Turva – Hymy

”Työvoiman saannista on alkanut tulla pullonkaula yrityksille suurissa kaupungeissa”

Kuva: Kari Hulkko

Asumistuki on edelleen toimiva tukijärjestelmä. Se on toimiva tuki pienituloisten asukkaiden vuokra-asumisen mahdollistajana. Näin sanotaan eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamassa Asuntopolitiikan kehittämiskohteita -tutkimuksessa, joka julkistettiin tänään.

Viime vuosina asumistukimenot ovat kasvaneet vauhdilla, mikä on aiheuttanut kritiikkiä tukijärjestelmää kohtaan. Tutkimuksen mukaan asumistukea on kehitettävä, jotta siihen liittyviä kannustinloukkuvaikutuksia voidaan hillitä.

Asumistuen on epäilty osaltaan luovan painetta vuokrien nousulle. Tutkimuksen tekijöihin kuuluva Seppo Laakso muistuttaa, että asumistukimenoja ovat viime vuosina kasvattaneet nyt jo taittunut pitkäaikatyöttömyyden kasvu ja muutokset tukijärjestelmässä.

Tutkimuksessa nostetaan esille, että asumistuki mahdollistaa alueiden välistä liikkuvuutta. Laakso muistuttaa, että tukimenojen kasvua selittää ihmisten muutto kaupunkeihin vuokra-asuntoihin.

– Tätä kautta yritykset ovat saaneet työvoimaa. Työvoiman saannista on alkanut tulla pullonkaula yrityksille suurissa kaupungeissa.

Laakson mukaan asumistukijärjestelmän suitsiminen voisi olla riski kaupungistumiselle ja työllisyyden parantumiselle.

– Jos nyt kovasti leikataan asumistukimenoissa, niin säästetään niissä kuluissa, mutta aiheutetaan toiselta puolelta ongelmaa.

Keskustelua aiheesta

”Helsingin yliopisto huonontamassa työehtosopimusta” – JHL:läisten työnseisaus tänään

Kuva: Lehtikuva

Helsingin yliopiston kiinteistöpalveluyhtiön JHL:läinen henkilökunta ei saavu työpaikoilleen tänään keskiviikkona 24.1. Työnseisaus kestää koko päivän.

Vahtimestarit, siivoojat ja kiinteistöhuollon henkilöstö osittavat mieltään Helsingin yliopiston aikeille vaihtaa nykyinen työehtosopimus halvempaan ja työntekijöille huonompaan. Kiinteistöhuollon työntekijät ovat liittonsa laskelmien mukaan menettämässä vuodessa useita satoja euroja.

Henkilöstö kokoontuu keskiviikkona klo 12-13 Porthanian kampuksen eteen ilmaisemaan mielipiteensä meneillään oleviin sopimusneuvotteluihin.

Helsingin yliopisto yhtiöitti kiinteistötoimensa vuoden 2018 alussa. Nyt se on JHL:läisen henkilökunnan mukaan vaihtamassa yksipuolisella ilmoituksella nykyisen työehtosopimuksen työntekijöille huomattavasti heikompaan sopimukseen.

– Sopimuksen vaihto alentaisi työntekijöiden palkkoja, leikkaisi pitkään yliopistolla töissä olleiden eläkkeitä, lyhentäisi vuosilomia ja heikentäisi tuntuvasti muita työehtosopimuksen ehtoja, esimerkiksi sairausajan palkkaa, Helsingin yliopiston ammattiosasto JHL ry sanoo tiedotteessaan.

– Muun muassa lomarahoissa sopimuksen vaihto merkitsisi siivoojille yli 400 euron ja vahtimestareille 500 euron menetystä. Pahimmillaan sopimuksen vaihto saattaisi vähentää ansioita vuositasolla lähes 2 000 euroa.

”Yliopisto aikoo työnantajana maksattaa uuden yhtiönsä tuloksen työntekijöillä.”

Työntekijäpuolen mukaan kysymys on räikeästä sopimusshoppailusta.

