Kolme oppositiopuoluetta perussuomalaisten johdolla on tehnyt elpymisrahastosta välikysymyksen, josta eduskunta paraikaa iltapäivällä keskustelee.

Tuppurainen painotti, että asiasta on voitava käydä poliittista keskustelua sen kaikkine ulottuvuuksineen.

– Tämä on paitsi talouspoliittinen kysymys, elvytyskysymys, tässä on kysymys koronanhoidosta, Suomen EU-jäsenyydestä ja turvallisuuspolitiikasta, hän linjasi.

Kokoomukselta Tuppurainen kysyi, minkälaisessa ajassa tai poliittisessa tilanteessa he puheenvuoroaan laativat. Vaikka kokoomus ei ole mukana välikysymyksessä, sekin esittää epäluottamusta hallitukselle.

– Te puhuitte sinänsä aivan oikein talouspolitiikan vastuullisuudesta ja ehdollisuudesta ja mainitsitte moraalikadon, mutta se ei sovellu tähän hetkeen missä nyt olemme. Politiikkaa tehdään ajassa. Te puhutte tilanteesta, joka soveltuu paremmin eurokriisiin ja finanssikriisiin, mutta tällä yhteisellä ratkaisulla, johon Suomikin on sitoutunut, me hoidamme koronapandemian jälkeistä tilannetta, Tuppurainen sanoi kokoomukselle.

Hän siis antoi ymmärtää, että kokoomus tarjoaa koronapandemian hoidossa nyt samoja lääkkeitä kuin finanssikriisin hoidossa ja samat lääkkeet eivät toimi.

– Jos katsotaan, mitä eurokriisin jälkeen tehtiin, niin kieltämättä silloin, moittimatta liikaa niitä ratkaisuja, kuitenkin noudatettiin varsin tiukkaa finanssipolitiikkaa. Sen nähtiin pitkittäneen toipumista tuosta kriisistä. Nyt tässä tilanteessa tarkoituksenamme on elvyttää ja rakentaa uutta kasvua.

Tuppurainen muistutti, että keskuspankkipolitiikan elvyttävät mahdollisuudet on jo varsin pitkälle käytetty.

– Nyt taloustieteilijät ovat suositelleet meille yhteistä finanssipoliittista elvytystä ja siihen tämä paketti nyt tähtää sen sijaan, että kukin maa elvyttäisi yksin, jolloin varsinkin Suomen kaltainen avotalous menettäisi hyötyjä. Kysyntävaikutus valuisi väistämättä tuontina muualle.

— Emme saavuttaisi tavoittelemiamme hyötyjä yksin elvyttämällä. Nyt teemme kuten taloustieteilijät ovat suositelleet. Elvytämme yhdessä, yhteensovitetusti ja yhtäaikaisesti. Teemme tämän yhteisen kasvusysäyksen Euroopan unionin talousalueelle, jotta me nousemme uuteen kasvuun, Tuppurainen jatkoi.

Tuppurainen viittasi valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) taannoisiin puheisiin siitä, että Euroopan ohella myös muut talousalueet elvyttävät.

– Katsokaa, mitä Yhdysvallat tekee. Joe Biden painaa kaasua. Jääkö Eurooppa vain katselemaan, mitä kilpailevat tekijät? Se ei ole hallituksen valinta, vaan me haluamme olla mukana rakentamassa Euroopan unionista maailman kilpailukykyisintä, sosiaalisesti eheintä hiilineutraalia taloutta.

Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon ryhmäpuheenvuoro herätti myös Tuppuraisessa kysymyksiä.

– Jäin ajattelemaan, että todellako te tunnette niin, että EU tapahtuu tuolla jossain ja Suomi seuraa sitä katseella sivusta. Nyt kun aivan oikein muistelen, niin te taidatte olla itsekin jäsenenä eduskunnan suuressa valiokunnassa, joka osallistuu Suomeen Eurooppa-politiikan muotoiluun ja jossa vaikutetaan siihen linjaan, jota Suomi Euroopan unionissa edustaa.

Tuppurainen muistutti Halla-aholle, että Suomella on EU:ssa ministerineuvostossa yksi ääni samoin kuin vaikkapa Saksalla ja Ranskalla.

– Ministerineuvoston näkemyksiin eduskunnan suuri valiokunta muodostaa Suomen kannan. Emme me seuraa jollakin lehtereillä, mitä unionissa tapahtuu, vaan me olemme mukana neuvottelemassa. Tätä pakettia neuvotellessamme otimme tarkkaan vaarin siitä ohjeesta, jonka eduskunnasta saimme, ja kaikissa keskeisissä kohdissa onnistuimme saamaan neuvottelutavoitteet sisään ratkaisuun.

Tuppuraisen mukaan Suomen vastuut on rajattu tarkkarajaisesti. Hän totesi välikysymyksessä mukana olevalle Liike nytin edustaja Harry Harkimolle, että Suomen vastuut ovat korkeintaankin vain siinä äärimmäisessä tilanteessa, että ”maailma palaa, vain meidän kaksinkertainen BKT-osuutemme, 2,8 miljardia euroa vuodessa”.

– Budjettisuvereniteettia ei ole menetetty vaan se on tarkkaan rajattu. Tämä summa on teoreettinen, vain siinä tilanteessa että kaikki jäsenmaat jättäisivät omat vastuunsa hoitamatta. Mutta siihenkin tilanteeseen olemme nyt varautuneet ja nämä vastuut on tarkkaan rajattu.

Tuppuraisen mukaan kaiken kaikkiaan on kyse siitä, miten Eurooppa yksituumaisesti ja yhdessä vastaa koronapandemiaan.

– Kuinka me elvytämme niin, että saamme siitä parhaan mahdollisen eurooppalaisen lisäarvon, joka on myös Suomen kansan etu. Se on se, että me teemme tämän yhdessä koordinoiden, yhtäaikaisesti ja tulevaan kasvuun panostaen, vihreään elvytykseen, vähähiilisyyteen, koulutukseen, tutkimukseen ja digitalisaatioon. Tämä on Suomen etu.