x

”Unohtuuko soten tärkein tavoite?” – Ex-ministeri moittii mallia sekavaksi

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Susanna Huovinen muistuttaa, että sote-integraatiota, perusterveydenhoidon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen parempaa linkittymistä, ei saa unohtaa matkan varrella.

Kansanedustaja, ex-peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) arvioi, ettei Juha Sipilänkään (kesk.) hallitukselle sote-ratkaisu näytä olevan helppo.

– Syksyllä soten takia syntyi vakava hallituskriisi. Nyt vaikuttaa siltä, etteivät hallituspuolueet osaa sanoa, mikä on soten tärkein tavoite. Yhdelle puolueelle se näyttäisi olevan maakuntahallinnon aikaansaaminen ja toiselle valinnanvapauden lisääminen, Huovinen ihmettelee.

Hän kysyy, ovatko jo vuosikausia sitten soten keskeisimmiksi tavoitteiksi nostettu palveluiden integraatio, ennaltaehkäisyn parantaminen ja hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen jauhautumassa näiden kahden vahvan myllynkiven väliin?

– Kumpikaan asia – maakuntahallinto tai valinnanvapaus – eivät suoranaisesti tue sote-integraation tavoitetta, vaan jopa heikentävät sen toteutumista.

Huovinen muistuttaa, että integraatiolla tavoitellaan paitsi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon myös terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tiiviimpää yhteistyötä.

– Viime kaudella soten taloudellisia hyötyjä arvioitaessa juuri parempaa sote-integraatiota pidettiin keskeisenä välineenä kustannusten hillinnässä. Niinpä sote-integraation tavoite on edelleen tärkeä niin asiakkaan kuin yhteiskunnankin kannalta. Silti enää vain harva puhuu aiheesta.

Viime kaudella parlamentaarisesti valmisteltu sote-ratkaisu kaatui aikapulaan ja lopulta eduskunnan perustuslakivaliokuntaan. Huovisen mielestä nykyistä suunnitelmaakaan ei enää tehdä soten ehdoilla, vaan muut asiat ovat ajaneet soten ohi.

Hän moittii lisäksi mallia sekavaksi, kun erilaisia alueita on 18, 15 ja 12.

– Hallitus siis kävi kauppaa puoluepoliittisilla tavoitteilla ja niinpä ratkaisulle ei löydy perusteluita sosiaali- ja terveyspolitiikasta. Siksi pitää nyt kiireesti etsiä muitakin tehtäviä ja perusteluja, kuten ministeri Lauri Tarastin selvitystyö osoittaa.

Hallitus haluaa laajentaa merkittävästi valinnanvapautta, mikä on Huovisen mukaan suuri ero edelliseen kauteen. Hän kuitenkin epäilee, toteutuvatko kansalaisten toiveet ja odotukset.

– Ymmärrän tavoitteen lisätä valinnanvapautta, mutta se sopii huonosti sote-integraatioon. Peruspalveluministerinä sain valtavasti palautetta kansalaisilta, joiden mielestä palvelut eivät toimineet riittävän kokonaisvaltaisesti ja monet kokivat tulleensa pompotelluksi. Asiakkaan ei pitäisi joutua selittämään asiaansa aina uudelle ihmiselle.

Luommeko vain lisää byrokratiaa ja valinnanvaivaa?

Huovisen suurin pelko liittyy niihin asiakkaisiin, joilla ei osaamista tai omaisia auttamassa valinnoissa. Näitä ihmisiä löytyy niin ikäihmisistä, vammaisista henkilöistä, mielenterveyskuntoutujista kuin vaikeassa elämäntilanteessa olevista lapsiperheistä.

– Luommeko heille vain lisää byrokratiaa ja valinnanvaivaa? Voiko tämä pitkässä juoksussa pahentaa hyvinvointi- ja terveyseroja palveluiden tuotannon eriytyessä ihmisten välillä?

Huovinen kysyy lisäksi, mikä on valinnanvapauden hintalappu. Ruotsissa kustannukset ovat nousseet, kun perusterveet, hyvin toimeentulevat ihmiset hoidattavat jokaisen nuhakuumeen nyt lääkärillä.

– Valinnanvapaudesta ei saa tehdä yritysten voiton maksimoinnin tapaa. Vaarana voi olla se, että yhteiskunnan niukkenevia rahoja jaetaan yhä laveammin ilman, että todellisesta vaikuttavuudesta ja sote-integraatiosta voidaan huolehtia. Ehdoton edellytys on, että yritysten toiminta on avointa ja läpinäkyvää. Suomalaisten veroeuroilla ei pidä kartuttaa veroparatiiseja.

Huovinen tietää omasta kokemuksesta, ettei täydellistä mallia ole olemassakaan.

– Mutta ilman sote-integraatiota, soten liian moni tärkeä tavoite jää saavuttamatta. Jos sote-integraatio ei enää olekaan keskeinen tavoite, olisi sekin syytä sanoa ääneen.

”Homofobian” isä on kuollut

Psykoterapeutti George Weinberg on kuollut 87-vuotiaana, kertoo New York Times.

Weinberg tunnetaan ”homofobia”-sanan keksijänä. Hän käytti sanaa ensi kerran 1960-luvun puolessavälissä huomatessaan, miten jotkut hänen kollegoistaan kokivat epämukavuutta homoseksuaalien seurassa.

Termi levisi laajemmin 1960-luvun lopulla, kun muun muassa Time-lehti käytti sitä kannessaan.

Weinberg asui ja kuoli Manhattanilla, New Yorkissa.

Keskustelua aiheesta

Katainen: Britannian kelkka kääntyi täysin EU-puolustuksessa – ”Tukee erittäin voimallisesti”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen vahvistaa puheet Britannian suunnanmuutoksesta. Maa on alkanut hänen mukaansa yhtäkkiä tukea EU:n puolustusulottuvuuden syventämistä ja kehittämistä erittäin voimallisesti.

– Tähän saakka he ovat vastustaneet sitä erittäin voimallisesti, Katainen sanoi Euroopan komission toimittajille järjestämässä taustatilaisuudessa Helsingissä.

– Britannia on sanonut monessa yhteydessä, että oli tuleva järjestely EU:n ja Britannian kanssa mikä hyvänsä, niin turvallisuusnäkökulmat ja turvallisuuspolitiikka on sellainen, joka menee kaiken yli. Se on niin sanottu iso asia, jossa on yhteiset intressit. He haluavat olla kaikessa yhteistyössä mukana.

Kataisen mukaan Britannia on nyt valmis menemään ”aika pitkälle” EU:n puolustusulottuvuuden kehittämisessä.

– Esimerkiksi se turha pelko Naton ja EU:n päällekkäisyydestä on ruvennut hälventymään, kun Britannia on osoittanut, että eivät hekään näe päällekkäisyyden riskiä.

Kataisella on komission varapuheenjohtajana yhdessä EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastaavan korkean edustajan Federica Mogherinin kanssa tärkeä rooli, kun EU reflektoi puolustuksen tulevaisuutta. Luvassa on myös esitys puolustusrahastosta, joka on komissiossa Kataisen vastuulla.

”Kaikkea eri mieltä olemista ei pidä leimata populistiseksi.”

Kataiselta kysyttiin myös populismin kasvusta Euroopassa. Hän sanoi törmänneensä Brysselissä joihinkin kysymyksiin siitä, mitä perussuomalaisissa virinnyt Fixit-keskustelu (vrt. Brexit) ja puhe kansanäänestyksestä tarkoittaa.

Katainen pohti laajasti populismia.

– Sekin on hirveän tärkeätä EU:ssa työtä tekeville ja itse kullekin, ettei kaikkia eri mieltä olemista leimata populistiseksi tai vastuuttomuudeksi. Ei siinä ole mitään populistista, jos sanoo, että on parempi erota EU:sta ja elää omin nokkineen, jos sen kertoo, mitä se tarkoittaa ja analysoi sen ja päätyy siitä huolimatta. Jos puhuu puolitotuuksia tällaisista asioista, se on populismia, Katainen sanoi.

Jos Marine Le Pen valittaisiin Ranskan presidentiksi, se olisi Kataisen mukaan pahempi shokki kuin Brexit. Taloudellinen epävakaisuus lisääntyisi.

Huoli demokratian tilasta.

Katainen myönsi olevansa huolissaan demokratian tilasta läntisissäkin maissa. Hän nostaa tässä yhteydessä esiin kaksi asiaa. Ensinnä ovat vaaliprosesseihin liittyvät riskit eli se, että jokin toinen osapuoli sekaantuu niihin joko rahoittamalla puolueita.

– Siis että ulkomaiset tahot rahoittamalla puolueita tai sitten tiedustelupalveluittensa kautta sekaantuvat poliittisiin prosesseihin – tämä on tosi vakava uhka. Jos Eurooppaa haluaa saada sekaisin, niin tehokkainta on puuttua meidän perusarvoihin. Se horjuttaa kaiken sen tavan, millä ongelmiin vastataan, jos luottamus menee demokraattisiin prosesseihin, Katainen huolehti.