– Yliopisto aikoo työnantajana maksattaa uuden yhtiönsä tuloksen työntekijöillä. Hyvän henkilöstöpolitiikan noudattamislupaus on osoittautumassa hölynpölyksi.

– On jokseenkin käsittämätöntä, että sivistyksen ahjona pidetty yliopisto haluaa olla mukana huonontamassa suomalaista työelämää, sanoo Helsingin yliopiston ammattiosasto JHL:n luottamusmies Katja Merinen.

Kiinteistöyhtiöön siirtyneet vahtimestarit muun muassa huolehtivat yliopistojen kulunvalvonnasta ja luentosalien laitteiden toiminnasta. Siivoojat pitävät huolen yliopistorakennuksien siisteydestä ja kiinteistöhoidon ammattilaiset huolehtivat rakennusten turvallisuudesta ja kunnosta.

Sivistystyönantajat vaatii JHL:ää perumaan suunnittelemansa lakon ja turvaamaan niin työrauhan kuin neuvottelujen jatkumisen.

Lapsiasiavaltuutettu: ”Olen tavannut lapsia, jotka eivät ole saaneet vuoteen yhteyttä sosiaalityöntekijäänsä”

Kuva: Jari Soini
Lapsiasiavaltutettu Tuomas Kurttila.

Lapsiasiavaltuutetun toimistoon tuli vuonna 2017 yhteensä 779 yhteydenottoa asioissa, joissa kansalaiset halusivat välittää lapsiasiavaltuutetulle kokemuksia ja kysymyksiä lasten oikeuksiin ja hyvinvointiin liittyen.

Eniten yhteydenottoja lapsiasiavaltuutettu sai lastensuojelusta (189), perusopetuksesta ja toisen asteen koulutuksesta (109) sekä lasten elatusta, huoltoa ja tapaamisoikeuksia koskien (102). Yhteydenotoissa näkyy ihmisten voimattomuus, mikäli hallinto ei perustele päätöksiä selkokielellä tai ei ylipäänsä perustele päätöksiään ymmärrettävästi lapsen etuun perustuen.

Lastensuojelussa näkyy, että sosiaalityöntekijöillä ei ole riittävästi aikaa kuunnella ja tavata lasta sekä ymmärtää lapsen tarpeita. Koulujen osalta yhteydenotot koskivat erityisesti sisäilmaongelmia.

Tämän ohella esille nousivat koulukiusaamista, koulukyytejä ja erityisen tuen palveluihin liittyvät yhteydenotot.

Yhteydenottajat vanhempien vaikeissa erotilanteissa ja esimerkiksi lapsen tapaamisten järjestämisessä tulivat usein lapsen lähisukulaisilta, kuten isovanhemmilta.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan lasten oikeusturvaa on parannettava. Huojuntaa näkyy jopa lapsen oikeuksissa, jotka on kirjattu perustuslakiin, kuten perusopetuksen maksuttomuus.

– Suomen on vahvistettava oikeusvaltion toimivuutta. Kansalaisten on pystyttävä luottamaan hallintoon. Hallinnon on kunnioitettava tinkimättä perus- ja ihmisoikeuksia sekä esimerkiksi vastattava kansalaiselle ymmärrettävästi ja ilman tarpeettomia viivytyksiä, Kurttila sanoo.

Eniten yhteydenottoja lapsiasiavaltuutettu sai lastensuojelusta.

– Olen tavannut lapsia, jotka eivät ole saaneet vuoteen yhteyttä sosiaalityöntekijäänsä. Valitus- ja kantelukanavat, joiden päätöksillä ei ole todellista ja nopeaa vaikutusta, jäävät papereiksi papereiden joukkoon.

Kurttila kertoo saaneensa vuonna 2017 suurimman määrän yhteydenottoja lastensuojelusta, jonka monet ongelmat vaativat valtiolta pikaisia korjaustoimia, ei loputtomia selvitysryhmiä vailla konkreettisia toimia.

–  Samaan aikaan kansalaiset tarvitsevat enemmän tietoa tahoista, joilla on virkavelvollisuus olla apuna ja tukena. Esimerkiksi lastensuojelussa sosiaaliasiamiehet, joiden tehtävänä on neuvoa sosiaalihuollon asiakkaita ja avustaa muun muassa muistutuksen tekemisessä, jäävät ihmisille usein vieraiksi, lapsiasiavaltuutettu Kurttila toteaa.

Lapsiasiavaltuutetun toimisto antaa kansalaisten yhteydenotoissa yleisen tason neuvontaa ja ohjausta sekä siirtää tarvittaessa asian käsittelyn oikeaan viranomaiseen. Lapsiasiavaltuutetulle ei ole toimivaltaa yksittäisen lapsen asiassa.

Yhteydenottoja hyödynnetään lapsiasiavaltuutetun lakisääteisessä lapsen oikeuksien arviointi- ja edistämistyössä.

Kela pyytää tarkistamaan äitiyspakkauksen kahden bodyn nepparit

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Kelan viime vuoden äitiyspakkaus näyttää tältä. Sen sisältä löytyvien kahden bodyn nepparit on syytä tarkistaa.

Vuoden 2017 äitiyspakkauksessa on kaksi bodya, joiden nepparit saattavat irrota. Kela pyytää kaikkia äitiyspakkauksen saaneita tarkistamaan harmaa-valkoraidallisen bodyn ja aakkosbodyn nepparikiinnityksen.
Tarkistus pitää tehdä sen jälkeen, kun bodyt on pesty ensimmäisen kerran. Jos nepparit irtoavat, tuote pitää poistaa heti käytöstä. Pienet irtoavat osat voivat aiheuttaa lapsille tukehtumisvaaran.

Kelan mukaan korvaavan tuotteen saa olemalla yhteydessä Logistikas Hankinta Oy:hyn.

Kela on saanut reklamaatioita kahdesta viime vuoden äitiyspakkauksessa olevasta bodysta. Paksun sauman vuoksi bodyjen nepparit eivät ole kiinnittyneet kankaaseen riittävän tiukasti, minkä vuoksi ne saattavat irrota.
Kela jakaa vuosittain noin 35 000 äitiyspakkausta.

(STT)

Keskustelua aiheesta

Tykkylumesta päästiin – seuraavaksi kuura katkoo sähköt tuhansilta

Kuva: lehtikuva / ritva siltalahti
Kuura on kaunista, mutta tuhioisaa. Talvinen näkymä Vantaanjoen Mustakoskelle Vantaalla 11. tammikuuta 2018.

Säässä voi tapahtua iso muutos tällä viikolla, sillä keskiviikon ja torstain välillä lämpötila voi muuttua yli 20 asteella, kertoo Ilmatieteen laitos.

Päivystävän meteorologin Niko Tollmanin mukaan sää alkaa lauhtua hiljalleen keskiviikkoaamusta lähtien.

– Huomenna on todennäköisesti vielä kylmiä lämpötiloja, ehkä 15–20 asteen pakkasia maan etelä- ja keskiosissa.

Sitten sää alkaa lauhtua siten, että torstaina on varmaan korkeimmillaan neljää tai viittä plusastetta, Tollman kertoo.
Sää jatkuu etelässä lauhana loppuviikon, mutta maan pohjoisosassa jatkuu talvinen pakkaskeli.

Tollmanin mukaan etelän vesisateet voivat tehdä teistä liukkaat.

Isoimmat lumikuormat vuosikymmeniin

Sääolot aiheuttavat vaikeuksia liikenteen lisäksi myös sähköyhtiöille. Esimerkiksi Kainuun alueella toimiva sähköyhtiö Loiste varoittaa asiakkaitaan mahdollisesta suurhäiriöstä viikon puolivälistä lähtien.

Loisteen käyttöpäällikön Ismo Reinikan mukaan yhtiö varautuu siihen, että jopa 5 000 asiakasta voi jäädä sähköttä. Loisteen mukaan viime lauantaina oli myös suurhäiriötilanne, jonka aikana sähköttä oli 600 asiakasta.
Yhtiö kertoo, että eniten vikoja aiheuttaa nopeasti muodostuva kuura.

