Kolumni

Tytti Tuppurainen

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja.

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja.

Tytti Tuppurainen: Maakuntahallinto tulee kalliiksi

Tärkeysjärjestys maamme hallituksella on kääntynyt merkillisellä tavalla päälaelleen. Kansalaisille vieraan maakuntakuntaportaan osalta suunnitelmat ovat vaalien ajankohtaa myöten selvät, mutta alkuperäinen tavoite – sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen – on sivuraiteella.

Lääkärille pääsyn helpottumisen sijaan veronmaksaja saa totutella ajatukseen uudesta maakuntaverosta ja maakuntabyrokraateista. Kansantaloudelle asialla on myös merkitystä: sote-uudistuksella tavoiteltavat kolmen miljardin euron säästöt uhkaavat muuttua hallinnon lisämenoiksi.

On erikoista, että tilanteessa, jossa maamme taloudelliset näkymät ovat sumeat ja työttömyys kasvussa, johtavat poliitikot puuhastelevat kolmannen hallintoportaan kanssa. Suomi sai juuri komission kasvuennusteessa hälytysmerkin: kasvuennuste laski ja Suomi on nyt euroalueen pahnanpohjimmainen.

Muistissa on keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän lupaus, että häntä saa potkaista polvitaipeeseen, mikäli hänestä tulee tyypillinen poliitikko.

Hallinnon lisärakentaminen maakuntiin on tässä tilanteessa väärä valinta. Nähtäväksi jää miten luottoluokittajat suhtautuvat asiaan. Mitä olisimme itse tuumanneet, jos Kreikka olisi kesken kovimman kriisin ilmoittanut uuden hallintoportaan perustamisesta.

Itsehallintoalueiden luominen maakuntiin on kunnallisen itsehallinnon kannalta tuhoisaa. Kuntien tehtävistä jää jäljelle vain murto-osa. SDP on johdonmukaisesti puolustanut vahvoja kuntia ja kuntien itsemääräämisoikeutta.

Ajatus on kytkeytynyt taloudelliseen vastuullisuuteen: kuntien omarahoitusta on pyritty vahvistamaan muun muassa yhteisövero-osuuden ja kiinteistöveron kautta. Kuinka kunnat esimerkiksi jatkossa huolehtivat elinkeinopolitiikasta, kun verokannustin katoaa lähes kokonaan?

Nyt pitäisi tunnustaa tosiasiat, ja se, että etenkin isoilla kaupungeilla ja kaupunkiseuduilla on laaja ympäröivää aluetta tukeva merkitys. Vielä parempi olisi pistää asiat tärkeysjärjestykseen, ja palauttaa sote uudistuksen kärkeen.

Muistissa on keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän lupaus, että häntä saa potkaista polvitaipeeseen, mikäli hänestä tulee tyypillinen poliitikko.

Tällaisten lupausten parasta ennen meni jo.

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja. Tytti Tuppurainen

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja.

Kolumni

lastensuojelu
lastensuojelu

SAK:n perhevapaamallille kannatusta – naisjärjestöt vaativat uudistusta

Suurin osa puolueiden naisjärjestöistä vaatii vanhempainvapaajärjestelmän uudistamista. Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) sanoo, että keskustalla on valmius lähteä valmistelemaan perhevapaajärjestelmän reformia. Kotihoidontukea ei hänen mukaansa olla kuitenkaan vaalikauden aikana muuttamassa.

Rehula sanoo, että perhevapaajärjestelmää pitää katsoa yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.
SAK:n ehdottama perhevapaajärjestelmä on saanut tuulta purjeisiinsa, kun puolueet ovat alkaneet lämmetä ajatukselle järjestelmän muuttamisesta. Rehula kiittelee SAK:ta konkreettisesta mallista.

Kokoomusnaisten puheenjohtaja Sofia Vikman sanoo, että malli on kehityskelpoinen ja siinä on paljon hyvää. Demarinaisten puheenjohtaja Tytti Tuppurainen suhtautuu malliin varovaisesti.

– Se on hyvin joustava ja se ottaa huomioon myös sateenkaariperheet, Tuppurainen sanoo.

