Kolumni

Tytti Tuppurainen

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja.

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja.

Tytti Tuppurainen: Maakuntahallinto tulee kalliiksi

Tärkeysjärjestys maamme hallituksella on kääntynyt merkillisellä tavalla päälaelleen. Kansalaisille vieraan maakuntakuntaportaan osalta suunnitelmat ovat vaalien ajankohtaa myöten selvät, mutta alkuperäinen tavoite – sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen – on sivuraiteella.

Lääkärille pääsyn helpottumisen sijaan veronmaksaja saa totutella ajatukseen uudesta maakuntaverosta ja maakuntabyrokraateista. Kansantaloudelle asialla on myös merkitystä: sote-uudistuksella tavoiteltavat kolmen miljardin euron säästöt uhkaavat muuttua hallinnon lisämenoiksi.

On erikoista, että tilanteessa, jossa maamme taloudelliset näkymät ovat sumeat ja työttömyys kasvussa, johtavat poliitikot puuhastelevat kolmannen hallintoportaan kanssa. Suomi sai juuri komission kasvuennusteessa hälytysmerkin: kasvuennuste laski ja Suomi on nyt euroalueen pahnanpohjimmainen.

Muistissa on keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän lupaus, että häntä saa potkaista polvitaipeeseen, mikäli hänestä tulee tyypillinen poliitikko.

Hallinnon lisärakentaminen maakuntiin on tässä tilanteessa väärä valinta. Nähtäväksi jää miten luottoluokittajat suhtautuvat asiaan. Mitä olisimme itse tuumanneet, jos Kreikka olisi kesken kovimman kriisin ilmoittanut uuden hallintoportaan perustamisesta.

Itsehallintoalueiden luominen maakuntiin on kunnallisen itsehallinnon kannalta tuhoisaa. Kuntien tehtävistä jää jäljelle vain murto-osa. SDP on johdonmukaisesti puolustanut vahvoja kuntia ja kuntien itsemääräämisoikeutta.

Ajatus on kytkeytynyt taloudelliseen vastuullisuuteen: kuntien omarahoitusta on pyritty vahvistamaan muun muassa yhteisövero-osuuden ja kiinteistöveron kautta. Kuinka kunnat esimerkiksi jatkossa huolehtivat elinkeinopolitiikasta, kun verokannustin katoaa lähes kokonaan?

Nyt pitäisi tunnustaa tosiasiat, ja se, että etenkin isoilla kaupungeilla ja kaupunkiseuduilla on laaja ympäröivää aluetta tukeva merkitys. Vielä parempi olisi pistää asiat tärkeysjärjestykseen, ja palauttaa sote uudistuksen kärkeen.

Muistissa on keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän lupaus, että häntä saa potkaista polvitaipeeseen, mikäli hänestä tulee tyypillinen poliitikko.

Tällaisten lupausten parasta ennen meni jo.

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja. Tytti Tuppurainen

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja.

Kolumni

An anti-rasist demonstration in Helsinki

People demonstrate against rasism and fascism in Helsinki, Finland on September 24, 2016. A man who took exception to a neo-Nazi demonstration in central Helsinki on September 10th died a week after he was assaulted at the demonstration. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

People demonstrate against rasism and fascism in Helsinki, Finland on September 24, 2016. A man who took exception to a neo-Nazi demonstration in central Helsinki on September 10th died a week after he was assaulted at the demonstration. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Hallitus pohtii tänään väkivaltaisten äärijärjestöjen kieltämistä

Hallitus kokoontuu pohtimaan väkivaltaisten äärijärjestöjen ja niiden tunnusten kieltämistä. Hallituksen periaatepäätöksen jälkeen sisäministeri Paula Risikko (kok.) jatkaisi sen selvittämistä, mitä lainsäädäntöä kieltäminen vaatisi.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo toivoi lauantaina, että hallitus linjaa maanantaina tavoitteekseen äärijärjestöjen ja niiden tunnusten kieltämisen. Hänen mukaansa pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on asiasta samaa mieltä.
– Ongelmaa eli väkivaltaa, vihapuhetta ja rasismia ei voi lailla poistaa olemasta, mutta lainsäädännöllä kieltäminen on vahva signaali yhteiskunnalta, että emme näitä hyväksy, Orpo sanoi lauantaina.

Kiellosta on keskusteltu, koska uusnatsistisen Suomen vastarintaliikkeen aktiivia epäillään pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta. Helsingin Asema-aukiolla reilut kaksi viikkoa sitten pahoinpidelty mies kuoli myöhemmin.

People demonstrate against rasism and fascism in Helsinki, Finland on September 24, 2016. A man who took exception to a neo-Nazi demonstration in central Helsinki on September 10th died a week after he was assaulted at the demonstration. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA An anti-rasist demonstration in Helsinki

People demonstrate against rasism and fascism in Helsinki, Finland on September 24, 2016. A man who took exception to a neo-Nazi demonstration in central Helsinki on September 10th died a week after he was assaulted at the demonstration. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Kolumni

Trump ja täystuho? Kysyimme suomalaisilta talousasiantuntijoilta, mitä öykkäröivän tv-tähden valinta presidentiksi tarkoittaisi

Suomalaiset talousvaikuttajat ovat varsin yksimielisiä siitä, että republikaanien ehdokkaan Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi uhkaisi myös Suomen taloutta. Toisaalta moni vastanneista uskoo, ettei Trump lopulta kykenisi tai haluaisikaan toteuttaa kaikkia kampanjalupauksiaan ja -uhkauksiaa.

Demokraatin kyselyyn vastasi kaikkiaan seitsemän tunnettua talousasiantuntijaa: kuusi pääekonomistia ja erikoistutkija. Lähetimme kyselyn myös Suomen Pankkiin, mutta pankki ei halunnut ottaa kantaa poliittisiin kysymyksiin.

Kysyimme, minkälaisia vaikutuksia presidenttikisan kahden ehdokkaan valinnoilla olisi maailman-, Euroopan ja Suomen talouteen. Kysely tehtiin sähköpostitse 7.9–12.9.

USA on Suomelle merkittävä kauppakumppani, joten suorat vaikutukset voisivat olla merkittävät.

Aktian pääekonomisti Heidi Schauman arvioi vastauksessaan, että Trumpin voitto kasvattaisi markkinaepävarmuutta.

– Kohentunut riski vaikuttaisi markkinoihin ympäri maailmaa lyhyellä aikavälillä. Brexit-äänestyksen luoma markkinamyllerrys on hyvä esimerkki, ei ihan vastaavasta, mutta kuitenkin samantyyppisestä tilanteesta.

Schaumanin mukaan suurimmat pidemmän aikavälin riskit liittyvät kuitenkin enemmän politiikkaan kuin talouteen. Hänkin epäilee, ettei Trump saa läpi kaikkea, josta hän on kampanjansa aikana puhunut.

Pääekonomisti Juhana Brotherus Suomen Hypoteekkiyhdistyksestä sanoo, että Trumpin todellista politiikkalinjaa on äärimmäisen vaikea arvioida, koska esitykset, linjat ja näkemykset ovat muuttuneet populistiehdokkaalle tyypilliseen tapaan vaalikamppailun aikana. Tämä luo epävarmuutta sekä markkinoilla että yrityksissä.

– Protektionismin lisääntyminen olisi myrkkyä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä pienille avoimille talouksille, kuten Suomelle. Suomen tilannetta vaikeuttaisi vielä entisestään oman valuutan tuoman paineventtiilin puuttuminen tällaisen iskun sattuessa. Suomi on erityisen altis iskuille lisäksi sen vuoksi, että finanssipoliittista pelivaraa on syöty runsaasti finanssikriisin jälkeen, ja ikäsidonnaiset menot ovat lisääntymässä lähivuosina.

Handelsbankenin pääekonomistin Tiina Heleniuksen mukaan Suomen talous on tällä hetkellä erittäin haavoittuvainen kaikille ulkoisille vientikysyntään vaikuttaville shokeille.

– Huonoimmassa vaihtoehdossa Trumpin politiikka nostaisi USA:n lainakorkoja, jolla olisi heijastusvaikutuksensa globaaliin korkotasoon ja valuuttoihin. Trumpin valinnan voisi olettaa kiihdyttävän USA:n inflaatiota ja nostavan korkotasoa, mikä pitäisi USA:n dollarin vahvana. Tämä valuuttavaikutus olisi Euroopalle myönteinen asia, tosin ainut sellainen.

Pääekonomisti Mika Kuismanen Suomen yrittäjistä arvioi, että Trumpin valinta olisi Suomelle huonompi vaihtoehto kuin monelle muulle maalle.

– Ensinnäkin USA on Suomelle merkittävä kauppakumppani, joten suorat vaikutukset voisivat olla merkittävät. Toiseksi, Yhdysvaltain alentunut kansainvälinen kauppa muiden maiden kanssa johtaisi osaltaan alentuneeseen kauppaan Suomen ja kolmansien maiden välillä. Suomen talous on kiistatta herkkä kansainvälisiin shokeille.

Valta otetaan eri agendalla kuin se pidetään.

Synkimpiä madonlukuja kuuluu Nordean ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen suunnilta. Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju tunnetaan suorasanaisuudestaan. Hänen mukaansa ”maailma menee sekaisin”, jos Trump toteuttaa vaalikampanjassaan julkistamaansa politiikkaa: nostaa tuontitulleja ja laskee rikkaiden veroja.

– Silloin alkaa kauppasota ja Yhdysvaltojen inflaatio pomppaa samalla, kun julkisen talouden kestävyys menee kuralle.

Myös Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Heikki Taimio on vakavana. Hän väläyttää ”totaalikaaosta maailmantaloudessa”. Silti myös hän sanoo olevansa varma, että Trumpin ministereiksi ja neuvonantajiksi päätyisi tätä järkevämpiä ja maltillisempia henkilöitä.

– Suomelle suuria riskejä olisivat todennäköisimmin maailmankaupan entistäkin heikompi kehitys ja ilmastonmuutoksen torjunnan vesittyminen. Ensin mainittu vaikutus näkyisi melko nopeasti viennin ja työllisyyden heikkenemisenä.

Toimihenkilökeskusjärjestön pääekonomisti Ralf Sund korostaa kuitenkin, että valta otetaan eri agendalla kuin se pidetään. Toisin sanoen kampanjointia on kampanjointia.

– Trump joutuu kuitenkin noudattamaan keskeisiä vaalilupauksiaan johonkin mittaan, ja se merkitsee maailmankaupan hidastumista ja esimerkiksi TTIP-vapaakauppasopimuksen romuttamista.

Hänkin pitää Trumpin valinnan vaikutusta etumerkiltään varmasti negatiivisena, Suomeen erityisesti.

– Tätä vaikutusta vahvistaa tietysti se, että taloudellisesti on menetetty vuosikymmen. Suomi on tämänkin vuoksi verrokkimaita haavoittuvampi.

TÄTÄ KYSYIMME

1) Minkälaisia välittömiä ja/tai pitkäaikaisia vaikutuksia Donald Trumpin valinnalla voisi olla nykytiedon valossa maailman­talou­teen? Uhkakuvat tai mahdollisuudet?
2) Entä minkälaisia seuraamuksia tai riskejä tällä olisi Suomeen? Onko pitkää taantumaa elänyt Suomi erityisen haavoittuva odottamattomille vaikutuksille?
3) Minkälaisia vaikutuksia Hillary Clintonin valinnalla olisi maailman- ja Suomen talouteen Jatkaako Yhdysvallat tässä ta­pauksessa nykyisen presidentin Barack Obaman linjoilla?

Demokraattien ehdokkaan Hillary Clintonin voitto ei horjuttaisi kehyksiä samalla tavalla yhdenkään talousasiantuntijan mielestä.

– Hän on konsensushakuinen ja varsin pragmaattinen poliitikko, ja valinnalla ei olisi juurikaan vaikutuksia Suomen talouteen, arvioi Suomen Yrittäjien Mika Kuis­manen.

Nordean Aki Kangasharjun mukaan Clintonin valinta olisi ”non-event”, eräänlainen antikliimaksi, jolloin talous jatkaisi nykyrataansa.

– Clinton todennäköisesti jatkaisi likimain Barack Obaman linjoilla, tiivistää Hypoteekkiyhdistyksen Juhana Brotherus.

Handelsbankenin Tiina Helenius huomauttaa kuitenkin, että Clintoninkin suhde globalisaatioon ja kauppasopimuksiin on muuttunut vaalikamppailun aikana kriittisemmäksi, ehkä vastauksena Bernie Sandersin kannattajien globalisaatiokritiikkiin.

Saman on havainnut Palkansaajien Heikki Taimio.

– Vastoin Obaman kantaa Clinton on asettunut vastustamaan investointisuojan sisältävää TTIP-sopimusta, mikä merkitsisi sen lopullista kaatumista ja olisi myönteistä Suomen kannalta. Muuten hän on vapaakaupan kannalla eikä muodostaisi uhkaa Suomen ulkomaankaupalle.

Kolumni

“Väyrynen on oma itsensä. Aina oikeassa.”

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen (kesk.) vaati tänään blogissaan selkeyttä Suomen ulkopoliittiseen linjaan. Väyrysen mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan taustalla näyttäisi olevan salaliitto.

Väyrysen mukaan jo ennen viime eduskuntavaaleja useat talouselämän vaikuttajat painostivat poliitikkoja kannattamaan Suomen Nato-jäsenyyttä. Väyrysen mukaan nyt näyttää siltä, että vallankäytön tosiasiallinen painopiste on valtioneuvoston puolella ja linjan määräävät liittoutumispolitiikkaa kannattavat jäsenet.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini vastaa Väyryselle omassa blogissaan.

— Väyrynen horisee. Suomessa ei ole ulko- ja  turvallisuuspoliittista salaliittoa. Punamultamiehet ovat laajemminkin nähneet pikku-ukkoja.

Soinin mukaan tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa. Ulkoministeri sanoo, että linja käy ilmi turvallisuuspoliittisessa selonteossa, joka on eduskunnassa käsittelyssä.

— Suomessa näyttää olevan laajaa turhautumista vanhemmissa valtiomiehissä. Väyrynen on oma itsensä. Aina oikeassa.

Kolumni

Viitanen tiukkana Sipilälle ja keskustalle: “Välttely ei nyt riitä”

SDP:n kansanedustaja, valtiovarainvaliokuntavastaava Pia Viitanen vaatii hallitusta toimimaan oman hallitusohjelmansa mukaisesti ja tekemään päätöksensä oikeudenmukaisuuden periaatteen pohjalta. Tähän mennessä hallitus on Viitasen mukaan lähinnä kiihdyttänyt eriarvoistumista.

– Jälleen kerran ollaan budjetin muodossa repimässä suomalaista eriarvoisuutta kasvuun ilman kunnollisia selvityksiä siitä, mitä esimerkiksi nyt suunnitellut indeksileikkaukset, siis leikkaukset perusturvaan, kuten esimerkiksi vähimmäispäivärahoihin, kansaneläkkeisiin, veteraanien rintamalisään, asumistukeen ja työmarkkinatukeen, tulevat aiheuttamaan.

– Selvitysten mukaan hallituksen linja lisää muun muassa lapsiköyhyyttä Suomessa. Myös esimerkiksi eläkkeensaajaliiton Eeva Kuuskoski on todennut hallituksen leikkausten olevan kylmää politiikkaa.

Viitanen muistuttaa, että samalla kun hallitus puhuu velan taittamisesta, se tosiasiassa käyttää velkarahaa rahoittaakseen parempiosaisille suunnatut veronalennukset.

– On käsittämätöntä, että hallitus, jonka omassa hallitusohjemassa lukee: ” suomalaiset ovat valmiita vaikeisiinkin ratkaisuihin, kun ne toteutetaan oikeudenmukaisesti ja parempaa tulevaisuutta rakentaen”, on nyt tekemässä ja toteuttamassa politiikkaa, joka nimenomaan vaatii tavallisia suomalaisia luopumaan vähästään, jotta he, joilla jo paljon on, voisivat saada enemmän.

– Nyt pääministeri Sipilä ihan oikein puhuu, että ”eheys on yhteiskunnan paras perusta” (Suomenmaa 25.9.). Sen sijaan eduskunnalle pääministeri ei kuluneella viikolla halunnut arvioida hallituksen budjettipäätösten vaikutusta eriarvoistumiseen.

– Välttely ei nyt riitä. Pääministeriltä ja keskustalta odotetaan vastausta siihen, miten hallituksen omat budjettipäätökset vaikuttavat eriarvoistumiseen.

Kolumni

Ihalainen vauhdittaisi julkisia investointeja – “Hallituksen tulisi laatia yritysverouudistusta laajempi ohjelma”

SDP:n kansanedustaja, entinen työministeri Lauri Ihalainen muistuttaa, etteivät Suomen kilpailukyvyn juurisyyt ole suomalaisten palkkatasossa.

– Tehdasteollisuuden arvonlisä on nyt 11 miljardia pienempi kuin vuonna 2007. Talouskasvu on nyt liiaksi kulutuksen ja rakentamisen varassa, kun vienti ei vedä riittävästi. Viennissä ei olla päästy maailmankaupan vauhtiin ja olemme menettäneet markkinaosuuksia maailmankaupassa.

Talouspolitiikan kärki on nyt Ihalaisen mukaan nostettava viennin edistämiseen, investointien lisäämiseen Suomessa ja tuottavuuden nostamiseen. Kohtuuhintainen energian saatavuus on turvattava ja uusiutuvan energian lisääminen on keskiössä.

– Erityisesti on tuettava kasvuhakuisten kansainvälistymiseen pyrkivien pk-yritysten kansainvälistymistä. Siksi SDP on esittänyt erityistehtäväyhtiön – jalustayhtiön – perustamista tukemaan pk-yritysten kansainvälistymisiä ja yksittäisistä tuotteista laajempien hankekokonaisuuksien vientiä.

Ihalaisen mielestä hallituksen tulisi laatia ensi kevään puoliväliriiheen yritysverouudistusta laajempi investointiohjelma tukemaan sekä yritysten investointeja Suomeen ja myös lisäämällä julkisia investointeja muun muassa korjausrakentamiseen ja infraan.

– Suomen tulee hyödyntää aktiivisemmin myös EU:n investointien rahaston tuomia mahdollisuuksia. Muun muassa liikennehankkeissa ja Suomen osallisuutta arktisten alueiden hankkeiden edistämiseksi.

Työttömien toimeentuloturvan heikentäminen ei ratkaise näitä ongelmia – vaan pahentaa.

Ihalainen muistuttaa, ettei hallituksen sinänsä oikea tavoite nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja aikaansaada 110 000 uutta työpaikkaa ole tiedossa olevilla toimenpiteillä toteutumassa.

– Vaikka työttömyyden kasvu on taittunut, niin pitkäaikaistyöttömyys edelleen kasvaa. Yli vuoden työttömänä olleita on jo 127 000 eli 37,3 prosenttia kaikista työttömistä. Heitä on 15 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Ihalaisen mukaan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen työllisyyspakettineuvotteluissa pitäisi ykköasasiana olla uusien toimenpiteiden hakeminen pitkittyvän työttömyyden kasvun katkaisemiseksi.

– Työttömien toimeentuloturvan heikentäminen ei ratkaise näitä ongelmia, vaan pahentaa.

SDP on esittänyt, että yli 60-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille palkkatuki olisi jatkossakin pysyvä ja sitä täydentäisi erityinen työllistymisbonus.

– Näin madallettaisiin työnantajalle kynnystä palkata myös pitkäaikaistyöttömiä. Niin ikään työttömyysturvalla tapahtuvaa kouluttautumista pitää helpottaa ja tukea, Ihalainen sanoo tiedotteessaan.