Ulkoasiainvaliokunta otti kantaa hallituksen ulko-ja turvallisuuspoliittisen selontekoon: ”Suuri vaikeus on siinä, että selontekohan on jo nyt vanhentunut”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta sai tänään valmiiksi mietintönsä hallituksen kesällä valmistuneesta ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Matti Vanhanen (kesk.) totesi mietintöä laaditun kansainvälispoliittisesti levottomassa tilanteessa. Tämän vuoksi haettiin vahvasti yhteistä kantaa.

Tästä huolimatta vasemmistoliitto jätti mielipiteeseen vastalauseen, jossa se katsoo, että selonteossa olisi tuotava selvemmin esille Suomen asema sotilaallisesti liittoutumattomana maana.

Matti Vanhanen näki vasemmistoliiton vastalauseen kohdistuvan rajattuihin asiakohtiin. Kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas.) totesi hänkin mietinnön olevan selkeästi parempi kuin selonteko. Vastalauseesta huolimatta Arhinmäki kehui eri puolueiden näkemysten tulleen huomioiduiksi.

Hallituksen selonteon valmistumisen jälkeen on koettu Brexit ja USA:ssa Donald Trumpista on tullut presidentti. Vanhasen mukaan ulkoasiainvaliokunta reagoi ilmiöihin, muttei esitä näistä mitään lopullisia kantoja.

– Nostimme tiettyjä huolenaiheita esille.

Vanhanen muistutti, että Brexit haastaa EU:n yhtenäisyyden ja nostaa kysymyksen Ison-Britannian roolista Euroopan turvallisuusrakenteessa. Suomen tavoite on yhteistyön jatkaminen Ison-Britannian kanssa.

USA:n suhteen ei vielä tiedetä, millaista linjaa se tulee vetämään. Vanhanen totesi Suomen luovan tulevaan uuteen hallintoon toimivan yhteyden.

Vanhanen uskoo Donald Trumpin antavan yksiselitteisen sitoumuksen Natoon liittyvien velvoitteiden voimassaolemisesta myös Yhdysvalloissa, sillä asiassa ei voi jäädä harmaalle alueelle vaan se on joko–tai kysymys.

Mietintöluonnoksen mukaan yhteistyössä Naton kanssa Suomi ”ei etukäteen sulje pois mahdollisuutta” osallistua Suomen puolustuksen kehittämistä palveleviin Naton kumppanimaille avaamiin harjoituksiin, ”jotka eivät aiheuta kansainvälisen jännityksen kasvua”. Eduskunnan on saatava ”oikea-aikaisesti” riittävät tiedot seuraavan vuoden harjoitussuunnitelmista.

– Harjoitukset ovat Suomen omassa harkinnassa, Vanhanen sanoi.

”Muotoilu on vakiintunut.”

Hallituksen selonteon mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, paranta suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia sekä ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta.

– Selonteossa todetaan edelleen, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisenä tavoitteena on välttää joutumista sotilaalliseen konfliktiin. Valiokunta yhtyy tähän. On hyvä, että tällaisina aikoina isot perusasiat sanotaan selkeästi julkisuuteen, Matti Vanhanen sanoi.

Mietinnössä korostetaan myös EU:n yhtenäisyyden tarvetta ja oman puolustuksen kehittämistä.

Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.) totesi, ettei ulkoasiainvaliokunta tuo mitään uutta siihen, miten Suomen suhde Natoon määritellään. Kohta on täsmälleen hallitusohjelman mukainen. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ylläpitäen edelleen mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

– Muotoilu on vakiintunut, emmekä keskustelleet muista vaihtoehdoista, Matti Vanhanen sanoi.

– Suuri vaikeus on siinä, että selontekohan on jo nyt vanhentunut. Täytyy ottaa huomioon, mitä on tapahtunut selonteon jälkeen, mikä on tilanne USA:n presidentin vaalien jälkeen. Olemme tavallaan olleet tässä liikkuvassa junassa, Pertti Salolainen luonnehti.

– Ensi kevätkaudella edellytämme, että pääministeri antaa eduskunnalle tiedonannon, jossa hän tarkastelee jatkuvasti tapahtuvia muutoksia, jotka ovat potentiaalisesti suuria USA:n presidentinvaalien jälkeen ja ottaen huomioon, mitä Euroopassa tapahtuu, Salolainen jatkoi ja nosti esiin muun muassa Brexitin etenemisen ja Italian poliittisesti epävarman tilanteen.

”Kävi ilmi, että Venäjä-tutkimus on kaventunut.”

Salolainen toi esiin myös sen, että ulkoasiainvaliokunta korostaa syvenevän Venäjä-tutkimuksen merkitystä. Paikalla olleet valiokunnan jäsenet kiistivät tämän liittyvän hiljattain Suomessa kohua herättäneeseen Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-raportiin.

– Venäjä-tutkimus enemmän ehkä liittyy valiokunnan USA:n matkaan. Kävi ilmi, että Venäjä-tutkimus maailmalla on kaventunut. Emme me UPIsta keskustellleet täällä, Matti Vanhanen totesi.

Salolainen nosti esiin myös kehitysyhteistyön merkityksen. Hän muistutti, että Välimeren yli voi tulla jopa 100 miljoonaa pakolaista. Siksi kehitysyhteistyössä on keskityttävä Saharan eteläpuolisen Afrikan auttaseen.

SDP:n kansanedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen Erkki Tuomioja totesi valiokunnan päätyneen hyvin laajaan yhteisymmärrykseen.

– Se on minusta hyvin arvokasta ja tärkeätä. Sehän ei poista sitä, että varmaan itse kukin täällä olisi kirjoittanut niin mietinnön kuin alkuperäisen selonteonkin vähän toisenlaiseen sävyyn. Valiokunnan vastaus on perusteellisuudessaan ehkä vähän parempikin vielä kuin hallituksen selonteko ja antaa hyvän pohjan jatkaa laajalla yhteisymmärryksellä, Tuomioja sanoi.

Ahvenanmaa-kirjausta täsmennettiin.

RKP:n Stefan Wallin nosti omassa puheenvuorossaan esiin Ahvenanmaan aseman. Valiokunnan mietintöluonnoksen mukaan Ahvenanmalla on vakiintunut kansainvälisillä sopimuksilla vahvistettu kansainvälisoikeudellinen asema demilitarisoituna ja neutralisoituna alueena, jota ei muiden valtioiden toimesta ole kyseenalaistettu ja jonka turvaaminen on Suomen intressissä.

Ahvenanmaan asema ei poista Suomen velvollisuutta vastata Ahvenanmaan puolustuksesta, eikä estä Suomen sotilaallisen yhteistyön tiivistämistä Euroopan unionissa, kansainvälisissä järjestöissä ja pohjoismaisesti.

– Tämä kirjaa Suomen hyvin pitkäaikaisen linjan, Matti Vanhanen sanoi.

– Ehkä käytetyt puheenvuorot ovat antaneet aiheen tehdä tämä selväksi, Erkki Tuomioja kuittasi ja viittasi mitä ilmeisimmin puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) hiljattain Suomessa ja vähän Ruotsissakin käynnistämään ja käytyyn Ahvenanmaa-keskusteluun.

”Mahdollisemman realistinen ja objektiivinen.”

Matti Vanhasen mukaan ulkoasiainvaliokunnan Venäjä-arvioi ei poikkea olennaisesti hallituksen arvioista tai viimeisen vuoden kahden aikana julkisuudessa esitetyistä arvioista.

– Venäjän erityisesti Ukrainassa harjoittama politiikka on selkeästi Etyjin periaatteiden vastainen. Se aiheuttaa huolta siitä, mihin Venäjä oikein suuntautuu ja mitä se tavoittelee. Venäjän käyttäytymiseen liittyy arvaamaton piirre ja se on osaltaan ollut lisäämässä jännitystä myös Euroopassa.

Valiokunnan mietintöluonnoksesta on kuitenkin havaittavissa selkeää kantojen pyöristymistä selontekoon verrattuna:

”Venäjän ja lännen suhteiden kiristyminen on kuitenkin pitempiaikainen kehityskulku, jossa Venäjän ja lännen suhteet ovat huonontuneet ja epäluottamuksen leimaamat ja sotilaalliset jännitteet ovat kasvaneet. Valiokunta yhtyy tältä osin parlamentaarisen seurantaryhmän arvioon, jonka mukaan toimista ja vastatoimista on syntynyt itseään ruokkiva negatiivinen kieerre, jonka vaikutukset tuntuvat myös Itämeren alueella”, valiokunta toteaa.

– On yritetty mahdollisemman realistiseen ja objektiiviseen arvioon, mitä lähiympäristössä tapahtuu, Vanhanen sanoi.

