festivaalin valokeilassa

Kuva: Carl Uggla
lumieres
Näyttelijä Marjorita Huldén (vasemmalla) ja tanssija Leena Gustavson esittävät Les Lumières -festivaalilla lauantaina Gustaf Philip Creutzin runoelman Atis och Camilla.

Valistusajan kulttuurifestivaali Les Lumieres levittäytyy taas ensi viikonloppuna historiallisiin helsinkiläistiloihin. Tänä vuonna ohjelmiston inspiroija on ollut runoilija ja valtiomies Gustav Philip Creutz, jonka tuotannon ympäriltä on tarjolla musiikkia, kirjallisuutta ja tanssia Kansalliskirjaston Kupolisalissa, Suomenlinnan Tenalji von Fersenissä ja Ritarihuoneella.

Eri taiteiden kohtaamiseen panostavan festivaalin esiintyjälistalta löytyvät kirjailija Horace Engdahl, näyttelijät Joachim Wigelius, Carl-Kristian Rundman ja Marjorita Huldén, tanssija Leena Gustavson sekä Belgiasta tuleva huippuluokan barokkiorkesteri Les Agrémens- solisteineen.

Runoilijasta tuli mesenaatti

Suomalaissyntyinen kreivi Gustaf Philip Creutz oli tunnettu  runoilija, musiikin rakastaja, taiteilijoiden suosija ja myös kuningas Kustaa III:n  lähettiläs Pariisissa. Hänellä oli ratkaiseva merkitys belgialaisyntyisen säveltäjä André Ernest Modeste Grétryn läpimurtoon. Creutz tutustui Grétryyn Pariisissa , missä tämä kärvisteli tuollin uransa alkuvaiheessa melko epätoivoisessa tilanteessa. Creutzista Grétry sai sekä kaipaamansa mesenaatin että ajan oloon myös läheisen ystävän.

Kansalliskirjaston Kupolisalissa keskiviikkona 15.6. luennoiva ruotsalainen kirjailija ja Ruotsin Akatemian jäsen Horace Engdahl kertoo Creutzista, jonka kirje- ja runokokoelman hän on toimittanut kirjamuotoon.

Engdahl  ihastui joitakin vuosia sitten Suomessa Bellman-seuran tilaisuudessa  kuulemaansa näyttelijä Marjorita Huldénin esitykseen osasta nykyisin unohtuneesta, mutta aikalaiset hurmanneesta runoelmasta  “Atis och Camille”. Se  esitetään tulevana lauantaina ensi kerran yli kahteen sataan vuoteen kokonaisuudessaan, nyt  Huldénin ja Leena Gustavsonin voimin, Tenalji von Fersenissä tulevana lauantaina.

Festivaalihuipennus Ritarihuoneella

Les Lumières -festivaali huipentuu Ritarihuoneella 19.6.  järjestettävässä illassa, jonka otsikkona on “Runoilija valtiomiehenä”. Esiintymässä on kapellimestari  Guy van Waasin johtama Les Agrémens -barokkiorkesteri solisteinaan sopraano Julie Calbète, mezzo-sopraano Aurore Bureau ja basso-baritoni Kamil Ben Hsain Lachiri.  Suurin osa illan musiikista kuullaan Suomessa ensi kertaa.

Les Agrémens -orkesterin taiteellinen johtaja Guy Van Waas on hyvin innostunut Les Lumieres -festivaalin ideasta yhdistää kaksi merkittävää hahmoa, joiden yhteisen historian hän hyvin tuntee Grétryn muistelmista, mutta haluaa myös tietää enemmän Creutzin ja Grétryn yhteisistä vaiheista.

Creutzin hahmossa Ritarihuoneella nähdään näyttelijä Carl-Kristian Rundman ja isäntä kreivi Anckarbjelkena Joachim Wigelius. Näyttelijöiden tekstiosuudet on dramatisoinut festivaalin taiteellinen johtaja Marja Rumpunen.

Keskustelua aiheesta

Tampereelle kymppitonnin Grand Prix – EU:n kulttuuriperintöpalkinto kolmannen kerran Suomeen

Kuva: Miia Hinnerichsen
25861561310_22ba0c8a7e_k
Adoptoi monumentti -hanke tuo paikalliset hoitamaan paikallista kulttuuriperintöä konkreettisilla tavoilla.

Tamperelainen Adoptoi monumentti -hanke sai tänään harvinaisen tunnustuksen, kun se vastaanotti Madridissa Euroopan unionin kulttuuriperintöpalkintojen ja Europa Nostra -palkintojen Grand Prix’n. Seitsemän tuomariston valitsemaa Grand Prix -voittajaa saavat kukin 10 000 euron palkinnon.

Aiemmin pääpalkinto on tullut Suomeen vain kahdesti: vuonna 2009 sen sai Kesälahden kirkon kellotapulin restaurointihanke ja vuonna 2002 Yli-Iin Kierikkikeskus ulkomuseotoiminnasta.

Pirkanmaan maakuntamuseo Vapriikissa on kehittänyt Adoptoi monumentti -toimintaa vuodesta 2008 lähtien. Hankkeen parissa toimii Pirkanmaalla jo yli 300 vapaaehtoista 20 arvokkaassa kulttuuriperintökohteessa.

– Tämä palkinto on osoitettu kaikille toiminnassa mukana oleville ja kunnioittaa niitä suuria ponnistuksia, jotka he ovat tehneet edistäessään hyvää, aktiivista kansalaisuutta ja rohkaistessaan paikallisia yhteisöjä ottamaan omakseen kulttuuriperintöään, tuomaristo perusteli.

Tuomariston mukaan hanke on luova tapa saada paikalliset asukkaat aktiivisesti mukaan paikallisen kulttuuriperinnön hoitoon ja vaalimiseen sekä edistää pienempien rakennusten suojelua.

– Museon ammattilaiset tukevat vapaaehtoisia kohteiden hoitotyössä ja rakennusten kunnostustöissä apuna käytetään konservoinnin asiantuntijoita. Yhdistämällä vapaaehtoisten innostus ja ammattilaisten asiantuntemus on saatu, vaatimattomasta budjetista huolimatta, aikaan uskottava ja tehokas toimintamuoto, jolla on ollut merkittävä vaikutus, tuomaristo totesi.

Tuomariston mielestä hanke edistää kestävää kehitystä, ja mallin toivotaan leviävän kaikkialle Eurooppaan.

Tänä vuonna kulttuuriperintöpalkinnon saajia juhlittiin Madridissa, jossa Europa Nostran puheenjohtaja Plácido Domingo ja EU:n kulttuurista vastaava komissaari Tibor Navracsics isännöivät palkintojenjakoseremoniaa ja luovuttivat seitsemän Grand Prix -palkintoa 28 ehdokkaan joukosta valituille voittajille.

Ensi vuonna palkinnot jaetaan Turussa.