Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Ulkoministeri Haavisto ei innostu Lintilän ajamasta naudanlihan tuontikiellon selvittelystä: ”Jos nyt nämä Brasilian toimenpiteet ovat todellisia, tuetaan mieluummin niitä”

LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Rinteen hallituksen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) tuomitsi eilisessa kannanotossaan Brasilian Amazonin sademetsien tuhoamisen ja esitti, että EU ja Suomi selvittävät pikaisesti mahdollisuuden kieltää brasilialaisen naudanlihan tuonnin.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Lintilän avauksesta tuli iso kansainvälinen uutinen.

Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on liikkeellä kuitenkin erilaisin painotuksin kuin Lintilä.

– Minusta se on kiinnostava aloite, mutta minä sanoisin näin, että nyt täytyy katsoa, mihin toimiin Brasilia tässä itse ryhtyy. Minun mielestäni ilmoitus, että heillä oli hallituksen oma hätäkokous ja että he ovat valmiita lähettämään sotilaita (sammuttamaan paloja), niin minä lähtisin siitä, että nyt vaan kaikki apu Brasilialle siinä, että saadaan ne palot sammumaan.

Toppuuttelisitte Lintilää?

– Niin sanoisin näin, että jos nyt nämä Brasilian toimenpiteet ovat todellisia, tuetaan mieluummin niitä. Kun tässä oli jo entuudestaan sellainen blame game (syyttely) menossa siellä Brasiliassa, että kuka palot oli sytyttänyt ja kuka on syyllinen, niin sen sijaan oltaisiin konkreettisia ja saataisiin ne palot sammumaan. Myöskin sen takia, että tämä on niille naapurimaille myöskin todella vaikea tilanne. Tavallaan nyt ei ole ehkä sanktioiden aika vaan ihan konkreettinen palojen sammutusten aika.

Haavisto toteaa, että jo ei mikään auta mitään, sitten voi vaihtaa keinoja.

– Mutta nyt on ehkä tärkeintä vain tukea Brasiliaa tässä, hän summaa kantansa Demokraatin haastattelussa.

Demokraatti haastatteli Haavistoa tänään iltapäivällä sen jälkeen, kun hän oli ollut puhumassa espoolaisessa kirjastossa.

Mercosur sulkee sisäänsä Pariisin.

Keskustelua on käyty myös Mercosur-kauppasopimuksesta, jossa on mukana EU ja Brasilian ohella kolme muuta Etelä-Amerikan maata. Ranska ja Irlanti ovat ilmoittaneet nyt vastustavansa sopimuksen ratifiointia EU:ssa, jos ei Brasilia pistä asioitaan kuntoon.

Mercosurin osaltakin Haavisto toivoo, ettei siihen tarvitsisi puuttua. Nyt sen sijaan täytyisi katsoa, mitä apua Brasilia tarvitsee ja alkaako maa toimia riittävän vastuullisesti.

Haaviston mukaan Mercosur itsessään ei ole myöskään ongelma. Kyseessä on nimittäin uudentyyppinen kauppasopimus, johon myös Pariisin ilmastosopimus on kytketty mukaan.

Haavisto todisti Tanskassa paikallisen ulkoministerin järkytystä.

Ulkoministerin viime päivät ovat olleet kiireisiä. Hän palasi eilen USA:sta, jossa hän tapasi YK:n pääsihteeriä António Guterresia. Guterres oli todennut Haavistolle, että nykypäivänä on ongelmia melkein kaikkien maiden kanssa, mutta Suomen kanssa niitä ei onneksi ole.

Hiljattain Haavisto myös tapasi Kööpenhaminassa Tanskan ulkoministeriä Jeppe Kofodia. Päivää ennen vierailua Donald Trump oli ilmoittanut haluavansa ostaa Grönlannin.

– He olivat yllättyneitä ja oikeastaan aika järkyttyneitäkin, Haavisto kuvailee Tanskan ulkoministeriön reaktioita.

– Toivoisi, että ehkä jos on tällaisia suuria aloitteita, niitä ei lehdistöjen kautta tällä tavalla esitetä. Erikoiseltahan se tuntuu, Haavisto toteaa Trumpin edesottamuksita.

Onko se Trumpilta päähänpisto vai jokin geostrateginen liike?

– Se varmaan sisältää tämän muistutuksen, miten tärkeä Grönlanti on maantieteellisenä ja turvallisuuspolitiikan ja tietysti meidän mielestä ilmastopolitiikankin kannalta. Se varmaan sisältää aidon intressin ja sen ilmaisemisen, mutta tietysti tavalla, joka varmaan on Tanskan nostanut takajaloilleen, Haavisto vastaa.

Haavisto pelkää, että muuta maat joutuvat valitsemaan puolensa Kiinan ja USA:n nokitellessa.

Kiinan ja USA:n välinen kauppasota on lähipäivinä kiihtynyt entisestään.

Haaviston mielestä asia on huolestuttava myös koska:

– Tämä voi mennä kohti sellaista tilannetta, jossa ikään kuin molemmat osapuolet painostavat muita valitsemaan puolensa tässä, hän sanoo.

Kotimaan politiikassa viime päivinä on puhuttanut korkeakouluille ja ammattikorkeakouluille tuleva rahoitus.

Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa korkeakouluille tulisi 10 miljoonaa ja ammattikorkeakouluille 5 miljoonaa lisää rahoitusta.

Kiistaa on ollut siitä, olisiko rahoituksen oltava jo ensi vuoden alusta hallitusohjelmassa vuoteen 2023 kirjatulla tasolla, jolla yliopistojen rahoitus kasvaisi 40 miljoonaa ja ammattikorkeakoulujen 20 miljoonaa.

Asiasta päätetään lopullisesti budjettiriihessä.

Demokraatin tietojen mukaan hallitusneuvotteluissa on ollut erilaisia taustataulukoita, joissa on ollut eri jaksotuksia sille, kuinka nopeasti korkeakoulujen määrärahat kohoavat.

Vihreiden silloisena puheenjohtajana Haavisto istui hallitusneuvoteluissa viisikossa eli puheenjohtajien pöydässä.

– Erillinen huoli, joka oli viimeisten öiden käsittelyssä, oli ammattikoulujen opettajaresurssit, jotka olivat vaikeasti ratkaistavia. Niihin löydettiin ratkaisu viisikon keskuudessa.

– Nyt tavallaan oikeastaan budjettiriihen avain on se, että koetettaisiin puolustaa mahdollisimman pitkälle niitä ratkaisuja, joita syntyi siinä hallitusneuvottelujen ja viisikon yhteydessä. Tietysti ymmärrän, että tässä on nyt monenlaista jännitettä. Mutta tavallaan koulutuksen kunnianpalautus -ajatus vaatisi tietysti sen, että nämä (korkeakoulujen rahoituksen nostot) voisivat toteutua mahdollisimman etupainotteisesti.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Rane Aunimo

Päätoimittajalta
17.9.2020
Työtöntä kannattaakin auttaa eikä rangaista – uusi malli ei ota heiltä, joilla ei ole otettavaa
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE