Työväentutkimuspalkinnon saaja läpivalaisee tv-sarjoja

Työväenperinnepäivän palkitut Jenni Hokka (vasemmalla) ja Helena Honka-Hallila.

Helsingissä jaettiin  tänään kansainvälisenä naistenpäivänä ja työväenperinnepäivänä vuosittaiset työväentutkimuspalkinnot.

Palkintoraati valitsi Vuoden työväentutkimus 2015 -palkinnon saajaksi  tutkijatohtori Jenni Hokan tiedotusopin  väitöskirjatyön ”Kakkoselta kaikelle kansalle. Kuulumisen politiikka Ylen TV2:n arkirealistisissa sarjoissa.”

Hokka avaa tutkimuksessaan television suurta poliittista ja yhteiskunnallinen merkitystä kiinnostavasta näkökulmasta. Hän on tarttunut seitsemään  TV2:n kotimaiseen sarjaan, joita on esitetty neljällä  eri vuosikymmenellä. Vanhemmasta päästä mukana ovat  ”Heikki ja  Kaija” sekä ”Rintamäkeläiset”,  viime vuosikymmenten komediasarjasuosikkeja edustavat muun muassa  ”Sisko ja sen veli”, ”Fakta homma” sekä ”Kyllä isää osaa”.

Tutkimuksen avainkäsite on kuulumisen politiikka, jonka avulla Hokka pääsee pureutumaan sellaisiin teemoihin kuin kansanomaisuus, luokkaan kuuluminen ja tv-sarjojen suhde hyvinvointivaltion rakentumiseen. Hokka löytää sarjoista sekä hyvinvointivaltion murenemisen että yhteiskuntaluokkien muutoksen tarinan. Samalla nousee esiin luokka-aseman ja sukupuolen yhteenkietoutuneisuus. Tv-sarjojen kritiikkien kautta avautuu myös neljäs tarina rahvaan ja tavallisen kansan luokittelusta eri vuosikymmeninä.

Vuoden Työväentutkimus -palkinnon tarkoituksena on kannustaa niin akateemista kuin muutakin työväestöön liittyvää historia-, perinne- ja kulttuuritutkimusta. Työväentutkimuspalkintoraatiin kuuluivat tutkija ja vapaa kirjoittaja Arja Alho (puheenjohtaja), tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila,  professori Pentti Arajärvi, dosentti Marjaliisa Hentilä sekä historiantutkijat Sami Suodenjoki ja Päivi Uljas.

Elämäntyöpalkinto Honka-Hallilalle

Palkintoraati päätti tänä vuonna antaa myös erityisen elämäntyöpalkinnon. Sen saa tietokirjailija ja filosofian lisensiaatti Helena Honka-Hallila, joka on kirjoittanut lukuisia kuntien ja työväenjärjestöjen historiikkeja. ”Hän on tarkkanäköinen tutkija, jonka teokset ovat lukijaystävällisiä ja laadultaan tinkimättömiä”, kiittelee palkintoraati.

Honka-Hallila on kirjoittanut myös kymmeniä monografioita. Työväenliikkeeseen liittyviä tutkimuksia ovat muun muassa työväen raittiusliikkeen, Kymen sosialidemokraattinen piirin, kristillisen työväenliikkeen, Kotkan työväenyhdistyksen ja Eteenpäin-lehden historia.

 

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Suosikkiohjelma palaa rytinällä: tähtien joukossa muusikkomestari, räppäri ja lavakoomikko

Kuva: Lehtikuva

Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelman parketilla nähdään tänä vuonna kymmenen uutta tähtioppilasta.

Kisaamassa ovat Kasmir, Eevi Teittinen, Musta Barbaari, Pepe Willberg, Kirsi Alm-Siira, Anna-Maija Tuokko, Laura Malmivaara, Ali Jahangiri, Hanna Sumari ja Jarkko Tamminen.

Ohjelmalla on juhlakaudellaan myös uusi juontajatiimi, johon kuuluvat Tuija Pehkonen, Vappu Pimiä ja Mikko Leppilampi.

Tanssii Tähtien Kanssa alkaa MTV3-kanavalla 12. helmikuuta kello 19.30.