– Kuuran paino johtimilla on jo niin raskas, että sähkölinjojen rakenteet pettävät, Loiste tiedottaa.
Reinikka kertoo talven olleen poikkeuksellisen hankala, ja myös muilla sähköyhtiöillä olleen ongelmia.

– Lunta on satanut enemmän kuin aiemmin. Normaalisti joulun ja uudenvuoden maissa käy plussakeli, joka puhdistaa puut, mutta sitä ei ole käynyt tänä talvena. Lumi painaa paljon lankoja sekä puita, jotka taipuvat johtokadun ulkopuolelta ja painuvat lankoihin, Reinikka sanoo STT:lle.

– Meidän verkkoalueemme asukkaat ovat puhuneet, ettei olisi ainakaan 50 vuoteen ollut tällaisia lumikuormia alueella.

Yhtiö on varautunut mittavasti mahdollisiin ongelmiin.

– On varattu urakoitsijaedustajia, metsäkoneita, kaivinkoneita, helikopterivarauksia on tehty ja omaa henkilökuntaa varataan, Reinikka kertoo.

(STT)

Apulaispormestari Razmyar haastaa helsinkiläiset: Loppu syrjinnälle

Nasima Razmyar.

Apulaispormestari Nasima Razmyar esittää blogissaan uuden vuoden 2018 haasteen Helsingin kaupungille ja kaupunkilaisille. Razmyar toivoo konkreettisia esimerkkejä, ideoita ja tekoja, joilla kaupunki ja sen asukkaat voisivat ehkäistä ja torjua syrjintää.

– Hiljattain julkaistun EU-raportin mukaan Suomi on yksi Euroopan syrjivimmistä maista. Meillä ei ole varaa siihen, etteivät kaikki helsinkiläiset pysty syrjinnän takia olemaan täyspainoisesti osa yhteiskuntaa, mukana siinä missä muutkin. Tuoreen selvityksen mukaan suvaitsematon ilmapiiri haittaa myös Helsingin kansainvälistä kilpailukykyä, Razmyar toteaa blogikirjoituksessaan.

– Meillä on siis vielä tehtävää, jotta jokainen helsinkiläinen voi tuntea kaupungin kodikseen ja olla tasavertaisesti helsinkiläinen ja suomalainen. Rasismiin ja syrjintään on puututtava konkreettisesti, ei vain juhlapuheissa.

Razmyar jatkaa, että Helsingin väestönkasvusta merkittävä osa tulee Suomen ulkopuolelta muuttavista. Kaupungin strategiassa painotetaankin työtä ja koulutusta maahanmuuttajien kotoutumisen edellytyksenä.

– Kaupunki tekee parhaansa kotouttamistyön onnistumiseksi, mutta ei se riitä: asenneilmapiiriin muutos on meidän jokaisen asia. Siksi haluan haastaa jokaisen ja kaikki yhdessä miettimään, miten voimme vähentää ja poistaa syrjintää.

”Asenneilmapiiriin muutos on meidän jokaisen asia.”

Razmyar pitää joukkoliikennevälineissä toteutettua HSL:n, HKL:n ja Ihmisoikeusliiton Päätepysäkki syrjinnälle -kampanjaa hyvänä esimerkkinä konkreettisesta teosta yhdenvertaisuuden puolesta. Tätä työtä on hänen mielestään jatkettava. Viime syksynä Helsinki perusti yhdenvertaisuustoimikunnan, jonka tehtävänä on edistää yhdenvertaisuuden toteutumista kaikessa kaupungin toiminnassa ja palveluissa.

– Minkä konkreettisen teon jokainen meistä voi tehdä tai miten Helsinki kaupunkina pystyisi parempaan? Kerro ideasi tai tekosi sosiaalisessa mediassa hastagilla #yhteinenhelsinki. Tehdään Helsingistä kaupunki ilman syrjintää, Razmyar vetoaa.