Hallituksen selonteon julkaisemisen jälleen kesällä Tuomioja oli vaatinut, että Suomi arvioisi niin maailmanlaajuisen kuin lähiympäristönsä turvallisuuspoliittisen tilanteen kehitystä ”avoimesti, realistisesti, kattavasti ja ilman ideologisia silmälaseja”. Tällaista arviointia piti Tuomiojan mukaan soveltaa paitsi Venäjän myös muiden toimijoiden käyttäytymiseen.

Eduskunnan puhemiesneuvosto asetti marraskuussa 2015 ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sekä puolustuspoliittisen selonteon valmistelua seuraavan parlamentaarisen seurantaryhmän.

Se on pitänyt selonteon valmisteluun liittyen 17 kokousta. Ulkoasiainvaliokuntaa esittää kannanottoehdotuksessaan eduskunnan edellyttävän, että kaikki eduskuntapuolueet kattava seuranta järjestetään myös tulevien turvallisuutta koskevien selontekojen vamistelussa.

Liittojohtaja odottaa vientialojen päänavausta pelolla: ”Saattaa jopa kasvattaa palkkaeroja”

Kuva: Thinkstock

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty kritisoi nykyistä hallitusta sen tasa-arvopolitiikasta. Liiton mielestä palkkatasa-arvossa on menty takapakkia ja päätösten tasa-arvovaikutuksista ei ole piitattu.

Puheenjohtaja  Maija Pihlajamäki muistuttaa, että esimerkiksi kilpailukykysopimus leikkasi juuri naisvaltaisen julkisen sektorin palkkoja, mutta ei juuri miesvaltaisen yksityisen sektorin ansiotasoa.

– Valtiontalouden säästöt kohdistuvat myös kuntatalouteen, jonka heikkeneminen ennakoi irtisanomisia ja muita säästötoimia.

Jytyn puheenjohtajan mielestä syksyn ja alkuvuoden sopimusneuvotteluissa olisi nyt hyvä mahdollisuus nostaa palkkatasa-arvo neuvottelupöytään.

– Samapalkkaisuuden edistäminen edellyttää erityisesti pienimpien palkkojen korottamista naisvaltaisilla aloilla. Työmarkkinajärjestöjen on yhdessä neuvoteltava sellaiset sopimukset, jotka tekevät Suomesta tasa-arvoisen maan myös palkkauksessa, Pihlajamäki linjasi puhuessaan Lappeenrannassa yhdistyspäivillä.

Euromääräiset palkankorotukset nostavat matalampia palkkoja.

Sopimusneuvotteluissa odotellaan tällä hetkellä vientialojen päänavausta, joka määrittelisi liittokierroksen suunnan myös muilla aloilla. Pihlajamäki varoittaa:

– Tällainen malli ei kuitenkaan edistä tasa-arvoista palkkakehitystä, vaan saattaa jopa kasvattaa palkkaeroja.

Naisten ja miesten välinen keskimääräinen palkkaero on tällä hetkellä noin 17 prosenttia. Jytyn puheenjohtajan mielestä palkkatasa-arvon korjaaminen liittokierroksella onnistuu vain näin:

– Naisvaltaiselle julkiselle sektorille neuvotellaan miesvaltaisia yksityisiä aloja suuremmat korotukset. Euromääräiset palkankorotukset nostavat matalampia palkkoja ja siten vaikuttavat myös palkkatasa-arvoon, Pihlajamäki painotti.

 

”Jokainen voi tukea ketä haluaa” – Sampo Terho Ylellä: Uskon monen menevän suoraan istuvan presidentin taakse

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Siniset veivät kannattajakortit puolueen rekisteröimistä varten oikeusministeriöön maanantaina. Etualalla puheenjohtaja Sampo Terho, kuvassa myös kansanedustajat Matti Torvinen ja Tiina Elovaara.

Siniset eivät asetu minkään presidenttiehdokkaan taakse puolueena tai ryhmänä. Perussuomalaisista irtautuneen sinisten yhdistyksen puheenjohtaja, eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho vahvisti tämän Ylen Ykkösaamun haastattelussa.

– Jokainen voi tukea ketä haluaa.

Omaa ehdokasta sinisiltä ei tule Terhon mukaan senkin takia, että se olisi vaatinut vähintään 20 000 äänioikeutetun valitsijayhdistystä vasta perusteilla olevalta puolueelta.

– Uskon, että moni menee suoraan istuvan presidentin taakse ja on jo mennytkin, hän arvioi.

Omasta äänestyskäyttäymisestään Terho ei avautunut:

– En katso, että olisi sopivaa ministerille asettua julkisesti jonkun ehdokkaan taakse.

Sininen tulevaisuus -yhdistys jätti viime viikolla keräämänsä yli 5 000 kannattajakorttia oikeusministeriöön. Terho uskoo, että puolue on rekisteröity kuukauden sisällä. Hän kertoi olevansa valmis uuden puolueen puheenjohtajaksi.

Europarlamenttiin Terho ei enää halaja. Hän sanoo tähtäävänsä eduskunta- ja maakuntavaaleihin ehdokkaaksi.

Luulisi heillä olevan muutakin tekemistä.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho vannoi aiemmin perkaavansa kaikki sinisten kannattajakortit tarkasti läpi, että ne ovat ”aitoja”.

– Luulisi heillä olevan muutakin tekemistä, Terho tokaisi Ylellä.

Helsingin Sanomien aamun gallup-kysely näytti sinisille vain 1,3 prosentin kannatusta. Terholla oli alhaiselle luvulle selitys:

– Syy on se, että kun on nollasta lähdetty, työ on vasta alussa. Meiltä puuttuu vielä tunnettavuus ja sitä kautta uskottavuus. Pitää pystyä kertomaan, mikä erottaa meidät muista.

Terho ei nähnyt mitään legitiimin puutetta siinä, että sinisillä on alhaisesta kannatuksesta huolimatta viisi ministeriä.

– Ei huoleta oikeastaan. Me olemme monet pitkäaikaisia vaikuttajia. Tilanne on sama edelleen, että mikään ei etene hallituksessa, jos jokainen ei ole mukana. Siinä mielessä olemme tasavertainen hallituskumppani. Ja hallituksella on enemmistö edelleen.

 

HS-gallup: Kokoomus vie, SDP vankasti kakkosena, keskusta vajoaa edelleen

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Luottamus keskustaan on katoamassa, kuvassa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Kokoomukselle ei löydy haastajaa puolueiden kannatusmittauksissa, ilmenee Helsingin Sanomien gallupista.

Kokoomuksen suosio on noussut liki prosenttiyksikön, ja puolueen kannatus on nyt 21,9 prosenttia.

Kakkospaikkaa pitävän SDP:n kannatus on 18,1 prosenttia ja se on parantanut juoksuaan hieman edellisestä mittauksesta. Kolmosena ovat vihreät 16,1 prosentillaan. Puolue on nyt menettänyt kannatustaan.

Pääministeripuolue keskusta on puolueista neljänneksi suosituin 15,4 prosentin kannatuksella. Keskusta on menettänyt kannatustaan hieman vajaan prosenttiyksikön sitten viime kyselyn.

Nykyistä heikompi kannatus keskustalla on ollut edellisen kerran syksyllä 2011.

– Keskustan kannatuksen heikkeneminen johtuu ainakin osittain siitä, että eräät sitä äänestäneet pitävät tällä hetkellä kokoomusta parempana vaihtoehtona, johtaja Sakari Nurmela Kantar TNS:stä arvioi HS:ssä.

Kokoomuksen asemaa vahvistaa Nurmelan mukaan sekin, että suhteellisen harvat sitä kuntavaaleissa äänestäneet haikailevat tällä hetkellä vihreisiin päin.

Vihreät toisaalta hyötyy Nurmelan mukaan vakiokannattajiensa uskollisuuden lisäksi eniten eräiden SDP:tä äänestäneiden halusta tukea vihreitä.

– SDP on kuitenkin pystynyt paikkaamaan tätä katoa sillä, että jotkut vasemmistoliittoa äänestäneet tukisivat nyt sitä vaaleissa, Nurmela sanoo.

Sinisten kannatus on 1,3 prosenttia ja perussuomalaisten 9,3 prosenttia.

HS-gallupin toteutti Kantar TNS haastattelemalla 2 416:ta ihmistä syys-lokakuussa. Virhemarginaali on suurimmilla puolueilla noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.

AVAINSANAT

Hallituksen toinen jättiuudistus uhattuna? – ”Jos olet tuollaista tietoa saanut, niin en kommentoi mitään”

Kuva: Kari Hulkko

Demokraatin tietojen mukaan sote- ja maakuntauudistukseen liittyvä kasvupalvelulaki ei ole lausuntokierroksen jälkeen lainkaan edennyt. Asiaa läheltä seuraavien hallituslähteiden mukaan muun muassa työllisyyspalveluiden uudelleenjärjestelyyn liittyvä laki olisi käytännössä pöydällä, mutta ministeriryhmän sisältä vakuutetaan, että siitä keskustellaan edelleen.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan vaikutelma pysähtymisestä on voinut syntyä soten valinnanvapausratkaisun odottamisesta.

– Kasvupalvelulaki on edelleen valmistelussa ja sitä viedään eteenpäin käsikädessä sote-ratkaisun kanssa, Lintilä sanoo.

Kasvupalvelujen järjestämisvastuu annetaan lakiluonnoksessa maakunnille, poikkeuksena pääkaupukiseutu, jonka kunnat saisivat jatkossakin jäädä palvelujen järjestäjäksi. Kokoomuksessa toivottaisiin erillisratkaisuja myös muille suuremmille kaupungeille, ja puolueen ajatellaan pyrkivän sen vuoksi hidastamaan lain etenemistä.

Se, että laki olisi pysähdyksissä on ihan höpöpuhetta.

Lain myötä muun muassa nykyisten ELY-keskusten toiminnot siirtyisivät maakuntiin. Suuret kaupungit ja Helsingin pormestarin koolle kutsuma kaupunkien C21-ryhmä katsovat, että yrittäjyyttä, työllisyyttä ja kasvua tukevat palvelut olisi sopivinta järjestää suoraan kuntatasolla.

Lintilän mukaan erillisratkaisuista aiheutuisi perustuslaillisia ongelmia.

– Pohjaratkaisu on, että erillisratkaisu koskee vain pääkaupunkiseutua.

Lakia valmistelevaan ministeriryhmään yhdessä Lintilän ja oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) kanssa kuuluva työministeri Jari Lindström (s.) ei ole kuullutkaan valmistelun pysähtymisestä.

– Tämä on minulle uusi tieto. Jos olet tuollaista tietoa saanut, niin en kommentoi mitään. Se, että laki olisi pysähdyksissä on ihan höpöpuhetta, Lindström sanoo.

Demokraatti ei perjantaina tavoittanut oikeusministeri Häkkästä kommenttia varten.

Keskukset estivät ainakin 10 onnettomuutta viime vuonna – ”Uudistus ei saa heikentää turvallisuutta merellä”

Kuva: Thinkstock

Liikenne- ja viestintäministeriö puuhaa suuria uudistuksia. Kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) korostaa, että vähemmän julkisuutta saaneet aikeet eivät saa jäädä niiden varjoon. Yksi niistä on hänen mukaansa meriliikenteen alusliikennepalveluiden yhtiöittäminen, johon Salonen suhtautuu suurella varauksella.

Hän on huolissaan siitä, että yhtiöittäminen heikentäisi Suomen meriliikenteenohjauksen toimivaa yhteistyötä Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, Poliisin, Tullin ja Trafin kanssa. Tämän huolen jakaa myös Meriliikenneohjaajat ry.

– Yhtiöittämisen myötä meriliikenneohjaus menettää statuksensa viranomaisena. Uhan alla on esimerkiksi oikeus käyttää puolustusvoimien tutkaverkkoa. Nyt tarvitaan vastauksia siihen, kuinka viranomaisten jouheva yhteistyö voidaan turvata tulevaisuudessakin, Salonen vaatii.

Hänen mukaansa Suomen aluevesien valvonnan ja turvallisuuden takaaminen on äärimmäisen tärkeää poikkeustilanteissa.

– VTS-keskukset estivät viime vuonna ainakin 10 onnettomuutta ja samalla mahdollisia ympäristökatastrofeja, Salonen muistuttaa.

Suomessa toimii tällä hetkellä kolme VTS-keskusta. Alusliikenne saa niiltä vuorokauden ympäri informaatio-, liikenteenjärjestely- ja navigaatioapupalveluita. Yhtiöittämisen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta.

– Uudistusta valmistellaan nopeassa aikataulussa. Se pitää nostaa laajaan keskusteluun ja arvioida yhtiöittämisen vaikutuksia – mitä lisäarvoa se toisi liikenteenohjaukselle, Kristiina Salonen korostaa.

Keskustelua aiheesta