”Unohtuuko soten tärkein tavoite?” – Ex-ministeri moittii mallia sekavaksi

Jukka-Pekka Flander
Susanna Huovinen muistuttaa, että sote-integraatiota, perusterveydenhoidon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen parempaa linkittymistä, ei saa unohtaa matkan varrella.
Jukka-Pekka Flander
Susanna Huovinen muistuttaa, että sote-integraatiota, perusterveydenhoidon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen parempaa linkittymistä, ei saa unohtaa matkan varrella.
Jukka-Pekka Flander
Susanna Huovinen muistuttaa, että sote-integraatiota, perusterveydenhoidon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen parempaa linkittymistä, ei saa unohtaa matkan varrella.

Kansanedustaja, ex-peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) arvioi, ettei Juha Sipilänkään (kesk.) hallitukselle sote-ratkaisu näytä olevan helppo.

– Syksyllä soten takia syntyi vakava hallituskriisi. Nyt vaikuttaa siltä, etteivät hallituspuolueet osaa sanoa, mikä on soten tärkein tavoite. Yhdelle puolueelle se näyttäisi olevan maakuntahallinnon aikaansaaminen ja toiselle valinnanvapauden lisääminen, Huovinen ihmettelee.

Hän kysyy, ovatko jo vuosikausia sitten soten keskeisimmiksi tavoitteiksi nostettu palveluiden integraatio, ennaltaehkäisyn parantaminen ja hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen jauhautumassa näiden kahden vahvan myllynkiven väliin?

– Kumpikaan asia – maakuntahallinto tai valinnanvapaus – eivät suoranaisesti tue sote-integraation tavoitetta, vaan jopa heikentävät sen toteutumista.

Huovinen muistuttaa, että integraatiolla tavoitellaan paitsi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon myös terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tiiviimpää yhteistyötä.

– Viime kaudella soten taloudellisia hyötyjä arvioitaessa juuri parempaa sote-integraatiota pidettiin keskeisenä välineenä kustannusten hillinnässä. Niinpä sote-integraation tavoite on edelleen tärkeä niin asiakkaan kuin yhteiskunnankin kannalta. Silti enää vain harva puhuu aiheesta.

Viime kaudella parlamentaarisesti valmisteltu sote-ratkaisu kaatui aikapulaan ja lopulta eduskunnan perustuslakivaliokuntaan. Huovisen mielestä nykyistä suunnitelmaakaan ei enää tehdä soten ehdoilla, vaan muut asiat ovat ajaneet soten ohi.

Hän moittii lisäksi mallia sekavaksi, kun erilaisia alueita on 18, 15 ja 12.

– Hallitus siis kävi kauppaa puoluepoliittisilla tavoitteilla ja niinpä ratkaisulle ei löydy perusteluita sosiaali- ja terveyspolitiikasta. Siksi pitää nyt kiireesti etsiä muitakin tehtäviä ja perusteluja, kuten ministeri Lauri Tarastin selvitystyö osoittaa.

Hallitus haluaa laajentaa merkittävästi valinnanvapautta, mikä on Huovisen mukaan suuri ero edelliseen kauteen. Hän kuitenkin epäilee, toteutuvatko kansalaisten toiveet ja odotukset.

– Ymmärrän tavoitteen lisätä valinnanvapautta, mutta se sopii huonosti sote-integraatioon. Peruspalveluministerinä sain valtavasti palautetta kansalaisilta, joiden mielestä palvelut eivät toimineet riittävän kokonaisvaltaisesti ja monet kokivat tulleensa pompotelluksi. Asiakkaan ei pitäisi joutua selittämään asiaansa aina uudelle ihmiselle.

Luommeko vain lisää byrokratiaa ja valinnanvaivaa?

Huovisen suurin pelko liittyy niihin asiakkaisiin, joilla ei osaamista tai omaisia auttamassa valinnoissa. Näitä ihmisiä löytyy niin ikäihmisistä, vammaisista henkilöistä, mielenterveyskuntoutujista kuin vaikeassa elämäntilanteessa olevista lapsiperheistä.

– Luommeko heille vain lisää byrokratiaa ja valinnanvaivaa? Voiko tämä pitkässä juoksussa pahentaa hyvinvointi- ja terveyseroja palveluiden tuotannon eriytyessä ihmisten välillä?

Huovinen kysyy lisäksi, mikä on valinnanvapauden hintalappu. Ruotsissa kustannukset ovat nousseet, kun perusterveet, hyvin toimeentulevat ihmiset hoidattavat jokaisen nuhakuumeen nyt lääkärillä.

– Valinnanvapaudesta ei saa tehdä yritysten voiton maksimoinnin tapaa. Vaarana voi olla se, että yhteiskunnan niukkenevia rahoja jaetaan yhä laveammin ilman, että todellisesta vaikuttavuudesta ja sote-integraatiosta voidaan huolehtia. Ehdoton edellytys on, että yritysten toiminta on avointa ja läpinäkyvää. Suomalaisten veroeuroilla ei pidä kartuttaa veroparatiiseja.

Huovinen tietää omasta kokemuksesta, ettei täydellistä mallia ole olemassakaan.

– Mutta ilman sote-integraatiota, soten liian moni tärkeä tavoite jää saavuttamatta. Jos sote-integraatio ei enää olekaan keskeinen tavoite, olisi sekin syytä sanoa ääneen.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat