ehdokaspaneli

Tyydyttymättömät tarpeet johtavat tyypillisesti ”vimmaisiin” haluihin tai haluttomuuteen, sanoo seksitutkija

Kliininen seksologi, vaativan erityistason psykoterapeutti Heidi Valasti sanoo, että kosketuksen puute luo vääristyneen uskomuksen, ettei tarvitsisi kosketusta tai läheisyyttä.

”Suomalaisessa kulttuurissa lapsia kosketellaan hellyydellä, ilolla ja leikillä vain vähän. Yhteys omaan kehoon ja sen luovuuden ja nautinnon kapasiteettiin ei siis välttämättä pääse kehittymään. Näiden mekanismien kautta kehittyy useimmiten sanaton mutta vahvasti kehollinen häpeän kokemus.”

Valasti kirjoittaa Helsingin Sanomissa, että tyydyttymättömät tarpeet johtavat tyypillisesti ”vimmaisiin” haluihin tai lamaantumiseen eli haluttomuuteen.

”Kosketuksen puute luo vajetilan läheisyyden tunteen tyydytykselle mutta samalla myös vääristyneen uskomuksen, ettei tarvitsisi kosketusta tai läheisyyttä. Moni aikuinen elää tätä jo lapsuudessa opittua kaavaa: ”En halua.””

Valasti sanoo, että jos ihminen juuttuu tiedostamattomilla tavoilla menneisyydessä koettuihin häpeän ja pelon kokemuksiin, syntyy monta seksuaalista ongelmaa.

AVAINSANAT

Kirjeet eivät kulje enää tiistaisin – posti ei kuitenkaan vielä ota käyttöön kolmipäiväistä jakelua

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Posti on lopettanut kirjeiden jakelun tiistaisin. Maanantaina postitetut kirjeet jaetaan jatkossa pääsääntöisesti keskiviikkona.

Jatkossa tiistaisin ei jaeta myöskään aikakauslehtiä, mainoksia tai ilmaislehtiä, jos kaikki alkuviikon lähetykset on saatu jaettua jo maanantain aikana.

Tiistaisin jaetaan yhä osa sanomalehdistä, paketit, pikakirjeet ja laboratoriolähetykset. Sanomalehtien varhaisjakelussa ei tapahdu muutoksia. Kuitattavat kirjeet ja paketit ovat noudettavissa posteista.

Postin jakelupäiväuudistus tuli voimaan koko Suomessa 18. heinäkuuta.

Jakelupäivien määrä ei muutu, vaan postia jaetaan edelleen 5–7 päivänä viikossa. Uusi postilaki mahdollistaisi 3-päiväisen jakelun taajama-alueella. Postin mukaan tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan oteta vielä käyttöön.

AVAINSANAT

Lännen Media: Ruuhka purettu Maahanmuuttovirastossa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Maahanmuuttovirasto on saanut purettua poliisilta vuodenvaihteessa siirtyneiden hakemusten ruuhkan. Asiasta kertovan Lännen Median mukaan poliisilta siirtyi noin 9 000 keskeneräistä hakemusta, kun ulkomaalaislupa-asiat keskitettiin virastolle.

Poliisilta siirtyneet hakemukset koskivat pääasiassa oleskeluluvan jatkolupaa, pysyvää oleskelulupaa sekä EU-kansalaisten asioita.

Maahanmuuttovirasto sai Lännen Median mukaan hakijoilta paljon yhteydenottoja hakemusten käsittelyn venyessä.

Vuoden vaihteessa voimaan tulleella lainmuutoksella haetaan muun muassa yhdenvertaisuutta, sillä aiemmin hakemusten käsittelyajat vaihtelivat poliisipiireittäin reippaastikin. Muutokselta odotetaan myös kustannussäästöjä pitkällä aikavälillä.

Pelottelut vaikuttivat – SS: Thaipoimijoita Suomen metsissä vain noin 2 500

Thaimaalaisia luonnonmarjojen poimijoita on Suomen metsissä tänä kesänä vain noin 2 500, kertoo Savon Sanomat. Ulkoministeriön vastuuvirkamies Timo Täyrynen kertoo lehdelle, että kaikki viisumihakemukset on nyt käsitelty Bangkokin suurlähetystössä.

Edellisinä kausina viisumi on myönnetty 3 400–3 500 poimijalle.

Lehden mukaan suuri syy romahdukseen on Thaimaan ulkoministeriön kevättalvella antama tiedote, jossa varoitettiin muun muassa matalasta tulotasosta, huonoista työolosuhteista ja jopa Suomen kylmästä säästä. Tiedotteessa varoitettiin myös, että monet thaimaalaiset ovat joutuneet huijatuiksi.

Suomen olosuhteet ovat kiinnostaneet enemmän, sillä epäselvyyksiä on käsitelty käräjäoikeudessakin.

Ensimmäiset thaimaalaiset luonnonmarjojen poimijat tulivat Suomeen vuonna 2005.

Uutissuomalainen: STM:n tavoite toteutuu harvoin – vain harva pääsee päivystyksessä lääkärille alle tunnissa

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) päivystyksen laatusuosituksessa on kirjattu tavoitteeksi, että potilaista 80 prosentin pitäisi päästä lääkärille alle tunnissa ja loppujenkin alle kahdessa. Kuitenkin vain harvan sairaalan päivystyksessä pääsee lääkärin juttusille alle tunnissa, arvioi ylilääkäri Riitta Pöllänen Valvirasta Uutissuomalaiselle.

Uutissuomalaisen kyselyssä ilmeni, ettei millään yliopistosairaalalla ole kovin tarkkaa tietoa lääkärille pääsyyn kuluvasta ajasta. Kaksi sairaalaa kertoi summittaisen luvun. Myös Pöllänen toteaa, että sairaaloiden hyvin vaikea saada tietojärjestelmistään tällaista tilastotietoa.

