Ulkoasiainvaliokunta otti kantaa hallituksen ulko-ja turvallisuuspoliittisen selontekoon: ”Suuri vaikeus on siinä, että selontekohan on jo nyt vanhentunut”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta sai tänään valmiiksi mietintönsä hallituksen kesällä valmistuneesta ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Matti Vanhanen (kesk.) totesi mietintöä laaditun kansainvälispoliittisesti levottomassa tilanteessa. Tämän vuoksi haettiin vahvasti yhteistä kantaa.

Tästä huolimatta vasemmistoliitto jätti mielipiteeseen vastalauseen, jossa se katsoo, että selonteossa olisi tuotava selvemmin esille Suomen asema sotilaallisesti liittoutumattomana maana.

Matti Vanhanen näki vasemmistoliiton vastalauseen kohdistuvan rajattuihin asiakohtiin. Kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas.) totesi hänkin mietinnön olevan selkeästi parempi kuin selonteko. Vastalauseesta huolimatta Arhinmäki kehui eri puolueiden näkemysten tulleen huomioiduiksi.

Hallituksen selonteon valmistumisen jälkeen on koettu Brexit ja USA:ssa Donald Trumpista on tullut presidentti. Vanhasen mukaan ulkoasiainvaliokunta reagoi ilmiöihin, muttei esitä näistä mitään lopullisia kantoja.

– Nostimme tiettyjä huolenaiheita esille.

Vanhanen muistutti, että Brexit haastaa EU:n yhtenäisyyden ja nostaa kysymyksen Ison-Britannian roolista Euroopan turvallisuusrakenteessa. Suomen tavoite on yhteistyön jatkaminen Ison-Britannian kanssa.

USA:n suhteen ei vielä tiedetä, millaista linjaa se tulee vetämään. Vanhanen totesi Suomen luovan tulevaan uuteen hallintoon toimivan yhteyden.

Vanhanen uskoo Donald Trumpin antavan yksiselitteisen sitoumuksen Natoon liittyvien velvoitteiden voimassaolemisesta myös Yhdysvalloissa, sillä asiassa ei voi jäädä harmaalle alueelle vaan se on joko–tai kysymys.

Mietintöluonnoksen mukaan yhteistyössä Naton kanssa Suomi ”ei etukäteen sulje pois mahdollisuutta” osallistua Suomen puolustuksen kehittämistä palveleviin Naton kumppanimaille avaamiin harjoituksiin, ”jotka eivät aiheuta kansainvälisen jännityksen kasvua”. Eduskunnan on saatava ”oikea-aikaisesti” riittävät tiedot seuraavan vuoden harjoitussuunnitelmista.

– Harjoitukset ovat Suomen omassa harkinnassa, Vanhanen sanoi.

”Muotoilu on vakiintunut.”

Hallituksen selonteon mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, paranta suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia sekä ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta.

– Selonteossa todetaan edelleen, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisenä tavoitteena on välttää joutumista sotilaalliseen konfliktiin. Valiokunta yhtyy tähän. On hyvä, että tällaisina aikoina isot perusasiat sanotaan selkeästi julkisuuteen, Matti Vanhanen sanoi.

Mietinnössä korostetaan myös EU:n yhtenäisyyden tarvetta ja oman puolustuksen kehittämistä.

Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.) totesi, ettei ulkoasiainvaliokunta tuo mitään uutta siihen, miten Suomen suhde Natoon määritellään. Kohta on täsmälleen hallitusohjelman mukainen. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ylläpitäen edelleen mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

– Muotoilu on vakiintunut, emmekä keskustelleet muista vaihtoehdoista, Matti Vanhanen sanoi.

– Suuri vaikeus on siinä, että selontekohan on jo nyt vanhentunut. Täytyy ottaa huomioon, mitä on tapahtunut selonteon jälkeen, mikä on tilanne USA:n presidentin vaalien jälkeen. Olemme tavallaan olleet tässä liikkuvassa junassa, Pertti Salolainen luonnehti.

– Ensi kevätkaudella edellytämme, että pääministeri antaa eduskunnalle tiedonannon, jossa hän tarkastelee jatkuvasti tapahtuvia muutoksia, jotka ovat potentiaalisesti suuria USA:n presidentinvaalien jälkeen ja ottaen huomioon, mitä Euroopassa tapahtuu, Salolainen jatkoi ja nosti esiin muun muassa Brexitin etenemisen ja Italian poliittisesti epävarman tilanteen.

”Kävi ilmi, että Venäjä-tutkimus on kaventunut.”

Salolainen toi esiin myös sen, että ulkoasiainvaliokunta korostaa syvenevän Venäjä-tutkimuksen merkitystä. Paikalla olleet valiokunnan jäsenet kiistivät tämän liittyvän hiljattain Suomessa kohua herättäneeseen Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-raportiin.

– Venäjä-tutkimus enemmän ehkä liittyy valiokunnan USA:n matkaan. Kävi ilmi, että Venäjä-tutkimus maailmalla on kaventunut. Emme me UPIsta keskustellleet täällä, Matti Vanhanen totesi.

Salolainen nosti esiin myös kehitysyhteistyön merkityksen. Hän muistutti, että Välimeren yli voi tulla jopa 100 miljoonaa pakolaista. Siksi kehitysyhteistyössä on keskityttävä Saharan eteläpuolisen Afrikan auttaseen.

SDP:n kansanedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen Erkki Tuomioja totesi valiokunnan päätyneen hyvin laajaan yhteisymmärrykseen.

– Se on minusta hyvin arvokasta ja tärkeätä. Sehän ei poista sitä, että varmaan itse kukin täällä olisi kirjoittanut niin mietinnön kuin alkuperäisen selonteonkin vähän toisenlaiseen sävyyn. Valiokunnan vastaus on perusteellisuudessaan ehkä vähän parempikin vielä kuin hallituksen selonteko ja antaa hyvän pohjan jatkaa laajalla yhteisymmärryksellä, Tuomioja sanoi.

Ahvenanmaa-kirjausta täsmennettiin.

RKP:n Stefan Wallin nosti omassa puheenvuorossaan esiin Ahvenanmaan aseman. Valiokunnan mietintöluonnoksen mukaan Ahvenanmalla on vakiintunut kansainvälisillä sopimuksilla vahvistettu kansainvälisoikeudellinen asema demilitarisoituna ja neutralisoituna alueena, jota ei muiden valtioiden toimesta ole kyseenalaistettu ja jonka turvaaminen on Suomen intressissä.

Ahvenanmaan asema ei poista Suomen velvollisuutta vastata Ahvenanmaan puolustuksesta, eikä estä Suomen sotilaallisen yhteistyön tiivistämistä Euroopan unionissa, kansainvälisissä järjestöissä ja pohjoismaisesti.

– Tämä kirjaa Suomen hyvin pitkäaikaisen linjan, Matti Vanhanen sanoi.

– Ehkä käytetyt puheenvuorot ovat antaneet aiheen tehdä tämä selväksi, Erkki Tuomioja kuittasi ja viittasi mitä ilmeisimmin puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) hiljattain Suomessa ja vähän Ruotsissakin käynnistämään ja käytyyn Ahvenanmaa-keskusteluun.

”Mahdollisemman realistinen ja objektiivinen.”

Matti Vanhasen mukaan ulkoasiainvaliokunnan Venäjä-arvioi ei poikkea olennaisesti hallituksen arvioista tai viimeisen vuoden kahden aikana julkisuudessa esitetyistä arvioista.

– Venäjän erityisesti Ukrainassa harjoittama politiikka on selkeästi Etyjin periaatteiden vastainen. Se aiheuttaa huolta siitä, mihin Venäjä oikein suuntautuu ja mitä se tavoittelee. Venäjän käyttäytymiseen liittyy arvaamaton piirre ja se on osaltaan ollut lisäämässä jännitystä myös Euroopassa.

Valiokunnan mietintöluonnoksesta on kuitenkin havaittavissa selkeää kantojen pyöristymistä selontekoon verrattuna:

”Venäjän ja lännen suhteiden kiristyminen on kuitenkin pitempiaikainen kehityskulku, jossa Venäjän ja lännen suhteet ovat huonontuneet ja epäluottamuksen leimaamat ja sotilaalliset jännitteet ovat kasvaneet. Valiokunta yhtyy tältä osin parlamentaarisen seurantaryhmän arvioon, jonka mukaan toimista ja vastatoimista on syntynyt itseään ruokkiva negatiivinen kieerre, jonka vaikutukset tuntuvat myös Itämeren alueella”, valiokunta toteaa.

– On yritetty mahdollisemman realistiseen ja objektiiviseen arvioon, mitä lähiympäristössä tapahtuu, Vanhanen sanoi.

Hallituksen selonteon julkaisemisen jälleen kesällä Tuomioja oli vaatinut, että Suomi arvioisi niin maailmanlaajuisen kuin lähiympäristönsä turvallisuuspoliittisen tilanteen kehitystä ”avoimesti, realistisesti, kattavasti ja ilman ideologisia silmälaseja”. Tällaista arviointia piti Tuomiojan mukaan soveltaa paitsi Venäjän myös muiden toimijoiden käyttäytymiseen.

Eduskunnan puhemiesneuvosto asetti marraskuussa 2015 ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sekä puolustuspoliittisen selonteon valmistelua seuraavan parlamentaarisen seurantaryhmän.

Se on pitänyt selonteon valmisteluun liittyen 17 kokousta. Ulkoasiainvaliokuntaa esittää kannanottoehdotuksessaan eduskunnan edellyttävän, että kaikki eduskuntapuolueet kattava seuranta järjestetään myös tulevien turvallisuutta koskevien selontekojen vamistelussa.

Haluatko Suomen Natoon? – sitten kuulut todella piskuiseen vähemmistöön

Kuva: Lehtikuva
Turhaan heiluu Nato-lippu. Suomalaiset eivät sinne halua.

Lähes 40 prosenttia toivoo, että Suomi pysyisi sotilaallisesti liittoutumattomana. Tämä ilmenee Reserviläisliiton KantarTNS:llä teettämästä kyselystä, johon vastasi reilut tuhat suomalaista.

Toiseksi parhaana keinona järjestää Suomen puolustus pidettiin EU:n piirissä tapahtuvan sotilaallisen yhteistyön laajentamista ja kehittämistä. Sitä kannatti noin neljännes vastaajista.

Reilu kymmenesosa haluaisi puolustusliiton Ruotsin kanssa, ja samoin reilu kymmenesosa valitsisi Nato-jäsenyyden.

Ja taas leimahti hallituksessa veroriita – SDP:ltä vaihtoehto: ”Tämä vero toisi 230 miljoonaa euroa kassaan vuoden aikana”

Kuva: thinstock

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta ihmettelee, että vain viikko vene- ja moottoripyöräverojen hautaamisen jälkeen hallitus riitelee jälleen verotuksesta.

– Nyt hallituksen suurennuslasin alla vaikuttaa olevan pohtia arvonlisäveron ja osinkoveron nostamisesta, Feldt-Ranta pohtii viitaten Ylen uutiseen.

Hän muistuttaa, että arvonlisäveron korotus nostaisi lääkkeiden ja ruuan hintaa ja kohdistuisi kovimmin köyhiin ja pienituloisiin.

Feldt-Rannan mukaan hallitus yrittää nyt löytää uusia veroja perumiensa vene- ja moottoripyöräverojen tilalle. Näiden verojen kustannusvaikutus olisi ollut 42 miljoonaa euroa vuositasolla.

– Hallitus on itse aiheuttanut verovajeen, jota se nyt yrittää paikata tavallisten suomalaisten pussista.

Kertoo paljon siitä keiden asialla hallituspuolueet ovat.

Hän painottaa, että hallitus teki valtion kassaan 59 miljoonan euron vuotuisen loven, kun tämän vuoden alusta otettiin käyttöön miljoonaperijöiden veroale.

– Ihminen, joka perii kahden miljoonan euron arvoisen kiinteistön pääkaupunkiseudulla, maksaa tänä vuonna 50 000 euroa vähemmän veroa kuin viime vuonna, Feldt-Ranta laskee.

Feldt-Ranta esittääkin, että hallitus voisi halutessaan esittää finanssimarkkinoiden ottamisesta verotuksen piiriin, kuten Ruotsissa ja Tanskassa on tehty. Pohjoismaisten naapureiden tavoin käyttöönotettava vero toisi valtion kassaan 230 miljoonaa euroa vuositasolla.

– Kertoo paljon siitä keiden asialla hallituspuolueet ovat, kun ne mieluummin kohdentuvat kaikki lisäverot tavallisten suomalaisten maksettaviksi, alentavat miljoonaperijöiden veroja eivätkä halua verottaa finanssisektoria samantasoisesti kuin muut EU-maat – Ruotsista ja Tanskasta puhumattakaan, Feldt-Ranta arvostelee.

”Jos nimi noteerataan, on tehnyt hyvää työtä” – Orpo huhuista Kataisen ympärillä

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Kuvassa Jean-Claude Juncker ja Jyrki Katainen.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo, ettei hänellä ei ole tietoa siitä, että EU-komission puheenjohtaja olisi vaihtumassa kesken kauden. Kansainvälisessä lehdistössä on jälleen nostettu Jyrki Kataisen nimi esille veikkailuissa komission uudesta puheenjohtajasta.

Orpo kertoo nähneensä uutisotsikon, mutta muutoin hän ei ole siitä tietoinen eikä ole keskustellut asiasta Kataisen kanssa.

Komission nykyinen puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ei aio asettua ehdolle enää uudelle kaudelle. Italialaislehti La Repubblica arvioi maanantaina, että Juncker saattaisi väistyä paikalta jo lähiaikoina.

– Ainahan huhuja pyörii. Näin jonkin uutisotsikon, mutta en ole muuten tietoinen, Orpo sanoi suomalaistoimittajille ennen euroryhmän kokousta Brysselissä.

Nimen nouseminen esiin on hänestä merkki hyvin tehdystä työstä.

– Jos Kataisen nimi noteerataan, on hän varmasti tehnyt hyvää työtä.

Kataisen nousu veikkailuihin on luonnollista, sillä hän on komission varapuheenjohtaja ja samasta EPP-puolueesta kuin Juncker. Komission tiedottaja kiisti jälleen maanantaina, että Juncker olisi väistymässä kesken kauden.

Moottoripyöräverosta suivaantunut entinen PS-vaikuttaja kuntavaaleihin – nyt SDP:n listoilta

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Perussuomalaisista viime vuoden lopulla eronnut nokialainen valtuutettu Mika Laakso lähtee ehdokkaaksi kuntavaaleihin – nyt sosialidemokraattina. Asia varmistui maanantaina.

Nokian sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö ottaa ilomielin Laakson riveihinsä.

– On hienoa saada Mika Laakso mukaan demareiden ehdokaslistalle. Hän on osoittanut yhteistyökykynsä ja sitoutumisensa yhteiseen tekemiseen nokialaisten hyväksi vuosien aikana, Nokian Demarien kunnallistoimikunnan varapuheenjohtaja Arja Laitinen toteaa.

Laakso toimi yli kahdeksan vuotta Nokian kaupunginvaltuustossa perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtajana sekä kaksi vuotta Nokian kaupunginhallituksessa 2. varapuheenjohtajana. Hän oli myös perustamansa Nokian perussuomalaiset ry:n puheenjohtaja sekä useita vuosia perussuomalaisten Pirkanmaan piirihallituksessa.

Mika Laakso totesi perussuomalaisista erotessaan olleensa usein puoluejohdon kanssa eri mieltä asioista, mutta silti puolustaneensa perussuomalaisia ajatuksia.

Kuppi meni niin sanotusti nurin perussuomalaisten venkoilusta moottoripyöräveron kanssa.

– Tähän vedän kuitenkin rajan. Moottoripyörät ja niihin liittyvä elämäntapa, veljeyden ja yhteenkuuluvuuden tunne, ovat minulle moninverroin tärkeämpiä kuin puoluepolitiikka, Laakso perusteli tuolloin Ylelle.

Kuntavaaleihin liikenee yhteensä 3 miljoonaa euroa – Vaaliruuhka pienentää puolueiden budjetteja

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Eduskuntapuolueet käyttävät kuntavaaleihin vähemmän rahaa kuin edellisellä kerralla vuonna 2012. Kahdeksasta eduskuntapuolueesta neljä kertoo pudottavansa selkeästi vaalibudjettiaan. Kolme puoluetta aikoo käyttää vaalikampanjaansa suunnilleen yhtä paljon rahaa kuin edellisissä kuntavaaleissa.

Puolueet kertovat käyttävänsä kuntavaaleihin yhteensä noin kolme miljoonaa euroa. Edellisissä kuntavaaleissa puolueet käyttivät noin 3,8 miljoonaa euroa. Eniten rahankäyttöään hillitsevät kokoomus ja SDP, jotka sanovat käyttävänsä 350 000–400 000 euroa viime kertaa vähemmän.

Puolueet perustelevat vaalibudjettiensa kutistumista pääasiassa pienentyneellä puoluetuella ja vaaliruuhkalla. Puoluetuki on pudonnut vuonna 2012 jaetusta noin 34 miljoonasta eurosta tämän vuoden alle 30 miljoonaan.

– Kun on useat vaalit tulossa lyhyen ajan sisään, resursseja on jaettava, jotta ne riittävät kaikkiin vaaleihin, sanoo RKP:n puoluesihteeri Fredrik Guseff.

Huhtikuun kuntavaalit aloittavat reilun kahden vuoden putken, jolloin järjestetään yhteensä viidet vaalit.

Vihreät nostaa budjettinsa vuoden 2008 kuntavaalien tasolle noin 450 000 euroon. Vuonna 2012 puolue käytti vain noin 125 000 euroa, koska edellisvuoden vaalitappio eduskuntavaaleissa oli leikannut puolueen rahoitusta.

– Vuoden 2008 jälkeen puoluetukea on useasti leikattu, minkä vuoksi puolueiden rahoitus on tänään selvästi pienempi kuin tuolloin. Pidämme tulevia kuntavaaleja niin tärkeinä, että olemme halunneet sen satsauksen tehdä, sanoo vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen.

Puhe kulujen jatkuvasta kasvusta on ihan puppupuhetta.

Suuri osa puolueista sanoo käyttävänsä sosiaaliseen mediaan ja verkkomainontaan enemmän rahaa ja resursseja kuin aiemmin. Puoluesihteereiden mukaan lehdistä ja muusta perinteisessä mediasta mainoksia taas ostetaan edelliskertaa vähemmän.

Puolueiden käyttämät rahat ovat puoluetuen lisäksi peräisin jäsenmaksuista, yksityishenkilöiden lahjoituksista sekä varainhankinnasta.

Puolueiden käyttämät rahat ovat vain pieni osa kuntavaalien kampanjakuluista. Kunnallisalan kehittämissäätiön toimeksiannosta vaalirahoitusta tutkinut Tomi Venho arvioi, että vuoden 2012 kuntavaaleissa kampanjoihin käytettiin yhteensä 32 miljoonaa euroa, josta ehdokkaiden osuus oli 15 miljoonaa euroa. Puolueiden kunnallisjärjestöt käyttivät Venhon arvion mukaan 11 miljoonaa euroa, mutta tarkkaa summaa on vaikea laskea.

– Kunnallisjärjestöjen tietoja ei saa mistään, kun ei ole julkista asiakirjalähdettä, josta niitä voisi ryhtyä kokoamaan, Venho kritisoi.

Pidemmällä aikavälillä kuntavaalien rahankäyttöä ei Venhon mukaan ole kukaan tutkinut tai laskenut.

– Kyllä vaalikuluilla jonkinlainen pitkän aikavälin kasvutrendi on, mutta puhe kulujen jatkuvasta kasvusta ja kasvun kiihtymisestä on ihan puppupuhetta. Esimerkiksi taloustilanne on aivan varmasti vaikuttanut.

Vaalirahan merkitys on Venhon mukaan kuntavaaleissa ehdokkaan kannalta selkeästi pienempi kuin muissa vaaleissa. Suurimmissa kaupungeissa valtuutetuiksi valitut käyttivät vuonna 2012 keskimäärin tuhansia euroja, pienemmissä kunnissa suurelle osalle valtuutetuista riitti satasten vaalibudjetti.

STT–MIKKO ISOTALO, SUSANNA JÄÄSKELÄINEN