Vihreät, vasemmistoliitto ja RKP ovat puhuneet 6+6+6-mallin puolesta. Hieman yllättäen myös perussuomalaisten naisten puheenjohtaja Marja-Leena Leppänen tukee mallia.

Malli tarkoittaa, että vanhempainvapaa olisi kokonaisuudessaan 18 kuukautta. Siitä äiti pitäisi kuusi ja isä kuusi kuukautta. Perhe päättäisi itse, kumpi vanhemmista käyttää viimeisen pätkän. Yksinhuoltaja saisi koko vapaan ja samaa sukupuolta olevien vanhempien tapauksessa vapaa jaettaisiin samalla tavoin kummallekin vanhemmalle.

– Naiset ovat työelämässä hylkiöitä. Kun Suomi viettää 100-vuotisjuhlavuottaan, ja sen kunniaksi halutaan parantaa tasa-arvoa, tämä voisi olla sellainen asia, Leppänen sanoo.

Vihreiden Naisten puheenjohtaja Katja Mannerström ja RKP:n naisjärjestön puheenjohtaja Anna Junger-Nordgren poistaisivat kotihoidontuen kokonaan.

Mannerströmin mukaan kotihoidontuki pitää yllä sukupuolittuneita rakenteita, sillä yli 90 prosenttia kotihoidontuen saajista on naisia. Kokoomusnaisten Vikman pidentäisi vanhempainvapaata ja lyhentäisi hoitovapaata.

Tuppurainen haluaa uudistaa järjestelmää kokonaisuutena, ja hänen mukaansa hoitovapaan lyhentämistä pitäisi harkita.

Hellevi Raita, Viivi Salminen

 

lastensuojelu lastensuojelu

Kolumni

Finanssialalta kerrankin tukea työmarkkinajärjestöille: Ei henkivakuutuksia verolle

Kuolemantapauksista maksettavien vakuutuskorvausten verotusta ei ole Finanssialan Keskusliiton (FK) mielestä viisasta eikä perusteltua kiristää. Valtiovarainministeriön esitysluonnoksessa perintö- ja lahjaverolain muutokseksi esitetään, että nykyisin verovapaa henkivakuutuksen perusteella saatu alle 35 000 euron suuruinen korvaus lähiomaisille pantaisiin verolle.

Kiristys koskisi monia muitakin vakuutusmuotoja, joista maksetaan kuolemantapauksissa kertakorvauksia. Eritoten työmarkkinajärjestöt ovat vastustaneet työehtosopimuksilla sovittujen ryhmähenkivakuutusten korvausten verottamista, koska korvaukset ovat perin pieniä, mutta tulevat tarpeeseen perheen työssäkäyvän huoltajan kuollessa. Sama koskee myös leskeksi jääviä.

-Vapaaehtoisen sosiaaliturvan täydentämiselle on Suomessa näinä aikoina vahva tarve. Yhteiskunnan pitää siihen kannustaa eikä lyödä sitä verokepillä. Toivottavasti maan hallitus säilyttää henkivakuutusten verohuojennuksen, koska kuolemantapauksiin liittyvä taloudellisen turvan vaje on Suomessa erittäin merkittävä.  Veronkiristyksen sijaan hallituksen pitäisi pikemminkin keventää vapaaehtoiseen varautumiseen liittyvää verorasitusta, mikä kannustaisi varautumaan erilaisiin ikäviin tilanteisiin elämässä, johtaja Lea Mäntyniemi FK:sta sanoo.

Henkivakuutusjärjestelmä on luotu tuomaan turvaa tilanteeseen, jossa perheen elättäjä menehtyy ja taloudelliset vastuut jäävät lesken ja lasten kannettaviksi. -Heitä ei pidä ajaa kohtuuttomiin ratkaisuihin, kuten oman kodin pakkomyyntiin verojen maksamisen vuoksi, Mäntyniemi toteaa.

Suomalaiset ovat Mäntyniemen mukaan lähtökohtaisesti huonosti vakuutettuja perheenhuoltajan kuolemantapauksen varalta. Vain reilu kolmannes kansalaisista on ottanut henkivakuutuksen turvaamaan sitä nettotulojen menetystä, minkä eteen perhe joutuu perheenelättäjän kuollessa.

-Julkinen sosiaaliturva ei edes sisällä kertakorvaustyyppistä kuolemanvaraturvaa, vaikka sellaisen tarve äkillisessä ja yllättävässä tilanteessa on monesti suuri. Erityisen haavoittuvia ovat perheet, joilla on lapsia ja lainaa, Mäntyniemi sanoo.

Taloudellisesti järkevän käyttäytymisen myötä yhteiskunta voi säästyä merkittäviltäkin kustannuksilta, jos taloudelliseen ahdinkoon joutunut perhe on itse varautunut mahdollisiin kriisitilanteisiin. – Nykyinen kuolemantapauksesta maksettavan korvauksen verovapaa osa, 35 000 euroa, ei ole mitenkään riittävä saati korkea, jos sitä vertaa vaikkapa keskimääräisiin asuntolainamääriin (100 000 – 160 000 € lapsiperheissä).

VM:n ehdottama veronkiristys koskisi riskihenkivakuutuksen ohella useita muitakin vakuutuksia ja sitä kautta suurta vakuutettujen joukkoa. Kuolemantapauskorvauksia maksetaan myös työntekijäin ryhmähenkivakuutuksesta, matkustajavakuutuksista, ryhmähenkivakuutuksista sekä vapaaehtoisista tapaturmavakuutuksista.

Kolumni

NETTIIN_Ilelle_Orpo1
NETTIIN_Ilelle_Orpo1

Sadan miljoonan euron lisäverokevennys on laukeamassa – Orpo: “Tämä on hyvä asia”

– Toivon, että se 90 prosenttia saataisiin kattavuudeltaan täyteen, valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi tiistaina Turussa, missä kokoomuksen eduskuntaryhmä aloitti kaksipäiväisen kesäkokouksensa.

– Sehän tarkoittaisi sitä, että silloin laukeaisi vielä sadan miljoonan euron lisäverokevennys. Se on tietysti hyvä asia, sillä aina kun voidaan työn verotusta keventää, niin se on hyvä.

Orpo painotti, että myös sillä on iso arvonsa, että kiky-sopimus on mahdollisimman kattava.

Tänään kilpailukykysopimuksen neuvotteluissa liikahtikin jälleen yksi pala valtiovarainministerin toivomaan suuntaan. Finanssialalla saatiin valmiiksi neuvottelutulos, joka koskee 28 000 työntekijää. Asia pitää vielä sinetöidä osapuolten hallinnoissa.

EK:n tutkimuspäällikkö Jari Haapasalmi on arvioinut STT:lle, että jos rahoitusala, apteekkiala sekä ICT-ala saadaan mukaan kilpailukykysopimukseen, tavoiteltu 90 prosentin kattavuus alkaa olla maalissa.

Hallitus on luvannut pienentää veroja lisää sadalla miljoonalla eurolla, jos sopimuksen kattavuudessa päästään 90 prosenttiin. Sopimuksen piirissä on jo yli 85 prosenttia palkansaajista.

Myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on sanonut uskovansa, että 90 prosentin kattavuuteen voidaan päästä.

Kikyn toteutuessa palkat eivät nouse ensi vuonna, sosiaaliturvamaksuja siirretään työnantajilta palkansaajille ja työaikaa pidennetään 24 tunnilla. Julkisen sektorin lomarahoja leikataan 30 prosentilla vuosina 2017–2019.

Tiedän, että on kilpailukykysopimus ja siihen liittyviä neuvotteluja, ja sitä täytyy arvostaa ja kunnioittaa.

Korkean työttömyyden murtamiseksi ja työttömien auttamiseksi Orpo peräänkuulutti sellaista henkeä, että ennakkoluulottomasti katsottaisiin, mitä me voimme tehdä.

– Tiedän, että on kilpailukykysopimus ja siihen liittyviä neuvotteluja, ja sitä täytyy arvostaa ja kunnioittaa. Sen täytyy edetä fiksusti.

Paikallisesta sopimisesta kysyttäessä Orpo sanoi kunnioittavansa sitä, mitä kilpailukykysopimuksessa on sovittu.

– Mutta myös hallitusohjelmassa lukee, että paikallista sopimista edistetään.

– Nyt täytyy katsoa, miten liittokierroksella edetään ja jossain vaiheessa hallituksen pitää käydä läpi se, mitä tästä hallitusohjelmatavoitteesta on saavutettu ja mitä on vielä tällä hallituskaudella tehtävissä, hän linjasi.

Kiky-sopimuksen myötä asia ei ole aktiivisesti pöydällä.

Hallituskautta on kaksi ja puoli vuotta jäljellä, Orpo muistutti.

NETTIIN_Ilelle_Orpo1 NETTIIN_Ilelle_Orpo1
AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

Finanssialalla saatiin kiky-sopu

Finanssialalla on saatu kilpailukykysopimuksen neuvottelutulos. Sopu koskee yhteensä noin 28 000 työntekijää. Asia täytyy hyväksyä vielä osapuolten hallinnoissa. Ammattiliitto Prosta arvioidaan, että viimeinenkin hallinto olisi käsitellyt tuloksen maanantaina.

EK:n tutkimuspäällikkö Jari Haapasalmi on arvioinut STT:lle, että jos pankkiala, apteekkiala sekä ICT-ala saadaan mukaan kilpailukykysopimukseen, 90 prosentin kattavuus alkaa olla selvä.
ICT alalla neuvottelut jatkuvat edelleen. Apteekkialalla sopu saavutettiin tiistaina, mutta myös sen ratkaisu odottaa vielä hallintojen sinettiä.

Kolumni

“Niinistön EU-puheessa oli soinimainen sävy” – Jaakonsaari ei kaipaa maassa makaavalle lisää potkuja

– Presidentti Sauli Niinistön suurlähettiläspäivien Euroopan unionia ruotivassa puheessa oli soinimainen sävy ikään kuin EU itse olisi enemmän ongelma kuin ratkaisu EU:n naapurustossa ja omissa jäsenvaltioissa syntyneisiin vaikeuksiin. Puhe antoi myös vaikutelman, että Suomi olisi jokin EU:sta irrallaan oleva asia – “ne siellä EU:ssa hidastelevat”, kun Suomen asenteen pitäisi olla – ”mitä me teemme EU:ssa”.

Näin europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) kommentoi presidentti Niinistön suurlähettiläspäivillä Helsingissä pitämää puhetta.

– Ei ole ollenkaan kummallista, että EU:n sisäiset kriisit ja lähialueen myllerrys ovat saaneet monet tahot pohtimaan EU:n tulevaisuuden suuntaa ja sen kestävyyttä. Niin pitää tehdäkin. Kriittisyys on hyve, mutta niin Suomessa kuin Suomen ulkopuolella odotetaan enemmän unionia rakentavia puheenvuoroja kuin maassa makaavalle lisää potkuja.

Kuitenkin jos EU-yhteistyötä vertaa vaikkapa pääkaupunkiseudun yhteistyöhön, on EU:n 28 jäsenmaan yhteistyö suorastaan dynaamista.

Jaakonsaari myöntää, että EU on hidas eikä ennakoi päällekäyviä kriisejä. Jäsenmaiden intressien yhteensovittaminen on sekin hidasta.

– Eurooppalainen näkökulma on yhä enemmän vaikeuksissa nousevan nationalismin ja populismin puristuksessa. Kuitenkin jos EU-yhteistyötä vertaa vaikkapa pääkaupunkiseudun yhteistyöhön, on EU:n 28 jäsenmaan yhteistyö suorastaan dynaamista, hän vertaa.

– On myös totta, mitä presidentti sanoi, että palaamalla perusasioihin synnyttää uutta uskottavuutta.  Parantamalla Euroopan kilpailukykyä ja sitä kautta synnyttämällä hyviä työpaikkoja uskottavuus nousee. Euroskeptisyys myös vähenee, jos uskomme oikeasti Euroopan sosiaalisen maaliin puuttumalla esimerkiksi työvoiman polkumyyntiin.

Myös turvallisuutta lisäävät toimet ovat Jaakonsaaren mielestä avainkysymyksiä.

– Valitettavasti monet juuri turvallisuuteen liittyvä hankkeet, kuten tiedusteluyhteistyön kehittäminen, törmäävät jäsenmaiden “suvereniteettia” koskeviin esteisiin, hän päättää kannanottonsa.