Suomen eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kertoo, että Britannian esitys on paraikaa tutkittavana EU:ssa.

– Minulla on tänä iltana puhelinkeskustelu Britannian brexit-ministeri Stephen Barclayn kanssa kello 19. Kuulen vähän tarkemmin heidän näkökulmiaan.

Tuppuraisen mukaan Britannian esitykselle on oltava avoin eikä sitä pidä tyrmätä suoralta kädeltä.

Johnsonin hallitus on kuitenkin ollut hyvin selkeä siinä, että he aikovat jättää EU:n tämän kuun lopussa.

– Olisi yhteinen etu, että se tapahtuisi sopimuksen kera. Kun tätä nykyistä sopimusta ei ole saatu vietyä lävitse, niin jos heidän esityksensä todella pystyy olemaan korvaava nykyisen erosopimuksen Pohjois-Irlannin rajaa koskevalle järjestelylle, sitä pitää olla valmis tutkimaan. Mutta analyysi on kesken, Tuppurainen muistuttaa.

Myös Euroopan komission tiedottaja on aiemmin kertonut, että analyysi on menossa ja Britannian esityksestä on paljon kysymyksiä.

EU-parlamentti on tyrmännyt tänään Britannian uuden brexit-ehdotuksen. Varsinainen kanta muodostetaan Euroopan komission brexit-neuvottelijan Michel Barnierin johdolla. (Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen…)

Stephen Barclay on Britannian brexit-ministeri.

Suomi on edistänyt puheenjohtajakauden keskeisenä tehävänään EU:ssa mekanismia, joka sitoisi EU-budjetista tulevat varat jäsenmaan oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.

Sittemmin on kerrottu, ettei yksikään jäsenmaa enää vastusta tätä uudistusta, mutta on kysytty, onko pöydällä oleva malli se jota on alkuperäisesti ajettu vai onko se jonkinlainen vesitetty malli. Kyse julkisessa väittelyssä on siitä, kuinka laajasti malli pystyy lopulta oikeusvaltioperiaatteeseen puuttumaan.

– Se etenee juuri niillä raiteilla, joilla komissio laittoi sen liikkeelle. EU-varat kytketään nyt oikeusvaltion kunnioittamiseen siten, että EU:n budjettia on tarkoitus suojella oikeusvaltiopuutteilta, eurooppaministeri Tytti Tuppurainen sanoo.

Tuppurainen näkee, että kyseessä on uusi ja entistä laajempi tapa suojata EU-varoja kuin pelkät nykyiset väärinkäytöksiä ja korruptiota koskevat rikkomusmenettelyt.

Tuppuraisen mukaan mikään yksittäinen väärinkäytös ei laukaise uutta instrumenttia vaan väärinkäytösten pitää kytkeytyä laajasti oikeusvaltioon.

Kyseessä ei kuitenkaan ole myöskään yleinen oikeusvaltioinstrumentti, koska se olisi silloin päällekkäinen niin kutsutun artikla 7:n menettelyn kanssa. Artikla 7:n mukainen menettely on EU:n yleinen oikeusvaltiorikkomusmenettely. Sitä on käytetty Puolan ja Unkarin kohdalla.

– Uusi menettely koskee nimenomaan EU:n budjettivarojen suojelua oikeusvaltiopuutteilta. Siinä mielessä tämä on aivan uusi ja ainutlaatuinen.

Suomi on vienyt asiaa eteenpäin voimakkaasti.

– Nyt vielä tiettyjä asioita tarkastetaan oikeusvarmuuden osalta niin, että lopputulos olisi varmasti tarkkarajainen. Nyt on syytä olla optimistinen, koska käymissäni kahdenvälisissä neuvotteluissa yksikään jäsenmaa ei asettunut kategorisesti vastustamaan uutta mallia. Siksi on syytä sanoa, että olemme edenneet ja pääministeri (Rinne) on todennut, että jäsenmaat voivat sitoutua tämäntyyppiseen uuteen menettelyyn.

Tuppuraisen mukaan uudella elementillä pystyttäisiin puuttumaan esimerkiksi jäsenmaiden ongelmiin oikeuslaitoksessa ja sananvapausasioihin.

– Kyllä, mikäli se vaarantaa EU:n budjetin, hän tarkentaa.

– Jos on yleisiä oikeusvaltiohuolia, sitä varten on olemassa artikla 7.

Tuppurainen kuitenkin toteaa, että artikla 7:llä on omat rajansa, koska sen sanktioiden laukeaminen edellyttäisi jäsenmaiden yksimielisyyttä.

Tuppuraisen mukaan o vaikea etukäteen sanoa, pystyttäisiinkö uudella keinolla puuttumaan esimerkiksi huoliin Unkarin sananvapaudesta.

Ministeri selventää vaikeasti hahmottuvaa asiaa niin, että uutta instrumenttia käytettäisiin ”ikään kuin varojen käytön yhteydessä”. Eli mikäli budjettivaroja käytettäessä havaitaan oikeusvaltiopuutteita voitaisiin käynnistään rahat jäädyttävä menettely.

Toisin sanoen etukäteen ei voisi sanoa, että Unkarin oikeusvaltiopuutteiden vuoksi rahat jätetään jakamatta.

– Näin ei voida tehdä, vaan budjetti laaditaan ihan normaalisti. Sitten varojen käytön yhteydessä koko ajan tutkitaan, miten oikeusvaltioperiaate toteutuu.

Unkarin kanssa on meneillään artikla 7 -menettely. Suomi on toiminut tässä aktiivisesti EU:n puheenjohtajamaana.

– Me otimme kuulemiset neuvoston asialistalle toisin kuin meitä edeltänyt Romania ja vielä sitä aikaisemmin Itävalta teki.

Puhetta yleisten asioiden neuvostossa, joka koostuu lähinnä eurooppaministereistä johtaa Tuppurainen.

Suomen kannalta kiinnostava kysymys on se, saadaanko EU:n pitkän aikavälin budjetti eli EU:n monivuotinen rahoituskehys ylipäänsä läpi tämän vuoden loppuun kestävällä puheenjohtajakaudellamme vai siirtyykö asia tulevalle puheenjohtajamaalle.

– Me teemme parhaamme sen eteen. Meillä ei ole mitään pakkomiellettä aikataulun kanssa.
Eurooppa-neuvosto eli EU-maiden valtioiden tai hallitusten päämiehet ohjeistivat kesällä, että asia on pyrittävä ratkaisemaan Suomen kaudella. Seuraava etappi asiassa on lokakuun päämieskokous.

Suomi valmistelee sinne puheenjohtajan paperin budjettikehyksen keskeisistä asioista, joihin lukeutuu myös oikeusvaltioinstrumentti.

– Kun saamme päämiesten ohjeistuksen huippukouksesta (17.–18.10.), siltä pohjalta viimeistelemme niin sanotun neuvottelulaatikon (negotiation box) lukujen kanssa ja se toimii tulevan budjettikokouksen päätelmän luonnoksena. Mutta me emme voi viedä sitä neuvottelulaatikkoa uudestaan päämiehille, vaan se on Eurooppa-neuvoston tehtävä. Tältä osin se ajankohta riippuu siitä, miten Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja toimii.

Kuinka todennäköisenä pidätte sitä, että monivuotinen rahoituskehys menisi Suomen kaudella läpi?

– Me teemme parhaamme sen eteen. Paljon riippuu siitä, miten lokakuun huippukokous menee. Tässä mielessä pääministeri Rinteen (sd.) rooli tulee olemaan aivan keskeinen, koska hän esittelee Suomen puheenjohtajapaperin neuvostossa.

Tuppuraisen mukaan sillä, millainen keskustelu huippukokouksessa syntyy, on iso merkitys. Se ratkaisee pitkälti, millainen paine neuvoston puheenjohtajalla on tuoda Suomen valmistelema neuvottelulaatikko päätettäväksi joko marraskuussa Donald Tuskin kaudella tai joulukuussa tulevan Eurooppa-neuvoston belgialaisen puheenjohtajan Charles Michelin kaudella.

EU:n kiertävä puheenjohtaja voi tehdä vai yhden ainoa kerran tämän niin kutsutun neuvottelulaatikon.

– Suomi aikoo nyt käyttää sen mahdollisuuden eli Suomi tekee nyt pohjaesityksen rahoitussopuyritykselle.

– Mutta se milloin sitä (sopua) lopulta päämieskokouksessa yritetään, riippuu Eurooppa-neuvoston puheenjohtajasta.