Toinen asia on median rooli.

– Ylipäänsä se, jos fakta ja fiktio vielä enemmän alkaa mennä ”tasa-arvoiseksi”, niin on se aika huolestuttavaa demokratian kannalta. Esimerkkejä on läntisissä maissa, missä näitä sekoitetaan. Tulee valeuutisia, jotka ovat liiketoimintaa.

Toisaalta Katainen sanoi myös, että hänen on hyvinn vaikea arvostella uusia haastajia politiikassa.

– Se kuuluu demokratiaan, että syntyy uusia puolueita. Se mikä huolestutta on se, että esimerkiksi ihmisarvojen tai oikeusvaltioperiaatteen kyseenalaistamisesta alkaa tulla salonkikelpoista eli demokratian perusarvojen kyseenalaistaminen alkaa tulla normaaliksi.

– Kyllä se vähän ihmetyttää, minä mietin, että mistä se syntyy. Mistä yhtäkkiä löytyy mieletön määrä ihmisiä, jotka antavat tukensa tällaiselle? Kyllä minä tietyssä määrin olen huolissani, hän jatkoi.

”Valkoisen kirjan kanssa isketty kultasuoneen” – Katainen ilahtui keskusjärjestöjen kannanotosta

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Maaliskuun alussa julkaistu komission valkoinen kirja EU:n tulevaisuudesta on Euroopan komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen mukaan langennut Suomessa hedelmälliseen maaperään.

Katainen myönsi perjantaina Helsingissä olevansa yllättynyt julkista keskustelua ajavan kirjan menestyksestä ja viittasi torstaina julkaistuun palkansaajakeskusjärjestöjen ja EK:n yhteiseen Euroopan tulevaisuutta käsittelevään kannanottoon. Katainen epäili kannanoton olevan Euroopassa ainutlaatuinen.

– Mainitsen tämän sen takia, että kannanotto on sisällöltään tosi hyvä. Jaan ne tavoitteet hyvin pitkälle. Missään muussa maassa todennäköisesti elinkeinoelämä ja palkansaajajärjestöt eivät pysty samaan. Jotenkin tässä on isketty kultasuoneen valkoisen kirjan kanssa, koska keskustelu on ryöpsähtänyt liikkeelle ihan valtoimenaan, Katainen sanoi komission toimittajille järjestämässä taustatilaisuudessa.

Me aiotaan markkinoida sitä paperia esimerkkinä.

Kataisen mukaan komissio aikoo esitellä suomalaisten työmarkkinakeskusjärjestöjen julkilausumaa ympäri Eurooppaa.

– Me aiotaan markkinoida sitä paperia esimerkkinä siitä miten asian voi hoitaa.

Keskusteluja EU:n tulevaisuudesta viritellään Kataisen mukaan myös sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja yliopistojen toimesta. Keskustelulle on Kataisen mukaan tarvetta.

– Rehellinen vilpitön arvioni on se, että Euroopan yhdessä kehittämisen legitimiteetti on aidosti vaarassa elleivät kansalaiset ja ihmiset ja hallitukset määrittele mitä he haluavat Euroopan tulevaisuudelta.

Kataisen mukaan komission keskustelualoitteen taustalla on esimerkiksi Yhdysvaltain presidentinvaaleista ja Britannian brexit-äänestyksestä herännyt huoli.

– Näitä omituisuuksia on niin paljon, että se alkaa huolestuttamaan ja ehkä vähän pelottamaankin. Voiko saada aikaan edistystä rikkomatta kaikkea, onko kaikki aina pakko rikkoa ennen kuin päästään eteenpäin? Tämä on tässä pohjavireenä.

Torstaina julkaistussa keskusjärjestöjen kannanotossa olivat allekirjoittajina muun muassa SAK, STTK, Akava ja EK.

Keskustelua aiheesta

Kokoomuksen Hjallis Harkimo pui kohujuttua: ”Yritysriskin ottanut Sipilän serkun poika ei rikastu”

Kuva: EHTIKUVA / RONI REKOMAA

Kokoomuksen kansanedustajan Harry Harkimo ottaa kantaa Julkisen sanan neuvoston eiliseen päätökseen koskien Yleä ja pääministeri Juha Sipilän tapausta. Hän kirjoittaa asiasta blogissaan Iltalehdessä.

