x

”Ulkomailla on oltu kateellisia” – Sipilä: Näin Suomi onnistui maahanmuuttajien vastaanottamisessa

Kuva: Lehtikuva

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan järjestöillä on tärkeä rooli sote-uudistuksen toteutuksessa.

– On tärkeää, että järjestöjen ääni kuuluu sote-uudistuksen käytännön implementoinnissa. Varsinkin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä järjestöt tekevät Suomessa korvaamatonta työtä, pääministeri sanoi sosiaali- ja terveysjärjestöjen foorumissa.

Sipilä sanoi aktiivisen kansalaisyhteiskunnan ja aktiivisten järjestöjen olleen suuri apu myös maahanmuuttajien vastaanottamisessa.

– Ulkomailla on oltu kateellisia siitä, miten Suomessa viranomaisten ja järjestökentän yhteistyö on sujunut. Vapaaehtoistyön ja järjestöjen merkitys on maahanmuuttokysymyksessä ollut ratkaiseva.

SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas kiitti pääministeriä luottamuksesta järjestöjen asiantuntemukseen.

– Hyvinvointivaltiota on rakennettu järjestöjen, kuntien ja valtion tiiviissä yhteistyössä ihmisen parhaaksi. Kumppanuutta tarvitaan myös tulevaisuuden palveluissa.

Sipilä puhui tiistaina SOSTEn järjestöjohdon foorumissa, joka on vuosittainen sosiaali- ja terveysjärjestöjen johdon tapaaminen. Kaksipäiväisen foorumin aiheina ovat sote-uudistus ja vuoden 2017 kuntavaalit.

Keskustelua aiheesta

Me Naiset: Muistisairas Mauno Koivisto muutti hoitokotiin – Tellervo opettelee nyt elämään arkea yksin

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto sekä presidentti Martti Ahtisaari osallistuivat itsenäisyyspäivän ekumeeniseen juhlajumalanpalvelukseen Helsingin tuomiokirkossa 6. joulukuuta 2016. Tämä on viimeisimpiä Maunosta otettuja kuvia.

– Olimme suunnitelleet, että asuisimme yhdessä niin pitkään kuin olemme elossa, Tellervo Koivisto kertoo tänään ilmestyvässä Me Naisissa.

Tellervo ja  1980-luvun tasavallan presidentti Mauno Koivisto ovat siirtyneet elämässään seuraavaan vaiheeseen, kun Alzheimeria sairastava presidentti muutti hiljattain hoitokotiin. Mauno Koivisto kaatui yöllä kotonaan tammikuussa. Tapaturmassa häneltä murtui olkapään luu, ja käsi on nyt kantositeessä.

– Hän tarvitsee kaikessa ammatti-ihmistä hoitamaan, kun käsi on sidottuna, Tellervo Koivisto kertoo.

– Mauno on hoitokodissa toistaiseksi, mutta koska hänellä on jo ikää ja  muistisairaus, kotiinpaluu voi jäädä haaveeksi, Terllervo Koivisto kertoo.

Koivisto valittiin tasavallan presidentiksi 1981 Urho Kekkosen jälkeen.

 

Elinkeinoelämän Eva nyt kunta-alan pienipalkkaisten kimpussa – töissä on 7–8 prosentin lisähinta

Kuva: Getty Images
Hänellä on Evan mukaan 7-8 prosenttia lisää palkkaa.

Kunta-alan työehtosopimuksilla tehtävä työ on 7–8 prosenttia kalliimpaa kuin sama työ yksityisellä sektorilla, laskee Elinkeinoelämän valtuuskunta (Eva). Suurin lisäkustannus tulee työnantajan eläkemaksusta, joka on kunnissa keskimäärin neljä prosenttiyksikköä korkeampi kuin yksityisellä sektorilla. Kunnissa on aikoinaan myönnetty parempia eläke-etuja kuin yksityisellä puolella.

Loput selittyvät eroilla kuntien ja yritysten työehtosopimuksissa. Kuntatyössä voi olla alempia vähimmäispalkkoja kuin yksityisellä puolella, mutta toisaalta lyhyempiä työaikoja ja pitempiä lomia.

Tutkimuspäällikkö Ilkka Haaviston tekemä laskelma esitetään Evan julkaisussa ”Onko kuntatyö kallista?”. Laskelmassa on mukana kuusi ammattiryhmää: lähihoitajat, sairaanhoitajat, siivoojat, huoltomiehet, lastentarhanopettajat ja luokanopettajat.

Kaikkiaan Haavisto laskee, että kuntatyön lisähinnasta kertyy kunnille vuodessa 1,5–1,7 miljardin euron kustannustaakka.

– Se on kunnille merkittävä kilpailuhaitta suhteessa yksityisen sektorin palveluntuottajiin. Kunnat lähtevät takamatkalta kilpailuun yritysten kanssa, toteaa Haavisto.

Hän esittää, että eläkemaksuista syntyvää lisähintaa pitäisi tasata ja kunta-alan työehtoja muuttaa työnantajalle edullisemmiksi.

– Jos työnantaja ei ole kilpailukykyinen, siitä on haittaa myös työntekijälle, Haavisto perustelee.

AVAINSANAT

Ihmisten on edelleen vaikea ymmärtää, minkälainen vallankumous Suomessa on tapahtumassa

Kansanedustaja Eero Heinäluoma käytti poikkeuksellisen kovaa kieltä Lännen median haastattelussa tämän viikon maanantaina. Hän kuvasi Juha Sipilän hallituksen toimia ”yhden sortin vallankumoukseksi”, jota läheskään kaikki eivät ole huomanneet.

Kun kaikki huomio on keskittynyt sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämiseen, on niiden ohella ideologinen yksityistämisbuumi tarttumassa myös työllisyyspalvelujen hoitoon. Alueelliset TE-keskukset on uudistusten vimmassa päätetty lakkauttaa, ja työllisyyden hoito siirretään maakunnille.

Mikäli kunta haluaa jatkossa olla mukana tarjoamassa työllisyyspalveluja, on sen pakkoyhtiöitettävä toimintansa ja kilpailtava yksityisten yritysten kanssa maakunnan rahoista.

Pitkäaikaistyöttömät jäävät tämänkin hallituksen uudistuksen maksumiehiksi.

Suomen kansantalouden ja yhteiskunnan suurin ongelma on massiivinen 125 000 pitkäaikaistyöttömän joukko. On vaikea kuvitella, että markkinaehtoinen työllisyyspolitiikka voisi tarjota mitään hyvää tälle joukolle. Parhaat kokemukset työllistämisestä Suomessa ovat syntyneet, kun julkinen ja yksityinen toimija tekevät luovaa yhteistyötä.

Uusi maakunnallinen työllisyydenhoito ei suosi tällaista ajattelua. Kun työllisyydenhoidossa maksetaan jatkossa tuloksen mukaan, syntyy tehokasta työllisyydenhoitoa ainoastaan helposti työllistyville. Pitkäaikaistyöttömät jäävät tämänkin hallituksen uudistuksen maksumiehiksi.

EK:n puheenjohtajan Veli-Matti Mattilan puheet palkkojen 10–15 prosentin alennuksista tuntuvatkin hölmöläisen jorinoilta.

Huhtikuun kuntavaaleista on hyvää vauhtia tulossa sote- ja maakuntavaalit. Ihmisten on edelleen vaikea ymmärtää, minkälainen vallankumous Suomessa on tapahtumassa vuoden 2019 alussa. Kansalaisille syötetään valheellista kuvaa valinnanvapauden ihanuudesta, vaikka siihen liittyvät kansantaloudelliset riskit ovat megaluokkaa. Sote-uudistuksella tavoitellaan kolmen miljardin säästöjä, jotka voivat toteutua ainoastaan palvelutasoa heikentämällä.

Kovien puheiden melskeessä on ehkä vaikea havaita, että Suomen talous on pitkän taantuman jälkeen kääntynyt nousuun. Aktian viime viikolla julkaistun ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa tänä ja ensi vuonna 1,4 prosenttia. Ennusteen mukaan kotimainen kulutus pysyy tulevina vuosina talouden moottorina. EK:n puheenjohtajan Veli-Matti Mattilan puheet palkkojen 10–15 prosentin alennuksista tuntuvatkin hölmöläisen jorinoilta. Palkkojen leikkaus söisi kotimaisen kysynnän, ja taantuman riski kasvaisi jälleen Suomessa.

Työpaikoista entistä suurempi osa on osa-aikatöitä. Erityisesti naisten työt ovat muuttumassa osa-aikaisiksi. Lisäksi kasvun eväät jakaantuvat Suomessa entistä epätasaisemmin. Vuosina 2000–2014 nettotuottavuus kasvoi 21,6 prosenttia. Työntekijän reaalipalkka kasvoi tänä aikana vain 1,8 prosenttia. Yksityistämisen vallankumous kerää voitot omistajien pohjattomiin taskuihin.

Nyt loppui venkoilu ”oikeasta demariudesta” – ”Riittää, kun allekirjoittaa arvot ja käyttäytyy asiallisesti”

Kuva: Jari Soini

Lahden puoluekokouksen alla käytiin sosiaalisessa mediassa kiivasta keskustelua, kuka on oikea sosialidemokraatti.

Oikeistodemariksi mielletty SDP:n tuore puoluesihteeri Antton Rönnholm huomauttaa, että tätä keskustelua käydään tasaisin väliajoin.

– Tarve järjestää maailmaa ja lokeroida ihmisiä on tavallaan luonnollista – se on myös voimaantumista siitä, että on olemassa ”me” ja ”he”.

Lokeroiva keskustelu käy hänen mielestään kuitenkin hankalaksi, jos SDP haluaa olla aidosti koko kansan ja kaikenlaisten ihmisten puolue, jonka arvoihin ihmiset voivat kiinnittyä.

– Pitkään mukana olleet ovat jo kasvattaneet niin paksun nahan, ettei lokeroinnista tarvitse välittää. Mutta uudet tulijat saattavat miettiä, halusivatko nämä minut mukaansa oikeasti.

Kukin meistä antaa omassa kunnassaan kasvot puolueen toiminnalle.

Rönnholmille kenenkään ei tarvitse todistella mitään ”oikeasta demariudestaan”.

– Jos allekirjoittaa edustamamme arvot ja käyttäytyy asiallisesti, se riittää oli sitten kuka tai mistä tahansa, hän vakuuttaa.

Itse puoluekokouksessa Rönnholm aisti energisen fiiliksen. Hän toivoo, että uusi positiivinen kulma näkyy myös kuntavaalien lähestyessä.

– Jokainen puolueen jäsen on tavallaan aatteen lähettiläs. Siitä tulee myös vastuuta: kukin meistä antaa omassa kunnassaan kasvot puolueen toiminnalle ja arvoille.

Siksi hänen mielestään onkin tärkeää laskea kymmeneen ennen kuin sanoo, mitä heti tekisi mieli tokaista.

– Ja nukutaan yön yli, ennen kuin painetaan somessa enteriä – vaikka kuinka harmittaisi, Antton Rönnholm varoittaa.

Lue SDP:n puoluesihteerin laaja henkilöhaastattelu Demokraatin viikkolehdestä, joka ilmestyy 23.3. Katso ja kuuntele myös video, jossa Rönnholm puntaroi muun muassa presidentti Donald Trumpin puhetyyliä.

”Jaamme huolen perusopetuksen ryhmäkokojen paisumisesta” – Kiuru: SDP tukee OAJ:n toimenpidepakettia

Kuva: Jukka-Pekka Flander
– Kun porkkanarahoja ei enää ole, pitää ryhtyä lainsäädännöllisiin toimiin, jotta jokaisella lapsella olisi aidosti oikeus sopivaan opetusryhmään, kansanedustaja Krista Kiuru sanoo.

Kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan sivistysjaoston puheenjohtaja Krista Kiurun (sd.) mukaan SDP tukee opetusalan ammattijärjestö OAJ:n tänään esiteltyä toimenpidepakettia.

– Jaamme huolen perusopetuksen ryhmäkokojen paisumisesta ja olemme tulleet SDP:n uudessa koulutuspoliittisessa ohjelmassa saman suuntaisiin johtopäätöksiin kuin OAJ, kertoo Kiuru.

– Oppilaiden ja opettajien koulukohtainen suhdeluku varmistaisi paremmin laadukkaan ja riittävän yksilöllisen opetuksen. Oppilaiden taustojen monimuotoistuminen edellyttää, että opetusryhmien koot ovat kohtuulliset. OAJ:n ehdotus mahdollistaisi aikuisten ja lasten suhdeluvun tarkistelun esimerkiksi koulukohtaisesti, sillä eri oppimistilanteissa ryhmäkoko voi olla erisuuruinen. Samalla esitetty suhdeluku kuitenkin huolehtisi siitä, että ylisuurista ryhmistä päästään eroon.

Edeltävillä hallituskausilla on tuettu ryhmäkokojen pienentämistä erillisrahoituksella. Viime hallituskaudella rahoitus kaksinkertaistettiin 60 miljoonaan euroon. Lisäksi otettiin käyttöön koulujen välistä eriarvoisuutta vähentävä tuki.

Parhaimmillaan opetuksen laadun parantamiseen käytettiin Kiurun mukaan kahdella erillisellä avustuksella noin 80 miljoonaa euroa. Lisäksi hallituskauden lopulla tuettiin 10 miljoonalla erityisen tuen ja erityisopetuksen parantamista.

– Viime kaudella uudistettiin peruskoulua parlamentaarisen työn pohjalta. Yhdessä linjattiin, että uutta oppimista ja peruskoulu-uudistusta tulee tukea pitämällä kiinni ryhmäkokojen pienentämiseen ja koulujen väliseen eriarvoisuuden vähentämiseen tarkoitetuista laaturahoista. Yhdessä linjatusta parlamentaarisesta sovusta huolimatta Sipilän hallitus päätyi jo hallitusohjelmassaan leikkaamaan nämä rahat. Sekä SDP että OAJ ovat vaatineet, että opetuksen laaturahoista olisi pidetty kiinni, hän toteaa.

Olemme halunneet jo pitkään ryhmäkokojen sääntelyä.

SDP on esittänyt omassa koulutuspoliittisessa ohjelmassaan perusopetuslain parlamentaarista kokonaisuudistusta jatkoksi perusopetuksen uudistamiselle.

Parhaiten ja heikoiten menestyvien lasten ero oppimistuloksissa on kasvanut esimerkiksi matematiikassa ja lukutaidossa. Yhä suurempi määrä lapsia ja nuoria ei saavuta perusopetuksen vähimmäistavoitteita, mikä johtaa heidän osaltaan syrjäytymisriskiin niin jatko-opinnoista kuin työelämästäkin.

– Perusopetuslakia uudistamalla pystyttäisiin velvoittamaan kuntia toteuttamaan yhtäläisesti valtakunnallista aikuisten ja lasten suhdelukua. Näin voitaisi varmistaa, että jokaisessa Suomen kunnassa noudatettaisi yhtäläisiä sääntöjä, Kiuru sanoo.