Politiikka

Uhkaako Euroopan unionia salakavala vaiva? – Jyrki Katainen: ”Kukaan ei varmasti halua tehdä sellaista poliittista päätöstä”

Lehtikuva / Roni Rekomaa
Lehtikuva / Roni Rekomaa
Lehtikuva / Roni Rekomaa

Välillä tuntuu, että Euroopan unionilla on ikuisuusongelma. Poliittinen ja taloudellinen unioni koostuu 28 jäsenmaasta, jotka kaikki ovat omia poliittisia toimijoitaan. Tämän lisäksi valtaa käyttää Euroopan komissio, jonka voisi karrikoidusti sanoa ajavan EU:n yhteistä etua. Kaiken päälle on vielä tietysti Euroopan parlamentti, joka koostuu puolestaan jäsenmaista vaaleilla valituista edustajista.

Kokonaisuus on ainutlaatuinen poliittinen ja taloudellinen liitto, jossa päätöksenteko on yksinkertaisesti sanottuna monimutkaista. Mutta toisaalta, esimerkiksi ilmastonmuutoksen kokoisia asioita ei pysty ratkaisemaan yksin.

Lakeja esittävän komission suunnalta kuuluu kuitenkin usein turhautuneita äänenpainoja. Asioita voitaisiin kehittää ja parantaa, mutta kun jäsenmaat eivät tahdo.

Minusta se on luonnon laki.

Suomen entinen pääministeri, nykyisin Euroopan komission varapuheenjohtajana, työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä vastaavana komissaarina toimiva Jyrki Katainen (kok. tai sen eurooppalainen vastine EPP) toteaa, että instituutioiden välillä on aina jännitteitä.

– Niin komission ja jäsenmaiden, komission ja parlamentin kuin jäsenmaiden ja parlamentinkin. Se on vähän sama, kuin Suomessa nähdään kuntasektorin syyttävän usein hallitusta, hän huomauttaa.

– Minusta se on luonnon laki. Ja en itse pidä sitä ongelmallisena.

Katainen kuitenkin tunnustaa päätöksenteon olevan välillä haastavaa, kun jokaisen jäsenmaan pääministerillä on kotimaassaan enemmän kuin täyspäivätyö jo ilman unioniakin.

– Mutta jotenkin se kannattaisi mieltää, että ei EU ole lisäksi, vaan osa työtä. Jos Eurooppaa halutaan kehittää, vaatii se hemmetin kovaa kansallista omistajuutta. Mutta tämä on normaalia politiikassa.

– Kysymys on siitä, että EU ei kehity, jos sitä ei halua kehittää.

Jäsenmaiden hallitusten, ministereiden ja pääministereiden olisi parempi olla sydänjuuriaan myöten kiinnostuneita Euroopan kehittämisestä.

Katainen täsmentää, ettei hän nyt tarkoita aina aika ajoin esiin nousevaa keskustelua siitä, pitäisikö EU:n yhteistyötä syventää aina Euroopan liittovaltioksi asti.

– Jos nyt ajatellaan, että EU voi lisätä vaikkapa kansalaisten turvallisuutta, niin se vaatii erittäin kovaa sitoutumista jäsenvaltioilta. Jäsenmaiden hallitusten, ministereiden ja pääministereiden olisi parempi olla sydänjuuriaan myöten kiinnostuneita Euroopan kehittämisestä.

– Muuten se kortti jää käyttämättä.

Hän huomauttaa myös, ettei EU-yhtenäisyyden ja kansallisvaltion etujen ajaminen ole aina välttämättä ristiriidassa.

– Jos katsoo Emmanuel Macronia, niin hänhän on vahva kansallisvaltion johtaja, mutta samaan aikaan EU:n yhteistyön syventämisen vahva puolustaja.

Eurooppaa uhkaa taustalla myös salakavalampi vaiva.

Samalla kun Euroopan unionin yhtenäisyyttä ja kehitystä nakertavat muun muassa paljon julkista kiinnostusta herättävät ongelmat Puolan ja Unkarin oikeusvaltiokehityksestä, Eurooppaa uhkaa taustalla myös salakavalampi vaiva. Euroopan tuottavuus on nimittäin jäämässä kansainvälisessä vertailussa pahasti jälkeen.

Esimerkiksi EU:n niin sanotut vanhat jäsenmaat sekä Pohjoismaat olivat saavuttaneet 1990-luvun taitteeseen tultaessa jo lähes 90 prosenttia Yhdysvaltojen tuottavuudesta, mutta sittemmin lukema on kääntynyt laskuun. Tällä hetkellä EU-alueen tuottavuus on alle 70 % Yhdysvaltain vastaavasta, ja samalla esimerkiksi Kiina hengittää jatkuvasti lähempänä niskassa.

Joissain puheenvuoroissa on jopa esitetty, että mikäli tuottavuutta ei EU:ssa saada kasvuun, jää ainoaksi vaihtoehdoksi tyytyä elintason laskemiseen.

– Luulen, että kukaan ei varmasti halua tehdä sellaista poliittista päätöstä, jolla hyväksyttäisiin elintason heikkeneminen, Katainen paaluttaa.

Jotta kasvu-uralle päästäisiin, pitää myös toimia.

Katainen on tuottavuuden suhteen positiivinen. Mutta, jotta kasvu-uralle päästäisiin, pitää myös toimia: sisämarkkinat on saatava toimimaan ja markkinoita on onnistuttava laajentamaan unionin ulkopuolelle.

Katainen korostaa myös koulutuksen merkitystä, missä unionilla ei kuitenkaan ole päätäntävaltaa. Tästä huolimatta komissiota vaivaa huoli: peruskoulutuksen laatua pitäisi parantaa tuottavuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Osaaminen näyttelee tulevaisuudessa keskeistä roolia myös tuottavuudessa.

– Tuottavuushan on sillä tavalla tärkeä asia, että se on lisäarvon tekijä, joka on olennaista hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamisen kannalta. Tämä on mielestäni ymmärretty hyvin Pohjoismaissa, Katainen kuvailee.

Sisämarkkinat ovat pitkään olleet EU:n ylpeyden aihe. Puhutaan rahan, ihmisten ja palveluiden sekä tavaroiden vapaasta liikkumisesta. Osaltaan tulokset ovatkin kaikkien nähtävissä, minkä esimerkiksi Euroopassa matkustaneet tietävät. Kataisen mukaansa sisämarkkinat toimivat unionin sisällä pääosin hyvin, mutta niillä on myös haasteensa.

– Summaisin sisämarkkinat siten, että markkinat toimivat hyvin monella alalla. Mutta joillekin, etenkin uusille aloille, markkinat pitää luoda. Lisäksi sekä jäsenmaiden että komission pitää estää markkinoilla esiintyvä vilunkipeli.

Trenditermit kiertotalous ja tekoäly nousevat esiin.

Uusien markkinoiden luomisesta Katainen nostaa esimerkiksi useasti viime aikoina poliittisten päättäjien huulilla liikkuneet käsitteet kiertotalous ja tekoäly. Myös Katainen viljelee termejä haastattelun aikana jatkuvasti. Hän korostaa, että niiden kautta myös tuottavuus tulee lisääntymään.

– Komissiossa näemme, että esimerkiksi kiertotalous ja sen edistäminen ovat hyvin pitkälti sisämarkkinoiden luomiseen tähtäävää politiikkaa. Konkreettisena esimerkkinä, komissio tekee tälläkin hetkellä töitä sen eteen, että saisimme luotua laatustandardit muoville, erityisesti pakkausmuoville.

Komissaarit ja komission varapuheenjohtajat Frans Timmermans ja Jyrki Katainen esittelivät muovistandardeihin liittyvää lainsäädäntöä toukokuussa Brysselissä.

Euroopassa onkin tällä hetkellä käytössä lukuisia erilaisia muovilaatuja vaikkapa juusto- ja kinkkupakkauksissa. Vaikkei laatueroissa välttämättä olekaan kyse muovin hyvyydestä tai huonoudesta, tekevät laatuerot muovin kierrättämisestä ja uusiokäytöstä kuitenkin vaikeaa.

– Samalla kun haluamme luoda muoville laatustandardin, luomme myös sisämarkkinat pakkausmuovijätteelle. Lopputuloksena saisimmekin korkeatasoista kierrätysmuovia, joka puolestaan vähentää lopulta raakaöljyn käyttöä muoviteollisuudessa.

Markkinoiden muuttumisen lisäksi Katainen huomauttaa, että jäsenmaissa pyritään myös kiertämään sääntöjä. Yleensä taustalla ovat kansalliset pyrkimykset. Kotimaisia tuotteita ja ennen kaikkea palveluita halutaan suosia.

– Jonkun korvaan tämä suosiminen voi kuulostaa ihan hyvältä, mutta talousmatemaattisesti laskettuna se johtaa huonompaan tuottavuuskehitykseen ja tämän kautta edelleen hyvinvointivaltion huonompaan rahoituskehitykseen.

Ongelmia etenkin palvelumarkkinoissa.

Sisämarkkinoilla ongelmia ovat muodostaneet etenkin palveluiden markkinat. Palvelumarkkinoiden toimimattomuus on entisestään korostunut, kun Euroopassa yhä useampi työpaikka on palvelusektorilla, eikä esimerkiksi perinteisen teollisuuden aloilla.

Nyt palveluidenkin saralla yritetään jälleen edetä. Kataisen kertoo, että palvelusisämarkkinoiden kehittämiseksi pyritään luomaan esimerkiksi pääomamarkkinaunionia.

– Yritämme luoda parempaa markkinaa sille, että pääomarahoitus vahvistuisi. On itseasiassa aika uskomatonta ajatella, että Euroopan yksi Akilleen kantapää kasvun tukemisessa on yhä se, että unionin pääomamarkkinat ovat hyvin alikehittyneet verrattuna Yhdysvaltoihin.

Kysymys ei kuitenkaan ole pelkästä nuijan kopautuksesta, vaan komissio on tehnyt asiasta jopa 70 kohdan toimintasuunnitelman. Näistä lainsäädäntöaloitteita on 13, joista kolme on nyt jo kokonaan hyväksytty. Ei ihme, että EU-laivan kääntäminen on usein hidasta. Asia on kuitenkin Kataisen mielestä tärkeä.

– Pääomamarkkinoiden puutteellisuus on yksi syy sille, miksi me kaikki täällä aina voivottelemme eurooppalaisten startup-yritysten karkaamista Yhdysvaltoihin. Ne lähtevät sinne, kun ne haluavat kasvaa. Yhdysvalloissa on paljon paremmin saatavilla pääomaa ja rahoitusta.

Katainen uskoo, että kaikilla sylintereillä käyviin sisämarkkinoihin voidaan päästä.

Mutta kuten niin usein, myös sisämarkkinoiden toimivuudessa on pitkälti kyse jäsenmaiden omista pyrkimyksistä Euroopan unionin yhteisiä pyrkimyksiä vastaan.

– Täysillä toimiviin sisämarkkinoihin ja markkinoiden puutteiden korjaamiseen tarvitsemme sellaisia jäsenmaita sekä hallituksia, mitkä aidosti haluavat edistää sisämarkkinaa.

Katainen kuitenkin uskoo, että kaikilla sylintereillä käyviin sisämarkkinoihin voidaan päästä Euroopan unionissa myös ilman liittovaltiokehitystäkin.

– Hallintomalli ei ole ensimmäinen este sisämarkkinoiden luomisessa. Sisämarkkinoihin liittyvät päätökset tehdään kuitenkin jo nyt määräenemmistöllä. Se ei ole se ongelma, Katainen muistuttaa.

Jäsenyyden tuomat hyödyt on muistettava.

Kaikki lähtee kuitenkin siitä, että EU-maiden on oltava kiinnostuneita yhteisten päätösten tekemisestä. Ja jotta kiinnostus syntyy, on jäsenyyden tuomat hyödyt muistettava. Tämä teesi toistuu haastattelun aikana useaan kertaa. Ja Kataisen luulisi asiasta ymmärtävän, onhan hän toiminut niin jäsenmaan, kuin nyt myös Euroopan komission huipulla.

Katainen arvioi, että EU:n yhteistyö tulee lähitulevaisuudessa tiivistymään entisestään monella politiikka-alalla, vaikkei erityistä päätöstä EU:n luonteen kehittämisestä tehtäisikään.

– EU tulee olemaan monessa suhteessa todella paljon tiiviimpi, kuin mitä se on tällä hetkellä. Kehitystä ajaa käytännönläheinen lähestymiskulma. Tällä hetkelläkin päättäjien pöydällä on monia esityksiä, jotka tulevat muuttamaan yhteisöä tiiviimmäksi. Esityksiä on monelta alalta, kiertotaloudesta, turvallisuudesta, keinoälystä ja niin edelleen.

– Mutta toinen näkökulma on eurooppalainen arvopohja, jonka keskeinen osa on oikeusvaltioperiaate. Ja sen rapautuminen minua huolestuttaa kaikista eniten, Katainen kuitenkin jatkaa viitaten Puolan ja Unkarin kaltaiseen kehitykseen.

Hän korostaa, ettei ole olemassa mitään luonnonlakia, minkä johdosta eurooppalaisia perusarvoja ja oikeuksia olisi heikennettävä.

– Ne ovat poliittisia päätöksiä. Näin ollen tilanteen korjaaminen on myös poliittinen päätös.

Ja jälleen päästään jäsenmaiden kiinnostukseen ja aktiivisuuteen.

– Toivon, että jäsenmaat ovat aktiivisia, jos kokevat perusarvoissa olevan ongelmia. On osoitettava, jos koetaan, että joku jäsenmaa ei toimi oikein.

Onko Katainen itse tulevaisuudessa mukana luomassa kiinnostusta?

Mutta onko Katainen itse tulevaisuudessa mukana luomassa kiinnostusta, lisäarvoa sekä poliittista ohjausta? Hänen nimensä on pyörinyt mukana viimeisen vuoden aikana EPP:n niin sanotussa kärkiehdokaskilpailussa. Kärkiehdokkuudella tarkoitetaan Eurooppa-puolueiden valitsemia puheenjohtajaehdokkaita Euroopan komission johtoon. Nykyisen puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin kausi on katkolla ensi keväänä.

Kataisen puolueen EPP:n on povattu nousevan seuraavissa vaaleissa Euroopan parlamentin suurimmaksi, jolloin puolueen kärkiehdokkaasta tulisi hyvin varmasti myös seuraava komission keulahahmo. Katainen ei ole kuitenkaan vielä kertonut julkisuudessa, aikooko hän asettua tavoittelemaan ehdokkuutta ja huippuvirkaa vai jättääkö hän unionin tehtävät kokonaan.

– Ei ole mitään uutta, eikä ole mitään tarkempaa aikataulutustakaan kaavailtu, Katainen toteaa.

– Ilmoitan sitten, kun asiat selkeytyvät.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat