Ulkoasiainvaliokunta otti kantaa hallituksen ulko-ja turvallisuuspoliittisen selontekoon: ”Suuri vaikeus on siinä, että selontekohan on jo nyt vanhentunut”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta sai tänään valmiiksi mietintönsä hallituksen kesällä valmistuneesta ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Matti Vanhanen (kesk.) totesi mietintöä laaditun kansainvälispoliittisesti levottomassa tilanteessa. Tämän vuoksi haettiin vahvasti yhteistä kantaa.

Tästä huolimatta vasemmistoliitto jätti mielipiteeseen vastalauseen, jossa se katsoo, että selonteossa olisi tuotava selvemmin esille Suomen asema sotilaallisesti liittoutumattomana maana.

Matti Vanhanen näki vasemmistoliiton vastalauseen kohdistuvan rajattuihin asiakohtiin. Kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas.) totesi hänkin mietinnön olevan selkeästi parempi kuin selonteko. Vastalauseesta huolimatta Arhinmäki kehui eri puolueiden näkemysten tulleen huomioiduiksi.

Hallituksen selonteon valmistumisen jälkeen on koettu Brexit ja USA:ssa Donald Trumpista on tullut presidentti. Vanhasen mukaan ulkoasiainvaliokunta reagoi ilmiöihin, muttei esitä näistä mitään lopullisia kantoja.

– Nostimme tiettyjä huolenaiheita esille.

Vanhanen muistutti, että Brexit haastaa EU:n yhtenäisyyden ja nostaa kysymyksen Ison-Britannian roolista Euroopan turvallisuusrakenteessa. Suomen tavoite on yhteistyön jatkaminen Ison-Britannian kanssa.

USA:n suhteen ei vielä tiedetä, millaista linjaa se tulee vetämään. Vanhanen totesi Suomen luovan tulevaan uuteen hallintoon toimivan yhteyden.

Vanhanen uskoo Donald Trumpin antavan yksiselitteisen sitoumuksen Natoon liittyvien velvoitteiden voimassaolemisesta myös Yhdysvalloissa, sillä asiassa ei voi jäädä harmaalle alueelle vaan se on joko–tai kysymys.

Mietintöluonnoksen mukaan yhteistyössä Naton kanssa Suomi ”ei etukäteen sulje pois mahdollisuutta” osallistua Suomen puolustuksen kehittämistä palveleviin Naton kumppanimaille avaamiin harjoituksiin, ”jotka eivät aiheuta kansainvälisen jännityksen kasvua”. Eduskunnan on saatava ”oikea-aikaisesti” riittävät tiedot seuraavan vuoden harjoitussuunnitelmista.

– Harjoitukset ovat Suomen omassa harkinnassa, Vanhanen sanoi.

”Muotoilu on vakiintunut.”

Hallituksen selonteon mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, paranta suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia sekä ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta.

– Selonteossa todetaan edelleen, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisenä tavoitteena on välttää joutumista sotilaalliseen konfliktiin. Valiokunta yhtyy tähän. On hyvä, että tällaisina aikoina isot perusasiat sanotaan selkeästi julkisuuteen, Matti Vanhanen sanoi.

Mietinnössä korostetaan myös EU:n yhtenäisyyden tarvetta ja oman puolustuksen kehittämistä.

Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.) totesi, ettei ulkoasiainvaliokunta tuo mitään uutta siihen, miten Suomen suhde Natoon määritellään. Kohta on täsmälleen hallitusohjelman mukainen. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ylläpitäen edelleen mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

– Muotoilu on vakiintunut, emmekä keskustelleet muista vaihtoehdoista, Matti Vanhanen sanoi.

– Suuri vaikeus on siinä, että selontekohan on jo nyt vanhentunut. Täytyy ottaa huomioon, mitä on tapahtunut selonteon jälkeen, mikä on tilanne USA:n presidentin vaalien jälkeen. Olemme tavallaan olleet tässä liikkuvassa junassa, Pertti Salolainen luonnehti.

– Ensi kevätkaudella edellytämme, että pääministeri antaa eduskunnalle tiedonannon, jossa hän tarkastelee jatkuvasti tapahtuvia muutoksia, jotka ovat potentiaalisesti suuria USA:n presidentinvaalien jälkeen ja ottaen huomioon, mitä Euroopassa tapahtuu, Salolainen jatkoi ja nosti esiin muun muassa Brexitin etenemisen ja Italian poliittisesti epävarman tilanteen.

”Kävi ilmi, että Venäjä-tutkimus on kaventunut.”

Salolainen toi esiin myös sen, että ulkoasiainvaliokunta korostaa syvenevän Venäjä-tutkimuksen merkitystä. Paikalla olleet valiokunnan jäsenet kiistivät tämän liittyvän hiljattain Suomessa kohua herättäneeseen Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-raportiin.

– Venäjä-tutkimus enemmän ehkä liittyy valiokunnan USA:n matkaan. Kävi ilmi, että Venäjä-tutkimus maailmalla on kaventunut. Emme me UPIsta keskustellleet täällä, Matti Vanhanen totesi.

Salolainen nosti esiin myös kehitysyhteistyön merkityksen. Hän muistutti, että Välimeren yli voi tulla jopa 100 miljoonaa pakolaista. Siksi kehitysyhteistyössä on keskityttävä Saharan eteläpuolisen Afrikan auttaseen.

SDP:n kansanedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen Erkki Tuomioja totesi valiokunnan päätyneen hyvin laajaan yhteisymmärrykseen.

– Se on minusta hyvin arvokasta ja tärkeätä. Sehän ei poista sitä, että varmaan itse kukin täällä olisi kirjoittanut niin mietinnön kuin alkuperäisen selonteonkin vähän toisenlaiseen sävyyn. Valiokunnan vastaus on perusteellisuudessaan ehkä vähän parempikin vielä kuin hallituksen selonteko ja antaa hyvän pohjan jatkaa laajalla yhteisymmärryksellä, Tuomioja sanoi.

Ahvenanmaa-kirjausta täsmennettiin.

RKP:n Stefan Wallin nosti omassa puheenvuorossaan esiin Ahvenanmaan aseman. Valiokunnan mietintöluonnoksen mukaan Ahvenanmalla on vakiintunut kansainvälisillä sopimuksilla vahvistettu kansainvälisoikeudellinen asema demilitarisoituna ja neutralisoituna alueena, jota ei muiden valtioiden toimesta ole kyseenalaistettu ja jonka turvaaminen on Suomen intressissä.

Ahvenanmaan asema ei poista Suomen velvollisuutta vastata Ahvenanmaan puolustuksesta, eikä estä Suomen sotilaallisen yhteistyön tiivistämistä Euroopan unionissa, kansainvälisissä järjestöissä ja pohjoismaisesti.

– Tämä kirjaa Suomen hyvin pitkäaikaisen linjan, Matti Vanhanen sanoi.

– Ehkä käytetyt puheenvuorot ovat antaneet aiheen tehdä tämä selväksi, Erkki Tuomioja kuittasi ja viittasi mitä ilmeisimmin puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) hiljattain Suomessa ja vähän Ruotsissakin käynnistämään ja käytyyn Ahvenanmaa-keskusteluun.

”Mahdollisemman realistinen ja objektiivinen.”

Matti Vanhasen mukaan ulkoasiainvaliokunnan Venäjä-arvioi ei poikkea olennaisesti hallituksen arvioista tai viimeisen vuoden kahden aikana julkisuudessa esitetyistä arvioista.

– Venäjän erityisesti Ukrainassa harjoittama politiikka on selkeästi Etyjin periaatteiden vastainen. Se aiheuttaa huolta siitä, mihin Venäjä oikein suuntautuu ja mitä se tavoittelee. Venäjän käyttäytymiseen liittyy arvaamaton piirre ja se on osaltaan ollut lisäämässä jännitystä myös Euroopassa.

Valiokunnan mietintöluonnoksesta on kuitenkin havaittavissa selkeää kantojen pyöristymistä selontekoon verrattuna:

”Venäjän ja lännen suhteiden kiristyminen on kuitenkin pitempiaikainen kehityskulku, jossa Venäjän ja lännen suhteet ovat huonontuneet ja epäluottamuksen leimaamat ja sotilaalliset jännitteet ovat kasvaneet. Valiokunta yhtyy tältä osin parlamentaarisen seurantaryhmän arvioon, jonka mukaan toimista ja vastatoimista on syntynyt itseään ruokkiva negatiivinen kieerre, jonka vaikutukset tuntuvat myös Itämeren alueella”, valiokunta toteaa.

– On yritetty mahdollisemman realistiseen ja objektiiviseen arvioon, mitä lähiympäristössä tapahtuu, Vanhanen sanoi.

Hallituksen selonteon julkaisemisen jälleen kesällä Tuomioja oli vaatinut, että Suomi arvioisi niin maailmanlaajuisen kuin lähiympäristönsä turvallisuuspoliittisen tilanteen kehitystä ”avoimesti, realistisesti, kattavasti ja ilman ideologisia silmälaseja”. Tällaista arviointia piti Tuomiojan mukaan soveltaa paitsi Venäjän myös muiden toimijoiden käyttäytymiseen.

Eduskunnan puhemiesneuvosto asetti marraskuussa 2015 ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sekä puolustuspoliittisen selonteon valmistelua seuraavan parlamentaarisen seurantaryhmän.

Se on pitänyt selonteon valmisteluun liittyen 17 kokousta. Ulkoasiainvaliokuntaa esittää kannanottoehdotuksessaan eduskunnan edellyttävän, että kaikki eduskuntapuolueet kattava seuranta järjestetään myös tulevien turvallisuutta koskevien selontekojen vamistelussa.

HS: Vihreiltä jättiyllätys apulaispormestariksi

Kuva: Vihreät

Helsingin vihreät tekivät keskiviikkoiltana todellisen yllätysvalinnan. Kaupungin toisiksi suurimman puolueen valtuustoryhmä valitsi Helsingin sosiaali- ja terveystoimea johtavaksi apulaispormestariksi suurelle yleisölle varsin tuntemattoman Sanna Vesikansan, kirjoittaa Helsingin Sanomat.

Tehtävästä kamppailivat Vesikansan kanssa vihreiden valtuustoryhmää viime vuodet johtanut Otso Kivekäs, Elina Moisio ja Mari Holopainen. Vesikansa valittiin tehtävään vaalin jälkeen, mutta vihreät ei kerro tarkemmin vaalin äänestystuloksia.

Sosiaali- ja terveystoimialan apulaispormestarin salkku on samaan aikaan todella raskas ja muita apulaispormestarin salkkuja kevyempi, HS mainitsee. Tehtävä on vuoteen 2019 asti painava, sillä Vesikansa johtaa siihen saakka työtä, jolla voidaan kaventaa esimerkiksi helsinkiläisten terveyseroja.

Helsingin kokoomus valitsi apulaispormestariehdokkaaksi Pia Pakarisen

Kuva: Kokoomus

Helsingin kaupunginvaltuuston kokoomusryhmä valitsi Pia Pakarisen apulaispormestariehdokkaaksi ja Risto Rautavan ryhmän puheenjohtajaksi. Kokoomuksen valinnoista kertoi Helsingin tuleva pormestari Jan Vapaavuori Twitterissä.

Kokoomuksen apulaispormestarin vastuulla ovat kasvatukseen ja koulutukseen liittyvät asiat.
Lopulliset päätökset valinnoista tekee Helsingin uusi valtuusto kesäkuussa.

SDP:n Kiuru hallituksen kehysriihestä: Kun pöly laskeutui, vähän jäi jäljelle

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen
Kirsta Kiuru.

SDP:n kansanedustaja ja valtiovarainvaliokuntavastaava Krista Kiuru pitää hallitukselta hartaasti odotettua kehysriihitulosta varsin laihana.

– Hallitus naamioi esityksensä mukaviin silppuratkaisuihin, mutta kun tämä konfettipilvi on nyt leijaillut maahan, jää nähtäväksi ainoastaan liian kauas karkaavat ja toteuttamatta jäävät työllisyys- ja taloustavoitteet.

Kaikki rakenteelliset uudistukset tältä saralta jäivät toteuttamatta hallituksen esityksessä. Myös poliittisessa kentässä sekä työelämäpuolella kautta laidan kannatusta kerännyt perhevapaauudistus jää toteuttamatta.

– Mukana on myös useita hyviä päätöksiä, joista merkittävin on varhaiskasvatusmaksujen alentaminen, mutta monet hyvätkin satsaukset ovat kertaluontoisia. Työllisyysasteen nostamiseksi olisi kaivattu isompia rakenteellisia uudistuksia.

SDP painottaa omassa vaihtoehdossaan rakenteellisia uudistuksia, kuten perhevapaajärjestelmän uudistamista ja ns. Rinteen mallin käyttöönottoa osana aktiivisempaa työvoimapolitiikkaa.

– Nuoria ei saa päästää tipahtamaan yhteiskunnan kyydistä ja sen vuoksi nuorisotakuun uudistaminen ja rahoituksen turvaaminen on toteutettava. Näiden lisäksi on kyettävä tekemään rohkeita investointeja tulevaisuuteen.

Kasvu- ja osaamispanostukset jäivät paljon aikaisemmin tavoiteltua vähäisemmiksi. Hallitus tyytyi pitkälti kosmeettisiin lisäyksiin kohdissa, mistä on merkittävästi leikattu.

– Siksi olisi tarvittu suurempia kasvu- ja osaamispanostuksia, kuten hallituksen ministerit aikaisemmin itsekin vaativat. Hallitus tyytyy odottelemaan josko suhdannetuulet puhaltelisivat veneen joskus satamaan. Me uskomme siihen, että nyt kannattaisi rohkeasti käynnistää moottori ja viedä Suomea eteenpäin.

Valtion budjettiaukko ei kuroudu umpeen lähivuosina

Kuva: Arja Jokiaho
Suomi velkaantuu yhä rajusti.

Valtion taloutta pitää lähivuosina paikata edelleen miljarditolkulla velalla. Puoliväliriihen yhteydessä julkistettujen lukujen perusteella valtiovarainministeriö haarukoi valtion budjetin olevan hävittäjähankintojen myötä 3,6 miljardia euroa alijäämäinen vielä vuonna 2021.

Luvut perustuvat valtiovarainministeriön talousennusteeseen, joka julkaistaan perjantaina. Budjettiarviosta voi päätellä, että talouden piristymisestä huolimatta julkisen talouden ongelmat eivät kaikkoa lähivuosina.

– Meidän näkemyksemme mukaan oleellista muutosta ei ole tapahtunut. Perjantaina avaamme sitä, mihin meidän ennusteemme perustuu ja miten me tulkitsemme lyhyen aikavälin informaatiota ja toisaalta kovaa dataa, jonka perusteella ennusteemme teemme, sanoi valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander STT:lle keskiviikkona.

Puoliväliriihen tiedotteessa todetaan, että julkinen talous pysyy edelleen alijäämäisenä ja julkinen velka suhteessa kokonaistuotantoon jatkaa kasvuaan taittuen ainoastaan väliaikaisesti vuosikymmenen vaihteessa.

2020-luvusta näyttää julkisessa taloudessa tulevan raju. Hävittäjä- ja taistelulaivahankintojen arvo voi olla noin 10 miljardia euroa, ja lisäksi väestön ikääntymisestä johtuvat menot kasvavat huomattavasti. Ministeriön laskelmissa ei ole mukana sote-uudistuksen kaltaisia uudistuksia, joiden vaikutukset eivät ole vielä arvioitavissa. Julkisen talouden tilanne lisääkin painetta uudistusten onnistumiseen.

– Toimia tavoitteiden saavuttamiseksi täytyy jatkaa. Varmaan tämä hallitus jatkaa niitä kautensa aikana, ja luulisin, että seuraavallekin hallitukselle jää jotakin tehtäväksi. Väestön ikääntyminen kasvattaa julkisia menoja aina 2030-luvun puoliväliin saakka. Kyllä kaikkien seuraavien hallitusten pitää tarkkaan seurata tilannetta, että voidaan varmistaa julkisen talouden kestävyys pitkällä aikavälillä, Spolander sanoo.

Hallituksen taloustavoitteisiin pääsemiseen on matkaa. Keskeinen tavoite on työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin, jonka toteutumista ekonomistit ovat epäilleet laajasti.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan hallituksen 72 prosentin työllisyysastetavoite on suurin piirtein kasassa, jos talouskasvu olisi kahden prosentin tasolla tästä vuodesta alkaen koko loppukauden.

– Ennusteet eivät kuitenkaan vielä tue tällaista kasvua, hän sanoi tiedotustilaisuudessa maanantaina.

Kahden prosentin kasvu ei riitä

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä ei usko, että kahden prosentin kasvulla hallitus voisi päästä työllisyystavoitteeseensa.

– Kyllä sen pitäisi olla lähempänä 2,5 prosenttia, että työvoiman kysyntä kasvaisi niin paljon, että työpaikkoja voisi syntyä tarvittavat 90 000, Vihriälä sanoo.

Vihriälän mukaan lisäksi tarvittaisiin lisää toimia työvoiman tarjontaan, jotta mahdolliset työpaikat myös syntyvät. Hänen mukaansa mahdollisia uusia toimia voisivat olla muutokset työttömyysputkeen ja perhevapaisiin. Lisäksi valmistelussa olevaa työttömyysturvan ”aktiivimallia” voitaisiin edelleen virittää.
Vihriälästä puoliväliriihen toimet olivat oikean suuntaisia, mutta riittämättömiä sekä työllisyyden että tuottavuuden parantamisen kannalta pidemmällä aikavälillä.

– Tarvittaisiin vahvempia panostuksia osaamiseen, innovaatioihin sekä tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan, mitä nyt on ollut halukkuutta tehdä.

Olli Kuivaniemi

AVAINSANAT

Vuokranantajat: Uudistus ei hidasta vuokrien nousua – Pieni uudistus, nostaa toimeentulotuen menoja

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Asiantuntijat eivät usko hallituksen asumistukileikkausten johtavan juuri muuhun kuin toimeentulomenojen kasvuun.

Hallituksen suunnitelma leikata asumistukimenoja ei näytä merkittävästi vaikuttavan vuokrien nousuun tai yhteiskunnan maksamien tukien kehitykseen, arvioidaan Pellervon taloustutkimuksesta (PTT) ja Suomen Vuokranantajista.

Hallituksen on tarkoitus säästää asumistukimenoista 30 miljoonaa euroa, mikä on ainoastaan noin 1,5 prosenttia kaikista Kelan maksamista asumistuista. Kyse on siten varsin pienestä uudistuksesta, ja lisäksi toimeentulotukimenoihin tulee nousua, sanoo PTT:n ekonomisti Antti Kekäläinen.

Huoli asumistukimenojen kasvusta on ymmärrettävä, sanoo Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva. Kela maksoi asumistukia viime vuonna yhteensä 1 919 miljoonaa euroa eli noin 1,9 miljardia euroa, mikä oli 11 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

– (Asumistuet) ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana olleet erittäin voimakkaassa kasvussa, ilmaisi hallitus tiistai-iltana kehysriihipapereissaan.

”Vaikutukset kosmeettisia”

Hallituksen uudistuksen todelliset vaikutukset julkisten menojen kehitykseen ovat kuitenkin kosmeettisia, Koro-Kanerva arvioi. Hänen mukaansa pienituloisten asumistuen leikkaamisesta ei tulisi todellisia säästöjä yhteiskunnalle.

– Jos pienituloisen asumistuesta leikataan, raha haetaan toisesta taskusta eli toimeentulotuesta, hän uskoo.

Hallitus on linjannut päätöksessään, että asumistukiuudistuksella on myös tarkoitus hillitä vuokrien nousua. Suomen Vuokranantajissa ei tähän tavoitteeseen uskota.

– Se (nousun hillitseminen) ei tule toteutumaan. Asuntojen hintoihin ja vuokratasoihin voitaisiin vaikuttaa parhaiten asuntojen tarjontaa lisäämällä, Koro-Kanerva sanoo.

Myös PTT:n Kekäläisen mukaan mahdollinen vaikutus vuokrien nousuun olisi pientä. Hänen mukaansa esimerkiksi kuntien kaavoitushalukkuuteen vaikuttaminen olisi keino lisätä asuntotarjontaa ja yrittää hillitä hintojen nousua.

Hallitus on toivonut asumistukiuudistuksen vaikuttavan myös 500–800 uuden työpaikan syntymiseen. Kekäläinen on kuitenkin epäilevä, saadaanko uudistuksella todella kannustettua ihmisiä töihin.

Ministeriltä viesti vuokranantajille

Hallitus on kaavailemassa asumistukimenoihin neliökohtaista kattoa eli ”neliövuokraleikkuria”, jonka suuruus määräytyisi kuntaryhmittäin.

– Jatkovalmistelussa selviää, mikä on se oikea taso, jotta sillä pystytään hillitsemään vuokrien nousua tulevaisuudessa, sanoi asuntoasioista vastaava ministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) keskiviikkona STT:lle.

Tiilikaisen mukaan uudistus ”ei ainakaan kiihdytä vuokrien nousua”.

– Jää nähtäväksi, kuinka paljon se (uudistus) pystyy rajoittamaan vuokrien nousua, mutta kyllä se oikeaan suuntaan ilman muuta vaikuttaa.

Asuntotukimenojen noususta on osin syytetty vuokranantajien korotuksia. Myös Tiilikainen lähetti viestiä asuntoja vuokraaville:

– Se (uudistus) on viesti vuokranantajille, että ei voi korottaa vuokria sillä ajatuksella että yhteiskunta maksaa ne asukkaan puolesta.

Koro-Kanervan mielestä vuokranantajiin kohdistettu kritiikki on väärin. Hänen mukaansa asumistukimenoja ovat kasvattaneet työttömyys ja lakimuutokset.

Matias Åberg, Tuomas Savonen