”Unohtuuko soten tärkein tavoite?” – Ex-ministeri moittii mallia sekavaksi

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Susanna Huovinen muistuttaa, että sote-integraatiota, perusterveydenhoidon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen parempaa linkittymistä, ei saa unohtaa matkan varrella.

Kansanedustaja, ex-peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) arvioi, ettei Juha Sipilänkään (kesk.) hallitukselle sote-ratkaisu näytä olevan helppo.

– Syksyllä soten takia syntyi vakava hallituskriisi. Nyt vaikuttaa siltä, etteivät hallituspuolueet osaa sanoa, mikä on soten tärkein tavoite. Yhdelle puolueelle se näyttäisi olevan maakuntahallinnon aikaansaaminen ja toiselle valinnanvapauden lisääminen, Huovinen ihmettelee.

Hän kysyy, ovatko jo vuosikausia sitten soten keskeisimmiksi tavoitteiksi nostettu palveluiden integraatio, ennaltaehkäisyn parantaminen ja hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen jauhautumassa näiden kahden vahvan myllynkiven väliin?

– Kumpikaan asia – maakuntahallinto tai valinnanvapaus – eivät suoranaisesti tue sote-integraation tavoitetta, vaan jopa heikentävät sen toteutumista.

Huovinen muistuttaa, että integraatiolla tavoitellaan paitsi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon myös terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tiiviimpää yhteistyötä.

– Viime kaudella soten taloudellisia hyötyjä arvioitaessa juuri parempaa sote-integraatiota pidettiin keskeisenä välineenä kustannusten hillinnässä. Niinpä sote-integraation tavoite on edelleen tärkeä niin asiakkaan kuin yhteiskunnankin kannalta. Silti enää vain harva puhuu aiheesta.

Viime kaudella parlamentaarisesti valmisteltu sote-ratkaisu kaatui aikapulaan ja lopulta eduskunnan perustuslakivaliokuntaan. Huovisen mielestä nykyistä suunnitelmaakaan ei enää tehdä soten ehdoilla, vaan muut asiat ovat ajaneet soten ohi.

Hän moittii lisäksi mallia sekavaksi, kun erilaisia alueita on 18, 15 ja 12.

– Hallitus siis kävi kauppaa puoluepoliittisilla tavoitteilla ja niinpä ratkaisulle ei löydy perusteluita sosiaali- ja terveyspolitiikasta. Siksi pitää nyt kiireesti etsiä muitakin tehtäviä ja perusteluja, kuten ministeri Lauri Tarastin selvitystyö osoittaa.

Hallitus haluaa laajentaa merkittävästi valinnanvapautta, mikä on Huovisen mukaan suuri ero edelliseen kauteen. Hän kuitenkin epäilee, toteutuvatko kansalaisten toiveet ja odotukset.

– Ymmärrän tavoitteen lisätä valinnanvapautta, mutta se sopii huonosti sote-integraatioon. Peruspalveluministerinä sain valtavasti palautetta kansalaisilta, joiden mielestä palvelut eivät toimineet riittävän kokonaisvaltaisesti ja monet kokivat tulleensa pompotelluksi. Asiakkaan ei pitäisi joutua selittämään asiaansa aina uudelle ihmiselle.

Luommeko vain lisää byrokratiaa ja valinnanvaivaa?

Huovisen suurin pelko liittyy niihin asiakkaisiin, joilla ei osaamista tai omaisia auttamassa valinnoissa. Näitä ihmisiä löytyy niin ikäihmisistä, vammaisista henkilöistä, mielenterveyskuntoutujista kuin vaikeassa elämäntilanteessa olevista lapsiperheistä.

– Luommeko heille vain lisää byrokratiaa ja valinnanvaivaa? Voiko tämä pitkässä juoksussa pahentaa hyvinvointi- ja terveyseroja palveluiden tuotannon eriytyessä ihmisten välillä?

Huovinen kysyy lisäksi, mikä on valinnanvapauden hintalappu. Ruotsissa kustannukset ovat nousseet, kun perusterveet, hyvin toimeentulevat ihmiset hoidattavat jokaisen nuhakuumeen nyt lääkärillä.

– Valinnanvapaudesta ei saa tehdä yritysten voiton maksimoinnin tapaa. Vaarana voi olla se, että yhteiskunnan niukkenevia rahoja jaetaan yhä laveammin ilman, että todellisesta vaikuttavuudesta ja sote-integraatiosta voidaan huolehtia. Ehdoton edellytys on, että yritysten toiminta on avointa ja läpinäkyvää. Suomalaisten veroeuroilla ei pidä kartuttaa veroparatiiseja.

Huovinen tietää omasta kokemuksesta, ettei täydellistä mallia ole olemassakaan.

– Mutta ilman sote-integraatiota, soten liian moni tärkeä tavoite jää saavuttamatta. Jos sote-integraatio ei enää olekaan keskeinen tavoite, olisi sekin syytä sanoa ääneen.

Posti kadotti Demokraatti-lehden yli 10 000 kappaleen painoksen – päätoimittaja Salmi: ”Legendaarista ja historiallista yhtä aikaa”

Kuva: Kari Hulkko
Kirjoittaja on Demokraatin päätoimittaja.
Päätoimittaja Mikko Salmi : – Pahoittelut lehden tilaajille ja muille lukijoille.

Posti on kadottanut koko Demokraatti-lehden painoksen.

Tämän viikon Demokraatti-lehti tulee tilaajille torstain asemesta mahdollisesti vasta perjantaina tai ensi maanantaina. Syynä on Posti, joka vastaa lehden jakelusta.

Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi vahvistaa, että lehden yli 10 000 kappaleen painos on kadonnut. Päätoimittajan mukaan vielä ei ole selvillä, mitä painokselle on tapahtunut. Tiedossa on, että Posti on noutanut lehdet painosta viikon alussa.

Katoamisen takia Demokraatti avaa digilehtensä lukijoille.

Salmi kommentoi tapahtunutta.

– Posti on näköjään laajentanut ruohonleikkuun lisäksi osaamistaan myös taikuuden saralle. Uskokaa tai älkää mutta posti on hävittänyt koko tämän päivän Demokraatin yli 10 000 lehden painoksen. Legendaarista ja historiallista yhtä aikaa. Pahoittelut lukijoille!

Postilla on ollut ongelmia lehtien jakelun kanssa jo pidempään. Tänään tuli suorastaan skandaalimainen rimanalitus: Demokraatti-lehden koko painos on tätä kirjoitettaessa teillä tietämättömillä.

Lehti painettiin normaalisti alkuviikosta, mutta lehden painosta noutanut Posti ei tiedä, missä jaettavat lehdet ovat.

Vain se tiedetään, että lehdet oli noudettu painosta ja viety Postin lajittelukeskukseen.

”Posti on näköjään laajentanut ruohonleikkuun lisäksi osaamistaan myös taikuuden saralle.”

Toimitus huomasi tänään, ettei kaikki ole kunnossa, kun sen omia lehtiä odotettiin turhaan työpaikalla.

Irvileuat ehtivät jo miettiä, että Posti on ulkoistanut lehtikuljetukset Lassila & Tikanojan jäteautoille.

– Onhan tämä ihan käsittämätöntä, päätoimittaja Salmi kommentoi lehtien mystistä katoamista myös Helsingin Sanomille.

Paikallisia jakeluongelmia on ollut aiemminkin.

– Mutta että koko painos voi kadota! Salmi hämmästelee HS:ssa.

Päätoimittajan mukaan Postin edustajat eivät kyenneet koko päivän aikana selvittämään, mitä painokselle on tapahtunut.

Demokraatti pahoittelee paperilehden tilaajille ja muille lukijoille aiheutunutta mieliharmia.

Demokraatin digilehti on torstaista alaken avoinna kaikille lukijoille.

Ihalainen ja Skinnari jättivät vastalauseen hankintalakimietintöön – kantavat huolta muun muassa kuntien jäteyhtiöistä

Kuva: Kari Hulkko
hankintalaki

Eduskunnan talousvaliokunta puolsi hallituksen esitystä julkisia hankintoja koskevasta hankintalaista tietyin muutoksin. Uudistus pyrkii muun muassa helpottamaan hankintamenettelyjä ja pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin.

Asiasta keskiviikkona kokoustanut valiokunta haluaa, että menettelystä voisi poiketa tietyillä toimialoilla. Valiokunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy tarvittaessa toimialakohtaisiin lainsäädäntöä täsmentäviin toimiin pitäen erityisesti silmällä jätetoimialan ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden toimintaedellytyksiä. Jäteyhtiöille esitetään mahdollisuutta 15 prosentin ulosmyyntiin vuoden 2017 loppuun asti.

Yhden mietintöön sisältyvistä vastalauseista ovat jättäneet kansanedustajat Lauri Ihalainen (sd), Hanna Sarkkinen (vas.) ja Ville Skinnari (sd.). He pitävät hallituksen esitystä uudeksi hankintalaiksi joiltain osin riittämättömänä.

Heidän mukaansa esimerkiksi muiden kuin tavarahankintojen osalta halvin hinta pitäisi asettaa kilpailutuksissa selkeästi toissijaiseksi valintaperusteeksi, niin että hankintayksiköitä ohjattaisiin lainsäädännöllä huomioimaan tarjousten muutkin tekijät. Kyse on muun muassa erilaisista laadullisista tekijöistä ja ekologisuudesta. Pelkkää hintaa voisi käyttää kilpailutuksen ainoana kriteerinä vain hankinnan luonteeseen liittyvästä perustellusta syystä.

Vastalauseessa esitetään myös laajennettavaksi velvollisuutta ottaa minimityöehtojen noudattamista koskeva ehto hankintasopimukseen koskemaan kaikkia hankintayksiköitä.

Vastalauseen mukaan sidosyksikkö eli julkinen yhtiö voisi myydä palveluitaan kilpailluilla markkinoilla summalla, joka on 20 prosenttia liikevaihdosta. Hallituksen esityksen mukaan sidosyksikkö eli julkinen yhtiö voi myydä palveluitaan kilpailluilla markkinoilla summalla, joka olisi vain viisi prosenttia liikevaihdosta tai 500 000 euroa.

– Sidosyksiköiden ulosmyynti voi olla tarkoituksenmukaista ja kuntalaisten sekä paikallisen elinkeinoelämän kannalta hyödyllistä myös kun esimerkiksi yksityisiä palveluita ei ole saatavilla järkevään hintaan kysynnän alueellisesta vähäisyydestä johtuen. Monesti ulosmyynti lisää tehokkuutta, koska se hyödyntää lakisääteisen julkisen toiminnan ja yksityisen palveluntarpeen synergioita, Ihalainen, Sarkkinen ja Skinnari perustelevat omaa kantaansa.

– Kunnalliset työterveysyhtiöt myyvät tarjoavat myös muita kuin suppeaan lakisääteiseen työterveydenhuoltoon kuuluvia palveluita. Jäteyhtiöt hoitavat kotitalouksien lisäksi reitillään olevien yksittäisten pienyritysten jätehuollon. Sairaanhoitopiirien laboratorioyhtiöt myyvät laboratoriopalveluita pienille paikallisille lääkäriasemille, joille ei ole kannattavaa perustaa omaa laboratoriota. Monille sidosyksiköille ulosmyynti on myös tapa tasata ylituotantoa ja välttää hävikkiä, he muun muassa sanovat.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa hallituksen esityksessä ehdotetaan kansallisen kynnysarvon nostamista 400 000 euroon, mikä tarkoittaa sen merkittävää kasvattamista nykyisestä. Kynnysarvossa on kyse yksittäisen hankinnan suurimmasta mahdollisesta ennakoidusta arvosta. EU:n hankintadirektiivi mahdollistaisi kansallisen kynnysarvon nostamisen 750 000 euroon, mitä myös vastalause esittää.

– Kaikki valiokunnissa kuullut sosiaali- ja terveysalan julkisen tai kolmannen sektorin toimijat ovat kannattaneet mahdollisimman korkeaa kynnysarvoa.

Vastalauseessa on myös lausumaehdotus, jonka mukaan eduskunta edellyttäisi hallituksen ryhtyy valmistelutyöhön edistääkseen sitä, että sosiaali- ja terveysalan erityiset henkilöpalvelut, kuten vammaisten elinikäisten palvelut, järjestettäisiin pääsääntöisesti muilla tavoilla kuin hankintalain mukaisella kilpailuttamismenettelyllä.

Elina Lepomäki pohtii: Naamalla väärä ilme – ”… mutta samaan aikaan näyttää kuitenkin ulospäin todella luotaantyöntävältä ihmiseltä”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
LKS 20160823 Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki toritapaamisessa kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Turussa 23. elokuuta 2016. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki sanoo Demokraatin viikkolehden Kasvot peilissä -palstalla tarkkailleensa viime aikoina tarkasti ilmeitään.

– Erityisesti julkisuuden myötä olen huomannut näyttäväni usein todella vakavalta – mikä ei välttämättä tarkoita sitä, että pääni sisällä olisi kovinkaan vakavaa. Koen sen ilmeen vähän vieraana, ja toisaalta muut ihmiset kokevat sen ehkä vähän etäisenä.

Elina Lepomäki Kasvot peilissä -palstalla Demokraatin viikkolehdessä 8.12.

Lepomäki kertoo miettineensä, kuinka paljon väärinkäsityksiä johtuu vain siitä, että naamalla on väärä ilme.

– Omassa päässä saattaa vaikka leipoa pullaa lapsille tai miettiä jotakin jekkua, mutta samaan aikaan näyttää kuitenkin ulospäin todella luotaantyöntävältä ihmiseltä. Minkälainen väärinkäsitysten lähde se onkaan. Ja miten se mahdollisesti alleviivaa sitä sanomaa, mitä yrittää sanoa suuntaan tai toiseen. Ja miten se kääntää katsojankin huomion aivan muualle. Sitä olen joskus miettinyt, varsinkin, jos menen telkkariin esiintymään. Että mitähän tästäkin taas tulee.

Kokoomusvaikuttaja sanoo näkevänsä itsessään aika paljon isäänsä.

– Hän on aina järkyttävän vakavailmeinen. Kesällä juhlittiin hänen 70-vuotispäiviään ja kuvissa hän näyttää siltä kuin olisi hautajaisissa, vaikka hänellä oli ihan mukavaa siinä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Sivistysvaliokunta antoi mietintönsä opintotukileikkauksista – Valiokunnan demarijäsenet esittävät hallituksen lakiehdotusten hylkäämistä

Kuva: Kari Hulkko

Eduskunnan sivistysvaliokunta antoi keskiviikkona mietinnön opintotukilakia ja tuloverolakia koskevasta hallituksen esityksestä. Valiokunta ehdottaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina. Pitkän aikavälin säästötavoitteeksi on täsmentynyt noin 112 miljoonaa euroa.

Valiokunnan mietintöön sisältyy kolme vastalausetta, josta yhdessä sivistysvaliokunnan demarijäsenet esittävät hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hylkäämistä.

Sipilän hallituksen esityksen mukaan korkeakouluopiskelijoiden opintorahan tasot ehdotetaan yhtenäistettäväksi toisen asteen opintorahan tasojen kanssa siten, että opintoraha on enintään 250,28 euroa kuukaudessa.

Eri koulutusasteiden opiskelijoiden yhdenvertaisuuden parantamiseksi luovutaan vanhempien tulojen vähentävästä vaikutuksesta opintorahaan itsenäisesti asuvien 18- ja 19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden osalta.

Opintolainan valtiontakauksen määrä nousee. Korkeakouluopintoihin tarkoitettu tukiaika lyhenee. Asumislisän piirissä olevat opiskelijat siirtyvät pääsääntöisesti yleisen asumistuen piiriin.

Sivistysvaliokunnan demarijäsenet Jukka Gustafsson, Eeva-Johanna Eloranta ja Ilkka Kantola katsovat, että jo nykyisellään opintoraha on tasoltaan erittäin matala ja varsinkin kaikista heikoin toisen asteen opiskelijan tuki ei riitä turvaamaan perustoimeentuloa.

Opintorahan tason jäädessä jälkeen yleisestä kustannustason noususta, joutuvat opiskelijat osallistumaan entistä enemmän palkkatyöhön opintojen ohella, jolloin opiskeluajat pitenevät. SDP:n valiokuntajäsenten mukaan tämä ei ole linjassa hallituksen kaavailemien opintoaikojen lyhennysten kanssa.

112 miljoonan euron leikkauksien kohdentaminen yhteiskunnan pienituloisimman ryhmän toimeentuloon on vastalauseen mukaan lyhytnäköistä politiikkaa. Nykyiselläänkin suurin opintoja hidastava tekijä on opiskelijoiden heikko toimeentulo.

– Leikkaukset opiskelijoiden sosiaaliturvasta vain pahentavat asiaa, Gustafsson, Eloranta ja Kantola muun muassa toteavat.

Sivistysvaliokunnan mietintö sisältää yksimielisen lausumaehdotuksen, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto harkitsee opintotukeen huoltajakorotusta.

Tutustu valiokuntamietintöön ja sen vastalauseisiin tästä linkistä.

Ilmaista ehkäisyä, lupa harrastaa, hävikkiruoasta eroon – Demarinuoret lähtevät selkeillä kärjillä kohti kuntavaaleja

Kuva: Marja Luumi
d-nuoret
Demarinuoret palkitsivat keskiviikkona väkeään. Vuoden aktiivi on (vasemmalta) Sofia Nevalainen Uudeltamaalta, vuoden piiri on Pohjois-Suomesta (kuvassa puheenjohtaja Joni Ollikainen) ja vuoden tapahtuman kynsienlakkaamisineen järjesti Lahden demarinuoret Roosanauha-päivän yhteydessä (kuvassa puheenjohtaja Sara Etola). Oikealla Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi.

Demarinuoret lähtevät kuntavaaleihin kolmella konkreettisella teemalla. Nuorisoliiton tavoitteena on, että jokaisessa Suomen kunnassa tarjotaan maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille, kunnat sitoutuvat hävikkiruoan hyödyntämiseen ja lasten ja nuorten harrastusmaksuja alennetaan.

– Uskomme, että nämä ehdotukset pystytään toteuttamaan. Näin tulevaisuuden kunta olisi ekologisesti kestävä ja sen asukkaat voisivat paremmin, Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi perusteli, kun liitto esitteli keskiviikkona kuntavaalikampanjaansa.

Esimerkiksi Raumalla on kokeiltu alle 25-vuotiaiden maksutonta ehkäisyä ja kokemukset näkyvät vähempinä abortteina ja sukupuolitauteina.

Kunnissa tarvitaan sukupolvenvaihdos nyt.

Lasten ja nuorten harrastusmaksut seuroissa ovat kymmenessä vuodessa monikymmenkertaistuneet.

– On kestämätöntä, että perheillä ei ole varaa lasten harrastuksiin, Näkkäläjärvi huomauttaa.

Demarinuoret esittävät muun muassa, että kunnat voisivat vuokrata tiloja seuroille tai muille toimijoille hyvin halvalla tai jopa ilmaiseksi. Näin seurat voisivat laskea omia jäsenmaksujaan.

Kunnissa menee tuhottomat määrät ruokaa roskiin. Demarinuoret toivovat, että julkisille toimijoille tulisi oikeus myydä halpaan hintaan tai jopa antaa ilmaiseksi ruokaa, joka jää esimerkiksi kouluissa syömättä.

Nuorisoliitto hakee seuraavissa kuntavaaleissa selkeää sukupolvenvaihdosta. Kunnanvaltuutettujen keski-ikä on yli 50. Nuoria valittiin valtuustoihin hälyttävän vähän edellisissä vaaleissa.

– Kunnissa tehtävät päätökset vaikuttavat merkittävästi nykyisiin nuoriin ja tuleviin sukupolviin. Sen takia kunnissa tarvitaan sukupolvenvaihdos nyt, Demarinuoret vaatii.

Liiton tavoitteena on, että SDP:n ehdokaslistoille saadaan vähintään 700 nuorta.