– Pitäisin ongelmana, jos tätä ei ollenkaan seurata. Ideaali toiminnanohjausjärjestelmä pystyisi myös ennustamaan ruuhkia, yksi STM:n suosituksen laatijoista, päivystyksen ylilääkäri Susanna Wilen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymästä sanoo.

Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa (HYKS) potilaat pääsevät lääkärille keskimäärin tunnissa ja 10–20 minuutissa, Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS) tunnissa ja 40 minuutissa. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) lääkärin pakeille pääsyyn kuluvaa aikaa on alettu seurata muutama viikko sitten.

– Meidän on ollut hyvin hankala saada aikaleimoja irti tietojärjestelmistä, päivystysalueen ylilääkäri Tero Martikainen harmittelee.

Mitä pitempään potilaat makaavat päivystyspolilla, sitä enemmän se lisää sairastavuutta ja jopa kuolleisuutta.

Sairaaloissa seurataan tarkemmin kokonaishoitoaikoja. Tällä tarkoitetaan niin sanottua läpimenoaikaa, sillä jokainen sisällä oleva potilas kuormittaa henkilöstöä. STM:n laatusuosituksessa tavoitteeksi on asetettu alle neljä tuntia.

– Tiedetään, että mitä pitempään potilaat makaavat päivystyspolilla, sitä enemmän se lisää sairastavuutta ja jopa kuolleisuutta. Sitä paitsi kukapa haluaisi päivystyksessä odotella, Martikainen sanoo.

KYSissä kaikkien päivystyspotilaiden keskimääräinen läpimenoaika on noin neljä ja puoli tuntia. Tieto on noin puoli vuotta vanha.

Uutissuomalaisen kyselyn mukaan luku ei poikkea kovin merkittävästi muista yliopistosairaaloista. Kokonaishoitoaikojen vertailua vaikeuttaa kuitenkin se, että sairaaloiden antamat tiedot eivät ole yhteismitallisia, vaan osa käyttää keskiarvoja, osa mediaaneja.

Potilaiden määrään vaikuttavat jopa säät ja festarit.

Uutissuomalaisen uutisesta selviää lisäksi, että aulapotilaiden määrään vaikuttavat jopa säät ja festarit, kertoo päivystyksen vastuualueen johtaja Tuuli Löfgren TAYSista.

– Kävijämäärä saattaa vuorokaudessa heilahdella sadallakin.

Päivystyksessä pisimpää viipyvät puolestaan sänkypotilaat, jotka ovat siellä keskimäärin viidestä kuuteen tuntia. Aulapotilaiden keskimääräinen läpimenoaika on TYKSissä kaksi tuntia, HYKSissä Jorvin sairaalassa kolme. TAYSissa puolet aulapotilaista on hoidettu kahdessa tunnissa ja 75 prosenttia kolmessa. OYSissa ja KYSissä ei ole eritelty sänky- ja aulapotilaita.

Sairaimmat potilaat poistuvat päivystyksestä nopeimmin esimerkiksi tehohoitoon tai leikkaukseen. Muuten sängyssä odottavan päivystysaika on pidempi kuin aulassa istuvan.

 

Yle: Putinin vierailulla massiiviset järjestelyt – Suomeen tuotiin muun muassa omat elintarvikkeet

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / ILMAVOIMAT
Venäjän ilmavoimien IL-76 kuljetuskone.

Venäjän presidentin Vladimir Putinin tämän viikkoisen vierailun valmistelut ovat alkaneet toden teolla tänään maanantaina. Yleisradio uutisoi, että venäläinen Iljušin Il-76 kuljetuskone laskeutui aikaisemmin tänään Lappeenrannan lentokentälle.

Kone on uutisen mukaan osa Venäjän ilmavoimien lentoyksikköä, joka vastaa Venäjän pääministerin ja presidentin varusteiden kuljettamisesta valtiovierailuilla. Kuljetuskoneen mukana oli muun muassa kaksi kylmäkuorma-autollista elintarvikkeita. Koneessa tuotiin myös Putinin kuljettamiseen käytettäviä erikoisvalmisteisia ajoneuvoja.

Ylen uutisesta selviää lisäksi, että ajoneuvojen joukossa oli myös viestiajoneuvo, jolla varmistetaan yhteys Kremliin. Ajoneuvosta on yhteys muun muassa presidentinhallinnon käyttämään erikoiskoneeseen, joka seuraa usein presidentin tai pääministerin vierailua lentämällä lähialueella.

Lappeenrantaan saapui lennon mukana tavaroiden lisäksi myös noin kolmekymmentä presidentinhallinnon edustajaa. Kun lasketaan yhteen Lappeenrantaan jo viime viikolla saapuneet edustajat, Moskovasta on saapunut Suomeen jo lähes sata virkamiestä varmistamaan Putinin vierailun sujuvuus.

Putin vieraili Suomessa viimeksi viime vuoden heinäkuussa.

Putin tekee loppuviikosta Suomen juhlavuoden kunniaksi työvierailun Savonlinnaan. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ottaa Putinin vastaan Savonlinnan Punkaharjulla. Vierailun aikana Putinin on tarkoitus osallistua myös Savonlinnan oopperajuhlille

Putin vieraili Suomessa viimeksi viime vuoden heinäkuussa, jolloin presidentti Niinistö otti hänet vastaan Naantalin Kultarannassa. Sen jälkeen presidentit ovat tavanneet kahdesti Venäjällä, syyskuussa Njaganissa ja Arktisen neuvoston huippukokouksessa Arkangelissa maaliskuussa.