Lukijaristeily2017
tuntematonsotilas

”Unohtuuko soten tärkein tavoite?” – Ex-ministeri moittii mallia sekavaksi

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Susanna Huovinen muistuttaa, että sote-integraatiota, perusterveydenhoidon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen parempaa linkittymistä, ei saa unohtaa matkan varrella.

Kansanedustaja, ex-peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) arvioi, ettei Juha Sipilänkään (kesk.) hallitukselle sote-ratkaisu näytä olevan helppo.

– Syksyllä soten takia syntyi vakava hallituskriisi. Nyt vaikuttaa siltä, etteivät hallituspuolueet osaa sanoa, mikä on soten tärkein tavoite. Yhdelle puolueelle se näyttäisi olevan maakuntahallinnon aikaansaaminen ja toiselle valinnanvapauden lisääminen, Huovinen ihmettelee.

Hän kysyy, ovatko jo vuosikausia sitten soten keskeisimmiksi tavoitteiksi nostettu palveluiden integraatio, ennaltaehkäisyn parantaminen ja hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen jauhautumassa näiden kahden vahvan myllynkiven väliin?

– Kumpikaan asia – maakuntahallinto tai valinnanvapaus – eivät suoranaisesti tue sote-integraation tavoitetta, vaan jopa heikentävät sen toteutumista.

Huovinen muistuttaa, että integraatiolla tavoitellaan paitsi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon myös terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tiiviimpää yhteistyötä.

– Viime kaudella soten taloudellisia hyötyjä arvioitaessa juuri parempaa sote-integraatiota pidettiin keskeisenä välineenä kustannusten hillinnässä. Niinpä sote-integraation tavoite on edelleen tärkeä niin asiakkaan kuin yhteiskunnankin kannalta. Silti enää vain harva puhuu aiheesta.

Viime kaudella parlamentaarisesti valmisteltu sote-ratkaisu kaatui aikapulaan ja lopulta eduskunnan perustuslakivaliokuntaan. Huovisen mielestä nykyistä suunnitelmaakaan ei enää tehdä soten ehdoilla, vaan muut asiat ovat ajaneet soten ohi.

Hän moittii lisäksi mallia sekavaksi, kun erilaisia alueita on 18, 15 ja 12.

– Hallitus siis kävi kauppaa puoluepoliittisilla tavoitteilla ja niinpä ratkaisulle ei löydy perusteluita sosiaali- ja terveyspolitiikasta. Siksi pitää nyt kiireesti etsiä muitakin tehtäviä ja perusteluja, kuten ministeri Lauri Tarastin selvitystyö osoittaa.

Hallitus haluaa laajentaa merkittävästi valinnanvapautta, mikä on Huovisen mukaan suuri ero edelliseen kauteen. Hän kuitenkin epäilee, toteutuvatko kansalaisten toiveet ja odotukset.

– Ymmärrän tavoitteen lisätä valinnanvapautta, mutta se sopii huonosti sote-integraatioon. Peruspalveluministerinä sain valtavasti palautetta kansalaisilta, joiden mielestä palvelut eivät toimineet riittävän kokonaisvaltaisesti ja monet kokivat tulleensa pompotelluksi. Asiakkaan ei pitäisi joutua selittämään asiaansa aina uudelle ihmiselle.

Luommeko vain lisää byrokratiaa ja valinnanvaivaa?

Huovisen suurin pelko liittyy niihin asiakkaisiin, joilla ei osaamista tai omaisia auttamassa valinnoissa. Näitä ihmisiä löytyy niin ikäihmisistä, vammaisista henkilöistä, mielenterveyskuntoutujista kuin vaikeassa elämäntilanteessa olevista lapsiperheistä.

– Luommeko heille vain lisää byrokratiaa ja valinnanvaivaa? Voiko tämä pitkässä juoksussa pahentaa hyvinvointi- ja terveyseroja palveluiden tuotannon eriytyessä ihmisten välillä?

Huovinen kysyy lisäksi, mikä on valinnanvapauden hintalappu. Ruotsissa kustannukset ovat nousseet, kun perusterveet, hyvin toimeentulevat ihmiset hoidattavat jokaisen nuhakuumeen nyt lääkärillä.

– Valinnanvapaudesta ei saa tehdä yritysten voiton maksimoinnin tapaa. Vaarana voi olla se, että yhteiskunnan niukkenevia rahoja jaetaan yhä laveammin ilman, että todellisesta vaikuttavuudesta ja sote-integraatiosta voidaan huolehtia. Ehdoton edellytys on, että yritysten toiminta on avointa ja läpinäkyvää. Suomalaisten veroeuroilla ei pidä kartuttaa veroparatiiseja.

Huovinen tietää omasta kokemuksesta, ettei täydellistä mallia ole olemassakaan.

– Mutta ilman sote-integraatiota, soten liian moni tärkeä tavoite jää saavuttamatta. Jos sote-integraatio ei enää olekaan keskeinen tavoite, olisi sekin syytä sanoa ääneen.

Kommentti: Hallituksen puskafarssi muistuttaa humalaisen juoksua

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Hallituspuolueiden ryhmäpuheenjohtajat alkoholi-infossa eduskunnassa tiistaina.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus on monien edeltäjiensä tavoin jumittunut puhumaan viinasta. Jumittunut siksi, etteivät sen pyrkimykset höllentää suomalaista melko rajoittavaa alkoholilainsäädäntöä tunnu etenevän minnekään. Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien tiistain alkoholi-info kuivui kasaan kuin AA-kerhon cocktail-tilaisuus. Aikaiseksi oli saatu riita, mikä markkinoitiin medialle käynnissä olevina vähän vaikeina keskusteluina, joissa edetään päivä kerrallaan. Keskiviikkona aamulla on uusi info.

Keskustan suunnanmuutos tuli kokoomukselle ja perussuomalaisille sananmukaisesti puskasta.

Ensin kapinoi keskusta, kun sen eduskuntaryhmä päätti irtautua jo kertaalleen sovitusta kompromissista, joka olisi tuonut muun muassa nelosoluet ja lonkerot maitokauppoihin. Virallinen selitys oli lausuntokierroksella saadut uudet tiedot, jotka liittyivät alkoholin terveyshaittoihin. Ilmeisesti keskustan eduskuntaryhmässä oli ennen lausuntoja pidetty viinaa maidon veroisena terveystuotteena.

Totuus on, että ryhmä oli jo vuosi sitten jakaantunut ja joululta mukaan liittyi terveysvaikutusten asiantuntija, entinen THL:n pääjohtaja Pekka Puska. Keskustan suunnanmuutos tuli kokoomukselle ja perussuomalaisille sananmukaisesti puskasta.

Keskustan ryhmänjohtajan Antti Kaikkosen sanoin alkoholilakiin esitettyjen muutosten vastustus ei Puskan myötä ainakaan vähentynyt.

Vaikka hallituksen alkoholiongelma alkoi keskustasta, se paheni edettyään johtajuuskriisin kourissa kamppailevaan perussuomalaisten ryhmään.

Hallituspuolueiden ryhmien puheenjohtajat ovat yrittäneet ratkaista ongelman kolmisin. Tänään syntyi sopu siitä, että vahvemman alkoholin tuomisesta ruokakauppaan saisi äänestää salissa ilman ryhmäkuria. Sopu vesittyi, kun perussuomalaisten ryhmyri, entinen alkoholiministeri Toimi Kankaanniemi kertoi siitä ryhmälleen.

Osa hallintarekisterifarssin satuttamista perussuomalaisista ei halunnut sallia omantunnonherkille keskustalaisille mahdollisuutta äänestää viina-asiassa miten tahtovat. Heitä loukkasi, että he olivat itse joutuneet rankaisemaan poliisikansanedustajiaan hallintarekisteriasiassa, jossa oli voimassa ryhmäkuri.

Vaikka hallituksen alkoholiongelma alkoi keskustasta, se paheni edettyään johtajuuskriisin kourissa kamppailevaan perussuomalaisten ryhmään. Kun puoluetta ei parhaillaan johda kukaan, ryhmässä on uusi puheenjohtaja ja mahdolliset puheenjohtajat kamppailevat keskenään, lopputulos muistuttaa humalaisen juoksua. Muiden osaksi jää arvailla mihin se päättyy.

Alkoholikinan kimppuun taas huomenna – ”Jokseenkin joka ryhmässä on hajontaa”

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Alkoholilakia koskevassa kiistassa ei syntynyt ratkaisua hallituspuolueiden puheenjohtajien kesken tänään. Keskustan ryhmänjohtaja Antti Kaikkonen totesi, ettei valmista tullut vielä.

– Jatkamme huomenna aamupäivällä. Katsotaan silloin, pääsemmekö tässä vaikeahkossa asiassa tulokseen.

Kaikkosen totesi, että osa keskustan kansanedustajista on ollut huolissaan alkoholihaittojen kasvusta, jos vähittäiskauppoihin tulee 5,5 prosentin vahvuisia tuotteita.

– Jokseenkin joka eduskuntaryhmässä on hajontaa, Kaikkonen sanoi.

Perussuomalaisten ryhmänjohtaja Toimi Kankaanniemi totesi, että perussuomalaisten ryhmän enemmistö torjui esitetyn kompromissin. Ryhmässä haluttiin pitää kiinni vuosi sitten neuvotellusta ratkaisusta.

Alkoholilakia koskevassa kompromissiesityksessä ehdotettiin, että hallituksen lakiesitys annettaisiin sellaisenaan, mutta kansanedustajilla olisi vapaat kädet äänestää, sanoo keskustan kansanedustaja Pekka Puska. Esityksen mukaisesti esimerkiksi limuviinat olisi sallittu.

 

Apulaisoikeusasiamieheksi valittiin Pasi Pölönen

Kuva: Lehtikuva/Sari Gustafsson
Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen.

Eduskunnan täysistunto on valinnut oikeustieteen tohtori Pasi Pölösen apulaisoikeusasiamieheksi lokakuun alussa alkavalle nelivuotiselle toimikaudelle.

Pölönen sai vaalissa 145 ääntä.

Pölönen työskentelee tällä hetkellä eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa esittelijäneuvoksena ja apulaisoikeusasiamiehen sijaisena.

 

Kansalaiset pääsevät muistelemaan Mauno Koivistoa – kaikki ovat tervetulleita

Kaikki ovat tervetulleita keskiviikkona muistelemaan äskettäin edesmennyttä presidentti Mauno Koivistoa.

Tilaisuus järjestetään 31. toukokuuta Helsingin Paasitornissa Juho Rissanen -salissa kello 15–17. Kahvia on tarjolla jo klo 14.30.

Tilaisuuden alussa puhuvat presidentti Tarja Halonen ja entinen pääministeri Paavo Lipponen. Tilaisuuden avaa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne. Keskustelua johdattelee Koiviston läheinen ystävä, talousmies ja entinen ministeri Seppo Lindblom.

Mauno Koivisto kuoli 12. toukokuuta 93-vuotiaana. Hänet haudattiin valtiollisin menoin helatorstaina.

Muistelutilaisuuteen voi herkistyä jo etukäteen katsomalla videolta tunnelmia Mauno Koiviston hautajaisista. Videolla soivan musiikin esittäjänä on Polyteknikkojen kuoro johtajanaan Tapani Länsiö. Videon on ohjannut ja kuvannut Kari Ylitalo ja editoinut Jarno Kivelä Jedit Oy:stä. Tuotanto on Demokraatin.

WP: Valkoisen talon viestintäjohtaja eroaa tehtävästään – Trumpin alaisuudessa vain kolme kuukautta

Kuva: afp photo/brendan smialowski
Donald Trumpin kabinetti murenee.

Yhdysvalloissa Valkoisen talon viestintäjohtaja Mike Dubke on eronnut tehtävästään, kertoo muun muassa yhdysvaltalaislehti Washington Post. Dubke ehti toimia tehtävässään vain kolme kuukautta.

Washington Post ei kerro eron syytä, mutta presidentti Donald Trumpin hallintoon on viime aikoina kohdistunut kovia paineita muun muassa Venäjä-kohun vuoksi.

Lehden mukaan Dubke jätti eroanomuksensa toissa viikolla, mutta tarjoutui jatkamaan tehtävässään Trumpin pitkän ulkomaanmatkan yli.