Arvion lisäksi puolustushallinto laatii selvityksen Puolustusvoimien suorituskykyjen täydentämisestä. Selvityksessä tarkastellaan valtioneuvoston mukaan muun muassa jalkaväkimiinojen merkitystä puolustuksen tarpeiden ja nykypäivän uhkakuvien näkökulmasta.

Tämän jälkeen tehdään kokonaisarvio siitä, tulisiko Suomen muuttaa suhtautumistaan jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen. Valtioneuvoston mukaan valmistelussa huomioidaan muun muassa turvallisuusympäristön muutos, teknologioiden kehittyminen, Ukrainasta saadut opit sekä asevalvontasopimusten merkitys osana kansainvälistä sopimusjärjestelmää.

KESKUSTELU Ottawan sopimuksesta alkoi, kun Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola otti asian esille marraskuussa MTV:n uutisten haastattelussa. Jaakkola totesi Suomen turvallisuusympäristön muuttuneen sitten vuoden 2012, jolloin Suomi liittyi Ottawan sopimukseen, mutta hän ei suoraan ottanut kantaa sopimuksesta irtautumiseen.

Lisäksi kansalaisaloite Suomen irtaantumiseksi jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta etenee eduskunnan käsittelyyn. Aloitteelle kertyi vaadittavat 50  000 kannatusilmoitusta maanantaina.

Eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen sanoi kuitenkin Helsingin Sanomissa, ettei kansalaisaloitetta jalkaväkimiinojen käytön sallimiseksi voida käsitellä eduskunnassa, koska kansalaisaloitteella ei voida edistää kansainvälisten velvoitteiden hyväksymistä tai niiden irtisanomisen hyväksymistä. Näin todetaan kansalaisaloitetta koskevan perustuslain säännöksen esitöissä.

Puhemies Jussi Halla-aho (ps.) ei tästä huolimatta pitänyt Helsingin Sanomissa toimenpiteisiin kehottavan kansalaisaloitteen käsittelyä eduskunnassa mahdottomana.