Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Ulkomaat

Työvoimapulassa häviävät kaikki – Saksan ay-liike haluaa lisää ulkomaalaista työvoimaa

Saksan hallitus on ammattiliittojen tuella helpottamassa työntekijöiden saapumista maan työmarkkinoille EU:n ulkopuolelta. Sosialidemokraattien johtama hallitus antaa uusia lakiesityksiä ammattitaitoisen työvoiman maahanmuuton helpottamiseksi lähiviikkoina.

Visa Noronen

Saksan suurimman ammattiliittojen keskusjärjestön DGB:n puheenjohtaja Yasmin Fahimi on vaatinut Saksan koko maahanmuuttopolitiikan uudelleenajattelua. Myös pakolaisilla pitäisi olla nopeasti oikeus perustason sosiaalietuuksiin ja suora pääsy työmarkkinoille.

Saksan suurin yksittäisten ammattiliittojen kattojärjestö on linjassaan yksimielinen. Saksan ammattiliittojen keskusjärjestön (DGB) johtokunnan jäsen Anja Piel varoitti myös vastaamasta työvoiman kysyntään pelkästään ohjaamalla EU-ulkopuolelta väkeä epävarmoihin tehtäviin, esimerkiksi kausityöhön.

AMMATTIYHDISTYSLIIKE tukee ulkomaalaisen ammattityövoiman saapumista, koska Saksaa vaivaa pysyväksi muuttunut ja koko ajan paheneva pula työvoimasta. Eläköityminen iskee erityisesti sosiaali- ja terveysalalle. Eläkkeelle siirtyvien ikäluokkien joukossa on myös erityisen paljon esimerkiksi oppisopimuksen kautta aikoinaan ammattiinsa pätevöityneitä ammattilaisia.

Työvoimapula näkyy Saksassa kaikkialla. Berliinin kaduilla kävellessä liikkeiden ovissa ja ikkunoissa näkyy jatkuvasti yritysten työpaikkailmoituksia. Kahvilat ja ravintolat joutuvat lyhentämään aukioloaikojaan ja pienentämään tarjoilualueitaan, kun työntekijöitä ei ole. Berliinin lentokentän pitkät turvatarkastusjonotkin johtuvat työvoiman puutteesta.

Saksan työttömyysaste on tällä hetkellä 5,7 prosenttia eikä edes Ukrainan sodan aiheuttamat talousvaikeudet ole saaneet sitä merkittävästi nousemaan – siitäkään huolimatta, että samanaikaisesti lähes 100 000 uutta tulijaa Ukrainasta tekee nyt työtä Saksassa. Noin 2,5 miljoonan saksalaistyöttömän joukosta työllistytään yleensä nopeasti, tai sitten työnhakijat eivät asu siellä, missä työpaikkoja on, tai heillä ei ole tarvitsemaansa koulutusta.

Myös pakolaisilla pitäisi olla nopeasti oikeus perustason sosiaalietuuksiin ja suora pääsy työmarkkinoille.

TYÖVOIMAPULA on 2010-luvun alusta alkaen jatkuvasti pahentunut Saksassa. Useampi kuin joka toinen yritys Saksassa ei enää pysty täyttämään kaikkia avoimia työpaikkojaan – ja tämä kireästä taloustilanteesta huolimatta, käy ilmi Saksan teollisuus- ja kauppakamarin (DIHK) uusimmasta ammattitaitoista työvoimaa koskevasta raportista.

– Tämä vastaa menetettyä mahdollisuutta lähes 100 miljardin euron lisäarvoon, Saksan teollisuus- ja kauppakamarin (DIHK) varatoimitusjohtaja Achim Dercks kertoi raportin esittelytilaisuudessa.

Saksan työvoimatoimiston mukaan 400 000 ammattityöntekijän maahanmuutto vuosittain olisi tarpeen, jotta Saksassa vallitseva ammattitaitoisten työntekijöiden pula voitaisiin korvata. Vuonna 2021 ammattityövoimana maahan tulijoita oli kuitenkin vain 40 000. OECD:n tutkimuksen mukaan Saksan houkuttelevuus ulkomaalaisen työvoiman silmissä on laskenut sijalle 15 kaikkien 38 OECD-maan joukosta. Ulkomailta Saksaan muuttavat ammattityöntekijät muuttavat usein myös nopeasti pois.

Ay-liikkeen kannalta työvoimapula tarkoittaa uuvuttavampia työoloja töissä käyville ja pienempää palkankorotusvaraa. Työvoimapula muiden tekijöiden joukossa myös ajaa yrityksiä muuttamaan pois Saksasta.

Ay-liikkeen kannalta työvoimapula tarkoittaa uuvuttavampia työoloja töissä käyville ja pienempää palkankorotusvaraa.

SAKSA on jo pitkään ollut maahanmuuttomaa. Nykyään noin viidenneksellä työntekijöistä on jo maahanmuuttotausta. Myös EU:n ulkopuolisista maista tulevien, määräaikaisella oleskeluluvalla työskentelevien työntekijöiden määrä yli kolminkertaistui kymmenessä vuodessa jo ennen Ukrainan sotaa. Vuoden 2021 lopussa Saksaan oli rekisteröity 295 000 EU:n ulkopuolisista maista tulevaa työntekijää, mihin eivät kuulu turvapaikanhakijat. Näiden työntekijöiden lähtömaista tärkein oli Intia.

Työntekijäpulaa yritetään ratkaista monin eri keinoin, joista ulkomainen työvoima on vain yksi. Ongelmia on silti myös muiden keinojen käyttämisessä. Esimerkiksi oppisopimuskoulutukseen hakevien määrä on laskenut prosentuaalisesti lähes kaksi kertaa niin paljon kuin tarjottujen oppisopimuspaikkojen määrä vuodesta 2019.

Naisten työvoimaa jää myös käyttämättä. Naiset työskentelevät Saksassa keskimäärin 30 tuntia viikossa, kun miehet tekevät 38 viikkotuntia.

– Jos nykyisin osa-aikatyötä tekevät naiset lisäisivät työaikaansa keskimäärin kahdella tunnilla viikossa, tämä vastaisi noin 500 000 uutta kokoaikaista työpaikkaa, Dercks laski.

Kirjoittaja on Berliinissä asuva toimittaja.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE