Turva – Hymy
Tyomies

Unkari horjuttaa käsitystä eurooppalaisesta oikeusvaltiosta – Tuomioja: ”Kummajaisia”

Kuva: Kari Hulkko
Kuva: Kari Hulkko / Demokraatti

Unkarin parlamentti hyväksyi maanantaina pääministeri Victor Orbįnin ajamat muutokset maan perustuslakiin. Muutoksilla Orbįnin hallitus kykenee määräenemmistöllään lisäämään omaa valtaansa edelleen.

– Kaikesta päätellen uudessa perustuslaissa on paljon sellaisia säädöksiä, jotka eivät mahdu eurooppalaiseen oikeusvaltioon. Jos tällaisella perustuslailla olisi pyritty Euroopan unionin jäseneksi, niihin olisi varmasti puututtu, sanoo ulkoministeri Erkki Tuomioja.

Perustuslakituomioistuimelta viedään mahdollisuus puuttua perustuslakiin ja tuomioistuimen päätökset ennen vuotta 2012 menettivät lainvoiman.

– Kun tarkkaan katsoo, siellä näyttää myös olevan outoja ajatuksia vaalien ja vaalitaistelun suhteen. Se on jo demokratian kannalta ongelmallista. Nämä ovat kaikki kummajaisia, yleensä tällaiset säädökset eivät ole missään maassa perustuslakikysymyksiä, Tuomioja sanoo.

Tuomioja pahoittelee, että Euroopan unionilla ei ole säädöksiä ja normeja siitä, miten oikeusvaltion perusteiden noudattamista valvotaan.

– Välittömästi ei ole odotettavissa muuta kuin paheksuntaa.

Hämeensillan remontin ajaksi rakennetaan puinen kevyen liikenteen silta Tammerkosken yli

Kuva: Thinkstock
Hämeensillan uudistaminen aloitetaan 5. helmikuuta. Valmistelevat työt ovat jo käynnissä. Sillan patsaat on viety varastoon ja kunnostettaviksi.

Huonokuntoiseksi todettu, vuonna 1929 valmistunut Tampereen Hämeensilta rakennetaan uudelleen alkuperäiseen historialliseen asuunsa. Tammerkosken yli Hämeensillan eteläpuolelle rakennetaan remontin aikaisen kulkemisen helpottamiseksi katettu, puinen kevyen liikenteen silta.

Tilapäinen silta rakennetaan maaliskuussa Värjärinkujan kohdalta Verkarannan taidetalon kulmalle. Silta on noin 110 metriä pitkä, ja sen käytössä oleva leveys on noin neljä metriä. Varasilta saadaan käyttöön huhtikuussa. Kun nykyistä siltaa rakennettiin 1920-luvulla, silloinkin käytettiin varasiltaa.

Hämeensilta uusitaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa puretaan ja rakennetaan sillan eteläinen puoli, ja liikenne siirretään kokonaisuudessaan sillan pohjoispuolelle. Toisessa vaiheessa tämän vuoden lopulla työn alle otetaan pohjoinen puoli ja liikenne siirretään eteläpuolella. Työn aikana silta on joukkoliikenteen käytössä. Kevyt liikenne pääsee siltaa pitkin kavennetuilla väylillä. Yksityisautoilua ei sallita.

Sillan kunto tutkittiin vuonna 2015

Hämeensilta tutkittiin perusteellisesti vuonna 2015.  Silloin varmistui, että lähes 90-vuotias silta alkaa olla käyttöikänsä päässä. Pienemmän korjaustyön jälkeen siltaa olisi pitänyt remontoida jälleen uudelleen noin 20 vuoden päästä. Muun muassa tulevan raitiotien takia päädyttiin uuden sillan rakentamiseen. Uusimisen jälkeen sillalle on laskettu käyttöikää sata vuotta.

Hämeensilta puretaan yksi puoli kerrallaan kivi kiveltä.  Kiviverhoilu otetaan talteen ja tuodaan takaisin sitten, kun siltarakenteet ovat valmiit. Samaan tapaan on uusittu aiemmin muun muassa Tammerkosken tukimuureja. Sillan alapuolelle rakennetaan työtaso.

Nykyinen Hämeensilta on rakennettu vuosina 1928 – 29, jolloin aiempi silta purettiin ja työn ajaksi rakennettiin väliaikainen silta. Hämeensillan rakenteet ovat terästä ja betonia. Silta on 29 metriä leveä ja 68 metriä pitkä.

Siltaurakka alkaa helmikuussa

Varsinainen siltaurakka alkaa viikolla kuusi eli 5. helmikuuta. Ensimmäinen vaihe valmistuu joulukuussa 2018 ja toinen vaihe lokakuun 2019 lopussa. Tämän jälkeen sillalla alkaa raitiotien sekä pintarakenteiden tekeminen.

Valmistelevat työt alkoivat Verkarannan puistossa jo maanantaina 15. tammikuuta työmaa-alueen aitaamisella. Kosken itärannan kevyen liikenteen alikulku ja rannan reitti suljettiin. Sillan patsaat lähtivät evakkoon ja huollettaviksi viime vuoden lokakuussa.

Hämeensillan uusimisen urakkahinta on 4,3 miljoonaa euroa. Sillan länsipuolelle rakennetaan uusi kevyen liikenteen alikulkuyhteys –  nimeltään Tempon tunneli. Uusi silta on aikaisempaa kantavampi. Väliaikainen kevyen liikenteen silta maksaa 250 000 euroa.

Pääurakoitsijana on Lemminkäinen Infra Oy.

Keskustelua aiheesta

”Valitettavasti meillä on suuria ongelmia” – ruotsalaiset turvattomia, jo 29 %:lla suuri huoli rikollisuudesta

Kuva: AFP PHOTO / TT News Agency / Johan NILSSON / Sweden OUT

Ruotsissa kansalaisten turvattomuuden tunne on jatkanut kasvuaan, selviää ruotsalaisviranomaisen laajasta kyselytutkimuksesta.

Tulokset kertovat myös, että ruotsalaisten luottamus poliisiin ja oikeuslaitokseen on heikentynyt takavuosiin verrattuna. Viime vuonna Ruotsin poliisiin luotti vahvasti 54 prosenttia vastaajista.

– Jos kehitys jatkuisi tällä tavalla, on riski, että ihmiset jättävät ilmoittamatta rikoksia – ja sitä meidän pitää ehdottomasti välttää, sanoi sisä- ja oikeusministeri, sosiaalidemokraattien Morgan Johansson uutistoimisto TT:lle tiistaina.

29 prosenttia ruotsalaisvastaajista kertoo viime vuonna tehdyssä kyselyssä, että he tuntevat suurta huolta rikollisuudesta yhteiskunnassa. Vielä vuoden 2014 tutkimuksessa luku oli 19 prosenttia, ja vuonna 2016 vastanneista 25 prosenttia oli tätä mieltä.

Ruotsin rikostenehkäisyneuvosto Brån julkaisemasta raportista käyvät ilmi myös sukupuolten väliset erot turvallisuudentunteessa. Naisten ryhmässä suurta huolta rikollisuudesta tunsi viime vuonna 31 prosenttia ja miesten ryhmässä 27 prosenttia.

Suurta huolta mahdollisesta kimppuun käymisestä tai pahoinpitelystä kokee 23 prosenttia naisista ja 9 prosenttia miehistä.

”Tästä tulee vaalikysymys”.

Ruotsin suurimman oppositiopuolueen, maltillisen kokoomuksen oikeuspoliittinen vastaava Tomas Tobé uskoo, että teema nousee esiin Ruotsissa syyskuun valtiopäivävaalien yhteydessä.

– Valitettavasti meillä (Ruotsissa) on suuria ongelmia rikollisuuden kanssa, joten tästä tulee suuri kysymys vaaleissa, arvioi Tobé STT:lle tiistaina Sälenin turvallisuuskonferenssissa.

Tobén mukaan Ruotsissa tarvittaisiin edelleen muun muassa poliisin resurssien vahvistamista sekä tiukempia rangaistuksia.

Rikollisuuden varjostamien lähiöiden ongelmiin olisi hänen mielestään pitänyt puuttua jo takavuosina, jolloin myös porvaripuolueet kokoomuksen johdolla olivat vallassa.

– Maksamme nyt hintaa ehkä 10–15 vuotta kestäneestä epäonnistuneesta integraatiopolitiikasta Ruotsissa, sanoi Tobé tiistaina.

Ruotsin rikostenehkäisyneuvosto Brån tutkimukseen haastateltiin viime vuonna noin 12 000 ihmistä. Suuri osa haastatteluista tehtiin ennen Tukholman terrori-iskua ja seksuaalista häirintää vastustavan #metoo-liikkeen nousua.

Keskustelua aiheesta

Pilapiirtäjät palkitsivat Jan Vapaavuoren

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Vuoden karikatyypiksi on valittu Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.). Valinnan tekee Karikatyristien ja pilapiirtäjien kilta Skarpit.

Skarppien mielestä Vapaavuori on persoonallisen näköinen ja karismaattinen henkilö.

– Helsinki on selvästi saanut isännän, joka rohkaisee myös muiden kaupunkien johtajia ottamaan roolin oman asuinpaikkansa puolestapuhujina, sanotaan perusteluissa.

Skarpit on Grafian alainen karikatyristien ja pilapiirtäjien kilta. Vuoden karikatyyppi -nimitys on kunnianosoitus, joka myönnetään suomalaiselle julkisuuden henkilölle, joka on hahmona positiivinen ja kasvoiltaan mielenkiintoinen piirrettävä.

Aiemmat Vuoden karikatyypit ovat olleet Sofi Oksanen, Jutta Urpilainen, Timo Soini, Jörn Donner, Ismo Leikola, Jarkko Nieminen ja Sauli Niinistö.

Keskustelua aiheesta

Erikoinen tapaus käräjillä – syyttäjä katsoi poliisin laiminlyöneen tutkintoja, käräjäoikeus: Ei rikosta

Kuva: Kari Hulkko
Kuva: Kari Hulkko / Demokraatti

Syyttäjä vaati tiistaina lyhyttä ehdollista vankeustuomiota Sisä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisariolle virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Syyttäjän mukaan useita rikoksia selvitettiin puutteellisesti, sillä tutkinnanjohtajana toiminut rikoskomisario keskeytti tutkintoja jopa tapauksissa, joissa poliisilla oli tiedossa epäiltyjen nimet.

Keski-Suomen käräjäoikeus katsoi, että rikoskomisario ei syyllistynyt rikokseen ja hylkäsi syytteen.

Rikoskomisario oli syytteen mukaan tehnyt päätöksiä vajavaisin tiedoin useissa tutkinnoissa ja laiminlyönyt velvollisuutensa johtaa ja valvoa tutkintoja.

Yhdessä syyttäjän esiin nostamassa tapauksessa kahden ihmisen epäiltiin pahoinpidelleen uhria ravintolan ulkopuolella lyömällä ja potkimalla. Uhri oli pystynyt antamaan tekijöiden etunimet ja kertonut, että he asuvat samassa vastaanottokeskuksessa. Hän oli kertonut pystyvänsä tunnistamaan tekijät ja nimennyt kaksi todistajaa.

Poliisi oli syyttäjän mukaan hankkinut vastaanottokeskuksen asukasluettelon, mutta sittemmin lopettanut tutkinnan sillä perusteella, että asiassa ei ole tutkintaa edistävää tietoa.

Toisessa tapauksessa poliisi ei syyttäjän mukaan edes yrittänyt selvittää tekijää, vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus. Kyse oli epäillystä näpistyksestä, jossa kaupasta oli viety alkoholijuomia.

Rikosilmoituksessa oli nimetty epäillyt sukunimellä ja mukana oli valvontakameran kuvia tekijöistä. Tutkinta oli keskeytetty syyttäjän mukaan selvittämättä lainkaan, keitä tekijät voisivat olla. Toisessa epäillyssä alkoholinäpistyksessä tiedossa oli auton rekisterinumero ja hyvä valvontakamerakuva tekijästä. Poliisi keskeytti syyttäjän mukaan tutkinnan selvittämättä edes auton omistaja- ja haltijatietoja.

Syyttäjä nimesi yhteensä 14 epäiltyä rikosta, joissa tutkinnanjohtaja oli toiminut hänen mukaansa väärin.

Rikoskomisario myönsi tapahtumien kulun pääpiirteittäin, mutta kiisti syyllistyneensä rikokseen. Valtio velvoitettiin korvaamaan rikoskomisarion oikeudenkäyntikulut eli reilut 7 500 euroa korkoineen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Heikki Hiilamo perääntyy hieman kritiikistään – Johanna Korhonen kiistää Hiilamon väitteet

Kuva: Jari Soini
Heikki Hiilamo.

Sosiaalipolitiikan professori, aiemmin muun muassa diakonia- ja yhteiskuntatyön johtajana kirkkohallituksessa toiminut Heikki Hiilamo arvosteli tänään blogikirjoituksessaan (Kotimaa24:ssä) voimakkaasti Helsingin piispan Teemu Laajasalon toimintaa kyseenalaistanutta Johanna Korhosta.

Hiilamo on jonkin verran lieventänyt kritiikkiään, minkä johdosta hän on tarkentanut Kotimaa24:n kirjoitustaan.

Alkuperäisessä tekstissä muotoilu ”Vaalikampailun aikana Korhonen pyrki levittämään epämääräisiä väitteitä” on muutettu muotoon ” Vaalikampailun aikana Korhonen rohkaisi Laajasaloa seksuaalisen häirinnän suosimisesta syyttänyttä naista ottamaan yhteyttä mediaan”.

Vastaavasti kohta ”Korhonen ei antanut Laajasalolle ennen ”syytekirjelmänsä” julkistamista mahdollisuutta kommentoida väärinkäsityksiä” on muutettu muotoon ”Korhonen ei antanut Laajasalolle ennen ”syytekirjelmänsä” julkiseksi tulemista mahdollisuutta kommentoida väärinkäsityksiä”.

Hiilamo moittii Korhosta piispaan kohdistuvasta henkilökohtaisesta ajojahdista. Ylen haastattelussa Korhonen kiistää kokonaan Hiilamon väitteet.

Keskustelua aiheesta