Keskustelua aiheesta

Kansallisromanttinen maisema vetosi parhaiten äänestyksessä vuoden 2016 kauneimmasta postimerkistä

Suomalaiset ovat äänestäneet vuoden 2016 kauneimmaksi postimerkiksi Nuuksion kansallispuiston jylhää metsämaisemaa kuvaavan merkin.

Postimerkki sai 12 prosenttia kaikista annetuista 42 407 äänestä, joista joka kymmenes annettiin postikortilla ja loput verkkosivujen kautta.

– Tänäkin vuonna ääniä tuli ennätyksellinen määrä – 12 prosenttia viimevuotista enemmän. On hienoa, että postimerkit innostavat suomalaisia, vieläpä näin juhlavuoden kynnyksellä. Ovathan ne voittajamerkin nimen mukaisesti käyntikortteja Suomesta, Postin muotoilujohtaja Tommi Kantola sanoo.

Vuoden 2016 viisi kauneinta postimerkkiä

  1. Käyntikortti Suomesta – suunnittelijat Susanna Rumpu ja Ari Lakaniemi, 12,1 prosenttia äänistä
  2. Ajatusten siivin – Jaana Aalto 11,9
  3. Jääkide –  Susanna Rumpu ja Ari Lakaniemi, Pekka Honkakosken valokuva, 7,9
  4. Punainen tupa – Paula Salviander, 6,9
  5. Käyntikortti Suomesta – Susanna Rumpu ja Ari Lakaniemi, 5,6

Kaikki viisi eniten ääniä saaneista merkeistä kuvaavat luontoa.

– Kärjen tuntumassa oli hienosti myös viime vuonna kovasti puhututtanut Karjalanpiirakka-postimerkki. Myös muut julkisuudessa paljon esillä olleet postimerkkiaiheet saivat paljon ääniä. Näitä ovat viiden merkin sarja suomalaisista ladoista sekä Kuvittajat ry:n kanssa yhteistyössä järjestetyn joulupostimerkkien suunnittelukilpailun kaksi voittajamerkkiä, Kantola kertoo.

Suomen kauneinta postimerkkiä sai äänestää Postin internetsivuilla tai postitse.

 

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Arman Alizad on hurmannut suomalaiset: paras esiintyjä toistamiseen

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Arman Alizad palkittiin tv-alan juhlagaalassa parhaan esiintyjän Kultainen Venla -yleisöpalkinnolla. Alizad voitti saman palkinnon myös viime vuoden gaalassa.

Parhaaksi ohjelmaksi tv-yleisö valitsi Syke-sairaalasarjan. Ehdolla olivat myös Arman Pohjantähden alla ja Noin viikon uutiset.

Televisioakatemian ammattilaisjäsenet valitsivat parhaiden näyttelijöiden Kultaisten Venlojen saajiksi Anu Sinisalon ja Ville Virtasen. Molemmat palkittiin rooleistaan Sorjonen-sarjassa. Sorjonen palkittiin myös vuoden draamasarjana.

Ohjaaja Pertti ”Humppis” Humppila ja Ylen uutislukijana pitkän uran tehnyt Arvi Lind vastaanottivat gaalassa elämäntyöpalkinnon.

Nyt ihastelemaan: valo valtaa Helsingin

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Tältä näytti Tuomiokirkko viime vuonna.

Helsingin keskusta muuttuu torstaista lähtien valotaiteen näyttämöksi, kun vuotuinen Lux Helsinki -valofestivaali käynnistyy.

Yhdeksättä kertaa järjestettävän festivaalin reitti kulkee Kauppatorilta Kruununhakaan ja takaisin.

Reitin varrella on yhteensä 15 valoteosta, jotka muun muassa valaisevat alueen historiallisia arvorakennuksia. Yksi teoksista valaisee Tuomiokirkon neljältä sivulta.

Festivaali on avoinna viisi päivää torstaista maanantaihin, ja teokset ovat nähtävillä päivittäin kello 17–22. Tapahtuman järjestää Helsingin kaupunki.

Lux Helsingin mukaan tapahtumassa vieraili viime vuonna yli puoli miljoonaa kävijää.

”Miksi Sorjosen puheesta ei saa selvää?” — ex-kansanedustaja huolestui, ehdottaa Valtioneuvoston Laatukomiteaa

Kuva: Yle Kuvapalvelu

Kokoomuksen kansanedustajalla Sirpa Asko-Seljavaaralla on ollut ikäviä ongelmia hänen katsoessaan Ylen sarjauutuutta ”Sorjonen”, jossa poliisipäähenkilöä esittää suosikkinäyttelijä Ville Virtanen.

Asko-Seljavaaran Facebook-sivuilla asiasta on käyty vilkas ja mielenkiintoinen keskustelu, johon osallistuvat ovat jakaneet huoliaan. Kommentteja on kertynyt toistasataa.

Entinen kokoomusedustaja aloitti keskustelun kahdella kysymyksellä.

”Miksi Sorjosen puheesta ei saa selvää?”

”Onko muilla katsojilla sama ongelma?”

Keskusteluketjun alussa Asko-Seljavaara esittää vielä kolmannenkin kysymyksen.

”Onko kyseessä huono äänitys vai huono artikulaatio?”

Entinen MTV:n uutisankkuri Pirkko Arstila epäilee omassa kommentissaan, että suomalaiset näyttelijät puhuvat epäselvästi tai huutavat liikaa.

”Meillä ei ole Shakespeare-harjoituksia kuin Britanniassa.”

Ylen entinen juontaja, toimittaja Leena Pakkanen kuvailee koko sarjaa huonoksi. Teennäiset näyttelijäsuoritukset ja älyttömät rikokset eivät Pakkasta miellytä.

”Puheista en saanut selvää. Ehkä olin vääränlainen katsoja tälle sarjalle. Ruotsalaiset ovat näissä paljon parempia.”

Asko-Seljavaara pohtii jopa, pitäisikö perustaa Valtioneuvoston Laatukomitea, joka julkaisisi neljännesvuosittain pahimmat mokat.

”Yleisö sekä tekijät saisivat näin tietää asiasta?”

Helsingin entinen kaupunginjohtaja Eva-Riitta Siitonen jakaa huolen monien kommentoijien tavoin.

”Epäselvä puhe kuuluu valitettavasti tähän aikaan. Ehkä sitä ei vieraskielisissä sarjoissa niin tajua, kun voi aina vahvistaa ymmärrystään tekstiä lukemalla.”

SDP:n Helsingin piirin entinen puheenjohtaja Risto Kolanen puolestaan kirjoittaa, että ”Hyvä tietää, että muillakin ongelmia. Luulin jo kuulossa olevan vikaa”. Myös SDP:n kansanedustaja Ilkka Kantola yhtyy arvostelijoihin, mutta paljastaa löytäneensä osittaisen ratkaisun.

”Laitoin tekstitv:n sivu 333 päälle. Silloin saa näkyviin suomenkielisen tekstin. Tosin se ei paljon käsikirjoitusta ja ohjausta paranna.”

Asko-Seljavaara kertoo näheensä Esko Salmisen esiintymisen jouluna tv:ssä.

”Joka sana kuului. Kansa vanhenee. Ylen on huomioitava parempi äänitys ja näyttelijöitä ei saa päästää ruutuun mumisemaan.”

Hän jatkaa sanomalla, että Sorjosen tapaisiin sarjoihin voisi laittaa ikäsuosituksen 15—28, jota vanhemmille suositellaan tekstitystä.

Näyttelijä Reidar Palmgren kuuluu Sorjosen harvoihin puolustajiin.

”Mä sain selvää n. 98%”

”Onneksi teille, jotka eivät Sorjosesta pidä, löytyy Salkkarit ja Uusi päivä. Kaikesta ei tarvitse pitää, onneksi.”

Sarjan puolustajiin on kuulunut myös kirjailija Sirpa Kähkönen, Finlandia-ehdokas tältä syksyltä. Hän kirjoitti Savon Sanomiin joulukuun alussa.

”Moni on valittanut replikoinnista ja ylipäätään siitä, että puheesta ei saa selvää. Minulla siinä ei ollut ongelmaa, vaikka kuuntelin puhetta pikkuruisista tietokoneeseen liitetyistä kaiuttimista. Päinvastoin, mielestäni näyttelijöiden puhetyylit lähenivät mielenkiintoisella tavalla naturalismia; sitä, miten me ihmiset arjessa puhumme. Erityisesti Ville Virtasen tapa puhua on sarjassa pienintä intonaatiota myöten tutkittu ja hallittu.

Lue lisää: Demokraatin arvio Sorjosesta

Korjattu: Sirpa Asko-Seljavaaran nimen kirjoitusasu.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta