Ulkoasiainvaliokunta otti kantaa hallituksen ulko-ja turvallisuuspoliittisen selontekoon: ”Suuri vaikeus on siinä, että selontekohan on jo nyt vanhentunut”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta sai tänään valmiiksi mietintönsä hallituksen kesällä valmistuneesta ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Matti Vanhanen (kesk.) totesi mietintöä laaditun kansainvälispoliittisesti levottomassa tilanteessa. Tämän vuoksi haettiin vahvasti yhteistä kantaa.

Tästä huolimatta vasemmistoliitto jätti mielipiteeseen vastalauseen, jossa se katsoo, että selonteossa olisi tuotava selvemmin esille Suomen asema sotilaallisesti liittoutumattomana maana.

Matti Vanhanen näki vasemmistoliiton vastalauseen kohdistuvan rajattuihin asiakohtiin. Kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas.) totesi hänkin mietinnön olevan selkeästi parempi kuin selonteko. Vastalauseesta huolimatta Arhinmäki kehui eri puolueiden näkemysten tulleen huomioiduiksi.

Hallituksen selonteon valmistumisen jälkeen on koettu Brexit ja USA:ssa Donald Trumpista on tullut presidentti. Vanhasen mukaan ulkoasiainvaliokunta reagoi ilmiöihin, muttei esitä näistä mitään lopullisia kantoja.

– Nostimme tiettyjä huolenaiheita esille.

Vanhanen muistutti, että Brexit haastaa EU:n yhtenäisyyden ja nostaa kysymyksen Ison-Britannian roolista Euroopan turvallisuusrakenteessa. Suomen tavoite on yhteistyön jatkaminen Ison-Britannian kanssa.

USA:n suhteen ei vielä tiedetä, millaista linjaa se tulee vetämään. Vanhanen totesi Suomen luovan tulevaan uuteen hallintoon toimivan yhteyden.

Vanhanen uskoo Donald Trumpin antavan yksiselitteisen sitoumuksen Natoon liittyvien velvoitteiden voimassaolemisesta myös Yhdysvalloissa, sillä asiassa ei voi jäädä harmaalle alueelle vaan se on joko–tai kysymys.

Mietintöluonnoksen mukaan yhteistyössä Naton kanssa Suomi ”ei etukäteen sulje pois mahdollisuutta” osallistua Suomen puolustuksen kehittämistä palveleviin Naton kumppanimaille avaamiin harjoituksiin, ”jotka eivät aiheuta kansainvälisen jännityksen kasvua”. Eduskunnan on saatava ”oikea-aikaisesti” riittävät tiedot seuraavan vuoden harjoitussuunnitelmista.

– Harjoitukset ovat Suomen omassa harkinnassa, Vanhanen sanoi.

”Muotoilu on vakiintunut.”

Hallituksen selonteon mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, paranta suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia sekä ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta.

– Selonteossa todetaan edelleen, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisenä tavoitteena on välttää joutumista sotilaalliseen konfliktiin. Valiokunta yhtyy tähän. On hyvä, että tällaisina aikoina isot perusasiat sanotaan selkeästi julkisuuteen, Matti Vanhanen sanoi.

Mietinnössä korostetaan myös EU:n yhtenäisyyden tarvetta ja oman puolustuksen kehittämistä.

Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.) totesi, ettei ulkoasiainvaliokunta tuo mitään uutta siihen, miten Suomen suhde Natoon määritellään. Kohta on täsmälleen hallitusohjelman mukainen. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ylläpitäen edelleen mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

– Muotoilu on vakiintunut, emmekä keskustelleet muista vaihtoehdoista, Matti Vanhanen sanoi.

– Suuri vaikeus on siinä, että selontekohan on jo nyt vanhentunut. Täytyy ottaa huomioon, mitä on tapahtunut selonteon jälkeen, mikä on tilanne USA:n presidentin vaalien jälkeen. Olemme tavallaan olleet tässä liikkuvassa junassa, Pertti Salolainen luonnehti.

– Ensi kevätkaudella edellytämme, että pääministeri antaa eduskunnalle tiedonannon, jossa hän tarkastelee jatkuvasti tapahtuvia muutoksia, jotka ovat potentiaalisesti suuria USA:n presidentinvaalien jälkeen ja ottaen huomioon, mitä Euroopassa tapahtuu, Salolainen jatkoi ja nosti esiin muun muassa Brexitin etenemisen ja Italian poliittisesti epävarman tilanteen.

”Kävi ilmi, että Venäjä-tutkimus on kaventunut.”

Salolainen toi esiin myös sen, että ulkoasiainvaliokunta korostaa syvenevän Venäjä-tutkimuksen merkitystä. Paikalla olleet valiokunnan jäsenet kiistivät tämän liittyvän hiljattain Suomessa kohua herättäneeseen Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-raportiin.

– Venäjä-tutkimus enemmän ehkä liittyy valiokunnan USA:n matkaan. Kävi ilmi, että Venäjä-tutkimus maailmalla on kaventunut. Emme me UPIsta keskustellleet täällä, Matti Vanhanen totesi.

Salolainen nosti esiin myös kehitysyhteistyön merkityksen. Hän muistutti, että Välimeren yli voi tulla jopa 100 miljoonaa pakolaista. Siksi kehitysyhteistyössä on keskityttävä Saharan eteläpuolisen Afrikan auttaseen.

SDP:n kansanedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen Erkki Tuomioja totesi valiokunnan päätyneen hyvin laajaan yhteisymmärrykseen.

– Se on minusta hyvin arvokasta ja tärkeätä. Sehän ei poista sitä, että varmaan itse kukin täällä olisi kirjoittanut niin mietinnön kuin alkuperäisen selonteonkin vähän toisenlaiseen sävyyn. Valiokunnan vastaus on perusteellisuudessaan ehkä vähän parempikin vielä kuin hallituksen selonteko ja antaa hyvän pohjan jatkaa laajalla yhteisymmärryksellä, Tuomioja sanoi.

Ahvenanmaa-kirjausta täsmennettiin.

RKP:n Stefan Wallin nosti omassa puheenvuorossaan esiin Ahvenanmaan aseman. Valiokunnan mietintöluonnoksen mukaan Ahvenanmalla on vakiintunut kansainvälisillä sopimuksilla vahvistettu kansainvälisoikeudellinen asema demilitarisoituna ja neutralisoituna alueena, jota ei muiden valtioiden toimesta ole kyseenalaistettu ja jonka turvaaminen on Suomen intressissä.

Ahvenanmaan asema ei poista Suomen velvollisuutta vastata Ahvenanmaan puolustuksesta, eikä estä Suomen sotilaallisen yhteistyön tiivistämistä Euroopan unionissa, kansainvälisissä järjestöissä ja pohjoismaisesti.

– Tämä kirjaa Suomen hyvin pitkäaikaisen linjan, Matti Vanhanen sanoi.

– Ehkä käytetyt puheenvuorot ovat antaneet aiheen tehdä tämä selväksi, Erkki Tuomioja kuittasi ja viittasi mitä ilmeisimmin puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) hiljattain Suomessa ja vähän Ruotsissakin käynnistämään ja käytyyn Ahvenanmaa-keskusteluun.

”Mahdollisemman realistinen ja objektiivinen.”

Matti Vanhasen mukaan ulkoasiainvaliokunnan Venäjä-arvioi ei poikkea olennaisesti hallituksen arvioista tai viimeisen vuoden kahden aikana julkisuudessa esitetyistä arvioista.

– Venäjän erityisesti Ukrainassa harjoittama politiikka on selkeästi Etyjin periaatteiden vastainen. Se aiheuttaa huolta siitä, mihin Venäjä oikein suuntautuu ja mitä se tavoittelee. Venäjän käyttäytymiseen liittyy arvaamaton piirre ja se on osaltaan ollut lisäämässä jännitystä myös Euroopassa.

Valiokunnan mietintöluonnoksesta on kuitenkin havaittavissa selkeää kantojen pyöristymistä selontekoon verrattuna:

”Venäjän ja lännen suhteiden kiristyminen on kuitenkin pitempiaikainen kehityskulku, jossa Venäjän ja lännen suhteet ovat huonontuneet ja epäluottamuksen leimaamat ja sotilaalliset jännitteet ovat kasvaneet. Valiokunta yhtyy tältä osin parlamentaarisen seurantaryhmän arvioon, jonka mukaan toimista ja vastatoimista on syntynyt itseään ruokkiva negatiivinen kieerre, jonka vaikutukset tuntuvat myös Itämeren alueella”, valiokunta toteaa.

– On yritetty mahdollisemman realistiseen ja objektiiviseen arvioon, mitä lähiympäristössä tapahtuu, Vanhanen sanoi.

Hallituksen selonteon julkaisemisen jälleen kesällä Tuomioja oli vaatinut, että Suomi arvioisi niin maailmanlaajuisen kuin lähiympäristönsä turvallisuuspoliittisen tilanteen kehitystä ”avoimesti, realistisesti, kattavasti ja ilman ideologisia silmälaseja”. Tällaista arviointia piti Tuomiojan mukaan soveltaa paitsi Venäjän myös muiden toimijoiden käyttäytymiseen.

Eduskunnan puhemiesneuvosto asetti marraskuussa 2015 ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sekä puolustuspoliittisen selonteon valmistelua seuraavan parlamentaarisen seurantaryhmän.

Se on pitänyt selonteon valmisteluun liittyen 17 kokousta. Ulkoasiainvaliokuntaa esittää kannanottoehdotuksessaan eduskunnan edellyttävän, että kaikki eduskuntapuolueet kattava seuranta järjestetään myös tulevien turvallisuutta koskevien selontekojen vamistelussa.

Yle-muistio vuodelta 2011 kertoo syvistä erimielisyyksistä — Timo Harakka: Moni on kysynyt, miksi lähdin 2014 — Jääskeläinen: ”Ylessä nyt vakava ilmapiiriongelma”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Timo Harakka.

Ylellä pitkään toimittajana työskennelleen Timo Harakan muistio kesältä 2011 avaa jälleen uuden näkökulman Ylen journalistiseen kulttuuriin ja toimittajien ja toimituksen johdon ja ennen kaikkea päätoimittaja Atte Jääskeläisen väliseen suhteeseen.

Suureen toimituskokoukseen valmisteltiin muistio ajankohtaistoimituksen kokemista epäkohdista, joihin Atte Jääskeläinen joutui vastaamaan kohta kohdalta.

Muistio on ollut esille aiemminkin, vuonna 2011 Jääskeläinen kommentoi sen sisältämiä tietoja yksityiskohtaisesti Voima-lehdessä. Uutta tietoa muistion osalta on se, että muistion on laatinut Timo Harakka.

Viime ja tällä viikolla ryöpsähtänyt keskustelu Jääskeläisen toimista Ylen johdossa myös nostaa tapahtumat viiden vuoden takaa uuteen valoon. Harakka kommentoi muistiota Demokraatille perjantaina uudempien tapahtumien valossa.

— Moni on kysynyt, miksi erosin Yleisradiosta loppuvuonna 2014 lähes 17 vuoden uran jälkeen. Kuten Pekka Ervasti, olen erosopimuksessa sitoutunut olemaan kertomatta irtisanoutumiseen liittyvistä syistä. Sen voin kuitenkin sanoa, että oma uskoni Ylen journalismiin, josta olin hyvin ylpeä, alkoi horjua kesällä 2011.

Ylellä pyöri samaan aikaan 10 kirjaa rahasta -sarja, joka palkittiin Kultaisella Venlalla. Se ei Harakkaa paljon lohduttanut.

— Lähtölaskenta alkoi, Harakka sanoo.

Koska työhömme on puututtu poikkeuksellisen tiheään ja vieläpä vaalien alla, on syntynyt kuva, että suuria poliittisia puolueita, varsinkaan keskustaa, ei sovi käsitellä tavalla, josta ne itse saattavat ärsyyntyä.

Demokraatti nostaa nyt esiin otteita, joita nykyinen SDP:n kansanedustaja Harakka kirjasi 15.6.2011 päivättyyn muistioonsa isoa toimituskokousta varten Ylellä vuonna 2011. Jo tuolloin toimittajien parissa oli Harakan mukaan kovaa kritiikkiä Atte Jääskeläistä kohtaan.

Muistioon kirjatut kohdat liittyvät etenkin Jääskeläisen tapaan käsitellä keskustaa koskenutta uutisointia.

Ylen keskusta-uutisointi on jälleen noussut tikun nokkaan pääministeri Juha Sipilän (kesk.) Terrafame-uutisoinnissa.

Seuraavassa Demokraatti nostaa esiin lainauksia Timo Harakan muistiosta. Muistio on tehty hänen omissa nimissään ja siihen on siis kirjattu hänen henkilökohtaiset näkemyksensä asioiden kulusta, vaikka hän käyttääkin siinä me-muotoa viitaten laajemmin toimittajayhteisöön.

Harakan muistio on otsikoitu: ”Luotettavaa journalismia – kenen silmissä?” Alaotsikkona on ”Puuttuminen riippumattomaan ajankohtaisjournalismiin lopetettava”.

– Päätoimittaja Atte Jääskeläinen on viime kuukausina puuttunut Ylen Ajankohtaistoimituksen juttuihin tavalla, joka on toisaalta aiheuttanut pelkoa journalismimme riippumattomuuden puolesta ja toisaalta viestinyt epäluottamusta toimittajien ammattitaitoa ja etiikkaa kohtaan, Harakka aloittaa muistionsa johdannossa.

– Koska työhömme on puututtu poikkeuksellisen tiheään ja vieläpä vaalien alla, on syntynyt kuva, että suuria poliittisia puolueita, varsinkaan Suomen Keskustaa, ei sovi käsitellä tavalla, josta ne itse saattavat ärsyyntyä. Tätä kuvaa vahvistavat päätoimittaja Jääskeläisen toteamukset, joiden mukaan Yleisradion rahoitusratkaisu liittyy Ylen journalismin ”luotettavuuteen” (viimeksi HS 27.5.). Nämä viestit ovat ristiriidassa journalistisen riippumattomuuden periaatteittemme kanssa. Toisekseen ne voivat johtaa itsesensuuriin, kun toimittaja haluaa välttää johdolle epämieluisia aiheita, Harakka kirjoittaa.

Tämän jälkeen seuraa Harakan argumentointia tukevia esimerkkejä. Yksi tapauksista liittyy pääministeri Mari Kiviniemeen ja Nuorisosäätiö-uutisointiin. Yle teki asiassa oikaisun.

– Tämä ei kuitenkaan vielä riittänyt. Pidettyään sekä Tampereella että Helsingissä toimituksille jyrkät puhuttelut päätoimittaja Jääskeläinen pyysi virhettä anteeksi julkisesti ja näyttävästi, Harakka kirjoittaa.

– Oliko vaihetta anteeksipyyntöön vielä kiistämisten ja oikaisujen jälkeen? Olisiko siihen ryhdytty, jos kyseessä olisi ollut vähäisempi taho kuin johtava poliitikko? Olisiko toimittu näin myös muulloin kuin vaalien alla? hän jatkaa ja katsoo, että anteeksipyyntö lähetti viestin alttiudesta poliittiselle painostukselle.

– Päätoimittajan voimakas reaktio sattumanvaraiseen virheeseen antoi merkin siitä, että toimittajien on syytä ennakoida poliittisten päättäjien kielteiset reaktiot ja välttää niitä. Toimittajan tulee ajatella Yleisradio Oy:n etua, ennen kaikkea yhtiön rahoitusta. Tämä johtaa helposti itsesensuuriin, kun suunnitellaan poliittisia aiheita.

– Toimituksen johdon paniikkimielialasta kertoo myös se, että torstaina 26.1. hyllytettiin A-Talk-ohjelman puffi, joka oli jo ehtinyt pyöriä televisiossa. Yksikään keskustapoliitikko ei ollut suostunut Nuorisosäätiö-aiheiseen keskusteluun, mutta kohun keskushenkilö oli silti antanut haastattelun. Puffi kuului näin: ”Vaalirahakohu paisuu. Keskusta vaikenee, mutta Antti Kaikkonen puhuu. Katso A-Talk.” Tämä oli siis liikaa.

Toisena esimerkkikokonaisuutena Timo Harakan muistiossa nousee esiin kevään 2011 merkittävä teatteritapaus Eduskunta Helsingin Ryhmäteatterissa. Poliittisena näytelmänä Eduskunta ottaa kantaa myös vuoden 2009 lautakasajupakkaan eli Silminnäkijä-ohjelmaan, jossa väitettiin silloisen pääministerin Matti Vanhasen saaneen Nuorisosäätiön ansiosta rakennustarvikkeita ilmaiseksi. Vanhanen kiisti väitteet, joita ei voitu julkisesti vahvistaa.

Harakka kirjoittaa muistiossaan siitä, mitä hänen mukaansa tapahtui, kun A-Studio 2.3. käsitteli näytelmää.

– Toimituspäällikkö Matti Virtanen hyväksyi 2.3. A-Studioon tehdyn jutun käsikirjoituksen, mutta päätoimittaja Jääskeläinen tulkitsi, että nimenomaan Yle ottaa kantaa itse lautakasa-asiaan. Hän vaati muutoksia juontoihin, joita toimittajat itse pitivät neutraaleina. Virtanen muokkasi juontoja Jääskeläisen toiveiden mukaisesti, niin että mm. korostetaan: ”Teatterissa eivät kuitenkaan päde journalismin eettiset ohjeet, joten julkisuuteen voidaan päästää myös varmistamattomia väitteitä.”, Timo Harakka kirjoittaa.

Tämäkään ei Harakan mukaan riittänyt, vaan näytelmäkatkelmasta piti myös poistaa yksi Vanhaseen ja lautakasaan liittynyt fiktiivisen henkilön repliikki, joka kuului seuraavasti: ”no mutta siis ihan oikeesti, et sille on rakennettu kämpät ilmaseks, ja sitten jotkut toiset on velkavankeudessa.”

Päätoimittajan tukea tarvitaan ennen kaikkea silloin, kun merkittävät poliitikot arvostelevat meitä voimakkaasti. Nyt saatu viesti on päinvastainen: poliitikkoja ei pidä ärsyttää.

Kolmas Harakan muistion tapaus liittyy vaalikampanjaan, jossa Ylessä oli Harakan mukaan syntynyt oivallus, että perussuomalaisten menestys mielipidetutkimuksissa on raakadatassa vielä hurjempaa kuin korjauskertoimin käsitellyissä julkaistuissa tuloksissa.

– Aivan yllättäen lupa jutuntekoon oli haettava itse päätoimittajalta, joka suhtautui aiheeseen kielteisesti. Syyksi kerrottiin, että Ylen ja Taloustutkimuksen ennusteet epäonnistuivat 2007, mikä on edelleen arka asia.

– Toimittajan oli poikkeuksellisesti esitettävä suoraan päätoimittajalle käsikirjoitusluonnoksia. Jääskeläinen ei luottanut toimittajan ammattitaitoon. Jutuntekolupaa anoessa kului useita viikkoja kuuminta vaalikampanjaa, niin että Helsingin Sanomat ehti tarttua aiheeseen ennen A-Studiota, samoin ainakin Aamulehti. Lopullista juttua leikattaessakin päätoimittaja oli läsnä ja vaati varsin yksityiskohtaisia korjauksia, sanamuotoja myöten, Harakka kirjoittaa.

Neljäntenä tapauksena Harakka nostaa esiin Pressiklubin toukokuulta 2011. Tässä oli kyse siitä, saako Pressiklubissa näyttää jo A-studiossa esitetyn vuoden 1980 videon, jossa presidentti Urho Kekkonen kaatui. Kaatumista oli verrattu Suomen MM-kultajoukkueen Pasi Nurmisen kaatumiseen lentokoneen portaiden alapäässä. Keskustan Suomenmaa-lehti oli pääkirjoituksessaan närkästynyt Kekkos-videon rinnastamisesta jääkiekkolijoiden koheltamiseen.

Suomenmaan pääkirjoituksessa todettiin, että Ylen johdon on syytä pitää vähintään puhuttelu talon sisällä, ”eikä haittaisi, vaikka laajempikin anteeksipyyntö tulisi jakeluun”.

Ylen ajankohtaisohjelmien päällikkö Jyrki Richt perusteli päätöstä näyttää Kekkosen kaatumisesta Pressiklubissa lyhennetty otos sillä, että päätös lyhentää kohta johtui siitä, että A-studion jutusta tuli varsin runsaasti kielteistä palautetta eikä haluttu tökkiä uudestaan ihmisten tunteita.

Esimerkkitapausten jälkeen Harakka kirjoittaa otsikolla ”Luottamus on palautettava”, miten toimituksen työnjohto on hänen mukaansa ontunut pahasti jokaisessa mainitussa tapauksessa. Toisaalta hän myös antaa ymmärrystä viittaamalla johdon työpaineisiin.

– Ilmeisesti toimituksen johtoa kuormitetaan niin paljon hallinnollisilla tehtävillä, että he eivät pysty paneutumaan journalistiseen työhön, josta kantavat vastuuta. Kiire on tuottanut virheitä, vääriä tilannearvioita ja hätiköityjä ratkaisuja. Sisältöjen johtaminen on alimitoitettua.

Harakka kuitenkin jatkaa, että aidosti riippumaton, rohkea journalismi on mahdollista vain, jos toimituksen johto tukee ja kannustaa toimittajia.

– Päätoimittajan tukea tarvitaan ennen kaikkea silloin, kun merkittävät poliitikot arvostelevat meitä voimakkaasti. Nyt saatu viesti on päinvastainen: poliitikkoja ei pidä ärsyttää. Jos täytyy valita, toimituksen johto on vallanpitäjien eikä journalistien puolella, Harakka kirjoittaa.

– Luotettavuus on Ylen uutisten ydinarvo. Näyttää siltä, että journalismimme pitää olla nimenomaan vallanpitäjien kannalta luotettavaa. Poliittisen vallan pitää voida luottaa Yleen. Parhaassa tapauksessa yllämainitut puuttumiset ovat ylimenokauden ongelma, kahden toimituskulttuurin törmäys. Pahimmillaan on niin, että ajankohtaistoimitusta halutaan kesyttää, vaimentaa ja vaientaa, hän jatkaa.

– Toivomme, että päätoimittaja Jääskeläinen vakuuttaa meidät siitä, että ajankohtaistoimitukseen luotetaan. Että hän jopa toivoo kovia juttuja aiheista, jotka päättäjät mieluiten pitäisivät salassa. Että jutuista mahdollisesti syntyvä meteli ei ole missään tapauksessa julkaisemisen este – että johto kokee tärkeäksi tehtäväkseen olla tarvittaessa puskurina, Harakan muistio päättyy.

(juttu jatkuu kuvan alla)

Atte Jääskeläinen.

Atte Jääskeläinen.

Journalistietiikkaani sisältyy ajatus siitä, että pitää olla kohteille reilu.

Atte Jääskeläinen sanoo perjantaina Demokraatille muistavansa, että Harakka laati muistion. Jääskeläisenkin mukaan muistion tapahtumat myös käsiteltiin toimituksen kanssa kokouksessa. Jääskeläisen mielestä muistiossa oli virheitä joka kohdassa.

Jääskeläinen sanoo myös, että muistion asiat liittyvät paljolti vaalirahajupakkaan 2011 ja lautakasaan.

— Ne olivat siihen aikaan poliittisen journalismin keskeisimmät aiheet. Niihin liittyi se, että lautakasa oli Ylelle aika traumaattinen aihe.

Jääskeläinen vertaa silloista tilannetta Ylen MOT-ohjelman viime kevään Sipilä-uutisointiin.

— Jos on kerran ajautunut tilanteeseen, jossa yhtiön journalismi ei pysty osoittamaan oikeaksi väitettä siitä, että pääministeri (Vanhanen) on ottanut vastaan korruptiota, silloin on kohtuullisen huolella mietittävä uudelleen sen väitteen uudelleen esittämistä.

Lautakasajupakka ei johtanut lopulta Vanhasen kohdalla edes esitutkintaan.

Miten kommentoit syytöksiä, että asetut vallanpitäjien puolelle toimittajia vastaan?

— Journalistietiikkaani sisältyy ajatus siitä, että pitää olla kohteille reilu. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että jos julkaistaan vallanpitäjistäkin negatiivisia tietoja, niiden pitää pitää paikkansa ja kritiikin pitää perustua tosiasioihin ja sen lisäksi heitä pitää kuulla.

— Tässä muistiossa viitataan siihen, että ei olisi pitänyt pyytää anteeksi (Kiviniemeltä), ensinnäkin en ole silloin pyytänyt anteeksi vaan pahoitellut sitä, että julkaisimme yksittäisistä ihmisistä virheellisiä tietoja heitä etukäteen kuulematta. Sellaisessa tilanteessa koin tarpeelliseksi pahoitella heille aiheuttamaamme vahinkoa.

Jääskeläinen ei pidä toimintaansa tältä osin paheksuttavana.

Miksi fiktiivisen näytelmän repliikkiä ei voi esittää Ylen ohjelmassa?

— Pohdimme toimituspäällikkö Matti Virtasen kanssa asiaa eettisesti perusteellisesti. Eduskunta-näytelmähän oli journalismin ja fiktion välimuoto. Se oli näytelmä, jonka sanottiin perustuvan autenttisiin lähteisiin. Kannattaa muistaa, että meillä oli alla oikea lautakasa-väite.

Jääskeläinen on kommentoinut kysymystä myös Voima-lehdessä 2011. Demokraatille hän sanoo nyt:

— En halunnut ja muistaakseni Matti Virtanen oli samaa mieltä, että jutun olemus ei muuksi muuttunut, kun siitä poistettiin kyseinen lause.

Ymmärrätkö, miksi moni tuntee, ettei uskalla tai saa tehdä sellaista journalismia Ylellä kuin haluaisi?

— Viisi vuotta sitten oli tilanne, että Yleisradion uutistoiminta, jota olin johtanut jo aika monta vuotta, ja ajankohtaistoiminta yhdistettiin samaa yksikköön. Uutistoiminnan puolella tällaisia kulttuuriongelmia ei oikeastaan koskaan ollut. Oli totuttu siihen, että ollaan hyvin huolellisia faktojen kanssa ja siihen, että toimituksen johto on mukana myös silloin, kun on vaativia harkinnan paikkoja. Ajankohtaistoiminnan puolella tällaista kulttuuria ei ollut, vaan siellä toimitus itse vastasi pitkälti kaikesta. Kun siirryimme yhdenmukaisiin toimintoihin uutis- ja ajankohtaistoiminnassa, tuli ajankohtaistoiminnassa kulttuurishokki siitä, että heidän juttujaan tarkastetaan enemmän kuin he olivat tottuneet. Ja siitä itse asiassa taitaa olla kysymys tässä viime päivienkin asiassa.

Kysymykseen keskusta-yhteyksistään Jääskeläinen vastaa, ettei hänellä ole ”mitään yhteyksiä keskustaan eikä mitään sympatioitakaan”. Hän sanoo olleensa ”maalaistalon poikana” keskustanuorissa teinivuosinaan.

— Olen varmaan pragmaattinen porvari, hän kuvailee nykyistä poliittista suuntautuneisuuttaan.

Jääskeläinen myöntää, että Ylessä on vakava ilmapiiriongelma. Osa porukasta ei luota Jääskeläiseen ja osa taas luottaa, mutta kokee ”ajojahdin” Yleä ja häntä kohtaan kohtuuttomaksi.

Hän kertoo pitäneensä perjantaina puolentoista tunnin keskustelun työntekijöiden kanssa.

— Tilanne on paha kaikille. Mutta siellä oli erittäin rakentavia puheenvuoroja. Koen, että se oli hyvä pohja rakentaa jatkoa.

Koetko oman asemasi turvatuksi?

— Se ei ole relevantti kysymys. Tehtäväni on kantaa päätoimittajan vastuuta niin kauan tehtävässä olen. Sen mandaatin antaa Ylen hallitus.

Pääministeri Juha Sipilästä (kesk.) Jääskeläinen sanoo, ettei tämä anna palautetta usein. Jääskeläisen mukaan hän ei ole saanut pääministeriltä palautetta kuin asioista, jotka liittyvät Sipilän henkilökohtaiseen varallisuuteen, yritystaustaan tai uskonnolliseen vakaumukseen. Näissä kysymyksissä Sipilä on kokenut Jääskeläisen mukaan tulleensa loukatuksi.

— On johtavia suomalaisia poliitikkoja, jotka reagoivat paljon useammin kuin Sipilä, mutta kyllä Sipilän viime perjantain reaktio oli ihan omaa luokkaansa rajuudessaan.

Toimittajat: Rane Aunimo, Johannes Ijäs

Iltalehti: Vaativaa päivystyshoitoa saa pian vain 12 paikkakunnalla

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
LKS 20161203 Meilahden sairaala 28. syyskuuta 2016. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Hallituksen ajama päivystysuudistus perustuu puutteellisiin laskelmiin, kirjoittaa Iltalehti.

Uudistuksessa laaja päivystysvastuu keskitettäisiin 12 sairaalalle, ja hallituksen mukaan uudistus toisi kokonaisuudessaan 350 miljoonan euron säästöt kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin vuosikymmenen loppuun mennessä.

Kuntaliiton mukaan arviot ovat epärealistisia. Liiton johtavan lakimiehen Sami Uotisen mukaan lisäkustannusten oletetaan kompensoituvan epämääräisillä säästöillä, joiden toteutuminen on epävarmaa.

Myös lainsäädännön arviointineuvosto on huomauttanut uudistuksen säästöarvioiden puutteellisuudesta.

Eduskunnalle annettuun lakiesitykseen tehtiin maininta vaikutusarvioiden täsmennyksestä, mutta toimet eivät ole arviointineuvoston puheenjohtajan Kalle Määtän mukaan riittäviä.

Iltalehden mukaan Suomen Potilasliitto pelkää, että potilasturvallisuus voi heikentyä hoitomatkojen pidentyessä.

Päivystysuudistusta koskevat lait tulevat voimaan vuoden 2017 alussa.

”Hyvinvoivatkin voivat sitä paremmin, mitä vähemmän on pahoinvoivia” – presidentiltä kysyttiin kasvavasta eriarvoisuudesta

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
LKS 20161203 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli haastateltavana suorassa radiolähetyksessä Yle Radio 1:ssä lauantaina 3. joulukuuta 2016. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Presidentti Sauli Niinistö oli haastateltavana suorassa radiolähetyksessä Yle Radio 1:ssä tänään.

Presidentti Sauli Niinistön mielestä hyvinvoivien kannattaa ymmärtää, että he voivat sitä paremmin, mitä vähemmän on pahoinvoivia.

Niinistö vastaili tänään Ylellä radion kuuntelijoiden kysymyksiin.

Monet suomalaisia askarruttavat kysymykset koskivat kasvavaa eriarvoisuutta, poliitikkojen etäisyyttä kansasta, työttömyyttä ja nuorten syrjäytymistä.

Presidentti sanoi Suomen vahvuuden olevan yhteiskunnallinen eheys. Hänen mielestään pahoinvointi heikentää tätä eheyttä.

Antti Lindtman löysi oman extremelajinsa – HS: Luki valtiotieteen kandidaatiksi politiikan töiden ohella

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
LKS 20161129  SDP:n  Antti Lindtman menossa eduskunnan täysistuntoon Helsingissä tiisataina 29. marraskuuta 2016. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

– Näin tässä nyt sitten kävi.

Noilla sanoilla SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman kirjoitti tänään puoliltapäivin Twitter-tilillään ja linkitti kommentin alle Helsingin Sanomien jutun.

Kyseisessä HSTV-jutussa toimittaja Marko Junkkari testaa Lindtmanilta yhteiskuntapolitiikan perusasioita. Kysymykset pohjautuvat pääosin valtiotieteellisen tiedekunnan pääsykokeisiin.

Syy on selvä: Antti Lindtman, 34, on valmistunut viikko sitten Helsingin yliopistosta valtiotieteiden kandidaatiksi. Tutkinnon pääaine on yhteiskuntapolitiikka.

Lindtman ei ole pitänyt ääntä opintojensa edistymisestä. Hän hankki kandin paperit runsaassa kolmessa vuodessa. Se on rivakka tahti.

Hatun noston avoinen suoritus on erityisesti sen vuoksi, että hän on samalla koko ajan paiskinut töitä politiikan laduilla – eduskunnan ohella myös Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.

– Tämä on extremelaji. Toiset menevat napapiirille ja Huippuvuorille. Minä päätin katsoa, onnistuuko opiskelu stressaavan työn ohessa, Lindtman kertoo HS-haastattelussa.

Myös HSTV:n tentistä Lindtman suoriutui puhtain paperein.

Toiset menevat napapiirille ja Huippuvuorille. Minä päätin katsoa, onnistuuko opiskelu stressaavan työn ohessa.

Kandidaatintutkielmansa hän teki Helsingin alueellisesta eriytymisestä.

Antti Lindtman ilmoitti viime viikonloppuna, ettei hän lähde kisaamaan SDP:n puheenjohtajan paikasta ensi helmikuun puoluekokouksessa.

Mietittyään asiaa monelta kantilta hän kertoi päätöksestään Iltalehden haastattelussa ja sanoi, eduskunta on hänen paikkansa.

Vantaalainen Lindtman on ollut SDP:n kansanedustaja vuodesta 2011 lähtien.

Jutun otsikkoon on lisätty lähde: Helsingin Sanomat.

Heinäluoma MTV:lle: Finavia-tutkinnassa haetaan yksimielistä näkemystä

Kuva: Lehtikuva
Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) johtaa eduskunnan taskastusvaliokuntaa.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan Finavia-tutkinta on valmistumassa ensi viikon perjantaiksi, kertoi tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Eero Heinäluoma (sd.) MTV:lle.

– Oletan, että pääsemme lopputulokseen viikon päästä perjantaina, jolloin voidaan kertoa, mikä on valiokunnan toivottavasti yksimielinen mielipide, sanoi Heinäluoma MTV:n Uutisextra-ohjelmassa.

Valiokunta käy nyt kuulemisten jälkeen läpi johtopäätöksiä siitä, ohjasiko liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) Finavian hallitusta asianmukaisesti johdannaiskauppojen korvausasiassa.