Vilhelm Junnila aloitti perussuomalaisten arvostelun puhumalla “500 miljardin lahjarahasta”.

– Suomi saisi miljarditolkulla vastuita muiden maiden veloista ja tuista. Tämän on loputtava, Suomen talous ei kestä, eikä kestä kansakaan. Suomen täytyy kieltäytyä tästä, edustaja julisti.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) huomautti Junnilalle, ettei hallitus ole komission pakettia ehtinyt vielä käsittelemään. Kantaa siihen ei siis ole muodostettu.

Jussi Halla-aho puolestaan huolehti siitä, että rahaa jaettaisiin maihin, joissa on matalampi veroaste kuin Suomessa.

Halla-aho kertoi kantanaan, että suomalaista vientiteollisuutta auttaisi paljon enemmän se, että kustannustasoa leikattaisiin alentamalla työn, energian ja liikkumisen verotusta. Hän halusi tietää, onko olemassa pistettä, jolloin Suomi toteaisi, että liittovaltioprojekti ja velkaunioni tulevat liian kalliiksi suomalaisille.

– Kaikki uudet ehdotukset pitää tarkastella erittäin tarkkaan paitsi perussopimusten myös Suomen perustuslain näkökulmasta. On aivan selvää, että tämä talo päättää budjetista Suomen osalta tulevaisuudessakin ja kaikki mihin Suomi on sitoutunut on mennyt tämän eduskunnan sitoumuksella, Kulmuni vastasi.

Ministerin mukaan Suomi on korostanut kunkin maan vastuuta omasta talouspolitiikastaan.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) korosti omassa vastauksessaan, että komission esitykseen pureudutaan tarkasti.

– Mikäli siitä löytyy Suomen mielestä korjattavaa, me lähdemme neuvotteluihin korjaamaan esitystä, muodostamme kannan, tuomme sen eduskuntaan ja yhdessä ajamme Suomen linjaa.

Tuppurainen huomautti, että tilanne ei ole normaali Euroopassa.

– Useat asiantuntijat varoittavat, että tämä maanosa ajautuu kaikkien aikojen syvimpään ja vakavimpaan lamaan, talouskriisin, joka syöksee yrityksiä konkurssiin ja ihmisiä työttömyyteen. Nyt on kysymys siitä, millä tavalla EU vastaa koronakriisiin ja sen aiheuttamaan vakavaan talousiskuun. Me tarvitsemme elvyttämistä, elvytyspakettia. Kysymyksessä ei ole minkäänlainen avoin seteli, lahjaraha vaan elvytyskokonaisuus, jonka käyttökohteet määritellään yhdessä.

Kokoomuksen Petteri Orpo sanoi, että elvytysrahan käytölle pitää neuvotella tiukat ja selkeät ehdot.

– Jokainen maa vastaa omista veloistaan. Raha pitää tiukasti sitoa jäsenmaiden talouksien uudistamiseen, jotta tukipaketteja ei tarvittaisi tulevaisuudessa. Lisäksi pitäisi tietää, kuka maksaa ja milloin maksaa. Mikä hallituksen ajatus on, lisätäänkö jäsenmaksuosuutta, kerätäänkö lisää EU-veroja vai otetaanko lisää lainaa, jota kukaan ei maksa?

Orpo sanoi olevansa huolestunut siitä, että Suomi on irtautumassa Hansa-ryhmästä.

– Suomi tekee jokaisen EU-jäsenvaltion kanssa yhteistyötä. Eri asioissa ne liittyvät erilaisiin jäsenmaiden kantoihin. Kyllä monilla Pohjois-Euroopan mailla on samanlaisia kantoja, Suomi on on tehnyt yhteistyötä ja tekee edelleenkin Hansa-ryhmän jäsenten kanssa, lähinaapureidensa kanssa, monissa muissa asioissa toisten maiden kanssa, Kulmuni vastasi.

Tuppurainen puolestaan korosti Orpolle, että Suomi ei ole suostumassa avoimeen valtakirjaan tulevissa ratkaisuissa.

– Rahoitukseen tulee ehdollisuutta ja se tulee sen vuoksi, että kaikki tuki, olipa se lainamuotoista tai avustusta, ohjataan monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmien kautta ja niillä määritellään, mihin nämä rahat käytetään.

Kristillisdemokraattien Sari Essayh tuomitsee komission esityksen erittäin suureksi askeleeksi kohti liittovaltiota.

– Kristillisdemokraatit eivät voi hyväksyä tällaista yhtesivastuullista velkaa eikä myöskään tulonsiirtounionia. EU:n perussopimuksissa on selkeästi määritelty, että unionia ei saa rahoittaa velaksi eikä toisten jäsenmaiden velkoja saa ottaa toisten jäsenmaiden kontolle.

Tuppurainen totesi Essayahille, että lainoppineita pitää kuulla huolella asiassa.

– En ole itse vielä valmis sanomaan siitä viimeistä sanaa, koska komissio on oman esityksensä antanut todeten sen olevan EU:n perussopimusten mukainen. Komissio ei siis ole lähtenyt itse rikkomaan omia perussopimuksiaan vaan kyllä perussopimuksista löytyy artikla, jossa todetaan, että EU:lla voi olla omia tuloja, muitakin kuin jäsenmaksuista koostuvia tuloja. Samoin komissio on rakentanut tälle oikeusperustan perustuen ns. solidaarisuusartiklalle, jossa vedotaan luonnonkatastrofin aiheuttamaan hätätilaan unionissa, jolloin EU voi jäsenmaitaan tukea. Luulen, että tässä kriisissä, pandemiassa on kyse luonnonkatastrofin kaltaisesta tilanteesta, jossa jäsenmailta myös kysytään solidaarisuutta toista kohtaan. Mutta sellaista tilannetta ei synny, että me ottaisimme toisten olemassaolevia velkoja yhteisvastuullisesti maksettavaksi. Se ei käy.