”Jotkut JSN-systeemin puolustajat sanovat, että ilman Julkisen sanan neuvostoa meillä olisi Suomessa amerikkalaistyyppisiä kunnianloukkausoikeudenkäyntejä. Tuskin. Perinteisen median toimittajat tietävät kunnianloukkausten rajat jo nyt.”

Harkimo sanoo myös, että ”kaiken tämän hässäkän keskellä” on hyvä muistaa, kuinka pienestä asiasta joskus kaikki lähtee liikkeelle.

”Tämä viimeinen Sipilän sotku, Katera Steel, jossa Sipilän serkun poika oli toimitusjohtajana. Se teki 500 000 euron kaupan kolmen prosentin katteella. Eli yritykseen tuli 15 000 euroa rahaa. Jos omistaja haluaa kotiuttaa tämän voiton, maksaa hän 55 prosenttia veroa, eli käteen jää noin 7000 euroa tästä valtavasta urakasta. Eli yritysriskin ottanut Sipilän serkun poika ei rikastu – ja jos hän omistaa vain murto-osan firmasta, jää hänelle joitakin satasia.”

Harkimon mukaan asia on täysin mitätön. Hän muistuttaa myös, että langettava tuomio tuli äärimmäisen niukasti. Harkimon mukaan toimittajat eivät itsekään tienneet, oliko Yle tehnyt virheen vai ei.

”JSN:n painoarvo on tässäkin tapauksessa aika nolla. Eihän koko asetelmassa ole järkeä. Olisiko JSN tullut aikansa päähän? Pieni korjaus lehden alanurkassa tuskin on kovin luja perusta luottamukselle.”

Demariehdokas IL:ssa: Tehdään Helsingistä vapaakaupunki – mahdollistaisi ketterän kilpailukykyloikan

Kuva: Kari Hulkko
Dimitri Qvintuksen mukaan kokeilu olisi omiaan vahvistamaan kaupunkikulttuuria.

SDP:n kuntavaaliehdokkaana Helsingissä oleva viestintäkonsultti, toimittaja Dimitri Qvintus kannattaa vapaakaupunkikokeilun tekemistä pääkaupungissamme.

Vapaakaupunkina Helsinki voisi Qvintuksen mielestä edetä muuta maata nopeammin monissa asioissa.

Kokeilu tehtäisiin niin, että valtakunnan tason päätäntävaltaa siirretään Helsingille, hän kirjoittaa Iltalehti-blogissaan.

– Helsinki on moderni ja monimuotoinen kaupunki, jossa markkinat toimivat aivan eri tavalla kuin muualla Suomessa. Täällä erilaiset kulttuurit ovat toimivaa arkipäivää. Siksi on ilmeistä, että esimerkiksi liikenteen, alkoholilainsäädännön ja asumisen osalta samat säännöt Helsingissä kuin vaikkapa Pohjois-Savossa eivät palvele tarkoitusperiään, Qvintus kirjoittaa.

”On ilmeistä, että esimerkiksi liikenteen, alkoholilainsäädännön ja asumisen osalta samat säännöt Helsingissä kuin vaikkapa Pohjois-Savossa eivät palvele tarkoitusperiään.”

Hän konkretisoi vapaakaupunkikokeilua muutamin esimerkein, muun muassa viininmyynnin ja taksipalvelu Uberin vapauttamisella.

– Kaupungin vuokra-asunnon saisi laittaa kesälomaksi Airbnb:hin. Apteekkisääntelyä purettaisiin. Festivaalit ja puistokonsertit eivät olisi vaakalaudalla, vaan ne saisivat kestää myöhempään ja terassit saisivat olla auki pidempään, Qvintus luettelee.

Vapaakaupunki-kokeilu toisi hänen mukaansa kilpailuetua suhteessa muihin Itämeren pääkaupunkeihin, mahdollistaisi Helsingille kilpailukykyloikan, jonka hyödyntämisestä päättäisivät helsinkiläiset itse. Kokeilu myös vahvistaisi kaupunkikulttuuria, Qvintus perustelee.

Kyse on hänen mukaansa ennen kaikkea ketteryydestä ja reagointikyvystä, jotka ovat elintärkeitä kilpailukykytekijöitä erityisesti digitalisaation hyödyntämisen kannalta.

Dimitri Qvintus siirtyi helmikuussa SDP:n eduskuntaryhmän viestintävastaavan paikalta viestintäkonsultiksi Tekir Oy:hyn. Aiemmin hän on toiminut myös ministerien erityis- ja eduskunta-avustajana.